6 Pohdinta
6.5 Jatkotutkimusehdotukset
Tulevaisuudessa on tärkeää jatkaa lääkehoidon vaaratapahtumien aiheuttamien vaaratapahtu-mien tutkimista. Tämän tutkimuksen perusteella esitetään seuraavia jatkotutkimusehdotuksia.
1. Tutkia second victim -ilmiötä, tuen saantia ja selviytymistä laajemmin Suomessa hoito-työntekijöiden, lähijohtajien ja organisaation näkökulmasta.
2. Selvittää haastattelemalla, kuinka hoitotyöntekijät määrittelevät lääkehoidon vaaratapah-tumalla ja mikä on organisaation vastuu siinä.
3. Tutkia second victim -toimintamallin jalkauttamista suomalaiseen terveydenhuoltoon.
4. Tutkia miten vaaratapahtumat on vaikuttanut hoitoalalta pois lähteneiden hoitotyönteki-jöiden nykyiseen elämään.
Lähteet
Assiri, G., Shebl, N., Mahmoud, M., Aloudah, N., Grant, E., Aljadhey, H., & Sheikh, A. (2018). What is the epidemiology of medication errors, error-related adverse events and risk factors for errors in adults managed in community care contexts? A systematic review of the international litera-ture. BMJ open, 8. https://doi.org/10.1136/bmjopen-2017-019101 (Haettu 28.8.2021).
Athanasakis, E. (2018). A meta‐synthesis of how registered nurses make sense of their lived experiences of medication errors. Journal of Clinical Nursing 28, 3077–3095.
https://doi.org/10.1111/jocn.14917 (Haettu 15.5.2021).
Awanic. (3.12.2019). HaiPro. Potilasturvallisuusilmoituksen täyttöohje. https://awa-nic.fi/haipro/wordpress/wp-content/uploads/2020/06/Ilmoittajan-ohje.pdf
Brunelli, M., Estrada, S., & Celano, C. (2018). Cross-cultural adaptation and psychometric evaluation of a second victim experience and support tool (SVEST). Journal of Patient Safety.
https://doi.org/10.1097/PTS.0000000000000497 (Haettu 15.5.2021).
Burlison, J., Scott, S., Browne, E., Thompson, S., & Hoffman, J. (2017). The Second Victim Experience and Support Tool: Validation of an organizational resource for assessing second victim effects and the quality of support resources. Journal of Patient Safety 13(2), 93–102.
Busch, I., Moretti, F., Campagna, I., Benoni, R., Tardivo, S., Wu, A. & Rimondini, M. (2021). Promo-ting the psychological well-being of healthcare providers facing the burden of adverse events: a systematic review of Sscond victim support resources. International Journal of Environmental Re-search and public Health 18. https://doi.org/10.3390/ijerph18105080
Cabilan, C. & Kynoch, K. (2017). Experiences of and support for nurses as second victims of ad-verse nursing errors: a qualitative systematic review. http://doi.org/10.11124/JBISRIR-2016-003254
Chan, S., Khong, P. & Wang W. (2016) Psychological responses, coping, and supporting
needs of healthcare professionals as second victims. International Nursing Review 64, 242–262.
Clarkson, M., Haskell, H., Hemmalgarn, C., & Skolnik, P. (2019). Abandon the term “second victim”. An appeal from families and patients harmed by medical errors. The British Medical Journal 364, (1233).
Dekker, S., (2013). Second victim. Error, guilt, trauma, and resilience. Taylor & Francis Group, New York.
Denham, C., (2007). TRUST: The 5 Rights of the Second Victim. Journal of Patient safety 3(2), 107–
119.
Doss-McQuitty, S. (2016). Second victim: do you know or have you ever been one? Nephrology Nursing Journal 43(6), 461–462.
Edrees, H., Paine, L., Feroli, R., & Wu A. (2011). Health care workers as second victims of medical errors. Polskie Archiwum Medycyny Wewnetrznej 121(4), 101–108.
