Tämän tutkimuksen perusteella voidaan esittää seuraavat jatkotutkimusaiheet
1. Kliinisen hoitotyön asiantuntijatehtävän käyttöönoton kehittämiseksi ja Suomessa asiantun-tijatyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan lisää kansallisen tason tietoa sen ra-kenteista ja prosesseista eri toimintaympäristöissä ja tiedonantajien näkökulmasta (henkilö-kunta, potilaat, hoitotyön johtajat). Tietoa tarvitaan muun muassa siitä, millainen rooli kliinisen hoitotyön asiantuntijalla on muutosprosesseissa johtamisen tukena.
2. Tarvitaan lisää kansallisen tason tutkimustietoa siitä, millaisia tulevaisuuden tarpeita organi-saatioissa esiintyy, jotta kliinisen hoitotyön asiantuntijan toimintaa osataan kehittää.
3. Tarvitaan lisää kansallisen tason tutkimustietoa siitä, miten kliinisen hoitotyön asiantuntijan toiminta on vaikuttanut terveydenhuollon ammattilaisten ammatilliseen osaamisen kehittymi-seen ja miten kliinisen hoitotyön asiantuntijan toiminta eroaa sairaanhoitajan toiminnasta koh-distuen potilaiden kokonaisvaltaiseen hoitotyöhön.
4. Kliinisen hoitotyön asiantuntijan toiminnasta tarvitaan lisää korkeatasoista tutkimustietoa vaikuttavuuden näkökulmasta. Tutkimusta tulee tehdä niistä tarpeista ja tavoitteista, joita orga-nisaatio on tehtäväkuvalle asettanut ja millaisilla toiminnoilla ne saatiin aikaiseksi, jotta voi-daan kehittää kustannustehokkaita ja laadukkaita tulevaisuuden terveydenhuoltopalveluita.
LÄHTEET
Babine RL, Honess C, Wierman HR & Hallen S. 2016. The role of clinical nurse specialist in the implementation and sustainability of a practice change. Journal of Nursing Management 24, 39-49.
Begley C, Murphy K, Higgins A, Cooney A. 2014. Policy-maker`s views on impact of spe-cialist and advanced practitioner roles in Ireland: the SCAPE study. Journal of Nursing Man-agement 22, 410-422.
Bryant-Lukosius D, DiCenso A, Browne G & Pinelli J. 2004. Advanced practice nursing roles: development, implementation and evaluation. Journal of Advanced Practice Nursing 48(5), 519-529.
Bryant-Lukosius D & CiCenso A. 2004. A framework for the introduction and evaluation of advanced practice nursing roles. Journal of Advanced Nursing 48(5), 530–540.
Bryant-Lukosius D, Carter N, Kilpatrick K, Martin-Misener R, Donald F, Kaasalainen S, Har-bman P & Bourgeault I & DiCenso A. 2010. The Clinical Nurse Specialist Role in Canada.
Advanced Practice Nursing, 140-166.
Burns N & Grove SK. 2009. The practice of nursing research. Appraisal, synthesis and gener-ation of evidence. 6. painos. Saunders company, Philadelphia.
Coster S, Redfern S, Wilson-Barnett J, Evans A, Peccei R & Guest D. 2006. Impact of the role of nurse, midwife and health visitor consultant. Journal of Advanced Nursing 55 (3), 352-363.
Delamaire M & Lafortune G. 2010. Nurses in Advanced Roles, Organisation for Economic Cooperation and Development.
DiCenso, Bryant-Lukosius D, Martin-Misener R, Donald F, Abelson J, Bourgeault I & Kilpal-trick K. 2010. Factors Enabling Advanced Practice Nursing Role Integration in Canada. Ad-vanced Practice Nursing 23, 211-238.
Donabedian A. 1980. Explorations in quality assessment and monitoring, vol 1. The Definition of Quality and Approaches to its Assessment. Health Administration Press, Ann Arbor Michi-gan.
Donabedian A. 2005. Evaluating the Quality of Medical Care. Milbank Q 83(4), 691-729.
Dowling M, Beauchesne M, Farrelly F & Murphy K. 2013. Advanced practice nursing: A con-cept analysis. International Journal of Nursing Practice 19, 131-140.of the American Academy of Nurse Practitioners 21, 384-392.
