Vieraannuttaminen ja muut marginaaliset tai marginaalisiksi asemoituvat ilmiöt ovat luon-teeltaan vaikeasti hahmottuvia ja tunnistettavia, ja vaativat erityisosaamista. Vain tutkimus-tietoa lisäämällä voidaan lisätä sekä käytännön osaamista että laajempaa yhteiskunnallista tietoisuutta näistä ilmiöistä. Tutkimustiedon soveltaminen käytännön moninaisissa tilan-teissa vaatii myös osaamista. Ongelmalliseksi tutkimuksen tekee puutteellinen asiakirjojen dokumentointi. Esimerkiksi pelkästään tutkimalla lastensuojelun asiakirjoja tai olosuhdesel-vityksiä, ei voi koskaan tietää varmasti, onko kysymyksessä vieraannuttaminen vai ei. Sanan
’’vieraannuttaminen’’ löytyminen dokumentista ei merkitse vielä mitään enempää, kuin että termi on joko ollut jonkun puheissa tai ajatuksissa. Tapaus voi olla vieraannuttamistapaus, vaikka sanaa ei esiintyisi lainkaan. Vaietun teeman hakeminen dokumenteista hakutyökaluin on miltei mahdotonta ja siten myös mahdolliset tulokset voivat jäädä vaille luotettavuutta.
Myöskään asianosaisen tai ammattilaisen lausuma asiasta ei merkitse sekään vielä mitään sen enempää kuin sen, että asia on tuotu esille esimerkiksi epäilynä tai väitteenä. Huoltajuus- ja tapaamisoikeusratkaisujen asiakirjoja tutkimalla voisi selvittää tuomioistuimen suhtautu-mista vieraannuttamiseen myös ilman kytköstä lastensuojeluun. Olosuhdeselvityksistä voisi pyrkiä paikallistamaan vieraannuttamiseen liittyviä teemoja, vaikka itse sanaa ei olisikaan käytetty.
Merkittävä jatkotutkimuksen aihe olisi nähdäkseni huostaanottoasiakirjoista saatava infor-maatio huostaanoton edellytysten täyttymisestä tapauksissa, joissa huostaanoton peruste-luissa on esitetty väite vieraannuttamisesta. Vaihtoehtoisesti voisi miettiä asiakirja-analyysiä myös aihepiirille läheisillä asiasanoilla, esimerkiksi komplisoitunut huoltoriita, perheen-jäsenten väliset vuorovaikutusongelmat, lapsen manipulointi tai lojaliteettiristiriita, ehkä huoltokiusaaminenkin. Viimeksi mainittu termi on ollut paljon esillä julkisuudessa vieraan-nuttamiseen liittyvässä keskustelussa, mutta käsitteenä se on epäselvä. Olennaista olisi saada esille tietoa tuomioistuimien tavasta arvioida vieraannuttamisen vaikutukset ja vahingolli-suus lasta kohtaan. Niin hallinto-oikeuksien kuin käräjä- ja hovioikeuksienkin ratkaisuista ja oikeudenkäyntiasiakirjoista olisi mahdollista selvittää lastensuojelun arvioita, näkemyksiä ja esityksiä tarvittaviksi toimenpiteiksi. Myös pelkästään lastensuojelun asiakirjoista voisi selvittää, millaisia tilanteita lapsilla ja perheillä on, ja myös tilanteita, joita ei viedä hallinto-oikeuden ratkaistavaksi eli huostaanoton kriteerien ei ole arvioitu tällöin täyttyneen, vaikka lapsen olisi voitu arvioida kärsivän vieraannuttamisesta.
85
Arvokasta tietoa on saatu haastattelemalla aikuisia, jotka ovat tiedostaneet olleensa lapsena toisesta vanhemmastaan vieraannutettuja28. Myös vieraannutetuilta vanhemmilta on voitu saada tietoa haastattelututkimuksin. Itse vieraannuttajilta sen sijaan on melko mahdotonta saada suoraa informaatiota, mutta heidän käyttäytymistään voi ulkopuolinen havainnoida välillisesti. Kun kuitenkin vieraannuttamisesta ilmiönä tiedetään jo suhteellisen paljon, ja lisäksi interventioiden tarve on jo tunnistettu, voisi seuraava askel olla interventioiden tuo-minen käytäntöön ja sen myötä käytännön vaikuttavuuden tutkimus voisi alkaa. Tässä tulee eteen paitsi moninaiset eettiset kysymykset, kuten aina ihmisiä tutkittaessa, mutta myös tut-kimukseen löytyvän ihmisjoukon pieni lukumäärä asettaa rajoituksia. Pieniäkin joukkoja, yksittäisiä tapauksia ja perheitä pitäisi kuitenkin voida auttaa, joten interventiokeinojen ke-hittäminen on perusteltua. Aivan olennaista olisi ymmärtää, mitä vieraannuttaminen on, mil-laiset vaikutukset sillä on lapsen elämään ja hyvinvointiin niin lyhyellä kuin pitkälläkin ai-kavälillä.