Elo, S., & Kyngäs, H. (2008). The qualitative content analysis process. Journal of Advanced Nursing 62(1), 107–115.
ERNST [The European Researchers`Network Working on Second Victims]. About ERNST. (n.d).
https://lab.fi/en/node/10115 (Haettu 7.5.2021).
EU:n yleinen tietosuoja-asetus (EU 679/ 2016).
Fatima, S., Soria, S. & Esteban-Cruciani E. (2021). Medical errors during training: how do residents cope?: a descriptive study. BMC Medical Education 21:408. https://doi.org/10.1186/s12909-021-02850-1
Grove, S., Burns, N., & Gray, J. (2013). The practice on nursing research: appraisal, synthesis and generation of evidence. 7. painos. Saunders Elsevier Inc., Missouri.
Hoitajat.net. (2020a). Facebook. https://www.facebook.com/hoitajat.net/ (Haettu 22.1.2020).
Hoitajat.net. (2020b). Info. https://hoitajat.net/info/ (Haettu 7.1.2020).
Hoitajat.net. (2020c). Foorumi. https://hoitajat.net/forums/ (Haettu 7.1.2020).
https://www.uef.fi/web/masi. (2020). MASI Lääkitysturvallisuuden tutkimusprojekti. Itä-Suomen yliopisto. (Haettu 13.1.2021).
Härkänen, M., Saano, S. & Vehviläinen-Julkunen, K. (2017.) Using incident reports to inform the prevention of medication administration errors. Journal of Clinical Nursing 26, 3486–3499.
https://doi.org.10.1111/jocn.13713
Holmström, A. (2017). Learning from medication errors in healthcare: How to make medication error reporting system work. [Väitöskirja, Helsingin yliopisto].
Institute for Safe Medication Practices [ISMP]. (1999). The “Five Rights”. Medication Safety Alert April 7.
https://www.nfb.org/sites/www.nfb.org/files/images/nfb/publicati-ons/vod/vsum9903.htm (Haettu 17.2.2020).
Jones, J., & Treiber, L. (2010). When the 5 rights go wrong. Medication errors from the nursing perspective. Journal of Nursing Care Quality 25(3), 240–247.
Jones, J., & Treiber, L. (2012). When Nurses Become the “Second” Victim. Nursing Forum 47(4), 286–291.
Järvelä, S. (2019). Mitä tapahtuu virheen tekijälle? Lääkärilehti 74 (18), 1108–1109.
Järvelin, J., Haavisto, E., & Kaila, M. (2010). Potilasturvallisuuden kustannukset. Suomen Lääkäri-lehti 65 (12), 1123–1127.
Kable, A., Kelly, B., & Adams, J. (2018). Effects of adverse events in health care on acute care nurses in an Australian context: a qualitative study. Nursing and Health Sciences 20, 238–246.
https://doi.org/10.1111/nhs.12409 (Haettu 15.5.2021).
Kankkunen, P., & Vehviläinen-Julkunen, K. (2015). Tutkimus hoitotieteessä. 3.–4. painos. Sanoma Pro Oy, Helsinki.
Kappes, M., Romero-García, M. & Delgado-Hito, P. (2020). Coping strategies in health care provi-ders as second victims: A systematic review. . International Nursing Review.
https://doi.org/10.1111/inr.12694
Knuuttila, J., Ruuhilehto, K., & Wallenius, J. (2007). Terveydenhuollon vaaratapahtumien rapor-tointi. Lääkelaitos. Lääkelaitoksen julkaisusarja 1/2007, Terveydenhuollon laadunhallinta. Yliopis-topaino, Helsinki.
Kylmä, J., & Juvakka, T. (2007). Laadullinen terveystutkimus. 1. painos. Edita Prima Oy, Helsinki.
LAB-ammattikorkeakoulu. (3.2.2021). Hoitohenkilökunnan globaali joukkotrauma lisää riskejä potilasturvallisuudessa. https://lab.fi/fi/uutiset/hoitohenkilokunnan-globaali-joukkotrauma-lisaa-riskeja-potilasturvallisuudessa
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994. (7.12.2007/1200)
Lehtiö, L. & Johansson, E. (2016). Järjestelmällinen tiedonhaku hoitotieteessä. Teoksessa Stolt, M., Axelin, A. & Suhonen, R. (toim.) Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Turun yliopisto, 35–55.