Elo S & Kyngäs H. 2008. The qualitative content analysis process. Journal of Advanced Nurs-ing 62(1), 107-115.
Eccles PE & Mittman BS. 2006. Welcome to Implementation Science. Implementation Science 2006, 1:1, 1-3.
Fagerström L & Glasberg A-L. 2011. The first evaluation of the advanced practice nurse role in Finland – the perspective of nurse leaders. Journal of Nursing Management 19 (7), 925- 932.
Gardner G, Gardner A & O'Connell J. 2014. Using the Donabedian framework to examine the quality and safety of nursing service innovation. Journal of Clinical Nursing, 23 (1–2): 145–
155.
Gibson F & Bamford O. 2001. Focus group interview to examine the role and developmet of the clinical nurse specialist. Journal of Nursing Management 9, 331-342.
Graneheim UH & Lundman B. 2003. Qualitative content analysis in nursing research: concepts, procedures and measures to achieve trustworthiness. Nurse Education Today 24, 105-112.
Graneheim UH, Lindgren BM & Lundman B. 2017. Methodological challenges in qualitative content analysis. A discussion paper. Nurse Education Today 56, 29-34.
Grol RP, Bosch MC, Hulscher ME, Eccles MP & Wensing M.2007. Planning and Studying Improvement in Patient Care: The Use of Theoretical Perspectives ment in patient care: the use of theoretical perspectives. The Milbank Quarterly. 85 (1), 93–138.
Hanson EM. 2015. Role of the Clinical Nurse Specialist in the Journey to Magnet Recognition.
AACN Advanced Critical Care, 26 (1): 50–57.
Hirsjärvi S & Hurme H. 2015. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Gau-deamus Helsinki University Press Oy Yliopistokustannus, Tallinna.
ICN Nurse Practitioner/Advanced Practice Nursing Network. Definition and Characteristics of the Role. https://international.aanp.org/Practice/APNRoles. Luettu 26.8.2018.
Jokiniemi K, Pietilä A, Kylmä J & Haatainen K. (2012). Advanced nursing roles: A systematic review. Nursing & Health Sciences, 14, 421-431
Jokiniemi K. 2014a. Clinical Nurse Specialist Role in Finnish Health Care. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences. Number 249. Kopijyvä Oy, Kuopio.
Jokiniemi K, Haatainen K, Meretoja R & Pietilä AM. 2014b. Advanced Practice Nursing Roles:
The Phases of the Successfull Role Implementation Process. International Journal of a Caring Sciences 7(3), 946-954.
Jokiniemi K, Haatainen K, Meretoja R & Pietilä AM. 2015a. From challenges to advanced practice registered nursing role developmet: Qualitative interview study. International Journal of Nursing Practice 21, 896-903.
Jokiniemi K, Haatainen K, Meretoja R & Pietilä AM. 2015b. The Future of the Clinical Nurse Specialist Role in Finland. Journal og Nursing Scholarship. 47(1), 78-86.
Kaasalainen S, Coker E & Martin-Misener R. 2015. Positioning Clinical Nurse Specialist and Nurse Parctioners as Change Champions to IMplement a Pain Protocol in Long-Term Care.
Pain Management Nursing 16(2), 78-88.
Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K. 2015. Tutkimus hoitotieteessä. Sanoma Pro Oy. 3-4. painos.
Katajavuori N. 2005. Vangittu tieto vapaaksi – asiantuntijuus ja sen kehittyminen farmasiassa.
Väitöskirja. Helsingin yliopisto, farmasian laitos. Yliopistopaino. Helsinki.
Kilpatrick K, DiCenso A, Bryant-Lukosius D, Ritchie JA, Martin-Misener R & Carter N.
2013. Practice patterns and perceived impact of clinical nurse specialist roles in Canada: Re-sults of a national survey. International Journal of Nursing Studies 50, 1524-1536.
Kilpatrick K, Tchouaket E, Carter N, Bryant-Lukosius D & DiCenso A. 2016. Structural and process Factors That Influence Clinical Nurse Specialist Role Implementation. Clinical Nurse Specialist, 89-100.
