Ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä kysyttiin, miten alkuvaiheen opiskelijat ovat kiinnit-tyneet opintoihinsa. Kiinnittymistä mitattiin neljällä eri osa-alueella, jotka olivat yliopisto-yhteisöön kuuluminen (Cronbachin alfa = ,85), yliopisto-opintojen alun kiinnittyminen (Cronbachin alfa = ,84), henkilökunnan tuki opintoihin kiinnittymisessä (Cronbachin alfa
= ,89) sekä opiskelumotivaatio (Cronbachin alfa = ,87). Motivaatioon vaikuttavia tekijöitä tiedusteltiin monivalintakysymysten lisäksi yhdellä avoimella kysymyksellä. Seuraavassa esitellään kiinnittymistä koskevat tulokset osa-alueittain.
Yliopistoyhteisöön kuuluminen
Yliopistoyhteisöön kuulumista mittaavan summamuuttujan pistemäärät vaihtelivat yhdestä viiteen. Keskiarvo oli selvästi asteikon keskikohdan yläpuolella eli 3,7 ja keskihajonta 0,9, mitä voidaan pitää varsin hyvänä tuloksena. Tarkastelemalla ainoastaan keskiarvoja ei kui-tenkaan saada kokonaisvaltaista kuvaa tuloksista, vaan pienen vastaajajoukon heikompi kiinnittyminen saattaa jäädä hyvän keskiarvon varjoon. Sen vuoksi on syytä kiinnittää huo-miota myös siihen, että joka kymmenes vastaaja valitsi väittämän ”tunnen kuuluvani yli-opistoyhteisöön” kohdalla vastausvaihtoehdon 1 tai 2 viisiportaisella asteikolla.
Suurin osa opiskelijoista piti kampuksella olemisesta (ka 4,1, kh 0,8) ja oli jo ensimmäisen runsaan kuukauden aikana tutustunut muihin opiskelijoihin (ka 4,0, kh 1,0). Matalimmat pistemäärät mitattiin väittämässä ”olen aktiivisesti mukana yliopiston ulkopuolisissa tapah-tumissa” (ka 3,0, kh 1,3), runsas kolmannes vastaajista oli valinnut tämän väittämän koh-dalla vastausvaihtoehdon 1 tai 2. Kuitenkin hieman useampi oli kuitenkin kiinnostunut tu-levaisuudessa näistä tapahtumista ja palveluista (ka 3,4, kh 1,2). Yliopistoyhteisöön kuulu-misessa oli muita osa-alueita enemmän vaihtelua vastaajien välillä.
Yliopisto-opintojen alun kiinnittyminen
Yliopisto-opintojen alun kiinnittymistä kuvaavan mittarin pistemäärä vaihteli yhdestä vii-teen, ja keskimäärin opiskelijat olivat hyvin kiinnittyneitä tällä osa-alueella (ka 4,0, kh 0,6).
Opiskelijat pitivät paljon yliopisto-opiskelijana olemisesta (ka 4,3, kh 0,8). He pitivät op-piainetarjontaa yleisesti riittävän laajana (ka 4,0, kh 0,9) ja olivat tyytyväisiä omiin oppiai-nevalintoihinsa (ka 4,2, kh 0,8). Kaikki eivät kuitenkaan kokeneet saaneensa riittävästi neu-voja ja ohjausta oppiainevalinnoissa (ka 3,4, kh 1,1), vaan lähes viidennes vastaajista oli valinnut vastausvaihtoehdon 1 tai 2.
Opintojen alun kiinnittymistä mittaavassa osiossa oli kaksi väittämää, joilla pyrittiin arvi-oimaan opiskelijoiden kokemusta orientaation hyödyllisyydestä: ”orientaatio auttoi minua tuntemaan, että kuulun tähän yliopistoon” ja ”orientaatio auttoi minua hyvään alkuun”. Näi-den väittämien tulosten tulkinta osoittautui haasteelliseksi. Miten vastasivat ne, jotka eivät osallistuneet orientaatioon kampuksilla? Yhtäältä vastausvaihtoehto 1 = eri mieltä olisi to-tuudenmukainen vastaus, sillä orientaatio ei varmastikaan ollut hyödyllinen, jos siihen ei osallistuttu. Toisaalta usein viisiportaisella asteikolla keskimmäinen vastausvaihtoehto mielletään neutraaliksi, joka valitaan silloin, kun ei voida tai haluta ottaa kantaa asiaan.