Lastensuojelun tutkimusta tarvitaan enemmän. Yhdysvalloissa vieraannuttamista on tutkittu jo useita kymmeniä vuosia. Myös erilaisia interventiokeinoja on kehitetty, ja niitä on tässä-kin tutkimuksessa mainittu. Näen tärkeäksi perehtyä perusteellisemmin amerikkalaiseen vie-raannuttamistutkimukseen, jotta onnistuneista käytänteistä voitaisiin saada tietoa ja edelleen hyödyntää tätä tietoa myös Suomessa. Suomalaisen lainsäädännön ja yhteiskunnallisen jär-jestelmän poikkeavuuksien takia USA:ssa kehitetyt menetelmät eivät sovellu suoraan käy-tettäviksi täällä, mutta järjestelmiä kehitetään kaiken aikaa vastaamaan entistä paremmin tarpeisiin. Lasten ja nuorten pahoinvoinnista puhutaan paljon julkisuudessa, ja erittäin ajan-kohtaista on keskustelu siitä, pystytäänkö lastensuojelussa ja erikoissairaanhoidossa autta-maan monin eri tavoin ongelmallisia lapsia ja nuoria. Tämän tutkimuksen tuloksena ei nuor-ten yleistä pahoinvointia selitetä vieraannuttamisella ja tilanteiden huonolla hoidolla, mutta tutkimisen arvoista on, vähenisikö pahoinvointi riittävien palvelujen ja varsinkin intervtiokeinojen kehittämisellä ja käyttöönotolla. Lastensuojelussa tarvitaan joka tapauksessa en-tistä parempia menetelmiä vaikeiden asiakastapausten hoitamiseksi suunnitelmallisesti ja hallitusti.
28 Ks. esim. Ben-Ami & Baker 2012.
86
LÄHTEET
Kirjallisuus:
Aarnio, Aulis (1997). Oikeussäännösten systematisointi ja tulkinta. Ajatuksia teoreettisesta ja käytännöllisestä lainopista. Teoksessa Juha Häyhä (toim.). Minun metodini. Werner Sö-derström Lakitieto Oy: Helsinki. 35-56.
Aarnio, Aulis (2011). Luentoja lainopillisen tutkimuksen teoriasta. Helsingin yliopiston oi-keustieteellisen tiedekunnan julkaisut. Helsinki.
Aer, Janne (2012). Lastensuojeluoikeus: Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun oikeudel-liset perusteet. Talentum.
Araneva, Mirjam (2016). Lapsen suojelu. Toteuttaminen ja päätöksenteko. Helsinki: Talen-tum Pro.
Araneva, Mirjam (2016). Sijaishuollossa olevan lapsen yhteydenpito-oikeus. Teoksessa Su-vianna Hakalehto & Virve Toivonen (toim.). Lapsen oikeudet lastensuojelussa. Kauppaka-mari. Helsinki. 166-197.
Auvinen, Maija (2006). Huoltoriidat tuomioistuimissa: sosiaalitoimi selvittäjänä, sovitteli-jana, asiantuntijana. Suomalainen lakimiesyhdistys. Helsinki.
Baker, Amy J. L. (2007). Adult Children of Parental Alienation Syndrome - Breaking the Ties that Bind. New York, W. W. Norton & Company, Inc.
Ben-Ami, Naomi, & Baker, Amy J. (2012). The long-term correlates of childhood exposure to parental alienation on adult self-sufficiency and well-being. The American Journal of Family Therapy, 40(2), 169-183.
Bhaskar, Roy (1979). The Possibility of Naturalism. A Philosophical Critique of the Con-temporary Human Sciences. Harvester Philosophy Now, no. 8. The Harvester Press Limited.
Brighton.
Bhaskar, Roy (1987). Scientific Realism and Human Emancipation. Second impresion.
Verso, London.
