5.3 Kliinisen hoitotyön asiantuntijatehtävän prosessitekijät
5.3.1 Asiantuntijatehtävän toiminnan käynnistäminen toimintayksiköissä
Haastateltavat kertoivat, että kliinisen hoitotyön asiantuntijatehtävän käyttöönoton perustami-sesta oli alettu puhumaan toimintayksiköissä ennen edellisen vuoden vaihdetta ja käyttöönotto aloitettiin maaliskuussa 2018. Tiedottamisessa oli käytetty erilaisia keinoja ja henkilöstö muistaa saaneensa ohjausta ja neuvontaa kliinisen hoitotyön asiantuntijan tehtäväkuvan si-sällöstä ja kohdentumisesta. Haastateltavat kertoivat saaneensa ohjausta asiantuntijatyön koh-dentumisesta erityisosaamista vaativiin haasteellisiin potilastilanteisiin ja erilaisiin moniamma-tillisiin yhteistyöpalavereihin.
”Se oli ennen viime vuoden vaihdetta… kun, viime maaliskuussa aloitettiin, on tämmöinen odotettavissa”H10
”Tehtäväkuvasta tiedotettiin työyksiköissä” H3
”Semmonen harmaa muistikuva on, että tehtäväkuvaa käytiin läpi. En kyllä pysty muistamaan mitään esimerkkiä. Muuta niitä, että mitenkä paljon on milläkin osastolla töissä niin niitä
käytiin läpi.” H5
”Meille tehtiin selväksi, että KHA hoitaa potilaisiin liittyviä työtehtäviä, haasteellisia potilas-asioita, potilaiden siirtoon liittyviä asioita ja sellaisia kokonaisuuden hallintaan liittyvät
asiat” H2
”Alkuvaiheessa puhuttiin, kun on hankalia, haasteellisia potilastapauksia niin niissä KHA osaamista hyödynnetään” H11
Tutkija ja kliinisen hoitotyön asiantuntija olivat tiedottaneet toimintayksiköiden henkilöstöä tehtäväkuvasta yhdessä ja erikseen. Tutkija oli käynyt kertomassa tehtäväkuvan käyttöönotosta kaksi kertaa ja jättänyt työyksiköihin tutkimuskansiot, joissa oli kerrottu tehtäväkuvan käyt-töönoton tarkoituksesta ja tavoitteesta sekä kliinisen hoitotyön asiatuntijan tehtäväkuvan sisäl-löstä. Työyksiköiden yhteisillä ajoilla oli käytetty aikaa tehtäväkuvaan perehtymiseen. Tehtä-väkuva ja kliinisen hoitotyön asiantuntijan viikko-ohjelma tukeneet henkilöstön perehtymistä.
Haastateltavat toivat esille, että tehtäväkuvassa olisi voinut tuoda selkeämmin esille mitä se tarkoittaa henkilöstön työn kannalta. Osaston yhteisiä aikoja oli järjestetty siten, että henkilöstö pääsi niihin kattavasti osallistumaan.
”Tutkija piti palavereita… kerrottiin mitä tämä homma on ja mitä tässä tuleman pitää ja KHA tehtävä on, siitä saatiin alkusysäys tälle” H9
”Tiimihuoneen pöydällä oli se tutkimuskansio, jossa oli tietoa tutkimuksesta ja tehtäväku-vasta… tuli luettua yövuorojen aikaan” H10
”Tehtäväkuvasta jäi osastolle mappi, että siitä voi katsoa, jos ei muisteta”H9
”Tehtäväkuvan selkeyteen olisi voinut panostaa enemmän, että mitä se meille tarkoittaa” H10
”Viikko-ohjelma tuli ja ehkä se selvensi, milloin KHA on osastolla läsnä ja missä häntä voi hyödyntää, tehtäväkuva hahmottui siinä” H1
”Ehkä sitä vähän kysymysmerkkejä oltiin… Että pitääkö meidän tehdä jotain” H11
” Me vaan ihmeteltiin mitenkä se vaikuttaa meidän työhömme, siitä me puhuttiin paljon” H11 Haastateltavat kertoivat, että tehtäväkuvan perustamisesta ja siihen liittyvistä muutoksista oli käyty yhteisiä keskusteluja kahvipöytäkeskusteluina ja kanslioissa. Osa toimintayksiköiden henkilöstöstä oli ollut mukana tutkimusryhmässä, jonka kautta heillä oli enemmän tietoa tehtä-väkuvan käyttöönotosta. Osaston lääkärin mukanaolo tutkimusryhmässä koettiin hyödyllisenä, koska lääkäri oli osannut heti tehtäväkuvan käyttöönoton alussa hyödyntää asiantuntijan osaa-mista haastavissa potilastilanteissa. Tietoa tehtäväkuvan käyttöönotosta ja sen sisällöstä oli hen-kilöstölle välitetty myös sähköpostin kautta. Kolmivuorotyössä sähköpostin todettiin tavoitta-van henkilöstön parhaiten, mutta haastateltavat totesivat riipputavoitta-van ihmisestä, miten tietoa omaksuu, millaisessa tilanteessa on paikan päällä ja miten usein sähköpostia lukee.