Usein keskimmäinen vastausvaihtoehto onkin sanallistettu ”en osaa sanoa” tai ”ei samaa eikä eri mieltä”. Tässä tutkimuksessa sanallisia kuvauksia ei ollut ääripäitä lukuun otta-matta, ei myöskään ”en osaa sanoa” -vaihtoehtoa asteikon ulkopuolella. Siinä mielessä mo-lemmat edellä esitetyt tulkintavaihtoehdot olisivat mahdollisia niiden kohdalla, jotka eivät osallistuneet orientaatioon.
Oppiaineen henkilökunnan tuki
Oppiaineen henkilökunnan tuki opintoihin kiinnittymisessä vaihteli 1,4 ja viiden välillä.
Tämän alueen keskiarvo (ka 3,6, kh 0,7) oli matalampi kuin muilla kiinnittymisen osa-alueilla. Tarkasteltaessa yksittäisiä väittämiä havaittiin, että henkilökunnan kiinnostus ope-tettaviin sisältöihin arvioitiin hyväksi. Tämä ilmeni niin, että opiskelijat arvioivat opetus-henkilökunnan olevan innostunut opettamistaan aiheista (ka 4,1, kh 0,8) ja yrittävän kovasti tehdä niistä mielenkiintoisia myös opiskelijoille (ka 3,9, kh 0,9).
Toisaalta henkilökunnan kiinnostus opiskelijoiden yksilölliseen ohjaamiseen ja edistymi-sen seurantaan arvioitiin heikommaksi kuin opetettaviin sisältöihin. Väittämän ”opetushen-kilöstö antaa yleensä hyödyllistä palautetta edistymisestäni” keskiarvo jäi varsin matalaksi (ka 3,2, kh 1,0), ja 20 prosenttia vastaajista oli valinnut vastausvaihtoehdon 1 tai 2. Myös-kään väittämän ”suurin osa akateemisesta henkilöstöstä on kiinnostunut edistymisestäni”
keskiarvoa (ka 3,4, kh 1,0) ei voida pitää erityisen hyvänä. Varsin moni vastaaja myös koki, ettei tiennyt, mitä henkilökunta odotti heiltä opiskelijoina (ka 3,5, kh 1,0). Kaikkein vähiten samaa mieltä vastaajat olivat väittämän ”olen varma siitä, että ainakin yksi opettajistani tietää nimeni” kanssa (ka 2,9, kh 1,5). Tämän väittämän kohdalla yleisimmin oli valittu vastausvaihtoehto 1 eli täysin eri mieltä. Tuloksia tulkittaessa tulee huomioida, että kysely toteutettiin vain runsas kuukausi lukukauden alkamisen jälkeen. Lukukauden ollessa vielä alussa opiskelijat eivät todennäköisesti olleet palauttaneet oppimistehtäviä, saati saaneet niistä palautetta. Näin ollen heille ei myöskään ollut syntynyt käsitystä siitä, miten heidän opiskelukykynsä vastaavat yliopisto-opintojen vaatimuksia. Luotettavamman tuloksen saa-miseksi mittaus olisi tarpeen toistaa myöhempänä ajankohtana.
Opiskelumotivaatio
Opiskelumotivaatiota mittaavan summamuuttujan pistemäärä oli korkeampi kuin muilla kiinnittymisen osa-alueilla (ka 4,1, kh 0,6), joskin myös vaihteluväli oli varsin suuri, 1,8 - viisi pistettä. Enemmistö vastaajista kertoi nauttivansa opintoihin liittyvistä älyllisistä haasteista (ka 4,2, kh 0,8), ja he pitivätkin omaa opintoalaansa älyllisesti innostavana (ka 4,4,kh 0,7). Keskimäärin vähiten samaa mieltä vastaajat olivat väittämän ”opiskeleminen tuottaa minulle mielihyvää” kanssa, joskin myös sen kohdalla pistemäärät olivat korkeat (ka 4,0, kh 0,8).
TAULUKKO 2. Kiinnittymistä kuvaavat väittämät, keskiarvot ja keskihajonnat.
