Tämä tutkimus tuotti eräitä jatkotutkimusaiheita. Käsillä olevassa tutkimuksessa alkuvai-heen yliopisto-opiskelijoiden kiinnittymistä mitattiin FYEQ-mittarin neljällä ulottuvuu-della, jotka valikoitiin alkuperäisestä seitsemästä. Jatkossa kiinnittymistä olisi tarpeellista
tutkia laaja-alaisemin, joko käyttämällä tätä mittaria kokonaisuudessaan tai mahdollisesti jollain muulla mittarilla. Tässä tutkimuksessa kiinnittymistä mitattiin opintojen ensimmäi-sen lukukauden alkupuolella, runsas kuukausi opintojen alkamisesta. Koska kiinnittyminen on prosessi, sitä olisi tarpeen tutkia pitkittäisasetelmalla keräämällä kyselyaineisto eri vai-heissa ensimmäistä opiskeluvuotta ja mahdollisesti myöhemmässäkin opintojen vaiheessa.
Myös laadullisella haastattelututkimuksella olisi mahdollista saada syvempää tietoa opis-kelijoiden kiinnittymisen kokemuksista.
Aiemman kansainvälisen tutkimuksen perusteella tiedetään, että etniseen vähemmistöön kuuluminen ja maahanmuuttotausta lisäävät haavoittuvuutta korkeakouluopintoihin kiin-nittymisen suhteen (Connolly ym. 2017; Cotton ym. 2017). Ilmiötä olisi hyödyllistä tutkia myös suomalaisessa kontekstissa. Jatkossa alkuohjauskyselyn taustatietoihin voitaisiin li-sätä kysymys äidinkielestä ja sen avulla tarkastella, miten yhdenvertaisuus kiinnittymisessä toteutuu tästä näkökulmasta. Samoin tiedekuntakohtaisesta ja alakohtaisesta vaihtelusta kiinnittymisen suhteen on viitteitä, mutta tästä on toistaiseksi varsin niukasti tutkimusta (Korhonen & Rautopuro 2019).
Tässä tutkimuksessa tunnistettiin kolme ryhmää, jotka eroavat toisistaan sekä kiinnittymi-sen, että taustatekijöiden suhteen. Erityisesti epävarmasti kiinnittyneet ja itsenäisesti kiin-nittyneet poikkesivat toisistaan. Epävarmasti kiinnittyneillä haasteet liittyivät henkilökun-nalta saatuun tukeen ja opiskelumotivaatioon, kun taas itsenäisesti kiinnittyneet olivat sel-västi muita heikommin kiinnittyneitä yliopistoyhteisöön. Eri ryhmiin kuuluvien opiskeli-joiden erilaisista ohjauksen tarpeestaan tarvitaan lisää tietoa.
LÄHTEET
Aljohani, O. 2016. A review of the contemporary international literature on student retention in higher education. International Journal of Education and Literacy Studies 4 (1), 40-52.
Amelink, C. T. 2005. Predicting academic success among first-year, first generation students.
Blacksburg, Virginia: Virginia Polytechnic Institute and State University.
Brahm, T., Jenert, T. & Wagner, D. 2017. The crucial first year. A longitudinal study of stu-dents' motivational development at a swiss business school. Higher Education 73 (3), 459-478.
Busse, V. 2013. Why do first-year students of german lose motivation during their first year at university? Studies in Higher Education 38 (7), 951-971.
Carini, R., Kuh, G. & Klein, S. P. 2006. Student engagement and student learning. Testing the linkages. Research in Higher Education, 47 (1), 1-32.
Coertjens, L., Brahm, T., Trautwein, C. & Lindblom-Ylänne, S. 2017. Students’ transition into higher education from an international perspective. Higher Education; the Internati-onal Journal of Higher Education Research 73 (3), 357-369.
Connolly, S., Flynn, E. E., Jemmott, J. & Oestreicher, E. 2017. First year experience for at-risk college students. College Student Journal 51 (1), 1-6.
Cotton, D. R., Nash, T., & Kneale, P. 2017. Supporting the retention of non-traditional stu-dents in higher education using a resilience framework. European Educational Research Journal 16 (1), 62-79.
Coulter, R. W. S., Mair, C., Miller, E., Blosnich, J. R., Matthews, D. D. & McCauley, H. L.
2017. Prevalence of past-year sexual assault victimization among undergraduate stu-dents: Exploring differences by and intersections of gender identity, sexual identity, and race/ethnicity. Prevention Science 18 (6), 726-736.
Elinikäisen ohjauksen strategia 2020–2023. ELO-foorumi 2020. Valtioneuvoston julkaisuja 2020: 34.
Euroopan parlamentin ja neuvoston yleinen tietosuoja-asetus 679/27.4.2016
Fryer, L. 2017. (Latent) transitions to learning at university. A latent profile transition ana-lysis of first-year japanese students. The International Journal of Higher Education Re-search 73 (3), 519-537.
Hauschildt, K., Vögtle, E. M. & Gwosc, C. 2018. Social and economic conditions of student life in europe. Bielefeld: German Centre for Higher Education Research and Science Studies (DZHW)
Heiskala, L., Erola, J. & Kilpi-Jakonen, E. 2020. Compensatory and multiplicative advanta-ges. Social origin, school performance, and stratified higher education enrolment in Fin-land. European Sociological Review.