Tehtäväkuvasta puhuttiin yhteisellä ajalla” H9
”Kyllähän siitä puhetta oli työyksikössä, työryhmän sisällä ja kahvipöytäkeskusteluissa, kans-lioissa että tämmöinen on nyt niin kuin tulossa ja tämmöisiä muutoksia tulee”H8
”On sähköpostia lähtenyt ja saatu… kolmivuorotyössä se saavuttaa ihmiset parhaiten. Kyllä sähköposti monen tai varmasti kaikki tavoitti ja kun sitä seuraa niin tietoa saa” H5
”Osaston lääkäri oli mukana tässä työryhmässä… se oli iso hyöty, että se lähti hyvin käyn-tiin… osasi hyödyntää KHA osaamista haastavissa potilastilanteissa” H1
Vaikka kliinisen hoitotyön asiantuntijan tehtäväkuvasta oli puhuttu ja tiedotettu paljon ennen sen käyttöönottoa, sitä edeltävän ajan koettiin menneen nopeasti ja muistikuvaksi jääneen sen toteutumisen alkaminen nopeasti tiedottamisen jälkeen.
”Kun, oli info ja sitten niin kuin se tuli vaan”H11
”Se ilmoitus tuli aika äkkiä, että tämmöinen tulee”H10
Eri tiedottamiskeinojen koettiin tukeneen toisiansa, mutta paras tapa saada selkeää tietoa oli ollut saada sitä tutkijalta itseltään. Haastateltavat kertoivat kaikkien toimintayksiköissä työs-kentelevien olleen tietoisia tehtäväkuvan käyttöönotosta, mutta tehtäväkuvan selkeyteen vai-kuttanut mahdollisesti se, ettei asiantuntijatehtävää ole aikaisemmin käyttöönotettu työyksik-kötasoilla sekä miten asiantuntijatyö käytännön tasolla toteutuu.
Mulla oli semmoinen käsitys, että nyt aloitetaan tämmöinen ja katotaan, että mitä alkaa ta-pahtumaan, tämä on pilotti eikä siihen ihan selviä säveliä ollut. Tämmöstä ei ole suomen
maassa ennen tehty ” H5
Tiedottamisesta ja perehtymisestä huolimatta kliinisen hoitotyön asiantuntijan tehtäväkuvan kokonaisuutta oli ollut vaikea hahmottaa, henkilöstön keskuudessa oli ollut ihmettelyä ja kes-kustelua seuraako kliinisen hoitotyön asiantuntijatehtävän käyttöönotosta muutoksia heidän työnkuvaansa.
”Ehkä sitä vähän kysymysmerkkejä oltiin… Että pitääkö meidän tehdä jotain” H11 Lisäksi epäselvyyttä todettiin olleen myös tehtäväkuvan tarkoituksesta ja tavoitteesta. Haas-tateltavat kertoivat, että tietoa oli ollut hyvin saatavilla ja sitä oli annettu pääsääntöisesti riittä-västi, mutta haastateltavien näkemyksissä tiedottamisen selkeydestä ja sen ymmärtämisestä todettiin vaihtelua. Haastateltavien vastauksissa tuli esille myös oman aktiivisuuden merkitys tiedon saannissa ja hakemisessa. Osa haastateltavista oli sitä mieltä, että tiedottamisen jälkeen ei jäänyt mitään epäselväksi, mutta tehtäväkuvan toteutuminen käytännön tasolla mietitytti.
”Tiedottaminen oli selkeää ja sitä sai riittävästi”H1
”Informaatiota saatiin, sitä olis voinut itsekin kysyä ja hakea jostain”H11
”Kyllä minulle oli ainakin vähän epäselvää, että mikä se on” H3
Haastateltavat kuvasivat asiantuntijatehtävän käyttöönoton alkamisajan olleen hyvin sekavaa ja haastavaa, koska uudet tehtäväkuvat olivat tiedottamisesta huolimatta vielä epäselviä eikä tehtäväkuvaa oltu aikaisemmin käyttöönotettu toimintayksikkötasoilla. Haastateltavat toivat esille, ettei konkreettinen tarve tehtäväkuvan perustamiselle ollut yleisellä tasolla henkilöstölle selvää. Lisäksi asiantuntijan osaamisen hyödyntäminen koettiin alkuun epäselväksi eikä sitä käyttöönoton alkaessa kukaan ehtinyt miettimään.