Yliopistoyhteisöön kuuluminen ka kh
Tunnen kuuluvani yliopistoyhteisöön 3,9 1,0
Pidän kampuksella olemisesta 4,1 0,8
Olen tutustunut toisiin yliopisto-opiskelijoihin 4,0 1,0
Olen saanut vähintään yhden tai kaksi läheistä ystävää yliopistossa 3,6 1,4 Olen aktiivisesti mukana yliopiston ulkopuolisissa tapahtumissa (esim.
kult-tuuri, urheilu tms.) 3,0 1,3
Olen kiinnostunut yliopiston järjestämistä ulkopuolisista aktiviteeteista tai
pal-veluista 3,4 1,2
Yliopistoyhteisöön kuuluminen summamuuttuja 3,7 0,9
Yliopisto-opintojen alun kiinnittyminen
Orientaatio auttoi minua tuntemaan, että kuulun tähän yliopistoon 3,9 1,0
Orientaatio auttoi minua hyvään alkuun 3,9 0,9
Pidän paljon yliopisto-opiskelijana olemisesta 4,3 0,8
Sain hyödyllisiä neuvoja ja opastusta oppiainevalinnoissa 3,4 1,1 Olin tyytyväinen valittavana olevan oppiainetarjonnan määrään 4,0 0,9
Yliopisto-opiskelu on vastannut odotuksiani 4,0 0,8
Olen tyytyväinen tekemiini oppiainevalintoihin 4,2 0,8
Yliopisto-opintojen alun kiinnittyminen summamuuttuja 4,0 0,6
Oppiaineen henkilökunnan tuki opintoihin kiinnittymisessä
Henkilökunta yrittää todella ymmärtää vaikeuksia, joita opiskelijoilla voi olla
työssään 3,7 0,9
Suurin osa akateemisesta henkilöstöstä on kiinnostunut edistymistäni 3,4 1,0
Opetushenkilöstö osaa selittää asiat hyvin 3,7 0,8
Opetushenkilökunta antaa yleensä hyödyllistä palautetta edistymisestäni 3,2 1,0 Opetushenkilökunta yrittää kovasti tehdä oppiaineista mielenkiintoisia 3,9 0,9 Suurin osa akateemisesta henkilökunnasta on lähestyttävää 3,9 0,9 Henkilökunta on yleensä tavoitettavissa opintoihini liittyvään keskusteluun 3,8 0,9
Opetushenkilökunta on innostunut opettamistaan aiheista 4,1 0,8
Yksilölliset keskustelut opetushenkilöstön kanssa ovat hyödyllisiä 3,7 1,0 Olen varma siitä, että ainakin yksi opettajistani tietää nimeni 2,9 1,5 Henkilökunta teki alusta alkaen selväksi, mitä he odottavat opiskelijoilta 3,5 1,0 Oppiaineen henkilökunnan tuki opintoihin kiinnittymisessä summamuuttuja 3,6 0,7 Opiskelumotivaatio
Nautin opintoihin liittyvistä älyllisistä haasteista 4,2 0,8
Opiskeleminen tuottaa minulle mielihyvää 4,0 0,8
Opetus ruokkii mielenkiintoani aiheisiin 4,1 0,8
Pidän omaa opintoalaani älyllisesti innostavana 4,4 0,7
Olen tavallisesti motivoitunut opinnoissani 4,1 0,8
Opiskelumotivaatio summamuuttuja 4,1 0,6
Tavoitteellinen ja pitkäjänteinen opiskelu ei voi eikä sen liene tarkoituskaan tuottaa jatku-vasti välitöntä mielihyvää. Sen sijaan se edellyttää tosinaan epävarmuuden ja keskeneräi-syyden sietämistä, ja mielihyvä seuraa pikemminkin siitä, että työskentelyä jatketaan ajoit-taisesta epämukavuudesta huolimatta. Tämän vuoksi tätäkin pistemäärää voidaan pitää hy-vänä tuloksena. Yhteenveto kiinnittymistä kuvaavien väittämien sekä kiinnittymisen osa-alueista muodostettujen summamuuttujien keskiarvoista ja keskihajonnoista on taulukossa 2. Kaikki opiskelijoiden kiinnittymistä kuvaavien väittämien tulokset on kuvattu taulu-koissa 3-6 (Liite 2).