Lewis, E., Baernholdt, M. & Hamric, A. (2013). Nurses’ experience of medical errors. An Integra-tive literature reviews. Journal of Nursing Care Quality 28(2), 153-161.
Liukka, M., Steven, A., Vizcaya Moreno, M., Sara-Aho, A., Khakurel, J., Pearson, P., Turunen, H., &
Tella, S. (2020). Action after adverse events in healthcare: an integrative literature review. Inter-national Journal of Enivromental Research and Public Health 17, 4717.
https://doi.org/10.3390/ijerph17134717 (Haettu 15.5.2021)
Marran, J. (2019). Supporting staff who are second victims after adverse healthcare events. Nur-sing Management 26(6). https://doi.org/10.7748/nm.2019.e1872 (Haettu 24.8.2021)
Mira, J., Carrillo, I., Lorenzo, S., Ferrús, L., Silvestre, C., Pérez-Pérez, P., Olivera, G., Iglesias, F., Zavala, E., Maderuelo-Fernández, J., Vitaller, J., Nuño-Solinís, R. & Astier, P. (2015). The aftermath of adverse events in Spanish primary care and hospital health professionals. BMC Health Ser-vices Research 15, 151. http://doi.org/10.1186/s12913-015-0790-7 (Haettu 7.8.2021)
Mäkinen, T. (17.4.2019). Taysissa on huomattu: Virheen tehnyt kaipaa työyhteisön tukea – ei syyl-listämistä tai kyttäämistä. https://www.tehylehti.fi/fi/tyoelama/taysissa-huomattu-virheen-teh-nyt-kaipaa-tyoyhteison-tukea-ei-syyllistamista-tai-kyttaamista
National Coordinating Council for Medication Error Reporting and Prevention [NCC MERP ].
(2021). About medication errors. https://www.nccmerp.org/about-medication-errors (Haettu 10.5.2021).
Nurmeksela, A., Mikkonen, S., Kinnunen, J. & Kvist, T. (2021). Relationships between nurse mana-gers’ work activities, nurses’ job satisfaction, patient satisfaction, and medication errors at the
unit level: a correlational study. BMC Health Services Research 21:296.
https://doi.org/10.1186/s12913-021-06288-5 (Haettu 27.8.2021)
Polit, D., & Beck, C. (2017). Nursing research: generating and assessing evidence for nursing practice. 10.painos. Wolters Kluwer Health, Philadelphia.
Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskus. (2021). Tietoa Potilas- ja asiakasturvallisuu-denkehittämiskeskuksesta. https://www.vaasankeskussairaala.fi/potilas--ja-asiakasturvallisuu-den-kehittamiskeskus/tietoa-meista/ (Haettu 13.7.2021).
Tutkimuseettinen neuvottelukunta [TENK]. (2012). Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen
loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 3/2019. Helsinki.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta [TENK]. (2019). Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelu-kunnan ohje 2012. Helsinki.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos [THL]. (2021). Koronavirus selkokielellä. https://thl.fi/fi/web/in- fektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/materiaali-pankki-koronaviruksesta/koronavirus-selkokielella. (Haettu 24.5.2021).
Treiber, L., & Jones, J. (2010). Devastatingly Human: an analysis of registered nurses’
medication error accounts. Qualitative Health Research 20(10), 1327–1342.
Treiber, L., & Jones, J. (2018a). Making an infusion error. The second victims of infusion therapy-related medication errors. Journal of Infusion Nursing 41(3), 156–163.
https://doi.org/10.1097/NAN.0000000000000273 (Haettu 15.5.2021).
Treiber, L., & Jones, J. (2018b). After the medication error: Recent nursing graduates’ reflections on adequacy of education. Journal of Nursing Education 57(5), 275–280.
