Jatkossa on syytä tutkia henkilöstön näkökulmia muutoksen johtamisesta haastattelemalla tai kyselylomakkeen avulla.
LÄHTEET
Aarva K. 2009. Hoivan ja hoidon lähijohtaminen. Tampereen yliopisto. Terveystieteen laitos.
Akateeminen väitöskirja. Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print, Tampere.
Bernardes A, Cummins G G, Gabriel C S, Evora Y D M, Mazier V G & Coleman-Miller G.2015.
Implementation of a participatory management model: analysis from a political perspective.
Journal of Nursing Management 23(7), 888-897.
Brewer C S, Kovner C T, Djukic M, Fatihi F, Greene W, Chacko T P & Yang Y. 2016. Impact of transformational leadership on nurse work outcomes. Journal Advanced Nursing
72(11),2879-2893.
Dierckx C De D, Willemse A, Verschueren M & Milisen K. 2008. Impact of clinical leadership development on the clinical leader, nursing team and care-giving process: a case study.Journal of Nursing Management 16(6),53-63.
Fleiszer A R, Semenic S E, Ritchie J A, Richer M- C & Denis J-L. 2016. Nursing unit leaders´
influence on the long-term substainability of evidence-based practice improvements. Nursing Management 24(3), 309-318.
Heikka H. 2008. Sosiaali- ja terveysjohtajan työn sisältö ja kompetenssit. Oulun yliopisto.
Lääketieteellinen tiedekunta, Terveystieteiden laitos, Terveyshallintotiede. Oulu University Press, Oulu.
Hetemäki M. 2018.Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata hoitoon pääsy ja tulevien palvelujen rahoitus. Valtiovarainministeriö 1.6.2018.
http://alueuudistus.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10623/sote-uudistuksen-tavoitteena-on-turvata-h oitoon-paasy-ja-tulevien-palvelujen-rahoitus. Luettu 2.6.2018.
Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012.Tutkimuseettinen neuvottelukunta.
http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf . Luettu 17.12.2017.
Isoherranen K. 2017. Uhka vai mahdollisuus – moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Hel-singin yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Väitöskirja. Unigrafia, Helsinki
Kajamaa A. 2011. Unraveling the helix of change. An activity-theoretical study of health care change efforts and their consequences. University of Helsinki, Institute of Behavioural Sciences.
Unigrafia, Helsinki.
Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K. 2009. Tutkimus hoitotieteessä. 1-2. painos. WSOYpro Oy, Helsinki.
Kantanen K. 2017. Kuntasektorilla toimivien hoitotyön johtajien johtamisosaaminen ja sen muu-tos. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Akateeminen väitöskirja. Tampere University Press, Tampere.
Kivinen T. 2008.Tiedon ja osaamisen johtaminen terveydenhuollon organisaatioissa. Kuopion yliopiston julkaisuja E.158. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Kopijyvä Oy, Kuopio.
Kylmä J & Juvakka K. 2007. Laadullinen terveystutkimus. 3. painos. Edita Prima Oy, Helsinki.
Kylmä J. 2008. Näkökohtia tutkimusetiikasta laadullisessa terveystutkimuksessa. Teoksessa Pie-tilä A-M & Länsimies-Antikainen H. (toim.) Etiikkaa monitieteisesti. Pohdintaa ja kysymyksiä.
Kopijyvä, Kuopio, 109-120.
Laurila M. 2017. ”Me ollaan kaikki samassa veneessä ja soudetaan yhdessä samaan suuntaan”.
Esimiesten ja henkilöstön käsityksiä hyvästä muutosjohtajuudesta. Vaasan yliopisto. Kauppatie-teellinen tiedekunta. Johtamisen yksikkö. Väitöskirja. Acta Wasaensia, Vaasa.
Maakunta- ja Sote-uudistus. Mikä on sote-uudistus?http://alueuudistus.fi/mika-on-sote-uudistus/
Luettu 17.12.2017.
Maakunta- ja sote-uudistus. 2018. Mikä on maakunta- ja sote-uudistus? Tämä on hyvä tietää uu-sien maakuntien tehtävistä, päätöksenteosta ja palveluista. Valtioneuvosto 23.5.2018.
http://uusiep.fi/wp-content/uploads/2018/05/paattajien-tietopaketti-maakunta_ja_soteuudistuksest a-23.5.2018.pdf. Luettu 10.6.2018.