King AI, Boyd ML, Dagley L & Raphael DL. 2018. Implementation of a gerontology nurse specialist role in primary health care: Health professional and older adult perspectives. Jour-nal of Clinical Nursing 27, 807-818.
Kotila 2016. Sairaanhoitajien uudet työnkuvat- laatua tulevaisuuden sote- palveluihin.
https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2016/04/Laajavastuinen-sairaanhoitaja-muuttaa-sote-palveluita.pdf. Luettu 27.1.2018.
Lewandowski W & Adamle K. 2009. Substantive Areas of Clinical Nurse Specialist Practice.
A Comprehensive Review of the Literature. Clinical Nurse Speciallist 23(2), 73-90.
Ljungbeck B & Forss Sjöberg K. 2017. Advanced nurse practitioners in municipal healthcare as a way to meet the growing healthcare needs of the frail elderly: a qualitative interview study with managers, doctors and specialist nurses. BMC Nursing, 1-9.
Nieminen AL, Mannevaara B & Fagerströn L. 2011. Advanced Practice Nurses Scope of Prac-tice: a qualitative study of advanced clinical competencies. Scandinavian Journal of Caring Sciences 25, 661-670.
Mayo AM, Agocs-Scott LM, Khaghani F, Moti N, Vorhees M, Gravell C & Cuenca E. 2010.
Clinical Nurse Specialis Practice Patterns. Clinical Nurse Specialist 24 (2), 60-68.
Mayo AM, Mercer M, Chamblee TB, Urden LD & Moody R. 2017. The Advanved Practice Clinical Nurse Specialist. Nursing Administration Quarterly 41 (1), 70-76.
McDonnell A, Goodwin E, Kennedy F, Hawley K, Gerrish K & Smith C. 2015. An evaluation of the implementation of Advanced Nurse Practitioner (ANP) roles in an acute hospital setting.
Journal of Advanced Nursing 71(4), 789-799.
McNamara S, Giguere V, St-Louis L & Boileau J. 2009. Development and implementation of the sepecialized nurse practitionet role:Use of the PEPPA framework to achieve success. Nurs-ing and Health Sciences (11), 318-325.
Muller AC, Hujcs M, Dubendorf P & Harrington PT. 2010. Sustaining Excellence. Clinical Nurse Specialist Practice and Magnet Designation. Clinical nurse specialist 24(5), 252-259.
Nilsen P. 2015. Making sense of implementation theories, models and frameworks. Imple-ment Science10 (53), 1-13.
Polit DF & Beck CT. 2006. Essentials of Nursing Research. Methods, Appraisal, and Utiliza-tion. Sixth EdiUtiliza-tion. Lippincott, Williams & Wilkins, USA.
PSSHP 2017. KYSin strategia 2017-2022. https://www.psshp.fi/docu-ments/7796350/7868509/KYSin+strategia.pdf/a267f06a-8ca2-4371-8f56-d499dc977cf5. Lu-ettu 2.4.2018
Ruel J & Motyka C. 2009. Advanced practice nursing: a principle-based concept analysis. Jour-nal of the American Academy of Nurse Practitioners, 21 (7): 384–392.
Sipilä R, Mäntyranta T, Mäkelä M, Komulainen J & Kaila M. 2016. Implementointia suomeksi.
https://www.duodecimlehti.fi/api/pdf/duo13109. Luettu 26.8.2018.
Smitz Naranjo LL & Viswanatha Kaimal P. 2011. Applying Donabedian’s Theory as a Framework for Bariatric Surgery Accreditation. Bariatric Nursing and Surgical Patient Care 6(1), 33-37.
Stevenson K, Ryan S & Masterson A. 2011. Nurse and allied health professional consultants:
perceptions and experiences of the role. Journal of Clinical Nursing, 20, 537-544.
STM 2016. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE 2012-2015). Ulkoinen arviointi, loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja. http://jul-
kaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han-dle/10024/74895/Rap%20ja%20mui_2016_16_PDF.pdf. Luettu 27.1.2018.
Suomisanakirja 2018. https://www.suomisanakirja.fi/implementaatio. Luettu 26.8.2018.