Opiskelumotivaatiota kuvaavat avoimet vastaukset
Opiskelumotivaatiota koskevia avoimia vastauksia saatiin 35 vastaajalta ja vastaukset tee-moiteltiin. Motivaatiota kuvailevista vastauksista tunnistettiin neljä teemaa, jotka olivat ko-kemus alavalinnan onnistuneisuudesta, käsitys omista kyvyistä suoriutua opinnoista, ope-tuksessa käytetyt pedagogiset ratkaisut ja opiskeltavat sisällöt (Kuvio 2).
KUVIO 2. Yhteenveto opiskelumotivaatiota koskevien avointen vastausten tuloksista.
Vaikka motivaatio koko aineistossa oli määrällisen aineiston perusteella keskimäärin kor-kea, avoimissa vastauksissa vastaajat toivat esiin pääosin motivaatiota heikentäviä tekijöitä.
Kokemus alavalinnan on-nistuneisuudesta
Opetuksessa käytetyt peda-gogiset ratkaisut
Opiskeltavat sisällöt Käsitys omista kyvyistä
suoriutua opinnoista
+ Alavalinta oikea - Alavalinta epävarma
- Opintojen vaatimustaso (liian) korkea itselle - Riittämättömät opiskelu- ja ajanhallintataidot
+ Pedagogiset ratkaisut hyviä - Pedagogiset ratkaisut huonoja + Opiskeltavat sisällöt mielekkäitä - Opiskeltavat sisällöt eivät mielekkäitä
Opiskelumotivaatiota luonnollisesti vahvisti se, että oli päästy opiskelemaan haluttuun kou-lutusohjelmaan ja ala koettiin oikeaksi ja itselle sopivaksi.
”Opiskelen juuri sitä alaa, mitä olen halunnutkin”
”Ala todella kiinnostava”
Toisaalta epävarmuus alavalinnasta heikensi motivaatiota. Osa vastaajista ei ollut päässyt ensisijaiseen hakukohteeseensa, vaan oli aloittanut opintonsa alemmaksi asettamassaan ha-kukohteessa. Eräät vastaajat olivat opintojen alkamisen jälkeen alkaneet epäröidä alavalin-tansa onnistumista ja kokivat, etteivät pääse hyödyntämään koko potentiaaliaan opinnoissa.
”Ala ei ollut minun ensimmäinen hakukohteeni, minkä takia kiinnostukseni alaa kohtaan ei ole kovin suuri.”
”Olen opintojen alkamisen jälkeen huomannut, että kyseinen ala ei sovi minulle. Tämä tuo haasteita opiskeluuni.”
Käsitys omasta kyvystä suoriutua opinnoista saattoi horjua joko opintojen liian korkeaksi koetun vaatimustason vuoksi tai omien puutteelliseksi koettujen opiskelu- ja ajanhallinta-taitojen vuoksi. Yliopisto-opintojen vaativuus oli yllättänyt osan vastaajista, omaksuttavia sisältöjä oli paljon ja etenemisen tahti nopea. Vastaajat kokivat, että ulkoa opeteltavia asi-oita oli runsaasti. Lisäksi asioiden syvällisen ymmärtämisen koettiin vaativan aikaa.
”Tuntuu välillä kyllä myös tosi haastavalta ja etten pysty enkä kykene ottamaan vastaan sitä määrää informaatiota ja ymmärtämään asioita oikein.”
”Paljon tietoa per kurssi, vähän aikaa oppia kaikki”... ”Henkisesti stressaavaa yrittää ope-tella ulkoa pienimmätkin asiat.”
Myös opiskelu- ja ajanhallintataidoissa koetut puutteet heikensivät käsitystä siitä, miten opinnoista selviydytään. Jos aiemmista opinnoista oli vierähtänyt aikaa, orientoituminen uudelleen opintoihin koettiin vaativaksi. Yliopisto-opintojen koettiin myös edellyttävän sellaisia itsesäätelytaitoja, jotka aiemmissa opinnoissa eivät olleet kehittyneet. Opiskelu- ja
ajanhallintataitoja koskevissa vastauksissa kuitenkin välittyi oletus siitä, että haasteet liit-tyvät nimenomaan opintojen aloitukseen ja ne ovat ratkaistavissa.
”Opiskelun aloitus vuosien tauon jälkeen ei ollut helppoa. Lähinnä itsensä aikatauluttami-seen ja sen ymmärtämiaikatauluttami-seen, miten ajallisesti aikaa jokainen kurssi vie omatoimisessa opis-kelussa.”