Hodkinson, P. & Sparkes, A. C. 1997. Careership: A sociological theory of career decision making. British Journal of Sociology of Education 18 (1), 29-44.
Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarvi-ointi Suomessa 2019. Helsinki: Tutkimuseettinen neuvottelukunta.
Kahu, E. R. 2013. Framing student engagement in higher education. Studies in Higher Edu-cation 38 (5), 758-773.
Käyhkö, M. 2014. Kelpaanko? riitänkö? kuulunko? Työläistaustaiset naiset, yliopisto-opis-kelu ja luokan kokemukset. Sosiologia 51 (1), 4-20
Ketokivi, M. 2009. Tilastollinen päättely ja tieteellinen argumentointi. Helsinki: Gaudeamus.
Korhonen, V., Mattsson, M., Inkinen, M. & Toom, A. 2019. Understanding the multidimen-sional nature of student engagement during the first year of higher education. Frontiers in Psychology, 10.
Korhonen, V. & Rautopuro, J. 2019. Identifying problematic study progression and "at-risk"
students in higher education in finland. Scandinavian Journal of Educational Research 63 (7), 1056-1069.
Korhonen, V. & Toom, A. 2017. Opintoihin kiinnittymisen ja hyvinvoinnin yhteyksien tun-nistaminen sekä pedagogisen hyvinvoinnin tukeminen korkeakoulun opetusyhteisössä.
Teoksessa Korhonen V., Annala J. and Kulju P. (toim.). Kehittämisen palat, yhteisöjen salat: näkökulmia koulutukseen ja kasvatukseen. Tampere: Tampere University Press, 131-154.
Krause, K. & Coates, H. 2008. Students' engagement in first-year university. Assessment &
Evaluation in Higher Education 33 (5), 493-505.
Kuh, G., Cruse, T. M., Shoup, R., Kinzie, J. & Gonyea, R. M. 2008. Unmasking the effects of student engagement on first-year college grades and persistence. The Journal of Higher Education, 79 (5), 540-563.
Kuh, G. 2009. What student affairs professionals need to know about student engagement.
Journal of College Student Development 50 (6), 683-706.
Kunttu, K., Pesonen, T. & Saari, J. 2017. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016.
Helsinki: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö.
Kyndt, E., Coertjens, L., van Daal, T., Donche, V., Gijbels, D. & Van Petegem, P. 2015. The development of students' motivation in the transition from secondary to higher educa-tion. A longitudinal study. Learning and Individual Differences 39, 114-123.
Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/8.8.1986.
Mansh, M., White, W., Gee-Tong, L., Lunn, M. R., Obedin-Maliver, J., Stewart, L. & Gar-cia, G. 2015. Sexual and gender minority identity disclosure during undergraduate medi-cal education: "In the closet" in medimedi-cal school. Academic Medicine 90 (5), 634-644.
Martin-Storey, A., Paquette, G., Bergeron, M., Dion, J., Daigneault, I., Hébert, M. & Ricci, S. 2018. Sexual violence on campus: Differences across gender and sexual minority sta-tus. Journal of Adolescent Health 62 (6), 701-707.
Mikkonen, S., & Korhonen, V. 2018. Työläistaustaiset yliopisto-opiskelijat ja koulutusmah-dollisuuksien tasa-arvo. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:4.
Naylor, R., Baik, C. & Arkoudis, S. 2018. Identifying attrition risk based on the first year ex-perience. Higher Education Research and Development 37 (2), 328.
Nori, H. 2011. Keille yliopiston portit avautuvat? Tutkimus suomalaisiin yliopistoihin ja eri tieteenaloille valikoitumisesta 2000-luvun alussa. Turun yliopiston julkaisuja Sarja C Osa 309.
Nori, H. & Vanttaja, M. 2018. Pitkä tie yliopistoon. Aikuiskasvatus 38 (4), 276-290.
Nummenmaa, L. 2009. Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Helsinki: Tammi.
OECD 2017. Education at a glance 2017. OECD Indicators. Paris: OECD Publishing.
OHO!-hanke 2020. https://ohohanke.fi/mika-oho/ [luettu 13.4.2020]
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2020a. Yliopistot suomessa. https://minedu.fi/yliopistot. [lu-ettu 10.12.2020]
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2020b. Korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelma.
https://minedu.fi/hanke?tunnus=OKM023:00/2020 [luettu 20.11.2020]
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017. Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle. Taustamuistio korkeakoulutuksen ja tutkimuksen 2030 visiotyölle.
http://julkaisut.valtioneu-vosto.fi/handle/10024/160456 [luettu 15.6.2020]
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016. Valmiina valintoihin. ylioppilastutkinnon parempi hyö-dyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön jul-kaisuja 2016:37.
Osborne, M., Marks, A. & Turner, E. 2004. Becoming a mature student. How adult appli-cants weigh the advantages and disadvantages of higher education. Higher Education 48 (3), 291-315.
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019. Osallistava ja osaava Suomi - Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneuvoston julkai-suja 2019:31.
Pan, Y. & Gauvain, M. 2012. The continuity of college students’ autonomous learning moti-vation and its predictors. A three-year longitudinal study. Learning and Individual Diffe-rences 22 (1), 92-99.
Penttinen, L., Kosonen, T., Annala, J. & Mäkinen, M. 2017. Ohjaus ja opintojen eteneminen.