Tuomi, J., & Sarajärvi, A. (2018). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Uudistettu laitos.
Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki.
Sairaanhoitajat. (2021). Tilastotietoa sairaanhoitajista. https://sairaanhoitajat.fi/ammatti-ja-osaa-minen/tilastoja-sairaanhoitajista-2/ (Haettu 13.7.2021).
Scott, S., Hirschinger, L., Cox, K., McCoing, M., Brandt, J., & Hall, L. (2009) The natural history of recovery for the healthcare provider ‘‘second victim’’ after adverse patient events. Quality and Safety in Health Care 18, 325–330.
Scott, D. (2019). Suicide and second victims. Anaesthesia 74, 1351–1353.
http://doi.org.10.1111/anae.14763
Seys, D., Wu, A., Gerven, W., Vleugels, A, Euwema, M., Panella, M., Scott, S., Conway, J., Sermeus, W. & Vanhaecht, K. (2012). Health care professionals as second victims after adverse events: a systematic review. Evaluation & the Health Professions 36(2), 135-162.
http://doi.org.0.1177/0163278712458918
Seys, D., Scott S., Wu, A., Van Gerven E., Vleugels A., Euwema M., Panela., M., Conway J., Sermeus W. & Vanhaecht K. (2013). Supporting involved health care professionals (second victims) follo-wing an adverse health event: A literature rewiew. International journal of nursing studies 50 (5), 678–687. https://doi.org/10.1016/j.ijnurstu.2012.07.006 (Haettu 20.8.2021.)
Smeulers, M., Onderwater, A., Van Zwieten, M. & Vermeulen, H. (2014). Nurses’ experiences and perspectives on medication safety practices: an explorative qualitative study. Journal of Nursing Management 22, 276–285. https://doi.org/10.1111/jonm.12225 (Haettu 15.5.2021).
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, [Valvira]. (29.4.2021). Ammattioikeudet.
https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/ammattioikeudet
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, [Valvira]. (18.6.2020). Lääkehoidon toteuttami-nen. https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/laakehoidon-toteutta-minen
Sosiaali- ja terveysministeriö [STM]. (2011). Lääkepolitiikka 2020. Kohti tehokasta, turvallista, tar-koituksenmukaista ja taloudellista lääkkeiden käyttöä. Sosiaali- ja terveysministeriö, julkaisuja 2011: 2, Helsinki.
Sosiaali- ja terveysministeriö [STM]. (2017). Valtioneuvoston periaatepäätös. Potilas- ja asiakas-turvallisuusstrategia 2017–2021. Sosiaali- ja terveysministeriö, julkaisuja 2017:9, Helsinki.
Sosiaali- ja terveysministeriö [STM]. (2018). Tutkimustieto hyötykäyttöön: Rationaalisen lääkehoi-don tutkimusstrategia 2018–2022. Sosiaali- ja terveysministeriö, raportteja ja muistioita 7/2018, Helsinki.
Sosiaali- ja terveysministeriö [STM]. (13.5.2020a). Vaasan sairaanhoitopiirille myönnetty valtion-avustus potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskuksen perustamiseen. https://stm.fi/- /vaasan-sairaanhoitopiirille-myonnetty-valtionavustus-potilas-ja-asiakasturvallisuuden-kehitta-miskeskuksen-perustamiseen
Sosiaali- ja terveysministeriö [STM]. (2020b). Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017–2021.
Toimeenpanosuunnitelma. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:1. Helsinki.
Sosiaali- ja terveysministeriö [STM]. (2021). Turvallinen lääkehoito. Opas lääkehoitosuunnitel-man laatimiseen. Laukkanen, E., & Ruokoniemi, P. (toim.). Sosiaali- ja terveysministeriön julkai-suja 2021:6.
Stakes ja Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohto. (2006). Potilas- ja lääkehoidon turvallisuussa-nasto. Työpapereita 28/2006. Valopaino Oy, Helsinki.