Bhaskar, Roy (1991). Philosophy and the Idea of Freedom. Basil Blackwell Inc. Cambridge Massachusetts, USA.
Drury-Hudson, Julie (1999). Decision making in Child Protection: The Use of Theoretical, Empirical and Procedural Knowledge by Novices and Experts and Implications for Field-work Placement. The British Journal of Social Work, Volume 29, Issue 1, 147–169.
Finnilä-Tuohimaa, Katarina (2008). Lapsen seksuaalisen hyväksikäyttöepäilyn selvittämi-nen. Teoksessa Pekka Santtila & Ghitta Weizmann-Henelius (toim.). Oikeuspsykologia.
Helsinki: Edita. 432-455.
Gardner, Richard A. (1985). Recent Trends in Divorce and Custody Litigation. Academy Forum 29(2):3-7.
Gardner, Richard A. (1992). The parental alienation syndrome: A guide for mental health and legal professionals. Cresskill, NJ: Creative Therapeutics, Inc.
87
Gardner, Richard A. (1998). Recommendations for dealing with parents who induce a pa-rental alienation syndrome in their children. Journal of Divorce & Remarriage. 28(3-4). 1-23.
Gardner, Richard A. (1999). Differentiating between parental alienation syndrome and bona fide abuse-neglect. American Journal of Family Therapy 27(2), 97-107.
Gardner, Richard A. (2002). Denial of the Parental Alienation Syndrome Also Harms Women. American Journal of Family Therapy 30(3):191-202.
Gardner, Richard A. (2002). "Parental Alienation Syndrome vs. parental alienation: which diagnosis should evaluators use in child-custody disputes?" American Journal of Family Therapy 30.2: 93-115.
Gardner, Richard A., Sauber, S. Richard, & Lorandos, Demostbenes (2006). The interna-tional handbook of parental alienation syndrome: Conceptual, clinical and legal consider-ations (Vol. 1108). Charles C Thomas Publisher.
Gottberg, Eva (2010). Perhesuhteet ja lainsäädäntö. 5. täysin uudistettu painos. Turun yli-opiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Yksityisoikeuden sarja A:128. Turku.
Gottlieb, Linda J. (2012). Parental Alienation Syndrome: A Family Therapy and Collabora-tive Systems Approach to Amelioration. Charles C. Thomas Publisher Ltd. Springfield, Illi-nois, USA.
Hakalehto, Suvianna (2016). Johdatus lapsen oikeuksiin lastensuojelussa. Teoksessa Su-vianna Hakalehto & Virve Toivonen (toim.). Lapsen oikeudet lastensuojelussa. Kauppaka-mari. Helsinki. 22-57.
Hannuniemi, Anja (2007). Vanhemmasta vieraannuttaminen - uhka lasten hyvinvoinnille.
Oikeustiede-Jurisprudentia, Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen vuosikirja 2007: XL, 1-126.
Helsinki.
Hannuniemi, Anja (2008). Lapsen tahdonmuodostus ja vieraannuttamisoireyhtymä huolto- ja tapaamisoikeuskäytännössä. Defensor Legis N:o 6/2008, 992-1016. Helsinki.
Hannuniemi, Anja (2008). Vieraannuttamisoireyhtymää koskevien väärinkäsitysten oikaise-minen. Lakimies 2008, 1249-1260. Helsinki.
Hannuniemi, Anja (2012). Lääketieteellisen tiedon käyttö lapsia koskevissa prosesseissa.
Teoksessa Lahti, Raimo (toim.): Biolääketiede, tutkimus ja oikeus. 1-59. Helsinki.
Hannuniemi, Anja (2016). Vanhempien mielenterveyshäiriöt ja vieraannuttaminen lasten huoltoriidoissa. Helsingin yliopisto, Helsinki.
Hautanen, Teija (2010). Väkivalta ja huoltoriidat. Tampereen yliopisto, Tampere.
Heino, Tarja & Eronen, Tuija & Kataja, Kati & Kestilä, Laura & Känkänen, Päivi & Paana-nen, Reija & Pösö, Tarja & Rainio, Anna Pauliina (2013). Suojassa, syrjässä, selvinneenä – huostaan otetut ja sijoitetut lapset Suomessa. Teoksessa Jukka Reivinen & Leena Vähäkylä (toim.). Ketä kiinnostaa? Lasten ja nuorten hyvinvointi ja syrjäytyminen. Gaudeamus. Hel-sinki.
