5.3 Kliinisen hoitotyön asiantuntijatehtävän prosessitekijät
5.3.3 Hoitotyön kehittäminen
Kliinisen hoitotyön asiantuntija oli edistänyt ja tukenut asiantuntijuudellaan näyttöön pe-rustuvien toimintatapojen toteutumista toimintayksikkötasoilla. Haastateltavat kuvasivat näyttöön perustuvan hoitotyön kehittämisen kohdistuneen systemaattiseen hoitotyösensitiivis-ten mittareiden perehdyttämiseen ja käyttöönoton jalkauttamiseen toimintayksiköissä. Kliini-sen hoitotyön asiantuntija oli toiminnallaan edistänyt hoitotyöKliini-sensitiivisten mittareiden jalkau-tumista antamalla henkilöstölle ohjausta yksin ja toimintayksiköiden ulkopuolisen asiantuntijan kanssa. Näyttöön perustuvien mittareiden käytön edistäminen näkyi henkilöstön tukemisena niiden käytön hyödyntämisessä potilastyössä.
Kliinisen hoitotyön asiantuntija oli näyttänyt henkilöstölle mistä mittarit löytyvät potilastieto-järjestelmästä, ohjannut potilaalle tarpeellisen mittarin valinnassa ja tekemisessä sekä tuloksen huomioimisessa potilaan hoidon laadun edistäjänä. Hoitotyösensitiivisten mittareiden käyttöä seurattiin kliinisen hoitotyön asiantuntijan toimesta.
”On perehtynyt näihin näyttöön perustuviin mittareihin” H1
”Näyttöön perustuvia mittareitahan se on ajanut läpi… nämä on selkeesti tullut tässä esille, näitä vietäisiin rutiinisti läpi, rooli on tässä ollut selkeä”H5
”Auttaa, jos jollain on suurempi kaatumisriski, vajaaravitsemusriski, mitä tulee tehdä ja huo-mioida potilaan hoidossa”H2
Kliinisen hoitotyön asiantuntija oli seurannut henkilöstön hoitotyön toteutusta ja ohjannut sen toteuttamisessa tarpeen mukaan Käypä- hoitosuosituksen mukaisesti. Lisäksi kliinisen hoito-työn asiantuntijan toiminnassa näyttöön perustuvan hoitohoito-työn edistäminen oli kohdistunut näyt-töön perustuvien toimintatapojen hyödyntämiseen potilastyössä kuten ahdistuksenhallintapak-kien ja lääkkeettömien ahdistuksenhallintakeinojen kehittämisenä.
”Sillä tasolla, jos mennään prinkkalaan, on hyvä palauttaa mieliin miten tätä hommaa pitäisi tehdä…. palauttaa meidät kartalle”H6
”Ollut mukana ahdistuksenhallintapakin kehittämisessä… aloittamisessa lääkkeettömiä ahdistuksenhallintakeinoja”H11
Kliinisen hoitotyön asiantuntijan kuvattiin ohjanneen henkilöstöä hoitotyön kehittämisessä toimintayksikkötasoilla. Haastateltavat kuvasivat kliinisen hoitotyön asiantuntijan ohjanneen ja kannustaneen henkilöstöä näyttöön perustuvan hoitotyön suunnittelussa ja kehittämisessä.
Kliinisen hoitotyön asiantuntija oli nostanut kehitettäviä asioita rohkeasti esille henkilöstön kanssa neuvotellen, joka koettiin positiivista suhtautumista ja ilmapiiriä edistävänä tekijänä työyksiköissä. Hoitotyön kehittämiseen kohdistuva ohjaus oli haastateltavien kuvausten mu-kaan ollut hienovaraista asioiden esille nostamista ja ehdotuksien antamista toisenlaiseen toi-mintatapaan. Kuvausten mukaan kliinisen hoitotyön asiantuntija oli ollut yksi silmäpari toimin-tayksiköissä lisää, joka oli nähnyt ulkopuolisen silmin asioita hieman eri näkökulmasta ja anta-nut henkilöstölle pohdittavaksi havaitsemaansa kehitettävää asiaa käytännön hoitotyössä.