Suomisanakirja 2018. https://www.suomisanakirja.fi/asiantuntija. Luettu 26.8.2018.
Terveydenhuoltolaki 1326/2010. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326. Luettu 18.9.2018.
THL 2016. Terveys 2015- kansanterveysohjelman loppuraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisuja. Työpaperi 8/2016.
https://www.julkari.fi/bitstream/han- dle/10024/130313/TYÖ2016_8_Terveys%202015_WEB_korjattu%20ja%20linki-tetty_6.4.16%20%283%29.pdf. Luettu 27.1.2018.
Tuomi J & Sarajärvi A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki.
TENK 2012. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen louk-kausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje, Helsinki.
http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf. Luettu 11.4.2018.
Tutkimuslaki 488/1999. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990488. Luettu 4.3.2019.
UEF. 2018. Tietosuoja ja henkilötietojen käsittely Itä-Suomen yliopistossa.
https://www.uef.fi/documents/1908796/0/EU+tietosuoja_asetus.pdf/9fa6b178-5ee7-4ff3-835a-1ab6702e3816. Luettu 4.4.2019
Valtiontalouden tarkastusvirasto. 2016. Työnjaon kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuol-lossa. Tuloksellisuustarkoituskertomus 1/2016.
https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/06/15092713/tyonjaon-kehittaminen-sosiaali-ja-tervey-denhuollossa.pdf. Luettu 10.11.2018.
Walker JA, Urden LD & Moody R. 2009. The Role of the CNS in Achieving an Maintaining Magnet Status. The Journal of Nursing Administration 39 (12) 515-523.
Weaver Moore L & Leahy C. 2012. Implementing the New Clinical Nurse Leader Role While Gleaning Insights From the Past 28 (3), 139-146.
TEEMAHAASTATTELURUNKO Liite 1 Teema 1. Kliinisen hoitotyön asiantuntijatehtävän perustamista ja
toimintaa tukevat rakenteet
Miten kliinisen hoitotyön asiantuntijatehtävän käyttöönotosta tiedotettiin työyksiköissänne?
- oliko tiedottaminen selkeää ja riittävää?
- miten tiedottaminen olisi voinut olla parempaa?
Kuinka hyvin kliinisen hoitotyön asiantuntijan työnkuva tunnetaan työyksiköissä?
- oliko KHA: n rooli teille selkeä?
- miten asiantuntijatehtävään suhtauduttiin/otettiin vastaan työyksiköissä?
- millaisia odotuksia teillä oli KHA: n tehtäväkuvaan?
- vaikuttiko KHA: n työtehtävien määrä sopivalta?
Kuvaa miten KHA: n tehtäväkuvan sisältö vastasi työyksiköiden tarpeita?
Millaista ammatillista osaamista ja henkilökohtaisia ominaisuuksia kliinisen hoitotyön asian-tuntijalla tulee olla?
Millaisia haasteita tehtäväkuvan perustamiseen liittyi?
Teema 2. Kliinisen hoitotyön asiantuntijatehtävän käyttöönotto ja toiminta Mainitse konkreettisia tehtäviä, joita kliinisen hoitotyön asiantuntija työssään toteutti?
- kliininen hoitotyö, millaisiin tehtäviin se kohdistui?
- vaikuttiko siltä, että hän osallistui jollakin tavalla johtamistehtäviin osastolla?
- millaista henkilöstön kouluttaminen ja ohjaus oli KHA: n toteuttamana? mihin se kohdis-tui?
- konsultointi, millaisiin asioihin se kohdistui?
- millaisiin tutkimusprojekteihin ja kehittämistehtäviin KHA osallistui, toiminta kohdistui?
Miten kliinisen hoitotyön asiantuntijan toiminta tuki teidän päivittäistä työtänne?
Miten kliinisen hoitotyön asiantuntijan toiminnassa näkyi moniammatillinen työskentely?
- millainen rooli KHA: lla siinä oli?
- millaisiin asioihin toiminta kohdistui?
- miten yhteistyökumppanit hyödynsivät hänen asiantuntemustaan?
- millaista yhteistyö avohoidon, muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa?
- millaista hyötyä moniammatillinen työskentely tuotti?