88
Hester, Marianne (2011). The three-planet model: Towards an understanding of contradic-tions in approaches to women and children's safety in contexts of domestic violence. British Journal of Social Work, 41(5), 837-853.
Hiitola, Johanna (2015). Hallittu vanhemmuus. Sukupuoli, luokka ja etnisyys huostaanotto-asiakirjoissa. Tampereen yliopisto, Tampere.
Hurtig, Johanna (2006). Lasten tieto sosiaalityön haasteena. Teoksessa Hannele Forsberg, Aino Ritala-Koskinen & Maritta Törrönen (toim.). Lapset ja sosiaalityö. Kohtaamisia, me-netelmiä ja tiedon uudelleenarviointia. Jyväskylä: PS-kustannus. 167-193.
Hurtig, Johanna & Nikupeteri, Anna & Laitinen, Merja (2014). Väkivallan kohtaaminen ra-kenteellisen oikeudenmukaisuustyön kysymyksenä. Teoksessa Anneli Pohjola, Merja Laiti-nen & Marjaana Seppälä (toim.). RakenteelliLaiti-nen sosiaalityö. Sosiaalityön tutkimuksen vuo-sikirja 2014. UNIpress. Kuopio. 250-280.
Häkkänen-Nyholm, Helinä (2009). Psykopatia parisuhteessa ja perheessä. Teoksessa He-linä Häkkänen-Nyholm (toim.). Psykopatia. Persona grata. Edita. Helsinki. 322-346.
Häkkänen-Nyholm, Helinä (2010). Lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta eroti-lanteessa. Helsinki, Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2010;126(5):499-505.
Hämäläinen, Juha (2011). Perheintervention oikeutus lastensuojelussa. Teoksessa Aini Peh-konen ja Marja Väänänen-Fomin (toim.). Sosiaalityön arvot ja etiikka. Sosiaalityön tutki-muksen seuran vuosikirja. PS-kustannus. Jyväskylä.
Hämäläinen, Juha (2012). Huoltoriitojen kustannukset yhteiskunnalle: taloudellisen arvioin-nin teoreettisia ja metodologisia haasteita. Teoksessa Aino Kääriäinen. Juha Hämäläinen, Pirjo Pölkki (toim.). Challenges of divorce, interventions and children. Eron haasteet, vä-liintulot ja lapset. Ensi- ja turvakotien liitto ry, Helsinki. 187-212.
Kaidesoja, Tuukka (2009). Studies on Ontological and Methodological Foundations of Crit-ical Realism in the Social Sciences. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Kaidesoja, Tuukka (2013). Naturalizing Critical Realist Social Ontology. Routledge.
Kalland, Mirjam (2011). Varhaislapsuuden tunnesuhteet ja sijoitettu lapsi. Teoksessa Jari Sinkkonen & Mirjam Kalland (toim.). Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen.
Helsinki: WSOYpro Oy, 207–236.
Kangas, Urpo (1998). Lapsioikeus. Teoksessa Urpo Kangas (toim.). Oikeustiede Suomessa 1900-2000. Helsinki: Werner Söderström Lakitieto Oy. 312-318.
Karhuvaara, Marjatta & Kaitue, Sanna & Ruuhilahti, Susanna (2013). Lähisuhdeväkivallan kartoittaminen ja siihen puuttuminen lastenvalvojan työssä. Terveyden ja hyvinvoinnin lai-tos. Helsinki.
Karttunen, Risto (2008). Huoltajuus- ja tapaamisoikeuskiistat. Teoksessa Pekka Santtila &
Ghitta Weizmann-Henelius (toim.). Oikeuspsykologia. Helsinki: Edita. 511-530.
Karttunen, Risto (2010). Isän ja äidin välissä: Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja tapaamisriidoissa. Tampere: Tampereen yliopisto.
Keskinen, Suvi (2005). Perheammattilaiset ja väkivaltatyön ristiriidat. Sukupuoli, valta ja kielelliset käytännöt. Akateeminen väitöskirja. 2. painos. Tampere: Tampereen Yliopisto.
89
Kopetski, Leona M. (1998). Identifying Cases of Parent Alienation syndrome – Part I. The Colorado Lawyer, February 1998, VOL. 27, NO. 2, 65-68.
Kopetski, Leona M. (1998). Identifying Cases of Parent Alienation syndrome – Part II. The Colorado Lawyer, March 1998, VOL. 27, NO. 3, 61-64.