Eurostudent VI –tutkimuksen artikkelisarja. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkai-suja 2017:36.
Pike, G. R. & Kuh, G. D. 2005. First- and second-generation college students. A comparison of their engagement and intellectual development. The Journal of Higher Education 76 (3), 276-300.
Postareff, L., Mattsson, M., Lindblom-Ylänne, S. & Hailikari, T. 2017. The complex relati-onship between emotions, approaches to learning, study success and study progress du-ring the transition to university. Higher Education; the International Journal of Higher Education Research 73 (3), 441-457.
Potila, A., Potila, A., Moisio, J., Ahti-Miettinen, O., Pyy-Martikainen, M. & Virtanen, V.
2017. Opiskelijatutkimus 2017. EUROSTUDENT VI –tutkimuksen keskeiset tulokset.
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:37.
Poutanen, K., Toom, A., Korhonen, V. & Inkinen, M. 2012. Kasvaako akateeminen kynnys liian korkeaksi? Opiskelijoiden kokemuksia yliopistoyhteisöön kiinnittymisen haas-teista. Teoksessa Mäkinen, M. (toim.). Osallistava korkeakoulutus. Tampere: Tampere University Press, 17-46.
Rautopuro, J. & Korhonen, V. 2011. Yliopisto-opintojen keskeyttämisriski ja opintoihin kiin-nittymisen ongelmat. Teoksessa Mäkinen, M., Korhonen, V., Annala, J., Kalli, P., Svärd P. & Värri V. (toim.). Korkeajännityksiä - kohti osallisuutta luovaa korkeakoulutusta.
Tampere: Tampere University Press, 36-58.
Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2009. Menetelmäopetuksen tietovaranto Kvali-MOTV: Kvalitatiivisten menetelmien verkko-oppikirja. Tampere: Yhteiskuntatieteelli-nen tietoarkisto Tampereen yliopisto.
Saari, J., Koskinen, H., Attila, H. & Sarén, N. 2020. Eurostudent VII – opiskelijatutkimus 2019. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:25.
Soria, K. & Bultmann, M. (2014). Supporting working-class students in higher education.
NACADA Journal 34 (2), 51-62.
Suomen virallinen tilasto 2019a. Koulutukseen hakeutuminen. Helsinki: Tilastokeskus.
http://www.stat.fi/til/yop/2019/yop_2019_2020-05-13_tie_001_fi.html [luettu 10.12.2020].
Suomen virallinen tilasto 2019b. Koulutuksen keskeyttäminen. Helsinki: Tilastokeskus.
http://www.stat.fi/til/kkesk/2018/kkesk_2018_2020-03-12_tie_001_fi.html [luettu 15.6.2020].
Suomen virallinen tilasto 2019c. Opintojen kulku. Helsinki: Tilastokeskus.
http://www.stat.fi/til/opku/2019/opku_2019_2020-03-12_tie_001_fi.html [luettu 11.5.2020].
Tilastokeskus 2006. Koulutusastejaottelu. http://www.stat.fi/tk/tt/luokitukset/po-pup/koulaste.html [luettu 15.5.2020].
Tähtinen, J., Laakkonen, E. & Broberg, M. 2020. Tilastollisen aineiston käsittelyn ja tulkin-nan perusteita. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekuntulkin-nan julkaisusarja C, oppima-teriaalit 2.
Tanhua, I. 2020. Selvitys korkeakoulujen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:20.
Tett, L., Cree, V. & Christie, H. 2017. From further to higher education. Transition as an on-going process. Higher Education; the International Journal of Higher Education Re-search 73 (3), 389-406.
Tinto, V. 1999. Taking retention seriously. Rethinking the first year of college. NACADA Journal 19 (2), 5-9.
Tinto, V. 2006. Research and practice of student retention. What next? Journal of College Student Retention 8 (1), 1-19.
Trautwein, C. & Bosse, E. 2017. The first year in higher education. Higher Education, 73 (3), 371-387.
Uusitalo, A. & Korhonen, V. 2012. Aikuisena yliopistossa - elämänrakenteiden yhteys opin-tojen sujuvuuteen. Teoksessa Korhonen, V. & Mäkinen, M. (toim.). Opiskelijat korkea-koulutuksen näyttämöillä. Tampere: Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto, Campus Conexus -projektin julkaisuja A:1, 113-138.
Vilkka, H. 2007. Tutki ja mittaa. Määrällisen tutkimuksen perusteet. Tampere: Tampereen yliopisto.
Vuorinen R. & Watts A. (toim.) 2013. Elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikka. Eurooppa-laisia lähtökohtia kansalliselle kehittämistyölle. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos.
Välimäki, V., Ranta, M., Grönlund, H., Junttila, N. & Pessi, A. B. 2018. Yksin yliopistokau-pungissa - opiskelijoiden yksinäisyyskokemukset elämänkulun tutkimusperinteen näkö-kulmasta. Nuorisotutkimus 36 (3), 38-56.
Wilcox, P., Winn, S. & Fyvie‐Gauld, M. 2005. ‘It was nothing to do with the university, it was just the people’. The role of social support in the first‐year experience of higher education. Studies in Higher Education 30 (6), 707-722.