”Ajattelen näin, että se ei varmasti ollut kellekään selkeä, koska sitä ei ole aikaisemmin tehty” H6
”Tämä oli pilotti eikä siinä ihan selviä säveliä ollut… tämmöistä ei ole suomen maassa ennen tehty” H5
”Ei nähty tarvetta niin konkreettisena eikä työn tekemisen yhteydessä kukaan kerennyt sen enempää miettimään” H2
Haastateltavat toivat esille, että asiantuntijatehtävän käyttöönoton alussa toimintayksiköissä ei ollut selkeää käsitystä siitä, kuka heitä johtaa, kuka on lähiesimies ja kehen otetaan yhteyttä missäkin asiassa. Vastarintaa tehtäväkuvan käyttöönotolle oli aiheuttanut lähiesimiestehtävien jakautuminen kahden osaston välillä sekä tutun ihmisen, kliinisen hoitotyön asiantuntijan työs-kentely molemmilla osastoilla.
”Hämillään ollaan, että miksi sinä menet sinne toiselle osastolle myös” H11
”Että se jakautuu nyt meidän ja toisen osaston kesken ja sellaiseen, että kun oli tottunut, että se oli tässä vahvasti mukana ja sitten kun se ei olekaan” H11
”Kuka meitä johtaa, kehen otetaan missäkin asiassa yhteyttä… haasteet mitkä tuntuivat ja nä-kyi”H1
Toiminnan käynnistyessä konkreettinen tehtäväkuvaan tutustuminen toteutui seuraamalla klii-nisen hoitotyön asiantuntijan työskentelyä ja kliiklii-nisen hoitotyön asiantuntija ja apulaisosaston-hoitaja olivat jakaneet henkilöstölle lisää tietoa ja tukeneet heitä uuden tehtäväkuvan hahmot-tamisessa. Haastateltavat kokivat tämän tukeneen tehtäväkuvan tarkoituksen ja tavoitteen sel-kiintymistä, ajan kuluessa tehtäväkuvasta oli tullut luonteva osa hoitoyhteisöjen toimintaa ja henkilökunnan työn tukea.
”Alkuun yhtä hakemista, mistä on kysymys, mitä kukakin tekee,
sitten se on ollut hirmu luonteva osa sitä meidän arkeamme. KHA:lla on ollut hoitajien työtä tukeva rooli ja potilaiden tarpeiden huomioimista, sitä tukeva” H2
Kun tutkimus alkoi ja sen aikana KHA ja aoh alkoivat kertomaan, että nämä asiat meille ja siitä se sitten alkoi selkiytymään”H1
Haastateltavien kuvausten perusteella kesäaikakin oli ollut vielä hämmennyksen aikaa, syksyllä oli jatkettu siitä mihin kesän tullessa oli jääty ja tehtäväkuvan vakiintumisen todettiin alkaneen.
Haastateltavat kokivat kuitenkin tehtäväkuvan tulleen tutummaksi vasta viimeisten kuukausien aikana ennen tutkimuksen loppumista. Haastateltavat kuvasivat tehtäväkuvan käyttöönottoon liittyviä haasteita olleen enemmän tehtäväkuvan käyttöönoton aikana kuin enää syksyllä.
”Toiminnan käynnistyessä viime kuukausien aikana on löytänyt jonkinlaisen uomansa”H6
”Ei varmaan tässä syksyn puolella enää, alkuun kun kukaan ei tiennyt mitä tapahtuu, se oli kaaoasta” H5
Koska kliinisen hoitotyön asiantuntijatehtävä on Suomessa uusi tehtäväkuva toimintayksikkö-tasoilla, haluttiin haastatteluihin osallistuvilta saada tietoa heidän suhtautumisestaan asiantun-tijatehtävän käyttöönotolle. Haastateltavat kertoivat, ettei heillä ollut ennakko-odotuksia teh-täväkuvaa kohtaan ja totesivat suhtautumisensa olleen positiivista. Kliinisen hoitotyön asi-antuntijana työskentelevä henkilö oli työskennellyt ennen apulaisosastonhoitajana vaikuttaen henkilöstön neutraaliin suhtautumistapaan. Haastateltavien kuvausten mukaan kliinisen hoito-työn asiantuntijatehtävä oli vastaanotettu toimintayksiköissä pääsääntöisesti positiivisesti.