Korkman, Julia (2018). Lapsen haastattelu sosiaalisen ja kognitiivisen kehityksen näkökul-masta. Teoksessa Sauli Hyvärinen & Tarja Pösö (toim.). Lasten haastattelu lastensuoje-lussa. PS-kustannus. Jyväskylä. 29-43.
Kurki-Suonio, Kirsti (1999). Äidin hoivasta yhteishuoltoon – lapsen edun muuttuvat oikeu-delliset tulkinnat. Oikeusvertaileva tutkimus. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja.
A-sarja N:o 222. Helsinki.
Kuusela, Pekka (2006). Realismi, kriittinen realismi ja sosiaalitieteet. Teoksessa Pekka Kuusela & Vuokko Niiranen (toim.). Realismin haaste sosiaalitieteissä. Kuopio: Oy UNI-press Ab. 9-21.
Kääriäinen, Aino (2007). Epävarmuuden sieto ja kirjoitettu tieto sosiaalityössä. Teoksessa Jaana Vuori & Ritva Nätkin (toim.). Perhetyön tieto. Vastapaino. Tampere. 247-265.
Kääriäinen, Aino (2015). Sosiaalitoimen olosuhdeselvitykset teksteinä – johtopäätösten ar-gumentointi ja puolelle asettumisen tulkinnat. Oikeus 2015 (44); 4: 379-403. Helsinki.
Lager, Irma (2003). The Parental Alienation Syndrome – oikeita oireita vai roskatiedettä?
Defensor Legis N:o 5/2003, 889-907. Helsinki.
Lager, Irma (2008). Tuomari ja teoria nimeltä PAS. Lakimies 5/2008, 799-807. Helsinki.
Lager, Irma (2009). PAS tulilinjalla Yhdysvalloissa. Lakimies 4/2009, 651-655. Helsinki.
Lavadera, Anna Lubrano, Ferracuti, Stefano, & Togliatti, Marisa Malagoli (2012). Parental Alienation Syndrome in Italian legal judgments: An exploratory study. International journal of law and psychiatry, 35(4), 334-342.
Lowenstein, Ludvig F. (2010). Attachment Theory and Parental Alienation. Journal of Di-vorce & Remarriage Vol. 51(3), 157-168.
Marttala, Pia (2011). Parisuhdeväkivallan monet muodot. Teoksessa Riitta Hannus, Sirkku Mehtola, Luru Natunen, Auli Ojuri (toim.). Veitsen terällä. Naiseus ja parisuhdeväkivalta.
Ensi- ja turvakotien liiton raportti 13. Hämeenlinna. 37-50.
Mutka, Ulla (1998). Sosiaalityön neljäs käänne. Asiantuntijuuden mahdollisuudet vahvan hyvinvointivaltion jälkeen. SoPhi. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Mäntysaari, Mikko (2006). Tarkentuva tieto sosiaalityössä. Teoksessa Pekka Kuusela &
Vuokko Niiranen (toim.). Realismin haaste sosiaalitieteissä. Oy UNIpress Ab. 137-162.
Niemelä, Pauli (2011). Sosiaalityö hyvinvointietiikan toteuttajana. Teoksessa Aini Pehko-nen ja Marja VäänäPehko-nen-Fomin (toim.). Sosiaalityön arvot ja etiikka. Sosiaalityön tutkimuk-sen seuran vuosikirja. PS-kustannus. Jyväskylä.
Nieminen, Liisa (2013). Perus- ja ihmisoikeudet ja perhe. Talentum. Helsinki.
Nikupeteri, Anna (2016). Vainottuna: eron jälkeisen vainon tunnistaminen ja uhrien koh-taaminen. Rovaniemi: Lapin yliopisto.
90
Pajulammi, Henna (2013). Lapsen oikeus osallistua. Teoksessa Suvianna Hakalehto-Wainio
& Liisa Nieminen (toim.). Lapsioikeus murroksessa. Lakimiesliiton kustannus. Helsingin Kamari Oy. Helsinki. 89-123.
Pehkonen, Aini & Väänänen-Fomin, Marja (2011). Arvojen ja etiikan dilemma sosiaali-työssä. Teoksessa Aini Pehkonen ja Marja Väänänen-Fomin (toim.). Sosiaalityön arvot ja etiikka. Sosiaalityön tutkimuksen seuran vuosikirja. PS-kustannus. Jyväskylä.
Pekkarinen, Elina & Tapola-Haapala, Maria (2009). Kriittinen realismi sosiaalityössä – tie-dontuotannosta emansipaatioon. Teoksessa Mikko Mäntysaari & Anneli Pohjola & Tarja Pösö (toim.). Sosiaalityö ja teoria. Jyväskylä: PS-kustannus. 183-205.