Teema 3. Kliinisen hoitotyön asiantuntijatehtävän käyttöönotosta seuranneet muutokset ja merkitykset
- Kuvatkaa, millainen kokemus kliinisen hoitotyön asiantuntijatehtävän käyttöönotto on ollut teille
- Miten mielestänne kliinisen hoitotyön asiantuntijan tehtävän perustamisessa onnistut-tiin?
- Mainitkaa konkreettisia asioita, merkityksiä ja hyötyjä, jotka ovat seuranneet kliinisen hoitotyön asiantuntijan toiminnasta
- Millaisia haasteita kliinisen hoitotyön asiantuntijatehtävän käyttöönoton aikana esiin-tyi?
- Vaikuttiko vanha toimintatapamalli toimivammalle kuin tämä uusi?
- Miten muuttaisit, kehittäisit kliinisen hoitotyön asiantuntijan tehtäväkuvaa tai sisältöä?
- Mitä muuta? Onko sinulla jotain muuta kerrottavaa, lisättävää KHA tehtäväkuvan pe-rustamiseen liittyen
Ryhmähaastattelun taustatiedot Liite 2 Toimipaikka: osasto 2716 _______ osasto 2718 ________
Päivämäärä: __________
- Ikä _____
- Sukupuoli ______ nainen ______ mies - Ammattinimike _____________________
- Olen työskennellyt tässä työyksikössä vuotta _____ kuukautta - Olen työskennellyt hoitoalalla _____ vuotta
- Oletko työskennellyt työyksikössä koko implementointiprosessin ajan? ___kyllä ___ ei
Tietoon perustuva suostumuslomake haastatteluun osallistuvalle Liite 3 SUOSTUMUS TUTKIMUKSEEN
Kliinisen hoitotyön asiantuntijatehtävän implementointiprosessi kahdella psykoosiosas-tolla Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.
Minua on pyydetty osallistumaan yllämainittuun tieteelliseen tutkimukseen, jonka tarkoituksena on kuvata ja arvioida KHA teh-tävän implementointiprosessia henkilöstön näkökulmasta kahdella psykoosiosastolla, Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.
Olen lukenut ja ymmärtänyt saatekirjeen haastatteluun osallistuvalle. Olen saanut riittävästi tie-toa tutkimuksen vapaaehtoisesta osallistumisesta, aineistonkeruusta, käsittelystä ja säilyttämi-sestä. Minulla on ollut mahdollisuus esittää tarkentavia kysymyksiä ennen suostumustani ja olen saanut vastauksia tutkimusta koskeviin kysymyksiini. Tiedot antoi:
________________________ __ / __/ 2018.
Minulla on ollut mahdollisuus harkita osallistumistani tutkimukseen eikä minua ole painostettu siihen. Olen saanut riittävästi tietoa oikeuksistani, tutkimuksen tarkoituksesta ja sen toteutuk-sesta. Ymmärrän, että voin perua suostumukseni ja keskeyttää osallistumiseni tutkimukseen missä tutkimuksen vaiheessa tahansa. Olen tietoinen, että jos perun suostumukseni tai keskey-tän osallistumiseni, siihen mennessä kerättyä tutkimusaineistoa voidaan tutkimuksessa käyttää.
Allekirjoituksellani vahvistan osallistumiseni haastattelututkimukseen
_______________________ _______________________
Tutkittavan nimi Tutkittavan toimipaikka ______________________ _______________________
Päivämäärä Allekirjoitus Suostumus vastaanotettu:
______________________ ______________________
Alkuperäinen allekirjoitettu suostumuslomake sekä kopio tutkimustiedotteesta jäävät tutkiel-man tekijän arkistoon. Tutkimustiedote ja kopio allekirjoitetusta suostumuksesta annetaan tut-kittavalle.