Malkamäki K. 2017- Luottamuksen kehittyminen ja johtamisjärjestelmää koskeva uudistus. Ta-paustutkimus kaupanalan organisaatiosta. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kauppa-tieteiden tiedekunta. Grano Oy, Jyväskylä.
Moen C. & Core G. 2012. Demystifying ward nurse manager’s approach to managing change.
The International Journal of Clinical Leadership, 17(4), 251–259.
Myllärinen T. 2014. Sosiaali- ja terveysalan johtamisen tulevaisuuden haasteet. Teoksessa Niira-nen V, Joensuu M, LammintakaNiira-nen J & KerkkäNiira-nen M. (toim.) Johtajana muutoksessa. Kuntaliit-to. 1. painos. Kuntatalon paino, Helsinki, 8, 90-93.
Narinen A. 2000. Terveydenhuollon osastonhoitajan työn sisältö tällä hetkellä ja tulevaisuudessa.
Tutkimus perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osastonhoitajien ja ylihoitajien mielipi-teistä. Helsingin yliopisto. Yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osasto. Väitöskirja. Hel-singin yliopiston verkkojulkaisut, Helsinki.
Nieminen H. 2006. Kvalitatiivisen tutkimuksen luotettavuus. Teoksessa Paunonen M & Vehvi-läinen- Julkunen K. Hoitotieteen tutkimusmetodiikka. 4. painos. WSOY Oppimateriaalit Oy, Helsinki,215-220.
Niiranen V & Lammintakanen J. 2014. Sosiaali- ja terveysalan johtamisen painopistealueet ja mahdollisuudet. Teoksessa Niiranen V, Joensuu M, Lammintakanen & Kerkkänen M. Johtajana muutoksessa. Kuntaliitto. 1. painos. Kuntatalon paino, Helsinki,16, 144-151.
Palvelut asiakaslähtöisiksi. Kärkihankkeet ja säädösvalmistelu. Sosiaali- ja terveysministeriö.
http://stm.fi/hankkeet/asiakaslahtoisyys/ Luettu 14.11.2017.
Pahkin K. 2015. Staying well in an unstable world of work – Prospective cohort study of the de-terminants of embloyee well-being. University of Helsinki, Finland. Faculty of Social Sciences.
Social Psychology. Suomen Yliopistopaino Oy, Tampere.
Paunonen M & Vehviläinen-Julkunen K. 2006. Hoitotieteen tutkimusmetodiikka. 1-4. painos.
WSOY oppimateriaalit Oy, Helsinki.
Pitkäaho T. 2011. Hoitotyön henkilöstömitoitus ja tulos kompleksisissa erikoissairaanhoidon toimintaympäristössä. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Kopijyvä Oy, Kuopio.
Reijula J, Ruohomäki V, Lahtinen M, Aalto L, Reijula E & Reijula K 2017. Terveydenhuollon työprosessien, palvelujen ja tilojen kehittäminen Lean-ajattelun avulla (TeLean). Tutkimushank-keen loppuraportti.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135043/Terveydenhuollon%20työprosessien%2C
%20palvelujen%20ja%20tilojen%20kehittäminen%20Lean-ajattelun%20avulla.pdf?sequence=1 / Luettu 8.6.2018.
Ronkainen S, Pehkonen L, Lindholm-Ylänne S & Paavilainen E. 2011. Tutkimuksen voimasanat.
WSOYpro Oy, Helsinki.
Rytilä M. 2011. Tietoperusteinen johtaminen palvelutoiminnan suunnittelussa julkisella tervey-denhuollon alalla. Lapin yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Akateeminen väitöskirja.
Kopijyvä Oy, Kuopio.
Salmela S, Eriksson K & Fagerström M. 2012. Leading change: a three-dimensional model of nurse leaders´main tasks and roles during a change process. Journal of Advanced Nursing 68(2), 423-433.
Simonen O. 2012. Vaikuttavuustiedon hyödyntäminen erikoissairaanhoidon johtamisessa. pereen yliopisto. Terveystieteiden yksikkö, Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print, Tam-pere.