Wingate, U. 2007. A framework for transition: Supporting ‘Learning to learn’ in higher edu-cation. Higher Education Quarterly 61 (3), 391-405.
Yhdenvertaisuuslaki 1325/30.12.2014.
Zhoc, K., Webster, B., King, R., Li, J. & Chung, T. 2019. Higher education student enga-gement scale (HESES). Development and psychometric evidence. Research in Higher Education 60 (2), 219-244.
LIITTEET
LIITE 1. Kyselylomake (niiltä osin, joilla tämän tutkimuksen aineisto on kerätty)
Alkuohjauskysely 2019
Hyvä opiskelija,
Tällä ensimmäisen vuoden suomenkielisten koulutusten kandidaatti- ja maisteri-vaiheen opiskelijoille osoitetulla kyselyllä kerätään palautetta opintojesi käynnis-tymisestä Itä-Suomen yliopiston kampuksilla syksyllä 2019. Myös edellisenä lu-kuvuonna poissaolevia pyydetään vastaamaan.
Kyselystä saadun palautteen perusteella pyritään tarttumaan opiskelijoiden ohjauksen ja opiskeluhyvinvoinnin asioihin sekä tukemaan opiskelijoiden opiskelukykyä. Kysely on tärkeä osa yliopiston alkuohjauksen kehittämistä ja palautejärjestelmää. Vastaaminen vie aikaasi n. 15-20 min.
Kaikki vastaukset käsitellään luottamuksellisesti ja tulokset raportoidaan siten, ettei yksittäinen vastaaja ole tunnistettavissa. Punaisella merkityt kysymykset ovat pakollisia.
Kyselystä vastaa Opintopalvelut (uusien opiskelijoiden tulopalvelut).
I Taustatiedot
Vastauksiani saa käyttää tutkimustarkoituksiin (vastaukset käsitellään anonyymisti ja tut-kimuksen eettisiä periaatteita noudattaen)
□ Kyllä
□ Ei
Nainen Mies Muu En halua kertoa Sukupuoli
Syntymävuosi, ilmoita neljällä numerolla, esim. 1999 _______________________
Ensimmäisen vanhemman/huoltajan sukupuoli
□ Nainen
□ Mies
□ Muu
□ En halua kertoa
Ensimmäisen vanhemman/huoltajan korkein koulutus
□ Peruskoulu
□ Lukiokoulutus
□ Ammatillinen peruskoulutus
□ Opistoasteen tutkinto
□ Ammattikorkeakoulututkinto
□ Ylempi ammattikorkeakoulututkinto
□ Alempi korkeakoulututkinto (yliopisto, kandidaatti)
□ Ylempi korkeakoulututkinto (yliopisto, maisteri)
□ Tutkijakoulutus (lisensiaatti tai tohtori)
□ En osaa sanoa
Toisen vanhemman/huoltajan sukupuoli
□ Nainen
□ Mies
□ Muu
□ En halua kertoa
Toisen vanhemman/huoltajan korkein koulutus
□ Peruskoulu
□ Lukiokoulutus
□ Ammatillinen peruskoulutus
□ Opistoasteen tutkinto
□ Ammattikorkeakoulututkinto
□ Ylempi ammattikorkeakoulututkinto
□ Alempi korkeakoulututkinto (yliopisto, kandidaatti)
□ Ylempi korkeakoulututkinto (yliopisto, maisteri)
□ Tutkijakoulutus (lisensiaatti tai tohtori)
□ En osaa sanoa
Opinto-oikeus
□ Kandidaatti (3.v )
□ Kandidaatti ja maisteri (3 +2 v, tai lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatti)
□ Maisteri (2 v)
Tiedekunta
□ Filosofinen tiedekunta
□ Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta
□ Terveystieteiden tiedekunta
□ Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta
Onko sinulla nykyisiä opintoja aikaisempaa kokemusta korkeakouluopinnoista?
□ Kyllä, minulla on korkeakoulututkinto/-tutkintoja
□ Kyllä, olen tehnyt opintoja korkeakoulussa (avoin yliopisto tai amk, yksit-täisiä kursseja tai opintokokonaisuuksia)
□ Ei ole
Oletko muuttanut asuinpaikkakuntaa opintojesi takia?
□ Kyllä
□ Ei
II Opintojen alku
Yliopistoyhteisöön kuuluminen. Asteikko 1=eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä (BES)
1 2 3 4 5
Tunnen kuuluvani yliopistoyhteisöön Pidän kampuksella olemisesta
Olen tutustunut toisiin yliopisto-opiskelijoi-hin
Olen saanut vähintään yhden tai kaksi lä-heistä ystävää yliopistossa
Olen aktiivisesti mukana yliopiston ulko-puolisissa tapahtumissa (esim. kulttuuri, urheilu tms.)