TIEDOTE TUTKITTAVALLE Liite 4 Tutkimus – Kliinisen hoitotyön asiantuntijatehtävän implementointiprosessi
Haastattelututkimus, Kliinisen hoitotyön asiantuntijatehtävän implementointiprosessi, on Itä-Suomen yliopistossa toteutettava terveystieteiden maisteri tutkielma. Tutkimus on osa Krista Jokiniemen post doc -tutkimusta, HOITOTYÖN TEHTÄVIEN OPTIMOINTI: Kliinisen Hoi-totyön Asiantuntijatehtävän implementointi ja Arviointi Erikoissairaanhoidossa. Pyydämme Teitä osallistumaan tutkimukseen liittyvään ryhmähaastatteluun ja tutustumaan tähän tutki-musta koskevaan tiedotteeseen. Perehdyttyänne tiedotteeseen Teille järjestetään mahdollisuus esittää kysymyksiä tutkimuksesta, jonka jälkeen Teiltä pyydetään suostumus tutkimukseen osallistumisesta. Itä-Suomen yliopiston tutkimuseettinen toimikunta on arvioinut tutkimus-suunnitelman ja antanut siitä puoltavan lausunnon (lausunto nro 27/2017). Tutkimus on saanut organisaatioluvan Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.
Tutkimuksen tarkoitus
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on hoitotyön asiantuntijatehtävien perustaminen ja arviointi suomalaisessa terveydenhuollossa, jotta tehtäviä voidaan optimaalisesti hyödyntää terveyspal-velujen tuottamisessa.
Tutkimuksen kulku
Tutkimuksessa on perustettu kliinisen hoitotyön asiantuntijatehtävä osastollenne vuonna 2018.
Tavoitteena on määritellä kliinisen hoitotyön asiantuntijatehtävä ja arvioida sen toteuttamiseen liittyviä tekijöitä. Osastolla on järjestetty useita keskustelutilaisuuksia, joissa henkilöstöllä on ollut mahdollisuus osallistua intervention toteutukseen liittyvään keskusteluun.
Tutkimuksessa kerätään tietoa usealla eri tavalla, useasta näkökulmasta. Joulukuussa henkilös-töä pyydetään osallistumaan ryhmähaastatteluihin. Haastatteluihin varattu aika on noin 90 mi-nuuttia ja ne toteutetaan työpaikallanne Mart salissa. Haastatteluun osallistuminen on va-paaehtoista. Tutkimukseen osallistumisesta ei makseta palkkiota.
Tutkimukseen liittyvät hyödyt ja riskit
Tutkimuksesta ei ole Teille välitöntä hyötyä, mutta tutkimustulosten avulla saadaan tietoa klii-nisen hoitotyön asiantuntijatehtävästä sekä näiden perustamisen liittyvistä tekijöistä. Tutkimuk-sesta ei ole ennakoitavia haittoja yksittäiselle työntekijälle, organisaatiolle tai yhteiskunnalle.
Vapaaehtoisuus
Tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista ja voitte keskeyttää tutkimuksen koska tahansa ilmoittamalla tästä tutkijalle. Mikäli keskeytätte tutkimuksen, keskeyttämiseen men-nessä kerätyt tiedot käytetään osana tutkimusaineistoa.
Luottamuksellisuus, tietojen käsittely ja säilyttäminen
Haastattelut nauhoitetaan haastateltavien luvalla. Kerättyä tietoa käsitellään luottamuksellisesti henkilötietolain edellyttämällä tavalla. Haastatteluaineisto analysoidaan ja raportoidaan ryhmä-tasolla koodattuina, jolloin yksittäinen henkilö ei ole tunnistettavissa. Tutkimusaineistoa ei an-neta tutkimuksen ulkopuolisille henkilöille. Tutkimustiedostoja säilytetään tutkijan salasanalli-sissa tiedostoissa. Aineisto säilytetään ja hävitetään Itä-Suomen yliopiston ohjeiden mukaisesti kymmenen vuoden kuluttua tutkimuksen päättymisestä.
Tutkimuksen rahoitus
Tutkija ei saa rahoitusta tutkimukseen. Tutkija on vakituisessa työsuhteessa Kuopion yliopis-tolliseen sairaalaan.
Tutkimustuloksista tiedottaminen
Pro gradu – tutkielma julkaistaan sähköisenä Open Access- julkaisuna UEF Electronic Publi-cations- sivustolla. Tutkimuksen tulokset esitetään Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ja toi-mintayksiköissänne. Yksittäisen tutkittavan tutkimustuloksista ei raportoida erikseen tutkitta-ville. Tutkimuksen tuloksista kirjoitetaan tieteellinen artikkeli, jota tarjotaan julkaistavaksi ko-timaiseen ja kansainväliseen tieteelliseen lehteen. Tutkittavilla on mahdollisuus niin halutes-saan saada tutkimuksesta kirjoitettu tieteellinen artikkeli artikkelin julkaisemisen jälkeen.