Sirén M, Roos M, Harmoinen M & Suominen T. 2015. Arvostava johtaminen lasten hoitotyössä – näkökulmia hoitotyön johtamisen kehittämiseen. Hoitotiede 2015, 27 (4), 274-285.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2017. Kärkihankkeet ja säädösvalmistelu. Palvelut asiakasläh-töiseksi.http://stm.fi/hankkeet/asiakaslahtoisyys/ Luettu 18.11.2017.
Spiers J A, Lo E, Hofmeyer A & Gummings G G.2016. Nurse Leaders´ Perceptions of Influence of Organizational Restructuring on Evidence-Informed Decision-Making. Nursing Leadership Volume 29(2), 64-81.
Sutinen P. 2012. Johtajana kehittymisen olemus kunta-alan johtajan kokemana. Tampereen yli-opisto. Acta väitöskirja. Suomen kuntaliitto. Kuntatalon paino, Helsinki.
Teo S T T, Pick D, Newton C J, Yeung M E & Chang E.2013. Organizational change stressor and nursing job satisfaction: the meditating effect of coping strategies. Journal of Nursing Man-agement 21(6), 878-887.
Trajkovski S, Schmied V, Vickers M & Jackson D. 2013. Using appreciative inquiry to transform health care. Contemporary Nurse 45(1), 95–100.
Turpeinen M. 2011. Muutoksen ja arvioinnin paikka. Henkilöstö arvioi julkisen erikoissairaan-hoidon organisaatiofuusiota eri positioista. Tampereen yliopisto. Terveystieteiden yksikkö. Aka-teeminen väitöskirja. Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print, Tampere.
Vehviläinen-Julkunen K. 2006. Kvalitatiivisen tutkimuksen luotettavuus. Teoksessa Paunonen M
& Vehviläinen-Julkunen K. Hoitotieteen tutkimusmetodiikka. 1-4. painos. WSOY Oppimateriaa-lit Oy, Helsinki, 215-220.
Vesterinen S. 2013. Osastonhoitajien johtamistyylit osana johtamiskulttuuria. Oulun yliopisto.
Lääketieteellinen tiedekunta. Terveystieteiden laitos. Hoitotiede. Oulun yliopiston tutkijakoulu.
Väitöskirja. Juvenes Print, Tampere.
Vesterinen S, Merasto M, Lehtimäki L, Paavola S, Vesivalo R & Turtiainen A-M. 2014. Hoito-työn johtamisen valtakunnalliset linjaukset.
http://www.taja.fi/site/assets/files/1302/hoitotyon-johtamisen-valtakunnalliset-linjaukset_2014_1.
pdf. Luettu 2.6.2018.
Vilkka H. 2007. Määrällisen tutkimuksen perusteet. 1. painos.Tammi oppimateriaalit, Helsinki.
Virtanen V. J. 2010. Johtajana sairaalassa. Johtajan toimintakenttä julkisessa erikoissairaalassa keskijohtoon ja ylimpään johtoon kuuluvien lääkäri- ja hoitajataustaisten johtajien näkökulmasta.
Turun kauppakorkeakoulu. Sarja/ Series A-2:2010. Uniprint, Turku.
Vuorinen R. 2008. Muutosjohtaminen suomalaisessa yliopistosairaalassa osastonhoitajien ja sai-raanhoitajien arvioimana. Tampereen yliopisto. Hoitotieteen laitos. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri.
Akateeminen väitöskirja. Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print, Tampere.
Zydziünaite V. 2015. Leadership Styles in Ethical Dilemmas. Reasons, actions and consequences when head nurses make decicions in ethical dilemmas. University of Tampere. Terveystieteiden yksikkö. Hoitotieteen laitos. Suomen yliopistopaino Oy- Juvenes Print, Tampere.
Liite 1.
Liitetaulukko 1. Tiedonhaku tietokannoista.