Haastateltavat kertoivat saaneensa kliinisen hoitotyön asiantuntijalta kannustavaa ohjausta ja palautetta vastuualueisiin liittyvistä toiminnoista kuten potilasohjausmateriaalin sisällön laati-misesta ja näyttöön perustuvan hoitotyön menetelmän toteutuksen suunnittelusta toimintayksi-köissä. Lisäksi kliinisen hoitotyön asiantuntija oli tukenut työyksiköiden lääkehoitosuunnitel-mien päivityksessä lääkehoidosta vastuussa olevia hoitajia.
”Ohjaus on semmosta hienovaraista… ei suoraan sano, että teet näin tai teetkö näin, vaan hienovaraisesti esittää sen”H11
”Saattaa silleen puolihuolimattomasti jonkun vinkin viikoksi heittää, että mekin yhdessä poh-ditaan jotain juttua” H11
”Positiivista kannustusta… tehtiin opasvihkonenkin, jeesas mitä sisältöä kannattaa laittaa, antaa positiivista palautetta, että hyvällä linjalla mennään”H3
Haastateltavien kuvausten mukaan kliinisen hoitotyön asiantuntija oli osallistunut hoitotyön kehittämiseen työyksikkö- ja organisaatiotasoilla hanketyöskentelyn kautta. Kuopion yliopis-tollisessa sairaalassa suunnitellaan uutta psykiatrista sairaalaan, johon liittyviä työryhmiä oli ollut paljon. Tässä kehittämistyössä kliinisen hoitotyön asiantuntija oli osallistunut asiantunti-jana uuden psykiatrisen sairaalan suunnittelutyöryhmän toimintaan.
”Uutta sairaalahan sitä on suunniteltu, siihen liittyviä työryhmiä on tullut paljon, joissa on ollut mukana”H1
Kliinisen hoitotyön asiantuntija tuki toiminnallaan psykoedukaation kehittämistä Safewards - toimintamallin kautta osaksi potilashoitoa vastuuhenkilöiden kanssa. Haastateltavat kuvasivat kliinisen hoitotyön asiantuntijalla olleen iso ja aktiivinen rooli Safewards- toimintamallin ke-hittämisessä. Kliinisen hoitotyön asiantuntija oli toimintayksiköiden yhteisillä ajoilla tiedotta-nut toimintamallin periaatteista ja edistänyt toiminnallaan sen konkreettista kehittämistä ja jal-kauttamista osaksi kokonaisvaltaista potilashoitoa. Hän oli tukenut vastuuhenkilöiden työtä Sa-fewards- toimintamallin interventioiden käyttöönotossa.
”Kehitysalueita siellä, niin hän helpotti meidän työtämme siinä”H9
”… menisi eteenpäin ja interventioita otetaan lisää käyttöön”H3
Kliinisen hoitotyön asiantuntija oli tukenut toiminnallaan Super tutkimuksen toteutumista työ-yksikössä. Kliinisen hoitotyön asiantuntija oli koordinoinut Super tutkimuksen käytännönjär-jestelyjä toimintayksiköissä kuten selvittämällä etukäteen osallistuvat potilaat ja saattamalla heitä haastatteluhuoneeseen sekä toimimalla tutkimuksen yhteyshenkilönä.
”Super tutkimus… organisoinut sen… on ilmoittanut tutkimushoitajille tutkittavat potilaita…
ollut koordinaattori siinä” H6 5.3.4 Johtaa potilaiden hoitoprosessin toteutumista
Kliinisen hoitotyön asiantuntijan työskentely oli kohdistunut kokonaisvaltaisen potilasliiken-teen koordinointiin ja hallinnointiin toimintayksikkötasoilla. Kliinisen hoitotyön asiantunti-jalla todettiin olleen keskeinen asema potilaan hoitoprosessin sujuvuuden edistämisessä. Koko-naisvaltaiseen potilasliikenteen koordinointiin ja hallinnointiin liittyi potilaiden siirtokuntoi-suuden sekä jatkohoitopaikan arviointi sekä potilasjonon ja potilassiirtojen koordinointi toimin-tayksikköjen välillä. Haastateltavat kuvasivat kliinisen hoitotyön asiantuntijan olleen hyvin tie-toinen molempien osastojen potilastilanteesta ja hoitoisuudesta henkilöstöresursseja myöten ja huolehtinut potilassiirtojen tarkoituksenmukaisista ajankohdista. Kliinisen hoitotyön asiantun-tija oli tiedottanut toimintayksiköitä hyvissä ajoin jatkohoitopaikkaa odottavista potilaista sekä sopinut osastosiirrot yhteistyössä lääkärien ja henkilöstön kanssa. Lisäksi hän oli ottanut osaa henkilöstön tarkoituksenmukaisen liikkuvuuden koordinointiin osastojen välillä.