Stehman, C., Testo, Z., Gershaw, R. & Kellogg, A. (2019). Burnout, Drop Out, Suicide: Physician Loss in Emergency Medicine, Part I. Western Journal of Emergency Medicine 20(3).
http://doi.org/10.5811/westjem.2019.4.40970
Suomen Kätilöliitto. (2020). Facebook. https://www.facebook.com/katiloliitto/ (Haettu 9.3.2020).
Suomen virallinen tilasto [SVT]. (1.11.2019). Työssäkäynti. 1. Vuoden 2017 työllisten, työllisten naisten ja työllisten miesten kymmenen yleisintä ammattiryhmää verrattuna vuoteen 2012.
https://www.stat.fi/til/tyokay/2017/04/tyokay_2017_04_2019-11-01_kat_001_fi.html
Ullstöm, S., Sachs, M., Hansson, J., Øvretveit, J. & Brommels, M. (2014). Suffering in silence: a qualitative study of second victims of adverse events. The British Medical Journal 23, 325-331.
http://doi.org/10.1136/bmjqs-2013-002035
Valli, R., & Perkkilä, P. (2018). Sähköinen kyselylomake ja sosiaalinen media aineistonkeruussa.
Teoksessa Valli R. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Metodin valinta ja aineistonkeruu: vi-rikkeitä aloittelevalle tutkijalle. PS-kustannus, Jyväskylä.
Virtanen, A. (2018). Terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilöstö 2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tilastoraportti 1/2018.
Västilä, T. (2018). Vahingoista selvitään yhdessä. Tukea työntekijälle. Elämän tähdet, Taysin henkilöstölehti 3, 8–9.
Webropol. (2020). https://webropol.fi/ (Haettu 24.8.2020).
Werthman, J., Brown, A., Cole, I., Sells, J., Dharmasukrit, C., Rovinski-Wagner, C., & Tasseff, T.
(2021). Second Victim Phenomenon and Nursing Support: An Integrative Review. Journal of Ra-diology Nursing 40, 139–145. https://doi.org/10.1016/j.jradnu.2020.12.014
World Health Organization [WHO]. (2007). Patient Identification. Patient Safety Solutions, 1, Solu-tion 2. https://www.who.int/patientsafety/soluSolu-tions/patientsafety/PS-SoluSolu-tion2.pdf (Haettu 28.8.2021).
World Health Organization [WHO]. (2016). Global strategic directions for strengthening nursing and midwifery 2016–2020. World Health Organization, Ranska.
World Health Organization [WHO]. (2017). Medication Without Harm. WHO Global Patient Safety Challenge. World Health Organization. Geneva, Sveitsi.
Wu, A. (2000). Medical error: the second victim. The doctor who makes mistakes needs help too.
British Medical Journal 320, 726–727.
Wu, A., Shapiro, J., Harrison, R., Scott, S., Connors, C., Kenney, L., & Vanhaecht, K. (2017). The impact of adverse events on clinicians: What's in a name? Journal of Patient Safety 4.
https://doi.org/10.1097/PTS.0000000000000256
Liitetaulukko 1. Tietokantahaun toteuttaminen.
Tietokanta Hakusanat Rajaukset Hakutulos Valitut
Cinahl TI ("second victim" OR "sec-ond victims" OR "adverse event" OR "adverse events"
OR "medication error" OR
"medication errors" OR "
medication safety incident"
OR medication safety inci-dents") AND medicat* AND (nurs* OR "health care work-ers" OR caregiver OR "health care provider")
2010–2020 Vertaisarvioitu
429 3
PubMed ((("second victim"[Title] OR
"second victims"[Title] OR AND (nurs* OR "health care workers" OR caregiver OR
"health care provider")
2010–2020 473 4
Scopus (TITLE ("second victim" OR
"second victims" OR "adverse event" OR "adverse events"
OR "medication error" OR
"medication errors" OR "med-ication safety incident" OR
"medication safety incidents") AND TITLE-ABS-KEY (medi-cat*) AND TITLE-ABS-KEY (nurs* OR "health care work-ers" OR caregiver OR "health care provider") )
2010–2020 492 2
Medic lääkityspoikkea* OR "adverse event*" OR "medication er-ror*" OR lääkitysvir* OR lääkevir*
2010–2020 113 0
Yhteensä 1507 9
Taulukko 1. Tutkimuksia lääkehoidon vaaratapahtumien vaikutuksista hoitotyöntekijöihin.