Tietokanta Hakusanat Rajaukset Hakutulos Valitut
Cinahl leadership AND
clinical leadership AND transforma-tional leadership organizational change AND
nursing management
year 2012–2017
year 2012–2017 10
53
1
6
Medic
Melinda
hoitotyön johtaminen OR hoitotyö AND muutos
management AND leadership
muutos AND johta-minen AND hoitotyö
year 2012-2017
year 2012-2017 year 2012-2017
114
48 8
2
1 1
Manuaalinen haku 5
Yhteensä 232 16
Liite 2. (1/8) Liitetaulukko 2. Tutkimuksia johtamisen muutoksista vuosilta 2012-2017.
TEKIJÄ (T), LÄHDE JA MAA
TUTKIMUKSEN TARKOITUS
AINEISTO/OTOS MENETELMÄ PÄÄTULOKSET
Bernardes ym. neljän kehyksen teo-ria
laadullinen tutkimus
Osallistava johtaminen johti hoitotyön edisty-miseen, koska se edisti vuoropuhelua ja yh-teistä päätöksentekoa.
Muutosprosessissa johtajat joutuvat koh-taamaan työntekijöiden vastarintaa. Innovatii-viset johtamismallit edistävät vastuullisuut-ta, motivoitumista luo tyytyväisyyttä ja pa-rantaa hoidon laatua. joille oli myönnetty 7,5-8,5 vuoden lisenssi. ollut vaikutusta oleske-lun tarkoitukseen, mut-ta sillä oli merkitystä sitoutumisessa organi-saatioon. Sairaanhoita-jat sitoutuivat parem-min johtamisella luo-tuun positiiviseen työ-ympäristöön. Työtyy-tyväisyyden ja organi-saation sitoutumisen
Hoitotyön johtajat voi-vat vaikuttaa käytännön toiminnan kestävyyteen mukauttamalla visioita, strategioita ja toiminto-ja.
Isoherranen
Akuutti hoitoa antava suuri sairaala haas-tetta: roolit, vastuut, yhteisen tiedon luomi-nen, tiimityön ja vuo-rovaikutuksen oppimi-nen sekä organisaa-tiorakenne. Tulosten mukaan moniammatil-lisessa työssä pidettiin työstä ja tiimien kesken koettiin olevan luotta-musta ja tukea. johtamisosaami-selle ja kehittymi-selle. Lisäksi
2)Mittarin kehittäminen asiantuntijapanelistit (n=13), pilotti hoitotyön johtajilla kahdesta kunnal-lisesta organisaatiosta (n=22)
3)Pitkittäismittaus
I lähtötasokysely kunnalli-sen hoitotyön lähiesimie-het (n=814) ja keski- sekä ylemmät johtajat (n=211) II 1. seurantakyselyyn osallistuneet sekä erikois-sairaanhoidon hoitotyön (n=72) ja ylemmät johtajat (n=35)
Tulosten mukaan joh-tamisosaaminen on hyvää. Yleisosaaminen on vahvempi kuin eri-tyisosaaminen. Potilas-työssä erityisosaaminen kehittyi ei potilastyössä oleviin nähden (näyt-töön perustuva Johtamis-osaaminen oli Keski- ja ylemmän tason johta-jilla parempaa kuin lähiesimiesten. Vah-vinta oli ammatillinen osaaminen, heikointa viestintä- ja vuorovai-kutustaidot. Keski- ja ylemmän tason johta-jien erityisosaaminen keskittyi substanssi-osaamiseen ja heikointa oli kehittämisen osaa-minen. Erityisosaami-sen muutos tapahtui kehittämisen, taloushal-linnon ja tutkimustie-don hyödyntämisessä.
Liite. 2. (3/8) kä-sitysten perusteella.
Neljä organisaatiota 2012-2013, jotka käyneet muutoksia läpi; julkishal-linnosta, sairaalapalvelu-alalta, rahoitus- ja vakuu-tusalalta muutos-johtaminen on jatkuvaa tasapainottelua alaisten esimiestoiminnan odo-tusten välillä. Esimie-hen on tehtävä sopivia valintoja eri tilanteiden parhaimmiksi orga-nisaatiota ja luot-tamuksen kirjoitettu kertomus (n=4), avoin haastattelu (n=1) muokkau-tuu kommunikointi ja vuorovaikutusmenette-lyjä tarkastelemalla.
Yhteisesti sovitut toi-mintamallit lisäsivät luottamusta.
Moen ym.