”Ilmoittaa osastolle, että teille olisi tulossa potilaita eli hallinnoi potilasliikennettä, potilas-siirtoja ja vaihtuvuutta”H9
”… tietäen minkälainen henkilökuntavahvuus meillä osastolla on… piti huolen missä vai-heessa potilaat siirtyy”H1
”Tuo hyvissä ajoin meille tietoa, on potilaita, jotka odottavat paikkaa meille”H9 Kliinisen hoitotyön asiantuntija hyödynsi asiantuntijuuttaan varmistamalla sujuvan hoitopro-sessin toteutuksen seuraamalla potilaiden hoitojen edistymistä ja hoitojaksojen kestoa sekä vä-litti lääkäreille tietoa potilaiden oikea-aikaisesta jatkohoitoon siirtymisestä.
”Joskus hoitoajat pitkittyvät, saattaa mennä yli sen suosituksen… piti huolen siitä missä vai-heessa potilaat siirtyvät” H6
Kliinisen hoitotyön asiantuntija oli osallistunut muista hoitolaitoksista siirtyvien potilaiden hoidon tarpeen arviointiin ja koordinointiin. Potilaiden hoidon tarpeen arviointiin ja koordi-nointiin liittyvät työtehtävät muodostuivat potilasjonossa olevien potilaiden lähetteiden käsit-telystä, siirtyvien potilaiden alkuhaastatteluista ja potilaan siirtymisen ajankohdan arvioinnista psyykkisen voinnin mukaan. Haastateltavat kuvasivat kliinisen hoitotyön asiantuntijan käyneen yhdessä lääkärin kanssa Niuvasta siirtyvien potilaiden hoitopalavereissa, joissa tehtiin alku-haastatteluja ja arvioitiin potilaan siirtokuntoisuuden ajankohtaa.
”Huolehtii, ketä meillä jonossa on ja mitä lähetteitä Niuvasta on tullut ja siirtyviä poti-laita”H1
”Työparina lääkärin kanssa arvioimassa… potilas siinä voinnissa, että voi siirtyä tänne jat-kohoitoon”H6
Kliinisen hoitotyön asiantuntija oli edistänyt potilaalle tarkoituksenmukaisen asumismuo-don suunnittelua avohoiasumismuo-don kanssa. Kliinisen hoitotyön asiantuntija edisti sujuvan hoitopro-sessin suunnittelua osallistumalla potilaan jatkohoitopaikan suunnitteluun. Potilaalle tarkoituk-senmukaisen asumismuodon suunnitteluun kliinisen hoitotyön asiantuntija osallistui selvittä-mällä potilaalle sopivaa asumispaikkaa yhteistyössä avohoidon asumispalveluiden kanssa. Klii-nisen hoitotyön asiantuntija oli jakanut henkilöstölle tietoa erilaisista palveluista, jotta heillä olisi parempi käsitys millaisia asumismuotoja on tarjolla ja millaisia ne konkreettisesti ovat.
Hän järjesti myös henkilöstölle ja lääkäreille tutustumisia erilaisiin asumisyksiköihin.
”Jatkohoitopaikan suunnittelua, mietiskelyä” H1
”Asumispalveluiden kanssa yhteistyötä… selvitti mikä voisi olla sopiva paikka potilaalle…
että me enempi tiedettäs minkälaisia on tarjolla ja minkälaisia, ne paikat konkreettisesti” H8 5.3.5 Hoitoyhteisöjen yhteistoiminnan vahvistaminen
Haastateltavat kuvasivat kliinisen hoitotyön asiantuntijan tukeneen asiantuntijuudellaan hei-dän työskentelyänsä ja työssä jaksamista. Kliinisen hoitotyön asiantuntija koettiin toimintayk-siköissä tasavertaisena työyhteisön jäsenenä, mutta kuitenkin henkilöstön auktoriteettina ja joh-tajana, joka tuki asiantuntijuudellaan ja laajemmalla näkökulmallaan hoitotyön toteutusta.