Tekijä (t), vuosi ja maa
Tutkimuksen tar-koitus
Aineisto / Otos Menetelmä Päätulokset
Athanasakis,
Lääkitysvirheiden moraalinen ja emotionaalinen vaiku-tus oli tuhoisaa sairaanhoitajien ammatillisen identitee-tin, työsuhteen ja henkilökohtaisen elämän kannalta.
Sairaanhoitajat kehittivät strategioita selviytyäkseen lääkitysvirheistä ja sen seurauksista. Sairaanhoitajat muuntavat kokemukset rakentavaksi oppimiseksi käy-tännön, organisaation ja oman työn kannalta ja lisäksi tunnistivat tapoja estää tulevat virheet.
Brunelli,
Suurimmat vaikutukset olivat psykologinen stressi, lähi-johtajan tuki ja muu työhön liittyvä tuki. Psykologinen oireilu oli merkitsevästi yleisempää kuin fyysiset oireet.
SVEST-mittarin käyttö auttaa kehittämään toisen uhrin tuki ohjelmia.
Edrees, Paine, haittata-pahtuman jälkeen tukistrategioita. Emotionaalinen tuki ja vertaistuki koettiin tärkeimpinä ja hyödyllisimpinä tuen muotoina. Muita toivottuja tukia olivat, kriisitoi-minnan stressin hallinta (75 %), mahdollisuus keskus-tella tapahtumaan tai prosessiin liittyvistä eettisistä huolenaiheista (46 %), mahdollisuus osallistua vastaa-vien tapahtumien ehkäisyyn tulevaisuudessa (45 %).
Jones & Treiber, käsi-tyksiä siitä, miten ja miksi lääkitysvirheitä
Sairaanhoitajat kokivat vahvoja emotionaalisia reakti-oita lääkitysvirheistä. Vaikka lääkitysvirheestä oli kulu-nut aikaa, vastaajat muistivat edelleen siihen liittyvät tunteet kuten syyllisyyden, häpeän, itsetunnon ja am-matillisen minäkuvan menettämisen. Osa sairaanhoita-jista halusi lopettaa hoitotyön.
Kable, Kelly & vas-tauksia haittatapahtumiin, mukaan lukien kolle-giaalinen tuki ja tietojen tarjoaminen haittata-pahtuman jälkeen. käsitteli-vät pelkoa, ilmaisivat turhautumisen tekniikkaan ja säädöksiin sekä kehittivät henkilökohtaisia sääntöjä. Lääkitysvirheiden tehneille sairaanhoi-tajille on vähän tarjolla instituutionaalista tukea.
Treiber & Jones, emotio-naalisia reaktioita, kuten pelkoa, vihaa, turhautu-mista ja, pettymystä ja katumusta. Infuusiovir-heen tekeminen johti myönteiseen oppimisko-kemukseen. Infuusiovirheen jälkeen tukea saa-tiin työkavereilta, lähijohtajilta ja lääkäreiltä.
Treiber & Jones,
Lääkitysvirhe aiheutti vastaajille henkistä kärsi-mystä. Vastaajat saivat kunnioittavaa, oikeuden-mukaista ja ymmärtäväistä tukea lääkevirheen jälkeen. Sairaanhoitajat tarvitsevat taitoja lääki-tysvirheen seurausten käsittelemiseksi.
Sairaanhoitajilla on keskeinen rooli lääkehoidon toteuttamisessa ja lääkitysturvallisuudessa.