2012
Iso-Britannia
Tutkia ja tarkastel-la muutosprosessia he valitsevat tietyn strategian sekä miten he löytävät niihin perustelut.
Frontline sairaala
Valittu otos; työkokemus-vaihtelu 3-30 vuotta
Tulokset antavat uutta tietoa lähestymista-voissa muutosten hal-lintaan ja niiden kehit-tämistarpeisiin. Hoito-työn johtajat nojaavat vaistonvaraisiin ja ko-kemuksiin pohjautuviin
Simonen yhtey-dessä olevia tieto-lähteitä sekä
1) Kyselylomake yhden yliopisto sairaalan erityis-vastuualueen lääkäri., hoi-taja- ja sosiaalijohtajat (n=404).
2)Dokumenttiaineisto vii-den suomen yliopistosai-raanhoitopiiriä, hallitusten ja valtuustojen kokous-pöytäkirjat (n=190) ja liit-teet (n=156) vuosina 2001 ja 2006.
3)Haastatteluaineisto vii-den suomen yliopistosai-raanhoitopiiriä, operatiivi-sen, medisiinisen ja psyki-atrisen toimialueen johtajat laadullinen tutkimus haastattelu
sisällönanalyysi laadullinen tutkimus
Liite 2. (4/8) Tutkimus tuotti tietoa vaikuttavuustiedon johtajilla on tahtotila tiedon hyödyntämiseen. suun-taan tukemalla voitai-siin parantaa vaikutta-vuustiedon SPSS for Statistics 20 -ohjelma
määrällinen tutkimus
Tutkimuksen tulosten mukaan arvostava joh-taminen toteutuu hyvin.
Parhaiten toteutuu ta-sa-arvoisuus ja huonoi-ten työssäjaksamisen osaston-hoitajan itsensä työko-kemus hoitotyön joh-tamisesta. jossa saa tunnustusta työpanoksesta.
Spiers ym. mu-kaan johtajat pyrkivät pitämään suhteita, jotka johtajilla oli enemmän soveltamista,
laadullinen tutkimus Tulokset tuovat esiin, että johtamistyö jakau-tuu kahteen osaan. Se jakautuu työtoiminnan ohjaamiseen eli johta-miseen ja johtajuuteen eli inhimillisen toimin-nan johtamiseen. Mer-kityksellisintä johtajan kehittymisen kannalta on perustehtävä-, toi-mintaympäristö-, toi-minta- ja tulevaisuuden käsitys, kun taas ihmi-senä olemisessa on ihmis-, yhteisö-, am-matti- ja minäkäsitys.
Vahvemmin tulisi suunnata huomio valit-semaan ammatillisesti motivoituneita johtajia.
Johtajan on tärkeää tasapaino työn ja ihmi-senä olemisen välillä.
Teo ym. muu-toksen ja sairaan-hoitajien työtyyty-väisyyttä muutok-sen aikana. Selvit-tää muutoksen vaikutusta työtyy-tyväisyyteen.
Aineisto kerättiin vuonna 2009:
I Online -kysely (n=306) II Online -kysely kuuden kuukauden päästä (n=306) stressiteki-jöiden ja työtyytyväi-syyden välillä on syy-yhteys. Muutoksen aikana tulisi pyrkiä vähentämään hoitotyötä ja toteuttaa strategioita vähentämään stressiä muutoksen aikana hoi-tajien työtyytyväisyy-den parantamiseksi.
Tämä auttaa käsittele-mään
1 Löytö (Mitä arvostaa eniten?)
2 Haave (Mitä voisi olla? - tulokset ja vaikutukset) 3 Suunnittelu (ihanne or-ganisaatio)
4 Kohtalo (oppia ja ylläpi-tää)
toimintatutkimus laadullinen tutkimus
Auttaa viemään muu-tosta positiivisella ta-valla eteenpäin lähte-mättä etsimään ongel-maa ja ratkaisua siihen.
Tällä lisättiin yhteis-työtä ja kumppanuutta organisaatiossa. Kaikki saavat äänensä esille.
Vesterinen johtamis-tyylit osana johta-miskulttuuria
Aineisto kerättiin käyttäen ositettua otantaa terveys-keskusten vuodeosastojen osastonhoitajalukumäärit-täin.