Haastateltavat kokivat kliinisen hoitotyön asiantuntijan pitkän työkokemuksen ja lähellä toi-mintayksiköitä toteutuvan työskentelyn tuoneen heille turvaa ja tukea. Lisäksi haastateltavat kokivat kliinisen hoitotyön asiantuntijan tukijakseen ja puolestapuhujakseen. Varsinkin nuo-remmat hoitajat olivat kokeneet kliinisen hoitotyön asiantuntijan antaman tuen merkittävänä tekijänä oman ammatillisuuden kehittymisessä. Kliinisen hoitotyön asiantuntijan läsnäolo toi-mintayksiköissä, henkilöstön arjessa mukana koettiin vahvistaneen työyhteisöjen työhyvin-vointia. Haastateltavat kuvasivat kliinisen hoitotyön asiantuntijaa turvakalliokseen, joka oli an-tanut heille tukea aina tarpeen mukaan.
”Tavallaan osa porukkaa, mutta tavallaan kuitenkin kapteeni. Se tuo meille turvaa” H4
”Hyvä että tuli siihen semmoinen auktoriteetti, meidän työtämme vielä selkeyttämään jollain tasolla”H9
”On ollut vanhempi, kokenut hoitaja siinä. Se tuo meille turvaa, tuommoinen pitkä osastoko-kemus” H8
”On ollut siinä samalla tasolla, mutta laajemmalla näkemyksellä” H9
Lähiesimiestyöhön liittyviä tehtäviä haastateltavien oli ollut vaikea erottaa tehtäväkuvasta.
Haastateltavat kertoivat kliinisen hoitotyön asiantuntijan tehneen alkuun vanhasta tottumuk-sesta johtamistehtäviä, jonka vuoksi uutta tehtäväkuvaa henkilöstön oli ollut vaikea erottaa en-tisestä lähiesimiesroolista. Tehtäväkuvan käyttöönoton edetessä johtamiseen liittyneet tehtävät olivat vähentyneet.
”En tiedä, kun sitä niin pitää esimiehenä, vaikea erottaa entisestä työroolistavanhasta tottu-muksesta teki johtamiseen liittyviä tehtäviä”H4
Tehtäväkuvan käyttöönoton aikana lähiesimiehen fyysisen läsnäolon puutteellisuus koettiin haasteena toimintayksiköissä. Henkilöstön kokemuksen mukaan lähiesimiehet olivat työsken-nelleet liian kaukana toimintayksiköistä ja lähiesimies oli näkynyt henkilöstölle vähemmän kuin aikaisemmin.
”Lähiesimies ollut liian kaukana osastolta”H1
Haastateltavat kertoivat lähiesimiesten fyysisen läsnäolon puutteellisuuden takia kokeneiden hoitajien vastuun lisääntyneen toimintayksiköiden kokonaisuuden hallinnasta. Tällä he tar-koittivat vanhempien, kokeneiden hoitajien joutuneen ottamaan vastuuta asioista, jotka kuului-sivat lähiesimiehelle kuten tiedon jakamista ja kysymyksiin vastaamista. Myös uusien työnte-kijöiden perehtymiseen liittyvästä tiedon jakamisesta olivat kokeneemmat hoitajat joutuneet ottamaan enemmän vastuuta.
”Minusta tuntuu, että siellä on vanhemmat hoitajat joutuneet nyt paikkaamaan semmoista tie-don jakamisen asiaa ja vastaamaan paljon kysymyksiin, jotka olisi kuulunut
lähiesimie-helle”H1
Haastateltavat korostivat kliinisen hoitotyön asiantuntijan osallistumisen tärkeyttä tilannejoh-tamiseen apulaisosastonhoitajan työparina. Ennen kaikkea tiedonkulkua apulaisosastonhoita-jan ja kliinisen hoitotyön asiantuntiapulaisosastonhoita-jan kanssa pidettiin tärkeänä. Päivittäisjohtamiseen liitty-vien työtehtäliitty-vien toteutumisen kannalta hänen oli tärkeää olla tietoinen toimintayksiköiden po-tilastilanteesta. Kliinisen hoitotyön asiantuntija oli toiminut tarvittaessa apulaisosastonhoitajan sijaisena.
”Tulee agressiivisia potilaita osastolle niin pitihän hänen olla kartalla, millainen potilasti-lanne meillä on ja tiedottaa siitä aoh:lle, joka sitten reagoi siihen, että meillä riittää porukka.
Tiedonvälittäjänä toiminen apulaisosastonhoitajalle” H2
Kliinisen hoitotyön asiantuntija oli välittänyt henkilöstölle tietoa ajankohtaisista asioista.