Lääkehoidon vaaratapahtuman jälkeen huomio kiinnittyy enemmän turvallisuuteen liittyviin olo-suhteisiin ja kiireen tunteeseen
HOITOTYÖN AMMATTILAINEN,
KERRO KOKEMUKSISTASI LÄÄKEHOIDON VAARATAPAHTUMAN JÄLKEEN
Arvoisa hoitotyön ammattilainen,
Lääkehoidon toteuttaminen on hoitotyössä arkipäiväinen, mutta samalla monimutkainen prosessi ja tutki-musten perusteella lääkehoidon vaaratapahtumat ovat hyvin yleisiä. Lääkehoidon vaaratapahtumalla tar-koitetaan poikkeamaa, josta voi aiheutua potilaille vakaviakin haittoja. Potilaiden ohella myös terveyden-huollon ammattilainen joutuu ennakoimattomasti osalliseksi lääkehoidon vaaratapahtumaan.
Tämän tutkimuksen kohderyhmänä ovat hoitotyöntekijät (sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö, lähihoi-taja tai perushoilähihoi-taja), jotka ovat tahtomattaan tehneet lääkehoidon vaaratapahtuman tai olleet osallisena tapahtumassa ja sen seurauksena kokeneet fyysisiä haittoja, henkistä kuormaa tai stressiä vaaratapahtu-man jälkeen.
Tutkimus on pro gradu -tutkielma, jonka tarkoituksena on kuvata, millaisia vaikutuksia hoitotyöntekijät sai-vat lääkehoidon vaaratapahtuman jälkeen, millaista tukea lääkehoidon vaaratapahtuman tehneet hoito-työntekijät ovat saaneet, miten vaaratapahtuma vaikutti kliiniseen työhön ja miten hoitohoito-työntekijät ovat selviytyneet tapahtumasta. Aiheesta löytyy vähän tutkimustietoa, joten vastauksesi on erittäin tärkeä. Tut-kimuksen tulokset julkaistaan pro gradu -tutkielmana Itä-Suomen yliopiston sähköisessä tietokannassa ja tutkimuksen tuloksista voidaan kirjoittaa artikkeli kansalliseen tai kansainväliseen julkaisuun. Yksittäisen vastaajan vastauksia ei voida tunnistaa tutkimuksesta.
Tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista ja vastaaminen kyselyyn katsotaan suostumukseksi tutkimukseen osallistumisesta. Pyydän ystävällisesti täyttämään alla olevasta linkistä löytyvän sähköisen kyselylomakkeen. Vastaamisaika on 21.9.2020 - 4.10.2020. Kyselyyn vastataan nimettömänä ja vastaami-nen vie aikaa noin 10 minuuttia.
Kyselyyn pääset tästä linkistä:
https://link.webropolsurveys.com/S/AE3AB1DCB0D04195
Pro gradu –tutkimuksen ohjaajat:
Marja Härkänen Katri Vehviläinen-Julkunen
Dosentti Professori
Itä-Suomen yliopisto Itä-Suomen yliopisto
Hoitotieteen laitos Hoitotieteen laitos
marja.harkanen@uef.fi katri.vehvilainenjulkunen@uef.fi
Kyselylomake
1. Oletko lääkehoidon vaaratapahtuman
• tekijä
• tapahtumaan osallinen
2.Oletko sairaanhoitaja
• kätilö
• terveydenhoitaja
• lähihoitaja
• perushoitaja
• muu
3. Työkokemus hoitotyöntekijänä yhteensä (esimerkiksi 10 vuotta tai 5 kuukautta).
4. Lääkehoidon vaaratapahtumasta on aikaa (esimerkiksi 4 vuotta 6 kuukautta tai 2 viikkoa).
5. Kuvaile lyhyesti millaisesta lääkehoidon vaaratapahtumasta oli kyse. Millaisia syitä vaaratapah-tuman taustalla oli? Koituiko asiakkaalle/potilaalle vaaratapahtumasta haittaa?
____________________________________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________________________________
6. Millaisia fyysisiä vaikutuksia lääkehoidon vaaratapahtuman tekeminen/kokeminen aiheutti si-nulle?
____________________________________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________________________________
7. Millaisia henkisiä vaikutuksia tai stressiä lääkehoidon vaaratapahtuman tekeminen/kokeminen aiheutti sinulle?
____________________________________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________________________________
8. Miten lääkehoidon vaaratapahtuman tekeminen/kokeminen vaikutti kliiniseen työntekoosi sa-mana päivänä, lähiviikkoina, vuosina?