Haastateltavat kuvasivat yleisen suhtautumisen olleen odottavaa, uteliaisuutta ja kiinnostusta herättävää, mutta samalla aiheuttaen hämmennystä ja ymmällään oloa tutun henkilön tehtävä-kuvan muuttumisesta.
”Ennakko-odotuksia tehtäväkuvalle ei ollut. Että ei sitä tyrmättykään, puhuttiin, mutta ei kyllä vastustettu”H10
”Se on tässä aoh:na aikaisemmin ollut ja varmaan suhtautu melko lailla samalla tavalla” H5
”Aluksi oli hämmennystä… hämmennys kuvaa tilannetta hyvin” H11
”En usko, että siihen kukaan kielteisestikään suhtautui, ilmapiirissä ei negatiivisuutta” H10
”Että ei sitä tyrmättykään, puhuttiin, mutta ei kyllä vastustettu”H10
Tehtäväkuvan käyttöönoton alkaessa isoimmiksi haasteiksi kuvattiin asiantuntijatyötä tekevän siirtyminen pois apulaisosastonhoitajan työnkuvasta sekä apulaisosastonhoitajan vaihtuminen ja fyysinen poistuminen toiseen työyksikköön. Tehtäväkuvaa arvioidessa haastateltavat kertoi-vat kuitenkin, että kliinisen hoitotyön asiantuntija oli ollut riittävän näkyvä henkilöstölle, hänen työhuoneensa sijainti koettiin olevan riittävän lähellä toimintayksiköitä sekä apulaisosastonhoi-tajan vaihtumisen myötä asiat ovat hoituneet lähes yhtä hyvin kuin ennenkin.
”Hämillään ollaan, että miksi sinä menet sinne toiselle osastolle myös” H11
”Siihen tulee meille ihan upouusi ihminen, jota ei tunneta, tekemään sitä hänen työtään…
joka ei myöskään sitten ole koko aikaa tässä vaan katoaa… ”H11
”Ei ole ollut ongelma, että työhuone on ollut muualla”H1
”Siinähän se on… läheisyydessä KHA työhuone on mutta aika harvoin me mennään sinne…
se kuitenkin näkyy paljon ja riittävässä määrin osastolla” H2
Haastateltavat toivat esille huolensa kliinisen hoitotyön asiantuntijan työtehtävien toteutumi-sesta toimintayksiköiden resurssivajeiden aikana.
Tehtäväkuvan käyttöönoton aikana toimintayksiköissä ollut pulaa lääkäriresursseista, jonka ta-kia kliinisen hoitotyön asiantuntijan vastuu asioiden etenemisestä oli lisääntynyt. Kliinisen hoi-totyön asiantuntijan ja apulaisosastonhoitajan yhtäaikaisen kesäloman vuoksi työtehtäviä oli järjestelty uudelleen.
”… oli yhtä aikaa poissa… On asioita, mitkä on pakko hoitaa kuten potilassiirrot… sitähän silloin mietittiin ja jupistiin, mitenkä se sitten kesän aikana hoidetaan, kun ei sijaista ole, kuka
sen työt sitten tekevät” H6
Haastateltavat kokivat antaneensa tukea asiantuntijatehtävän käyttöönotolle toimintayksi-köissä olemalla kiinnostuneita asiantuntijatyöstä ja antaneensa joskus positiivista palautettakin hänelle. Esimiestason antama tuki oli jäänyt henkilöstölle epäselväksi. Haastateltavat oletti-vat kliinisen hoitotyön asiantuntijan saaneen tukea hoitotyön johdolta ja esimieheltään, mutta kokivat tehtäväkuvan käyttöönoton olleen pääasiassa hänen omalla vastuullansa. Esimiesten antama konkreettinen kannustus ja tuki ei ollut näkynyt henkilöstölle saakka muuten kuin teh-täväkuvan käyttöönoton alussa haastateltavat kertoivat, että tehtäväkuvaa oli hiottu ja tarken-nettu esimiestason yhteisten keskustelujen muodossa.
”Varmaan ainakin sitä kautta, että oli kiinnostus hänen työllensä… kun alkoi tämmöinen uusi juttu, että mitäs nyt teetkään”H2
”Ainakin loman jälkeen ollaan sanottu, hyvä kun tulit takaisin, on ollut vähän kinkkisiä tilan-teita” H9
”Eiköhän me joskus palautetta saatettu antaakin” H9
” Varmasti on saanut tukea, näin me oletetaan, mutta se ei ole meille näkynyt”H3
”Ehkä se, että ne vielä keskenään hiovat työnjakoa. Että mitä kukin tekee. En osaa tarkemmin sanoa konkreettista tsemppaamista ja tukea” H2