Olen kiinnostunut yliopiston järjestämistä ulkopuolisista aktiviteeteista tai palveluista
Opiskelumotivaatio. Asteikko 1=eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä (IES)
1 2 3 4 5
Nautin opintoihin liittyvistä älyllisistä haas-teista
Opiskeleminen tuottaa minulle mielihyvää Opetus ruokkii mielenkiintoani aiheisiin Pidän omaa opintoalaani älyllisesti innosta-vana
Olen tavallisesti motivoitunut opinnoissani
Voit halutessasi täydentää vastausta
______________________________________________________________________
Yliopisto-opintojen alun kiinnittyminen. Asteikko 1=eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä (TES)
1 2 3 4 5
Orientaatio auttoi minua tuntemaan, että kuulun tähän yliopistoon
Orientaatio auttoi minua hyvään alkuun Pidän paljon yliopisto-opiskelijana olemi-sesta
Sain hyödyllisiä neuvoja ja opastusta oppiai-nevalinnoissa
Olin tyytyväinen valittavana olevan oppiai-netarjonnan määrään
Yliopisto-opiskelu on vastannut odotuksiani Olen tyytyväinen tekemiini oppiainevalintoi-hin
III Ohjaus yliopistossa
Oppiaineen henkilökunnan tuki opintoihin kiinnittymisessä. Asteikko 1=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä (SES)
1 2 3 4 5
Henkilökunta yrittää todella ymmärtää vai-keuksia, joita opiskelijoilla voi olla työssään Suurin osa akateemisesta henkilöstöstä on kiinnostunut edistymistäni
Opetushenkilöstö osaa selittää asiat hyvin Opetushenkilökunta antaa yleensä hyödyl-listä palautetta edistymisestäni
Opetushenkilökunta yrittää kovasti tehdä op-piaineista mielenkiintoisia
Suurin osa akateemisesta henkilökunnasta on lähestyttävää
Henkilökunta on yleensä tavoitettavissa opintoihini liittyvään keskusteluun Opetushenkilökunta on innostunut opetta-mistaan aiheista
Yksilölliset keskustelut opetushenkilöstön kanssa ovat hyödyllisiä
Olen varma siitä, että ainakin yksi opettajis-tani tietää nimeni
Henkilökunta teki alusta alkaen selväksi, mitä he odottavat opiskelijoilta
LIITE 2. Kiinnittymistä kuvaavat tulokset
TAULUKKO 3. Yliopistoyhteisöön kuuluminen, tulokset
Yliopistoyhteisöön kuuluminen 1 2 3 4 5 yhteensä
n % n % n % n % n % n % ka kh
Tunnen kuuluvani yliopistoyhteisöön 15 2 61 8 167 21 341 42 226 28 810 101 3,9 1,0
Pidän kampuksella olemisesta 8 1 29 4 116 14 375 46 282 35 810 100 4,1 0,8
Olen tutustunut toisiin
yliopisto-opiskelijoi-hin 14 2 54 7 137 17 307 38 298 37 810 101 4,0 1,0
Olen saanut vähintään yhden tai kaksi
lä-heistä ystävää yliopistossa 115 14 86 11 130 16 190 24 289 36 810 101 3,6 1,4
Olen aktiivisesti mukana yliopiston ulkopuo-lisissa tapahtumissa (esim. kulttuuri, urheilu
tms.) 156 19 127 16 204 25 206 25 117 14 810 99 3,0 1,3
Olen kiinnostunut yliopiston järjestämistä
ul-kopuolisista aktiviteeteista tai palveluista 60 7 112 14 210 26 271 34 157 19 810 100 3,4 1,2
Yliopistoyhteisöön kuuluminen yhteensä 6 1 69 9 219 27 352 44 164 20 810 101 3,7 0,9
TAULUKKO 4. Yliopisto-opintojen alun kiinnittyminen, tulokset
Yliopisto-opintojen alun kiinnittyminen 1 2 3 4 5 yhteensä
n % n % n % n % n % n % ka kh
Orientaatio auttoi minua tuntemaan, että kuulun
tähän yliopistoon 25 3 41 5 191 24 321 40 232 29 810 101 3,9 1,0
Orientaatio auttoi minua hyvään alkuun 16 2 35 4 166 21 364 45 229 28 810 100 3,9 0,9
Pidän paljon yliopisto-opiskelijana olemisesta 1 0 12 2 99 12 295 36 403 50 810 100 4,3 0,8 Sain hyödyllisiä neuvoja ja opastusta
oppiai-nevalinnoissa 39 5 106 13 251 31 285 35 129 16 810 100 3,4 1,1
Olin tyytyväinen valittavana olevan
oppiainetar-jonnan määrään 15 2 30 4 159 20 349 43 257 32 810 101 4,0 0,9
Yliopisto-opiskelu on vastannut odotuksiani 7 1 28 4 148 18 407 50 220 27 810 100 4,0 0,8 Olen tyytyväinen tekemiini oppiainevalintoihin 6 1 19 2 116 14 350 43 319 39 810 99 4,2 0,8 Yliopisto-opintojen alun kiinnittyminen
yh-teensä 1 0 14 2 182 23 438 54 175 22 810 101 4,0 0,6