1) Johtamistyylejä käsitte-levästä tai niitä sivuavaa vaikut-tivat tiedonkulku, orga-nisaation arvot, aiem-mat esimiehet, osas-tonhoitajien koulutus ja arvot, osastonhoitajien alaiset työntekijät sekä yhteistyö. Osastonhoi-tajat kuvasivat käyttä-vänsä neljää resonoivaa johtamistyyliä, jotka olivat visionäärinen, valmentava, välittävä ja demokraattinen, kun taas ei- vuorovaikuttei-sista johtamistyyleistä he käyttivät komenta-vaa johtamistyyliä.
Ylihoitajien ja henki-lökunnan mukaan yksikön toimintaan ja kehittämistyöhön sekä organisaation ilmapii-riin. Tärkeimpänä joh-tamistyylinä osaston-hoitajat raportoivat tavoitteellisen ja vähi-ten tärkeänä eristäyty-vän. Vuorovaikutteiset johtamistyylit vaikut-tavat myönteisesti hen-kilöstön työtyytyväi-syyteen, ammatilliseen kehittymiseen ja työssä pysymiseen. Näillä oli myönteinen vaikutus potilashoidon laatuun.
Zydziunate tilanteita ja kuvata osastonhoitajien kvantitatiivi-sen menetelmin: va-rianssianalyysi Ano-va.
Liite 2. (8/8)
Kirjallisuuskatsaukses-sa tieteelliset lähteet eivät käsitelleet osas-tonhoitajien johtamis-tyylejä eettisissä on-gelmissa, eikä kun te-kevät ongelmallisia eettisiä päätöksiä. Laa-dullinen tutkimus osoit-ti, että osastonhoitajat tekevät päätöksiä, jotka liittyvät suoraan hoita-jien osaamiseen ja itse-luottamukseen, organi-saation rakenteisiin, eri ammattilaisten päätök-siä tehdessään. Johta-mistyylien käyttäminen oli yhteydessä osas-tonhoitajan ikään, kou-lutustasoon, työkoke-mukseen osastonhoita-jan työssä ja toimialaan.
Autoritääristä eli per-soonallista johtamista käytettiin yhdistävää ja kestävää johtamista.
Osastonhoitajan tulee reflektoida johtamista niiden, joiden kanssa toimii.
Liite 3. (1/2)
TUTKIMUSTIEDOTE 3.12.2017
Tutkimus – Hoitotyön johtaminen muutoksessa – Lähijohtajien haastattelututkimus.
Pyyntö osallistua tutkimukseen
Pyydän teitä osallistumaan tutkimukseen, joka käsittelee lähijohtajien kokemuk-siin viimeaikaisesta hoitoyön johtamistyön muutoksesta. xxxx on ollut keskeinen sote-uudistuksen suunnannäyttäjä, sillä sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiota on siellä toteutettu jo seitsemän vuotta edistyksellisesti toimintatapoja muuttamal-la.
Vapaaehtoisuus
Tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista ja voitte keskeyttää tutki-muksen koska tahansa. Mikäli keskeytätte tutkitutki-muksen tai peruutatte suostumuk-sen, teistä keskeyttämiseen ja suostumuksen peruuttamiseen mennessä kerättyjä tietoa voidaan käyttää osana tutkimuksen aineistoa.
Tutkimuksen tavoite
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata hoitotyön lähijohtajien kokemuksia muutoksista ja miten ne ovat muuttaneet johtamisen sisältöjä ja rakenteita. Ta-voitteena on tuottaa tietoa, millaista johtamista muutoksessa tarvitaan sekä millä tavoin ylläpidetään kaiken aikaa muuttuvassa organisaatiossa ajantasainen johta-minen, oikeat toimintatavat ja varmistetaan osaaminen. tarkastella johtamisen ko-konaisuutta ja miten se rakentuu ja käyttäytyy muutoksessa. Tutkimusympäristönä on xxxx hoitotyön toimintayksiköt. Kohdejoukkoina tässä on toiminta-alueen ja -yksikön hoitotyön lähijohtajat. Osallistumalla tutkimukseen olet tuottamassa ajantasaista tietoutta muutosjohtamisesta.