Pohjola, Anneli (2018). Sosiaalityön muuttuvan asiantuntijuuden ydintekijöitä. Teoksessa Tarja Juvonen, Jari Lindh, Anneli Pohjola ja Marjo Romakkaniemi (toim.). Sosiaalityön muuttuva asiantuntijuus. Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja 2018. UNIpress. Helsinki.
280-292.
Pösö, Tarja (2007). Lastensuojelun puuttuva tieto. Teoksessa Jaana Vuori & Ritva Nätkin (toim.). Perhetyön tieto. Vastapaino. Tampere. 65-8.
Pösö, Tarja (2010). Havaintoja suomalaisen lastensuojelun institutionaalisesta rajasta. Ja-nus, 18(4): 324-336.
Raunio, Kyösti (2009). Olennainen sosiaalityössä. Toinen, uudistettu laitos. Gaudeamus Helsinki University Press, Oy Yliopistokustannus. Helsinki.
Räty, Tapio (2010). Lapsipotilaan hoidosta päättäminen – hoidon järjestämisen rajapinnat lastensuojelussa ja terveydenhuollossa. Lakimies 7-8/2010, 1204-1231. Helsinki.
Räty, Tapio (2015). Lastensuojelulaki - käytäntö ja soveltaminen. 3. uudistettu painos. Hel-sinki: Edita.
Sarmet, Yvanna Aires Gadelha (2016). Medea’s children and the Parental Alienation Syn-drome. Psicologia USP, 27(3), 482-491. University of Brasilia. Brazil.
Schwartz, Kelly (2015). The kids are not all right: Using the best interest standard to prevent parental alienation and a therapeutic intervention approach to provide relief. Boston College Law Review, 56(2), 803-840.
Sipilä, Anita (2011). Sosiaalityön asiantuntijuuden ulottuvuudet – Tiedot, taidot ja etiikka työntekijöiden näkökulmasta kunnallisessa sosiaalityössä. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto.
Sinkkonen, Jari (2017). Toisesta vanhemmasta vieraannuttaminen. Teoksessa Heli Pruuki ja Jari Sinkkonen. Lapsi ja ero. Eväitä eteenpäin. Helsinki: Kirjapaja. 49-66.
Sinkkonen, Jari (2018). Lapsen vieraannuttamisella toisesta vanhemmasta on kauaskantoiset seuraukset. Helsinki, Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2018;134(5):465-70.
Sinko, Päivi (2004). Laki ja lastensuojelu: Juridisoituvat käytännöt sosiaalityön arjessa ja asiantuntijuuden määrittelyssä. Helsinki: Palmenia-kustannus.
Sorokin, Marjaana (2014). Lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta lapsen huolto- ja tapaamisriidassa: lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden näkökulma. Pro gradu -tutkielma.
Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
91
Toivonen, Virve-Maria (2017). Lapsen oikeudet ja oikeusturva: Lastensuojeluasiat hallin-totuomioistuimissa. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Tolonen, Hannele (2015). Lapsi, perhe ja tuomioistuin: Lapsen prosessuaalinen asema huolto- ja huostaanotto-oikeudenkäynneissä. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Tuomi, Jouni (2007). Tutki ja lue. Johdatus tieteellisen tekstin ymmärtämiseen.
Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki.
Turkat, Ira (2002). Parental alienation syndrome: A review of critical issues. J. Am. Acad.
Matrimonial Law., 18, 131.
Turney, Danielle & Platt, Dendy & Selwyn, Julie & Farmer, Elaine (2012). Improving Child and Family Assessments. Turning Research into Practice. Jessica Kingsley Publishers, Lon-don.
Turunen, Merja-Maaria (2004). Lapsen kaltoinkohtelun psyykkisistä seurauksista. Teok-sessa Annlis Söderholm, Ritva Halila, Satu Kivitie-Kallio, Jussi Mertsola, Sirkku Niemi (toim.). Lapsen kaltoinkohtelu. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki. 187-201.
Töttö, Pertti (2005). Syvällistä ja pinnallista. Teoria, empiria ja kausaalisuus sosiaalitutki-muksessa. 2. painos. Tampere: Vastapaino.
Valjakka, Eeva (2016). Vain lakiko lasta suojelee? Turku: Turun yliopisto.