TAULUKKO 5. Oppiaineen henkilökunnan tuki opintoihin kiinnittymisessä, tulokset Oppiaineen henkilökunnan tuki
opintoi-hin kiinnittymisessä 1 2 3 4 5 yhteensä
n % n % n % n % n % n % ka kh
Henkilökunta yrittää todella ymmärtää
vaikeuk-sia, joita opiskelijoilla voi olla työssään 12 2 61 8 247 30 337 42 153 19 810 101 3,7 0,9 Suurin osa akateemisesta henkilöstöstä on
kiin-nostunut edistymistäni 27 3 113 14 321 40 246 30 103 13 810 100 3,4 1,0
Opetushenkilöstö osaa selittää asiat hyvin 8 1 47 6 221 27 398 49 136 17 810 100 3,7 0,8 Opetushenkilökunta antaa yleensä hyödyllistä
palautetta edistymisestäni 40 5 125 15 351 43 210 26 84 10 810 99 3,2 1,0
Opetushenkilökunta yrittää kovasti tehdä
oppiai-neista mielenkiintoisia 9 1 45 6 196 24 361 45 199 25 810 101 3,9 0,9
Suurin osa akateemisesta henkilökunnasta on
lä-hestyttävää 8 1 46 6 168 21 366 45 222 27 810 100 3,9 0,9
Henkilökunta on yleensä tavoitettavissa
opin-toihini liittyvään keskusteluun 4 1 46 6 248 31 342 42 170 21 810 101 3,8 0,9
Opetushenkilökunta on innostunut
opettamis-taan aiheista 3 0 16 2 132 16 368 45 291 36 810 99 4,1 0,8
Yksilölliset keskustelut opetushenkilöstön
kanssa ovat hyödyllisiä 15 2 49 6 302 37 259 32 185 23 810 100 3,7 1,0
Olen varma siitä, että ainakin yksi opettajistani
tietää nimeni 216 27 141 17 135 17 118 15 200 25 810 101 2,9 1,5
Henkilökunta teki alusta alkaen selväksi, mitä
he odottavat opiskelijoilta 31 4 95 12 272 34 294 36 118 15 810 101 3,5 1,0
Oppiaineen henkilökunnan tuki opintoihin
kiin-nittymisessä yhteensä 1 0 40 5 316 39 363 45 90 11 810 100 3,6 0,7
TAULUKKO 6. Opiskelumotivaatio, tulokset
Opiskelumotivaatio 1 2 3 4 5 yhteensä
n % n % n % n % n % n % ka kh
Nautin opintoihin liittyvistä älyllisistä
haas-teista 2 0 18 2 107 13 392 48 291 36 810 99 4,2 0,8
Opiskeleminen tuottaa minulle mielihyvää 2 0 42 5 159 20 388 48 219 27 810 100 4,0 0,8
Opetus ruokkii mielenkiintoani aiheisiin 5 1 28 4 121 15 378 47 278 34 810 101 4,1 0,8
Pidän omaa opintoalaani älyllisesti
innosta-vana 2 0 16 2 61 8 335 41 396 49 810 100 4,4 0,7
Olen tavallisesti motivoitunut opinnoissani 4 1 32 4 123 15 389 48 262 32 810 100 4,1 0,8
Opiskelumotivaatio yhteensä 0 0 12 2 118 15 436 54 244 30 810 101 4,1 0,6
TAULUKKO 7. Opiskelijoiden sukupuolen ja kiinnittymisen osa-alueiden välinen yhteys.
Sukupuoli Yliopistoyhteisöön
kuuluminen Yliopisto-opintojen
alun kiinnittyminen Oppiaineen
henkilö-kunnan tuki Opiskelumotivaatio
ka kh ka kh ka kh ka kh
nainen 3,6 0,9 4,0 0,6 3,6 0,7 4,1 0,6
mies 3,8 0,8 4,0 0,6 3,8 0,6 4,1 0,6
muu tai en halua sanoa 3,0 1,0 3,2 0,6 3,2 0,9 4,3 0,4
Yliopistoyhteisöön kuuluminen F8,807 = 4,447, p = ,012, Yliopisto-opintojen alun kiinnittyminen F8,807 = 7,283, p = ,001, Oppiaineen hen-kilökunnan tuki F8,807 = 8,921, p = ,000, Opiskelumotivaatio F 8,807 = 0,731, p = ,482
TAULUKKO 8. Opiskelijoiden iän ja kiinnittymisen osa-alueiden välinen yhteys.
Ikä Yliopistoyhteisöön
kuuluminen Yliopisto-opintojen
alun kiinnittyminen Oppiaineen
henkilö-kunnan tuki Opiskelumotivaatio
Pearsonin korrelaatio ,473 ** -,030 ,079 ,255 **
p ,000 ,402 ,024 ,000
n 810 810 810 810
** korrelaatio on merkitsevä p < ,01
TAULUKKO 9. Opiskeluoikeuden ja kiinnittymisen osa-alueiden välinen yhteys.
Opiskeluoikeus Yliopistoyhteisöön
kuuluminen Yliopisto-opintojen
alun kiinnittyminen Oppiaineen
henkilö-kunnan tuki Opiskelumotivaatio
ka kh ka kh ka kh ka kh
kandidaatti (3 v ) 3,7 0,7 4,0 0,7 3,5 0,7 4,0 0,7
kandidaatti ja maisteri (3 + 2 v) 3,7 0,8 4,0 0,6 3,6 0,7 4,1 0,6
maisteri (2 v) 3,0 0,8 3,7 0,8 3,6 0,8 4,3 0,5
Yliopistoyhteisöön kuuluminen F 2,807 = 27,457, p = ,000, Yliopisto-opintojen alun kiinnittyminen F 2,807 = 6,955, p = ,001, Oppiaineen henkilökunnan tuki F 2,807 = ,606, p = ,546, Opiskelumotivaatio F 2,807 = 5,540, p = ,004
TAULUKKO 10. Tiedekunnan ja kiinnittymisen osa-alueiden välinen yhteys.