Toimintayksiköiden yhteisillä ajoilla kliinisen hoitotyön asiantuntija oli vahvistanut yhteistoi-mintaa tiedottamalla henkilöstöä uusista hoito- ja toimintatavoista sekä muista tärkeistä asi-oista. Haastateltavat kertoivat tahdosta riippumattomassa hoidossa olevien potilaiden hoitopo-lun muuttumisesta, jossa kliinisen hoitotyön asiantuntija oli toiminut ajantasaisen tiedon välit-täjänä henkilöstölle. Lisäksi kliinisen hoitotyön asiantuntija oli vastannut toimintayksiköiden tietoiskuryhmien koordinoinnista siten, että sen toiminta oli säännöllistä ja suunnittelemalla niiden aiheet sekä puhujan tai kouluttajan paikan päälle.
”Yhteisillä ajoilla käytiin asioita läpi, uusia tuulia ja ohjeistuksia” H4
”On ollut koordinaattorina tietoiskuryhmässä, suunnittelee ja kalenteroi ne” H11 Haastateltavat toivat esille toivetta, että kliinisen hoitotyön asiantuntijan olisi tuonut enemmän asioita esille, joihin kiinnittänyt huomiota osastojen hoitotyön toteutuksessa tai tullut esiin tut-kimustiedon kautta.
”Olisi voinut olla jokin oma väylä asiantuntijoille… vaikka yhteisellä ajalla kertoa mitä on tehnyt ja mitä on tutkinut, olisi itse tuonut esille mihin asioihin kiinnittänyt huomiota, törmä-sin tämmöseen asiaan mitä maailmalla tehdään… pitänyt vähän niin kuin mekkalaa omasta
työstänsä”H4
5.4 Kliinisen hoitotyön asiantuntijatehtävän käyttöönoton tulokset
Henkilöstön kokemusten perusteella kliinisen hoitotyön asiantuntijatehtävän käyttöönotosta todettiin seuranneen tuloksia, jotka on kuvattu kuviossa 5.
Kuvio 5. Kliinisen hoitotyön asiantuntijatehtävän käyttöönotosta seuranneet tulokset toimin-tayksiköissä henkilöstön kokemana.
5.4.1 Hoitoyhteisöjen välisen yhteistyön ja tiedonkulun parantuminen
Haastateltavien kokemusten mukaan merkittävin seuraus kliinisen hoitotyön asiantuntijatehtä-vän käyttöönotosta oli ollut hoitohenkilöstön välisen yhteistyön lisääntyminen ja henkilös-töllä oli ajantasaisempaa tietoa osastojen kuormituksesta ja vapautuvista jatkohoitopai-koista. Yhteistyön lisääntymisen seurauksena hoitohenkilökunta on enemmän vuorovaikutuk-sessa keskenään ja henkilöstöllä on parempi tietoisuus mitä toisella osastolla tapahtuu. Henki-löstö kuvasi paremman tietoisuuden toisen osaston potilastilanteesta ja kuormituksesta autta-neen heitä potilaan jatkohoidon suunnittelussa.
”Konkreettisin hyöty tästä tehtäväkuvasta on ollut yhteistyön parantuminen osastojen vä-lillä. Ja tietoisuus siitä mitä täällä ja siellä tapahtuu”H4
Tulokset KHA tehtäväkuvan käyttöönotosta Hoitoyhteisö-jen yhteistyön ja tiedonkulun parantuminen
Hoitoprosessin kehittyminen
Hoitotyön kehittyminen Henkilöstön
ammatillisen osaamisen kehittymisessä
vaihtelevuutta Kokemus
asiantuntijateh-tävän käyttöönoton onnistumisesta ja jatkuvuudesta
”On hirmu hyvä tietoisuus, mitä tapahtuu, minkälainen tilanne siellä on”
”Vuorovaikutusta enemmän” H3
”Auttaa suunnittelemaan potilaiden hoitoa, onko siellä vapautumassa hoitopaikka viikon vai parin kuukauden päästä” H5
Hoitoyhteisöjen välisen tilannetietoisuuden lisääntymisen todettiin lisänneen ymmärrystä toisen osaston toiminnasta ja vähentäneen henkilöstön vastarintaa toisen osaston auttami-selle. Tilannetietoisuuden lisääntymisen todettiin vähentäneen toisen osaston tilanteen kyseen-alaistamista sekä lisänneen henkilöstön tarkoituksenmukaista ja myönteistä asennetta liikku-vuudelle.