Valkama, Elisa & Lasola, Marjukka (2008). Lasten huoltoriidat hovioikeuksissa. Oikeuspo-liittinen tutkimuskeskus. Helsinki.
Vestal, Anita (1999). Mediation and Parental Alienation Syndrome: Considerations for an Intervention Model. Family Court Review, 37(4), 487-503.
Väyrynen, Kristiina (2008). Lapsen tuska huoltoriidassa - elämää vanhempien välissä.
Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto
Warshak, Richard A. (2015). Parental alienation: Overview, management, intervention, and practice tips. Journal of The American Academy of Matrimonial Lawyers, 28(1), 181-248.
Lainvalmisteluaineisto ja muut virallislähteet:
Hallituksen esitys HE 96/1995 vp Hallituksen esitys HE 252/2006 vp Hallituksen esitys HE 88/2018 vp
Kemppainen, Outi (2016). Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uu-distaminen. Näkemyksiä uudistamistarpeista. Lausuntotiivistelmä. Helsinki.
Kirjallinen kysymys KK 494/2012 vp Kirjallinen kysymys KK 319/2014 vp Kirjallinen kysymys KK 476/2014 vp Kirjallinen kysymys KK 471/2016 vp
92 Kirjallinen kysymys KK 360/2016 vp
Kirjallinen kysymys KK 283/2017 vp Kirjallinen kysymys KK 20/2018 vp Lakialoite LA 27/2012
Lakialoite LA 28/2012
Lakivaliokunnan mietintö 7/1996 vp Lakivaliokunnan mietintö 101/1996
Lapsenhuoltolain uudistaminen (2017). Työryhmän mietintö. Oikeusministeriön julkaisu 47/2017. Verkkojulkaisu: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han-dle/10024/80751/OMML_47_2017_Lapsenhuolto.pdf?sequence=1 (viitattu 29.9.2017.) Lapsenhuoltolain uudistaminen (2017). THL:n lausunto 1561/24.11.2017. https://thl.fi/do- cuments/10531/3135381/Lausunto+1561.Lapsenhuoltolain+uudistaminen.pdf/cacc3c5d-0a16-48f6-9fa0-4d0a695071cb (viitattu 11.3.2018.)
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 2/1995 vp
Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 471/2016 vp. https://www.edus-kunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_471+2016.pdf (viitattu 26.1.2018.)
Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 283/2017 vp https://www.edus-kunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_283+2017.pdf (viitattu 10.1.2018.)
Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 20/2018 vp https://www.edus-kunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_20+2018.pdf (viitattu 11.3.2018.)
Muut lähteet:
Arki, arvot ja etiikka. Sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet (2017). Talentia. Verk-kojulkaisu: http://talentia.e-julkaisu.com/2017/eettiset-ohjeet/docs/Talentia_Etiikka-opas_2017.pdf (viitattu 11.3.2018.)
Heino, Tarja & Hyry, Sylvia & Ikäheimo, Salla & Kuronen, Mikko & Rajala, Rika (2016).
Lasten kodin ulkopuolelle sijoittamisen syyt, tausta, palvelut ja kustannukset. HuosTa-hank-keen (2014-2015) päätulokset. Raportti 3/2016. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Verkkojulkaisu: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130536/URN_ISBN_978-952-302-644-5.pdf (viitattu 13.7.2018.)
Hirvonen, Ari (2011). Mitkä metodit? Opas oikeustieteen metodologiaan. Yleisen oikeustie-teen julkaisuja 17. Helsinki. Verkkojulkaisu: https://www.helsinki.fi/sites/default/fi-les/atoms/files/hirvonen_mitka_metodit.pdf (viitattu 12.8.2018.)
Hytönen, Kirsi-Maria & Malinen, Antti & Salenius, Paula & Haikari, Janne & Markkola, Pirjo & Kuronen, Marjo & Koivisto, Johanna (2016). Lastensuojelun sijaishuollon epäkoh-dat ja lasten kaltoinkohtelu 1937 – 1983. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muis-tioita 2016:22. Helsinki. Verkkojulkaisu: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han-dle/10024/74821/Rap_2016_22.pdf?sequence=1&isAllowed=y (viitattu 18.9.2018.)
93
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (2016-2018). Sosiaali- ja terveysministeriö.
Verkkojulkaisu: http://stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut (viitattu 13.1.2018.)