Tiedekunta Yliopistoyhteisöön
kuuluminen Yliopisto-opintojen
alun kiinnittyminen Oppiaineen
henkilö-kunnan tuki Opiskelumotivaatio
ka kh ka kh ka kh ka kh
filosofinen tiedekunta 3,6 0,8 3,9 0,6 3,8 0,7 4,0 0,6
yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden
tiedekunta 3,6 0,9 3,9 0,7 3,4 0,7 4,2 0,6
terveystieteiden tiedekunta 3,7 0,8 4,1 0,6 3,6 0,6 4,3 0,6
luonnontieteiden ja metsätieteiden
tie-dekunta 3,7 1,0 4,0 0,7 3,6 0,7 4,1 0,7
Yliopistoyhteisöön kuuluminen F 3,804 =1,210, p = ,305, Yliopisto-opintojen alun kiinnittyminen F 3,804 = 2,178, p = ,089, Oppiaineen henki-lökunnan tuki F 3,804 = 8,596, p = ,000, Opiskelumotivaatio F 3,804 = 9,048, p = ,000
TAULUKKO 11. Aiempien opintojen ja kiinnittymisen osa-alueiden välinen yhteys.
Aiempia opintoja korkeakoulussa Yliopistoyhteisöön
kuuluminen Yliopisto-opintojen
alun kiinnittyminen Oppiaineen
henkilö-kunnan tuki Opiskelumotivaatio
ka kh ka kh ka kh ka kh
kyllä (aiempi tutkinto tai tutkintoja
kor-keakoulusta) 3,2 0,9 3,8 0,8 3,7 0,7 4,4 0,6
kyllä (aiempia kursseja tai
opintokoko-naisuuksia korkeakoulusta) 3,7 0,8 4,0 0,6 3,7 0,6 4,3 0,6
ei 3,8 0,8 4,0 0,6 3,6 0,7 4,0 0,7
Yliopistoyhteisöön kuuluminen F 2,807 = 44,234, p = ,000, Yliopisto-opintojen alun kiinnittyminen F 2,807 = 3,661, p = ,026, Oppiaineen henki-lökunnan tuki F 2,807 = 4,127, p = ,016, Opiskelumotivaatio F 2,807 = 32,313, p = ,000
TAULUKKO 12. Äidin koulutusasteen ja kiinnittymisen osa-alueiden välinen yhteys.
Äidin korkein koulutus Yliopistoyhteisöön
kuuluminen Yliopisto-opintojen
alun kiinnittyminen Oppiaineen
henkilö-kunnan tuki Opiskelumotivaatio
ka kh ka kh ka kh ka kh
perusaste 3,2 0,9 3,8 0,6 3,6 0,6 4,2 0,7
keskiaste 3,6 0,8 3,9 0,7 3,6 0,7 4,2 0,6
alempi korkeakouluaste 3,7 0,9 4,0 0,6 3,6 0,7 4,1 0,6
ylempi korkeakouluaste tai
tutkijakou-lutusaste 3,8 0,8 4,0 0,6 3,6 0,7 4,2 0,6
ei osaa sanoa 3,5 0,8 4,0 0,5 3,6 0,7 4,0 0,8
Yliopistoyhteisöön kuuluminen F4,794 =7,361, p = ,000, Yliopisto-opintojen alun kiinnittyminen F4,794 =0,976, p = ,420, Oppiaineen henkilö-kunnan tuki F4,794 =0,065, p = ,992, Opiskelumotivaatio F4,794 =0,403, p = ,806
TAULUKKO 13. Isän koulutusasteen ja kiinnittymisen osa-alueiden välinen yhteys.
Isän korkein koulutus Yliopistoyhteisöön
kuuluminen Yliopisto-opintojen
alun kiinnittyminen Oppiaineen
henkilö-kunnan tuki Opiskelumotivaatio
ka kh ka kh ka kh ka kh
perusaste 3,4 0,9 3,9 0,6 3,6 0,6 4,3 0,5
keskiaste 3,6 0,9 3,9 0,7 3,6 0,7 4,2 0,7
alempi korkeakouluaste 3,7 0,8 4,0 0,6 3,6 0,7 4,0 0,6
ylempi korkeakouluaste tai
tutkijakou-lutusaste 3,9 0,8 4,0 0,6 3,7 0,7 4,1 0,6
ei osaa sanoa 3,5 0,8 3,9 0,5 3,6 0,6 4,2 0,7
Yliopistoyhteisöön kuuluminen F4,790 =8,321, p = ,000, Yliopisto-opintojen alun kiinnittyminen F4,790 = 1,037, p = ,387, Oppiaineen henkilö-kunnan tuki F4,790 =0,473 p = ,756, Opiskelumotivaatio F4,790 = 1,854, p = ,117,
TAULUKKO 14. Asuinpaikan vaihtamisen ja kiinnittymisen osa-alueiden välinen yhteys.