Lisätiedot
Pyydämme Teitä tarvittaessa esittämään tutkimukseen liittyviä kysymyksiä tutkimuksesta vas-taavalle henkilölle tai organisaationne yhdyshenkilölle.
Ystävällisesti pyydän Sinua osallistumaan ryhmähaastatteluun.
Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen ja haluat lisätietoja, voit ottaa minuun yh-teyttä.
Ystävällisin terveisin
Kristiina Korhonen, lasten sairaanhoitaja, terveystieteiden maisteriopiskelija Itä-Suomen yliopisto
Hoitotieteen laitos kristiina.korhonen@uef.fi Ohjaajinani toimivat:
Krista Jokiniemi Pirjo Partanen, TtT Hannele Turunen, TtT TtT, Post doc -tutkija Yliopistonlehtori Professori
Itä-Suomen yliopisto Itä-Suomen yliopisto Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos Hoitotieteen laitos Hoitotieteen laitos
krista.jokiniemi@uef.fi pirjo.partanen@uef.fi hannele.turunen@uef.fi
Liitetaulukko 1. Katsaus kliinisen hoitotyön asiantuntijan tehtäväkuvaan liittyvään tutkimukseen vuosilta 2001-2018. Liite 5. (1/10).
Tekijä(t) ja
maa Tutkimuksen tarkoitus Aineisto / Otos Menetelmät Päätulokset
Babine RL, deli-rium- potilaan hoitoa ja muuttamalla toimintatapaa.
Näyttöön perustuvan toimintatavan implementoinnissa käytännön hoi-totyön perustaksi KHA sitoutuminen johtamiseen nähtiin tärkeänä.
KHA valmentaa ja tekee yhteistyötä henkilöstön kanssa, on läsnä oleva kliinisessä hoitotyössä, joka edistää pysyvien muutosten mahdol-lisuutta. KHA läsnäolo hoitoyhteisöissä lisää henkilöstön nph- toimin-tatapojen käyttöä, kysymysten esittämistä ja KHA pystyi seuraa-maan/arvioimaan henkilöstön työskentelyä ja nph- toimintatavan tuo-mia hyötyjä potilashoidossa. hoito-työn asiantuntijan roolista ja sen vaikutuksista.
n= 12 Kvalitatiivinen, kuvai-leva tutkimus
Puolistrukturoitu haas-tattelututkimus Vertaileva analyysime-netelmä
Päättäjien näkemys roolista positiivinen, asiantuntijatyötä kunnioite-taan, työnkuva potilaalle arvoa ja jatkuvuutta tuottava. Tehtäväkuva vaatii edelleen kehittämistä ja päättäjien tulee antaa sille lisää tukea.
Asiantuntijalla tärkeä rooli moniammatillisten työryhmien jäsenenä;
johtamisosaaminen tärkeää työskennellessä muiden terv. huollon am-mattilaisten kanssa, hyödyntää ammattitaito potilaan hoidon tarpeen arvioinnissa ja diagnosoinnissa. Kliinisessä hoitotyössä hyvät organi-sointitaidot, nph- tiedot ja taidot edistävät hoitotyön kehittämistä.
Johtaminen: Toimivat johtajina mikro-systeemialueilla, kansainväli-sissä työryhmissä ja julkaisevat tieteellisiä artikkeleita. Kehittää oh-jeita, toimii konsulttina, kouluttaa ja mentoroi henkilökuntaa, seuraa hoitotyön laatua, kehittää palveluita ja tekee aloitteita.
Ammatillisen osaamisen kehittäminen: roolimalli sairaanhoitajille, vai-kuttaen heidän tietoonsa, taitoon ja käytäntöihin.
Tutkimustyön tekeminen tärkeää, mutta toteutuu yleisellä tasolla; tar-kastuksia, toiminnan seurantaa, näyttöön perustuvien ohjeiden kehittä-mistä. Roolin kehittämisen esteenä tuen puute ja resurssien puute.