”Ajatuksissa kuvittelen itseni aina ahkeraksi ja aikaansaavaksi opiskelijaksi, mutta toisinaan työnteko tuntuu turhan helposti unohtuvan tai jäävän odotettua vähäisemmäksi.”
”Harjoittelen vielä kärsivällisyyttä ja aikataulutusta.”
Opinnoissa hyödynnetyt pedagogiset ratkaisut saattoivat vaikuttaa motivaatioon joko myönteisesti tai kielteisesti. Myönteisesti vaikuttavista ratkaisuista mainittiin erityisesti monipuoliset opiskelumenetelmät itsenäisen opiskelun rinnalla.
”Opetus joissain aineissa ruokkii mielenkiintoa hyvin.”
”Motivaatioon vaikuttaa juuri se, ettei tee pelkästään vain itsenäisesti hommia, esim ryhmä-työt tosi kivoja.”
Kielteisiksi koettiin heikko opetuksen laatu yleisesti, esimerkiksi yksipuoliset opetusmene-telmät. Eräät vastaajat toivoivat luento-opetuksen rinnalle soveltavia harjoituksia. Lisäksi kritisoitiin joustamattomuutta opintojen yksilöllistämisen suhteen, verkko-opintojen vähäi-syyttä sekä sähköisten oppimisalustojen heikkoa käytettävyyttä.
”Opetus ei ole aina kovin laadukasta. Syö motivaatiota aiheisiin.”
”Motivaatioon vaikuttaa laskevasti opettajien nihkeys yksilöllistämiseen ja verkkoratkaisui-hin.”
Opiskeltavat sisällöt vaikuttivat motivaatioon. Kiinnostaviksi ja merkityksellisiksi koetut sisällöt lisäsivät motivaatiota.
”Opinnot itsessään motivoivat, innostavat ja kiinnostavat.”
Toisaalta motivaatiota heikensi, jos opiskeltavat sisällöt eivät vastanneet odotuksia. Vas-taaja saattoi kokea opiskelevansa oikeaa alaa, mutta opinnoissa käsiteltävät aiheet eivät tuntuneet työssä vaadittavan osaamisen näkökulmasta mielekkäiltä.
”Alun opinnot ovat tuntuneet itsestäänselvyyksien jatkuvalta käsittelyltä.”
”Opettajankoulutuksessa tähän asti opetusta lähestytään mielestäni turhan idealistisesta nä-kökulmasta. Ei tunnuta kohtaavan todellisuutta ja hehkutetaan uutta opsia, uusia kouluja vaikka kokemukset niistä ovat lähinnä negatiivisia.”
Lisäksi useassa vastauksessa tuotiin esiin, että aineistonkeräämisen ajankohtana motivaatio ei ollut vielä selkiytynyt. Vastaajat ilmaisivat, että on liian aikaista arvioida sitä.
Yhteenveto kiinnittymistä koskevista tuloksista
Kokonaisuudessaan alkuvaiheen opiskelijoiden kiinnittymistä opintoihinsa voidaan pitää erittäin hyvänä. Kaikkien kiinnittymisen osa-alueiden keskiarvot olivat selvästi asteikon keskikohdan yläpuolella. Heikoimmaksi koettiin oppiaineen henkilökunnan tuki opintoihin kiinnittymisessä, mutta tämänkin osa-alueen keskiarvo oli lähempänä neljää kuin kolmea.
Kaikkein vahvin kiinnittymisen osa-alueista oli opiskelumotivaatio, sen keskiarvo oli hie-man yli neljä. Vaikka kiinnittyminen koko vastaajajoukossa oli keskimäärin oikein hyvää, vastauksissa esiintyi paljon vaihtelua. Jokaisella osa-alueella oli myös pieni joukko opiske-lijoita, joiden kiinnittyminen oli vähäistä. Sen vuoksi haluttiin selvittää, jakautuvatko heik-koa kiinnittymistä kuvaavat tulokset systemaattisesti tietyille opiskelijaryhmille, ja mitä nämä ryhmät mahdollisesti olivat. Seuraavassa siirrytään tarkastelemaan, miten opiskeli-joiden taustatekijät olivat yhteydessä kiinnittymisen kokemukseen.
6.3 Vanhempien korkea koulutusaste oli yhteydessä vahvaan yliopistoyhteisöön