____________________________________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________________________________
9. Millaista tukea sait lääkehoidon vaaratapahtuman jälkeen ja keneltä?
____________________________________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________________________________
10. Millaista tukea olisit tarvinnut lääkehoidon vaaratapahtuman käsittelyssä?
____________________________________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________________________
11. Mitkä tekijät edesauttoivat selviytymistäsi lääkehoidon vaaratapahtumasta?
____________________________________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________________________________
12. Mitkä tekijät haittasivat selviytymistäsi lääkehoidon vaaratapahtumasta?
____________________________________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________________________________
13. Mitä muuta haluaisit kertoa aiheeseen liittyen?
____________________________________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________________________________
Esimerkki sisällönanalyysin etenemisestä.
Alkuperäinen ilmaus Pelkistetty ilmaus
Alaluokka Yläluokka Pääka-tegoria
”Varmistelin ylipaljon lääkehoidossa eli en luottanut itseeni.” (1)
”Olen tarkempi lääkkeitä antaessa.” (3)
Olen tarkistanut lääkkeet ja kaikki kliini-set asiat entistä tarkemmin.” (9)
”Kyllä sitä asteen verran taas tarkempi on lääkkeiden kanssa, että tarkistaa vahvuudet, antoreitin yms.” (13)
Lääkehoidossa
”Pyrin olemaan kiirehtimättä ...” (6)
”Olen jatkossa antanut työrauhan kolle-goille ja pyytänyt sitä paremmin itse kun olen kokenut kanssakäymisen enemmän haittaavan työntekoa.” (17) tsekkaus-keinoja, joilla yritän estää vastaavan vir-heen tapahtumisen uudestaan kiireen-kään keskellä.” (24)
”Tapahtuman myötä loin itselleni tiu-kemman rutiinin lääkkeiden tarkastami-seen.” (28)
”Samaa virhettä en enää toista ja annan tarkemmin ohjeita työparilleni jatkossa.”
(26 päätöksentekoky-kyni alenivat huomattavasti.” (5)
”---. Ensimmäiset kuukaudet menetin luottamuksen itseeni.”(11)
”Itsevarmuus työn suhteen oli hukassa pidempään.” (24)
” Jatkossa ahdistuin lääkeinjektioiden lai-tosta ja kiireestä. ---.” (2)
”Pelkoa ja stressiä, että teen uudestaan virheitä. ---.” (7)
”Häpeän ja syyllisyyden tunteet olivat voi-makkaat ja asia painoi mieltäni muuta-man päivän.” (16)
”---. Edelleen tunnen kauhua, jos joutuisin laittamaan kipupumppua tms. laitteita. ---.” (27)
”Kun työsopimus kesän jälkeen päättyi, päätin, etten koskaan tee sairaanhoita-jan töitä. Asiasta en ehkä pääse oikein yli.” (4)
”--- epäilin kovasti omia kykyjäni toimia hoitotyössä ja olisin halunnut puhua asi-asta työkavereiden kanssa tai hakea taas omaa paikkaani.” (32)
”Epävarmuutta. Aluksi tein keikkoja vaan lähihoitajana koska en halunnut koskea lääkkeisiin.” (29)
”…lopulta vaihdoin työpaikkaani yksityi-selle puolelle, jossa aikaa asiakkaiden kanssa on enemmän. (3)
”---. Siksi pidän nykyään yövuoroista eni-ten, silloin ei ole kosketuskissa paljoa lääkkeiden kanssa eikä ahdistavaa pai-netta kiireestäkään usein synny.” (34)
Lopetti
”Ei oikeastaan mitenkään” (10)
”Ei mitenkään.” (25)
Ei vaikutusta
Ei mitenkään
Ei vaikutusta Ei vaikutusta