”Vastarinta vähenee, kun kuullaan mikä tilanne on H1
… Auttamisen halua löytyy, eikä kyseenalaisteta, että niinköhön tuolla nyt asiat ovat”H1
”On luonnollista, kun tietää mitä toisella osastolla tapahtuu, sinnehän on helpompi mennä ja antamaan apua”H2
”Ymmärrys siitä mitä toisella osastolla tehdään, on lisääntynyt” H4
Kliinisen hoitotyön asiantuntijatehtävän käyttöönoton seurauksena hoitoyhteisöjen välinen moniammatillinen yhteistyö lisääntyi. Haastateltavien kokemusten mukaan hoitoyhteisöjen henkilöstö on tiiviimmässä yhteistyössä lääkäreiden ja toimintaterapeuttien kanssa ja henkilöstö on päässyt enemmän työskentelemään toimintaterapeuttien kanssa. Vaikka yhteistyön todettiin pääasiassa lisääntyneen, toi osa haastateltavista esille, ettei yhteistyö lääkärin kanssa ollut li-sääntynyt molemmilla osastoilla. Haastateltavat pohtivat myös, olisiko tehtäväkuvassa pitänyt olla enemmän lääkärien tarpeista olevia asioita.
” Yhteistyö on lisääntynyt osastojen välillä paljon” H2 ”Lääkärit ja osastojen välinen yhteistyö on nykyisin tiiviimpää”H3
”Yhteistyön lääkärin kanssa, minusta tuntuu, että meidän osastollamme se ei hirveesti näky-nyt”H2
5.4.2 Hoitoprosessin kehittyminen
Haastateltavien kuvausten mukaan kliinisen hoitotyön asiantuntijan työskentely oli sujuvoitta-nut tarkoituksenmukaisen hoitoprosessin toteutumista toimintayksikkötasoilla. Yhteistyön lisääntymisen myötä potilaiden hoitoprosessin todettiin toteutuvan sujuvammin osastojen vä-lillä. Kliinisen hoitotyön asiantuntijan työskentely oli ennen kaikkea hyödyttänyt henkilöstön työskentelyä jatkohoitoon siirtyvien potilaiden asioissa. Esimerkkinä haastateltavat toivat muun muassa päällekkäisen työn tekemisen vähentymisen, joka koettiin tulokseksi kliinisen hoitotyön asiantuntijan mukanaolosta päivittäisessä työssä. Tämän seurauksena konkreettinen tieto potilaan hoidossa hyväksi havaitusta toimintatavasta siirtyi toiselle osastolle.
”Yhteistyön kautta akuutin ja kuntoutusosaston välillä potilaiden hoitoprosessi on sujuvam-paa”H3
Etu… mitä siellä oli tehty … toi tietoa hirmu hyvin meille. Tieto kulki hyvin, ei aloiteta alusta vaan jatketaan siitä” H1
Haastateltavat kertoivat, että potilaiden hoitopolku toteutuu sujuvammin, potilassiirrot toteutu-vat nopeammin, jonka seurauksena potilaat pääsevät nopeammin toiselle osastolle kuntoutu-maan.
”Potilassiirrot ovat rivakoituneet, saadaan potilaita paremmin sinne”H1
”Potilaat pääsevät nopeammin toiselle osastolle ja kuntoutumaan, ja sieltä pois. Se on aina potilaan etu. Että potilaan hoitopolku on mahdollisimman sujuva.” H3
Potilaiden hoitoprosessin kehittyminen näkyi myös siten, että potilaiden hoidossa keskitytään enemmän hoidon tarpeeseen. Haastateltavat toivat esille, ettei potilaan hoidon arviointi to-teudu nopeammin, mutta hoitamisessa kiinnitetään enemmän huomioita ja keskitytään hoidon tarpeeseen.
”Hoidon arviointia ei tehdä nopeammin, mutta mietitään, mikä on tarpeellista”H6
”Hyviä pyrkimyksiä on ollut, tässä ajassa ei voi sanoa, että olisi tapahtunut
… siihen suuntaan selkeesti on strukturoidumpaa pyrkymistä ollut”H6
Haastateltavien kokemuksen mukaan perhetyötä toteutuu enemmän kuin aikaisemmin, jonka seurauksena potilaan perheenjäsenet huomioidaan hoidossa paremmin.