Tutkimuksen kulku
Tutkimuksen aineisto kerätään toiminta-alueen ja -yksikön hoitotyön lähijohtajien yksilöllisin teemahaastatteluin. Haastatteluun on hyvä varata yksi tunti aikaa teille sopivana ajankohtana. Haastattelukäyntien lukumäärä määräytyy haastateltavien tavoitettavuudesta.
Tutkimuksen mahdolliset hyödyt
On mahdollista, ettei tähän tutkimukseen osallistumisesta ole teille suoranaista hyötyä. Tutkimus kuitenkin auttaa selvittämään johtamisen tilaa muutosjohtami-sen keskellä. Aihe on hyvin ajankohtainen, sillä nyt meneillään oleva sote- ja
maakuntauudistus on
Liite 3. (2/2) suurimpia hallinnon ja toimintamallien uudistuksia Suomessa. Se tarkoittaa sa-malla, että hoitohenkilöstön työtavat ja toimintatavat muuttuvat. Tämä tuo haas-teita ja uudistaa johtamistyön sisältöjä. Osallistumalla tutkimukseen olette tuotta-massa ajantasaista tietoutta muutosjohtamisesta.
Tietojen luottamuksellisuus, säilytys ja tietosuoja
Tietoa kerätään yksilöhaastatteluin. Haastattelussa kerättyä tietoa ja tutkimuksen tuloksia käsitellään luottamuksellisesti henkilötietolain edellyttämällä tavalla. Jo-kainen haastateltava saa numeron yhdestä eteenpäin anonymiteetin säilyttämisen vuoksi. Tutkimus raportoidaan lopuksi ryhmätasolla eikä yksittäisten tutkittavien tunnistaminen ole mahdollista. Haastatteluaineistoa käsitellään yksityisellä tietoko-neella ja säilytetään salasanasuojatulla muistitikulla ilman henkilötunnistetietoja tutkielman raportointiin asti, jonka jälkeen ne hävitetään tyhjentämällä muisti.
Tutkimuksen kustannukset ja rahoitus
Tutkimukseen osallistumisesta ei makseta palkkiota.
Tutkimuksen tuloksista tiedottaminen
Tutkimukseni ohjaajina toimivat apulaisprofessori Tarja Kvist ja yliopistonlehtori Pirjo Partanen. Tämä pro gradu -tutkielma raportoidaan Kuopiossa Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksella sekä haastatteluorganisaatiossa. Tutkimuksen tuloksia esitellään tutkimusorganisaatiossa, mikäli niin halutaan.
Lisätiedot
Pyydän teitä tarvittaessa esittämään tutkimukseen liittyviä kysymyksiä tutkimuksen tekijälle.
Tutkimuksen tekijän ja ohjaajien yhteystiedot
TtK, TtM-opiskelija Anu Lonka
Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Puh. xxxx
Sähköposti: anulon@student.uef.fi
Apulaisprofessori Yliopistonlehtori
Tarja Kvist Pirjo Partanen
Itä-Suomen yliopisto Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Terveystieteiden tiedekunta Puh. 040 355 2623 Puh. 044 325 4206
Sähköposti: tarja.kvist@uef.fi Sähköposti:pirjo.partanen@uef.fi
TEEMAHAASTATTELURUNKO Liite 4.
Taustatiedot ikä
koulutus
johtamiskoulutus työkokemus hoitotyössä työkokemus lähijohtajana
työkokemus lähijohtajana nykyisessä organisaatiossa johdettava henkilöstömäärä
Haastatteluteema 1 Hoitotyön lähijohtamisen muutokset viime vuosina
Millainen on hyvä lähijohtaja ja millaista johtajuutta lähijohtaja mielestäsi tarvitsee?
Mistä päivittäinen johtamistyösi koostuu?
Mitä muutoksia on tapahtunut muutoksia viime vuosina?
Miten toimintaympäristö on muuttunut viime vuosina?
Miten kuvailisit johtamistyön vastuuta viime vuosista tähän hetkeen?
Haastatteluteema 2 Muutosten myönteiset vaikutukset johtamiseen
Mitä on mielestäsi muutosjohtaminen ja -johtajuus johtamistyössä?