Vaihtanut asuinpaikkakuntaa
opinto-jen vuoksi Yliopistoyhteisöön
kuuluminen Yliopisto-opintojen
alun kiinnittyminen Oppiaineen
henkilö-kunnan tuki Opiskelumotivaatio
ka kh ka kh ka kh ka kh
kyllä 3,8 0,8 4,0 0,6 3,6 0,7 4,1 0,6
ei 3,2 0,9 3,9 0,7 3,6 0,7 4,2 0,7
Yliopistoyhteisöön kuuluminen t(808) = 9,85, p = ,000, Yliopisto-opintojen alun kiinnittyminen t(808) = 2,11, p = ,035, Oppiaineen henkilö-kunnan tuki t(808) = -,234, p = ,815, Opiskelumotivaatio t(808) = -2,49, p = ,013
TAULUKKO 15. Regressiokertoimet selittävien muuttujien yhteydestä yliopistoyhteisöön kuulumiseen.
Standardoimaton Standardoitu
Malli B keskivirhe B t-arvo p-arvo VIF
Vakio 4,014 ,142 28,283 ,000
Ikä -,025 ,004 -,216 -5,645 ,000 1,429
Vaihtanut asuinpaikkaa: kyllä ,367 ,069 ,194 5,307 ,000 1,305
Isän koulutus: ylempi korkea-aste ,245 ,063 ,125 3,869 ,000 1,030
Opiskeluoikeus: maisteritutkinto -,391 ,103 -,130 -3,801 ,000 1,147
Tiedekunta: filosofinen -,120 ,059 -,066 -2,046 ,041 1,008
Yliopistoyhteisöön kuuluminen p = ,000, R2ₐ = 0,20
TAULUKKO 16. Regressiokertoimet selittävien muuttujien yhteydestä yliopisto-opintojen alun kiinnittymiseen
Standardoimaton Standardoitu
Malli B keskivirhe B t-arvo p-arvo VIF
Vakio 3,994 ,024 167,670 ,000
Opiskeluoikeus: maisteritutkinto -,315 ,080 -,139 -3,937 ,000 1,000
Yliopisto-opintojen alun kiinnittyminen p = ,000, R2ₐ = 0,02
TAULUKKO 17. Regressiokertoimet selittävien muuttujien yhteydestä oppiaineen henkilökunnalta saatuun tukeen
Standardoimaton Standardoitu
Malli B keskivirhe B t-arvo p-arvo VIF
Vakio 3,657 ,050 73,190 ,000
Tiedekunta: yhteiskuntatieteiden ja
kauppatieteiden -,217 ,061 -,134 -3,551 ,000 1,204
Sukupuoli: mies ,227 ,056 ,141 4,061 ,000 1,013
Aiempia korkeakouluopintoja: ei -,165 ,048 -,119 -3,403 ,001 1,021
Tiedekunta: filosofinen ,157 ,055 ,107 2,834 ,005 1,193
Oppiaineen henkilökunnalta saatu tuki p = ,000, R2ₐ = 0,06
TAULUKKO 18. Regressiokertoimet selittävien muuttujien yhteydestä opiskelumotivaatio
Standardoimaton Standardoitu
Malli B keskivirhe B t-arvo p-arvo VIF
Vakio 3,883 ,108 35,944 ,000
Ikä ,014 ,003 ,157 3,895 ,000 1,461
Tiedekunta: terveystieteiden ,255 ,049 ,178 5,216 ,000 1,038
Aiempia korkeakouluopintoja: ei -,231 ,053 -,177 -4,378 ,000 1,463
Opiskeluoikeus: kandidaatin tutkinto -,152 ,065 -,080 -2,335 ,020 1,043
Opiskelumotivaatio p = ,000, R2ₐ= ,12
TAULUKKO 19. Vastaajien jakautuminen ryhmiin taustamuuttujien mukaan.
filosofinen tiedekunta 32 42 25
yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden
tiedekunta 31 40 30
terveystieteiden tiedekunta 23 55 23
luonnontieteiden ja metsätieteiden
tiede-kunta 29 47 24
Aiempia opintoja korkeakoulussa ***
kyllä (aiempi tutkinto tai tutkintoja
kor-keakoulusta) 12 39 49
kyllä (aiempia kursseja tai
opintokoko-naisuuksia korkeakoulusta) 25 49 26
ei 36 48 16
Äidin korkein koulutus **
perusaste 19 33 47
keskiaste1 26 44 29
alempi korkeakouluaste 2 32 45 24
ylempi korkeakouluaste3 tai
tutkijakou-lutus4 30 53 18
ei osaa sanoa 29 46 25
Epävarmasti kiinnittyneet
%
Vahvasti kiinnittyneet
%
Itsenäisesti kiinnittyneet
% Isän korkein koulutus ***
perusaste 22 35 43
keskiaste1 25 46 29
alempi korkeakouluaste 2 36 42 22
ylempi korkeakouluaste3 tai
tutkijakou-lutus4 31 55 14
ei osaa sanoa 30 30 40
Muuttanut asuinpaikkakuntaa opin-tojen vuoksi ***
kyllä 33 50 18
ei 19 36 45
_________________________
*** Tilastollisesti erittäin merkitsevä (p < ,001)
** Tilastollisesti merkitsevä (p < ,01)
* Tilastollisesti melkein merkitsevä (p < ,05)
1 lukiokoulutus, ammatillinen perustutkinto tai aiempi opistoasteen tutkinto
2 ammattikorkeakoulututkintotutkinto tai kandidaatin tutkinto yliopistossa
3 ylempi ammattikorkeakoulututkinto tai maisterin tutkinto yliopistossa
4 lisensiaatin tai tohtorin tutkinto