”Omaisten mukaan ottaminen potilaan hoitoon on lisääntynyt”H2
5.4.3 Hoitotyön kehittyminen
Haastateltavien kuvausten mukaan kliinisen hoitotyön asiantuntijatehtävän käyttöönoton seu-rauksena potilaiden hoitoon oli tullut laaja-alaisempaa näkemystä. Haastateltavat kokivat kliinisen hoitotyön asiantuntijan tuoneen uutta näkökulmaa haasteellisiin ja normaaleihin hoi-totyön tilanteisiin sekä uutta tietoa hoitotyöhön liittyen. Asiantuntijan koettiin olleen yksi sil-mäpari lisää toimintayksiköiden arjessa, laajemmalla näkemyksellään, joka oli tukenut sekä henkilöstön työn että potilaiden hoidon tarpeita. Kliinisen hoitotyön asiantuntijan osallistumi-sen haastaviin potilastilanteisiin koettiin tukeneen henkilöstön työskentelyä ja tuoneen laajem-paa näkemystä kliinisen hoitotyön asiantuntijalle hoitajien työn moninaisuudesta ja haasteelli-suudesta.
” Potilaan hoitoon on tullut laajempaa katsonta kantaa”H2
”Haastavissa potilastilanteissa mukana olo on hyödyttänyt hoitajien työtä” H2
”On ollut hoitajien työtä tukeva rooli ja potilaiden tarpeiden huomioimista, sitä tukeva”H2 Kliinisen hoitotyön asiantuntija oli tuottanut toimintayksiköihin kirjallista materiaalia potilas-hoidon tueksi. Kirjallinen materiaali potilaspotilas-hoidon tueksi oli koostunut tarkistuslistoista liittyen potilaan tulo- ja lähtötilanteeseen sekä potilaalle annettavasta psykoosioppaasta. Haastatelta-vien mukaan tarkistuslistat koettiin käytännössä toimiviksi ja henkilöstön työskentelyä helpot-taviksi. Psykoosiopas oli toiminut ohjeena ja apuna henkilöstölle potilaiden hoitokeskuste-luissa.
”Teki meille osastolle tulo- ja lähtöpaketit potilaille… mitä aina pitää milloinkin tehdä, kun niitä muistettas tehdä”H9
”Psykoosiopas… keskusteluissa käyttänyt semmosena apuna ja ohjeena” H10
Kliinisen hoitotyön asiantuntijan työskentelyn seurauksena potilaiden hoitoa edistävät ryhmä-toiminnot toteutuvat organisoidusti. Haastateltavat kokivat helpottavana, että vastuu erilaisten ryhmien toiminnasta oli ollut kliinisen hoitotyön asiantuntijalla. Asiantuntijatyön seurauksena potilaiden ryhmätoimintoja oli tullut lisää ja ne toteutuivat säännöllisemmin eikä niitä peruttu vetäjän puutteen vuoksi.
”Hirmu helpottavaa… on ollut vastuu ryhmistä”H11
”Kyllä se toi semmosta säännöllisyyttä, että ryhmät pyörivät”H11
Haastateltavat toivat esille, että näyttöön perustuva hoitotyö oli kehittynyt kliinisen hoitotyön asiantuntijatehtävän käyttöönoton seurauksena. Safewards- toimintamallin kehittyminen koet-tiin merkittävimpänä kehittämiskohteena, jonka kehittäminen jatkui edelleen. Tehtäväkuvan käyttöönoton aikana Safewards – toimintamallin interventioita oli otettu käyttöön lisää kolme, jossa kliinisen hoitotyön asiantuntija oli tehnyt yhteistyötä vastuuhenkilöiden kanssa.
”Interventiot otettu käyttöön vastuuhenkilöiden kanssa, ollut tässä tukena” H9
”Safeward… interventioita käyttöön, nyt meillä on niitä seitsemän”H9
”Safewards on isoin asia, sitä kehitetään koko ajan. Se on tavallaan uutta ajattelumallin ja hoitotyön muuttamista”H11
Kliinisen hoitotyön asiantuntijatehtävän käyttöönoton seurauksena osastoilla kerrottiin otetun käyttöön uusia näyttöön perustuvia hoitotyösensitiivisiä mittareita, joiden käytön todettiin ole-van alkuvaiheessa. Uusina näyttöön perustuvina hoitotyösensitiivisinä mittareina oli otettu käyttöön alkoholinkäytön riskit (AUDIT), kaatumisvaaran arviointi (FRAT) ja vajaaravitse-muksen riskit seulonnat (NRS). Haastateltavat kuvasivat näyttöön perustuvien mittareiden an-taman tuloksen huomioinnin näkyvän potilaan hoidossa yksilöllisesti. Näyttöön perustuvien mittareiden tekeminen todettiin aktiivisemmaksi kuin aikaisemmin ja kliinisen hoitotyön asi-antuntija muistutti henkilöstöä niiden tekemisestä.