Lastensuojelun kiireellistä sijoitusta koskevat muutokset 1.1.2016 (2015). Sosiaali- ja ter-veysministeriö. Kuntainfo 8/2015. Verkkojulkaisu: http://stm.fi/docu-ments/1271139/1427058/Kuntainfo_8_2015.pdf/ce4381e3-f413-4c06-945e-73ede882b565 (viitattu 3.10.2017.)
Nyberg, Bertel (1922). Yhteiskunnan lasten- ja nuorisonsuojelu. Lyhyt selostus valtionko-mitean mietinnöstä. Suomen kunnallislehti. Suomen kunnallisen keskustoimiston julkai-sema. N:o 5-6. Tampere: Tampereen Kirjapaino-Osakeyhtiö. S. 75-79. Digi: Kansalliskir-jaston digitoidut aineistot.
Pekkarinen, Elina (2011) Lastensuojelun tieto ja tutkimus - Asiantuntijoiden näkökulma.
Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 51 & Lapsuudentutki-muksen seura & Lastensuojelun Keskusliitto & Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Verkkojulkaisu: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/lastensuojelun-tieto.pdf (viitattu 9.7.2018.)
Petrelius, Päivi (2016). Kuinka arvioida tilanteita, joihin sisältyy epäily lapsen vieraannutta-misesta? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Uutinen 2.3.2016. https://www.thl.fi/fi/web/las- tensuojelun-kasikirja/-/kuinka-arvioida-tilanteita-joihin-sisaltyy-epaily-lapsen-vieraannut-tamisesta- (viitattu 3.12.2017.)
Petrelius, Päivi (2016). Vaikeista eroista tarvitaan lisää tutkimustietoa. Terveyden ja hyvin-voinnin laitos. Uutinen 7.3.2016. https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/-/vai-keista-eroista-tarvitaan-lisaa-laadukasta-yleistettavaa-tutkimusta (viitattu 3.12.2017.) Petrelius, Päivi & Tulensalo, Hanna & Jaakola, Anne-Mari & Hietamäki, Johanna (2016).
Kohti lapsikeskeistä ja kokonaisvaltaista lapsen tilanteen ja tuen tarpeiden arviointia. Teok-sessa Päivi Petrelius, Hanna Tulensalo, Anne-Mari Jaakola & Johanna Hietamäki (toim.).
Lapsen elämäntilanteen ja tuen tarpeiden lapsikeskeinen, monitoimijainen arviointi. Tietoa lastensuojelun kehittämisen pohjaksi. Työpaperi 33/2016. Helsinki: Terveyden ja hyvin-voinnin laitos. 5-26.
Petrelius, Päivi (2016). Lastensuojelun lapsi- ja perhekohtaisen arvioinnin kansainvälinen tutkimus. Teoksessa Päivi Petrelius, Hanna Tulensalo, Anne-Mari Jaakola & Johanna Hie-tamäki (toim.). Lapsen elämäntilanteen ja tuen tarpeiden lapsikeskeinen, monitoimijainen arviointi. Tietoa lastensuojelun kehittämisen pohjaksi. Työpaperi 33/2016. Helsinki: Ter-veyden ja hyvinvoinnin laitos. 132-156.
Suomen asianajajaliitto (2016). Lausunto lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Dnro 05/2016. Verkkojulkaisu: https://www.asianajaja- liitto.fi/viestinta/tiedotteita_ja_lausuntoja/2016/lausunto_lapsen_huoltoa_ja_tapaamisoi-keutta_koskevan_lainsaadannon_uudistamisesta.9764.news (viitattu 22.10.2017.)
Tapiola, Mia & Oranen, Mikko & Ranta, Klaus & Känkänen, Päivi & Tenhunen, Tiina (2017). Vaativan tason palvelujen ja palvelurakenteiden uudistaminen. Julkaisussa Erityis- ja vaativan tason palvelujen työpajaprosessin raportit. Osana Lapsi- ja perhepalvelujen muu-tosohjelmaa. Työpaperi 26/2017. Osa V. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 97-121
94
Toimiva lastensuojelu. Selvitysryhmän loppuraportti (2013). Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:19. STM. Verkkojulkaisu: https://www.jul- kari.fi/bitstream/handle/10024/126183/Toimiva%20lastensuojelu%20loppuraportti_fi-nal_19062013.pdf?sequence=1 (viitattu 10.1.2018.)
Suomen säädöskokoelma:
Hallintolaki 6.6.2003/434
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361
Laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta 16.8.1996/619
Laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan tuomion täytäntöönpanosta 4.7.1975/523
Laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan tuomion täytäntöönpanosta 4.7.1975/523