Minkälaista myönteistä vaikutuksia muutosjohtaminen ja -johtajuus on tuonut?
Mitä onnistumisia muutokset ovat tuoneet henkilöstön kesken?
Haastatteluteema 3 Muutoksen johtamisen tuomat haasteet johtamiseen
Mitkä ovat tällä hetkellä johtamistyön päivittäiset haasteet?
Mikä on ollut haasteellisinta?
Miten johtaminen on muuttunut mielestäsi viime aikoina?
Miten ja minkälaisia uudistuksia olet vienyt eteenpäin sekä mikä on ollut roolisi niiden läpivien-nissä?
Mikä on siinä ollut mielestäsi haastavinta?
Haastatteluteema 4 Muutoksen johtamisessa kehitettäviä asioita
Miten olet kehittänyt johtajuuttasi ja pitänyt yllä ajantasaista johtamista työssäsi?
Onko sinulla ollut mielestäsi tarpeeksi osaamista viedä uudistuksia läpi?
Oletko saanut tukea tai ohjausta uudistuksissa omalta lähijohtajalta tai kollegoilta?
Onko sinulla mielestäsi tarpeeksi osaamista muutosjohtajuudesta, talous- ja henkilöstöjohtami-sesta, yhteistyö ja verkostoitumisesta?
Mikä olisi sellainen osaaminen, johon koet tarvitsevasi kehittämistä?
Onko jotain, jota haluaisit tuoda esiin tämän päivän johtamisesta ja oman johtajuuden kehittämi-sestä?
Onko vielä jotain, jota haluat tuoda esiin aihepiiristä?
Liite 5 SUOSTUMUS TUTKIMUSHAASTATTELUUN
Hoitotyön johtaminen muutoksessa – Lähijohtajien haastattelu.
Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta TtK, TtM-opiskelija Anu Lonka
Minua on pyydetty osallistumaan yllämainittuun tieteelliseen tutkimuk-seen, jonka tarkoituksena on kuvata lähijohtajien kokemuksia viimeaikaisesta johtamistyön muutoksesta. Olen lukenut ja ymmärtänyt saamani kirjallisen tutkimustiedotteen. Tiedotteesta olen saanut riittävän selvityksen tutkimuksesta ja sen yhteydessä suoritettavasta tietojen kerää-misestä, käsittelystä ja luovuttamisesta. Tiedotteen sisältö on kerrottu minulle myös suullisesti, minulla on ollut mahdollisuus esittää kysymyksiä ja olen saanut riittävän vastauksen kaikkiin tutkielmaa koskeviin kysymyksiini.
Tiedot antoi ________________________ __ / __/ 20 ___. Minulla on ollut riittävästi aikaa harkita osallistumistani tutkimukseen. Olen saanut riittävät tiedot oikeuksistani, tutkimuksen tar-koituksesta ja sen toteutuksesta sekä tutkimuksen hyödyistä ja riskeistä. Minua ei ole painostettu eikä houkuteltu osallistumaan tutkimukseen.
Ymmärrän, että osallistumiseni on vapaaehtoista. Olen selvillä siitä, että voin peruuttaa tämän suostumukseni koska tahansa syytä ilmoittamatta Tiedän, että tietojani käsitellään luottamuksel-lisesti eikä niitä luovuteta sivullisille. Olen tietoinen siitä, että mikäli keskeytän tutkimuksessa mukana olon tai peruutan suostumuksen, minusta keskeyttämiseen ja suostumuksen peruuttami-seen mennessä kerättyjä tietoja ja näytteitä voidaan käyttää osana tutkimusaineistoa.
Allekirjoituksellani vahvistan osallistumiseni tähän tutkimukseen ja suostun vapaaehtoises-ti tutkimushenkilöksi.
________________________ ________________ ___________________
Tutkimukseen osallistuvan nimi Päivämäärä Allekirjoitus
Suostumus vastaanotettu
_____________________ _____________ _______________________
Anu Lonka Päivämäärä Allekirjoitus
Allekirjoitettu tutkimussuostumus tehdään kaksin kappalein. Toinen niistä sekä tutkimustiedote jäävät arkistoon. Tutkimustiedote ja allekirjoitettu suostumus annetaan tutkimukseen osallistu-valle.