”Kaatumisjuttu ja NRS, ne tuli käyttöön… audit on ruvettu tekemään enemmän”H1
”Ne hakee vielä paikkaansa käyttöönottovaiheessa, jalkautumassa vasta”H9
”Kyllä ehkä aktiivisemmin mittareita tehdään, kun joku niistä muistuttaa” H11
”Ne on tullu käyttöön, mutta ei vielä aukottomasti” H6 5.4.4 Henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittymisessä vaihtelevuutta
Kysyttäessä haastateltavilta millainen merkitys kliinisen hoitotyön asiantuntijatehtävän käyt-töönotolla oli ollut heidän ammatillisen osaamisensa kehittymiselle, niin osa henkilöstöstä ei ollut havainnut omassa ammattitaidossaan suurempaa kehittymistä. Suurimpana asiana haas-tateltavat toivat esille tietoisen keskittymisen kasvaneen potilaan psykiatrisen hoidon tarpee-seen ja ettei potilaan kaikkien hoidon tarpeiden ja vaatimusten hoitaminen ole tarkoituksenmu-kaista erikoissairaanhoidossa.
”Henkilökohtaisesti ei ollut juuri mitään merkitystä”H4
” … mutta ehkä sitä terävöittämistä, että keskitytään nyt siihen, mikä on oleellista potilaan hoitamisessa”H2
”… koko settiä ei voi ottaa eikä ole tarkoituksenmukaista tämmöisessä erikoissairaanhoi-dossa” H2
Haastateltavat havaitsivat oman ammatillisen kehittymisensä olleen seurausta Safewards- toi-mintamallin kehittämisestä, joka oli näkynyt ammatillisen ajattelumallin muuttumisena poti-laan pakkoa vähentävässä hoidossa eri interventioiden käyttöönoton kautta. Konkreettisesti am-matillinen kehittyminen oli näkynyt vaihtoehtoisten hoitotyön menetelmien käyttönä potilas-työssä kuten ei- lääkkeellisten ahdistuksen hoitokeinojen tarjoamisena potilaalle.
”Kyllä se sitä ammatillisuuden kehittymistä on, että pistää pohtimaan mitä muitakin keinoja ahdistuksen hoitoon olisi” H10
”… itselle sitä ajatusta, että ei ole aina se tarvittava lääke… vaan systemaattisesti tarjotaan ensin ei-lääkkeellistä vaihtoehtoa” H10
5.4.5 Kokemus asiantuntijatehtävän käyttöönoton onnistumisesta ja tulevaisuudesta
Haastateltavien kokemusten perusteella kliinisen hoitotyön asiantuntijatehtävä oli koettu toi-mintayksiköissä pääsääntöisesti tarpeellisena ja onnistuneena kokeiluna. Haastateltavat ker-toivat tutkimuksen osoittaneen heille, että toimintayksiköissä oli ollut tarvetta kliinisen hoito-työn asiantuntijatehtävälle. Alun hämmennyksen jälkeen tehtäväkuvaan oli totuttu ja siitä oli tullut vakiintunut toimintatapa. Kliinisen hoitotyön asiantuntijan kehittämiseen kohdistuvan työn koettiin antaneen henkilöstölle enemmän aikaa hoitotyön toteuttamiselle.
”Tehtäväkuva on ollut onnistunut kokeilu. Semmoiselle ihmiselle on tarvetta… tutkimus on tuonut esille… tärkeää työtä ja sille on ehdottomasti tarvetta” H9
”Kun tätä rupeaa tällä tavalla tarkasti pohtimaan, niin onhan siitä ollut hyötyä… kaikkea
”Kun tätä rupeaa tällä tavalla tarkasti pohtimaan, niin onhan siitä ollut hyötyä… kaikkea