Liite 5. (2/10).
Tekijä(t) ja maa
Tutkimuksen tarkoitus Aineisto / Otos Menetelmät Päätulokset Cummings GG,
ANP roolista tulee olla selkeä ymmärrys organisaation tasolla. Opti-maalinen hyöty roolista saadaan yhteistyössä tehdyllä suunnittelulla, selkeällä visiolla. Työnkuvan määrittelystä huolimatta eri toimijoilla eri käsityksiä asiantuntijaroolista, työnkuva vaihteli prosessin eri vai-heissa. Epäselvyyttä työnkuvasta eniten sairaanhoitajilla. Tutkimuk-seen ja koulutukTutkimuk-seen liittyvää toimintaa odotetaan enemmän. Roolissa korostuu sopivuus työtehtävään, koulutustausta, kyky työskennellä in-novatiivisissa hankkeissa ja persoonalliset ominaisuudet. Implemen-tointiprosessin alussa asiantuntijalta vaaditaan hyviä viestintä- ja tiimi-työtaitoja, hyödyntää muilta saamaa tukea työlle.
Implementaatioprosessin edetessä ANP arvostus, tuki lisääntyi ja ym-märrys roolin merkityksestä kasvoi. ANP työ merkityksellinen potilai-den kokonaisvaltaisen hoidon jatkuvuupotilai-den kehittäjänä ja tiimityösken-telyn vahvistajana. Roolin implementointia tulee arvioida sen toteutuk-sen aikana ja tarvittavia muutoksia tehdä prosessin aikana. Onnistu-neella roolin implementoinnilla vaikutetaan organisaation terveyden-huollon haasteisiin. asiantunti-jan (nurse consultant) roolia ja käsityksiä roolin
Kliinisen asiantuntijan työ vaikutti seuraavilla osa-alueilla:
-henkilökunta ottaa paremmin tukea vastaan
- auditoinnin kautta löydettiin kehittämistä vaativat työskentelyn osa-alueet
- hoitotyön palvelut vastaavat potilaiden tarpeita - hoito-ohjeita ja oppaita käytettävissä
- potilaiden informaatio parantunut, saavat enemmän tietoa hoidostaan - potilaiden hoitoon liittyvät konsultaatiot lisääntyneet
- potilaiden itsehoitokeinot parantuneet
- potilaan hoidon perustana on hoidon tarve, perustuu näyttöön perus-tuvaan tietoon ja menetelmiin, hoidon laatu on parantunut
- moniammatillinen yhteistyö ja viestintä parantunut - palvelujen saatavuus on parantunut
- haasteelliset tilanteet osataan hoitaa paremmin - henkilöstön työmotivaatio parantui
- tutkimuksista saatu tieto johti käytäntöjen kehittymiseen
Liite 5. (3/10).
Tekijä(t) ja maa
Tutkimuksen tarkoitus Aineisto / Otos Menetelmät Päätulokset Fagerström L &
Glasberg AL.
2011.
Suomi.
Tutkia ja kuvata hoitotyön johtajien kokemuksia laaja-vastuisen hoitotyön asian-tuntijan (APN) roolista
n= 7 Kvalitatiivinen tutki-mus
Puoli-strukturoitu haas-tattelu
Manifestinen sisäl-lönanalyysi
Hoitotyön johtajat näkevät APN roolin merkittävänä organisaatiossa.
Työnkuva itsenäistä ja työtehtävät laaja-alaisia. Laajavastuinen hoito-työn asiantuntija organisaation voimavara, joka tukee, kehittää krooni-sesti sairaiden ja akuuttihoitotyön potilaiden hoitoa. Asiantuntijan työnkuva vielä kehittymätön ja osittain tuntematon, työnkuva vaihtelee
Työnkuva itsenäistä ja työtehtävät laaja-alaisia. Laajavastuinen hoito-työn asiantuntija organisaation voimavara, joka tukee, kehittää krooni-sesti sairaiden ja akuuttihoitotyön potilaiden hoitoa. Asiantuntijan työnkuva vielä kehittymätön ja osittain tuntematon, työnkuva vaihtelee