Strategiset tekijät Uuden liiketoiminnan
tuotot Uudet ja tasaiset kassavirrat IoT:n mahdollista-mista tuotteista ja palveluista
Imago ja brändi
Epäsuora hyöty vahvistamalla yrityksen brändiä teknologiajohtajana. IoT-pohjaisten palveluiden li-sää yrityksen houkuttelevuutta ja kilpailukykyä toi-mittajana
Operatiiviset tekijät
Tehokkuus ja kustan-nussäästöt
Esimerkiksi etämonitorointi ja diagnostiikka mah-dollistavat nopeamman ja tarkemman toiminnan ja vähentävät matkustamista. Näkyvyys sisäisiin pro-sesseihin auttaa tunnistamaan pullonkauloja ja te-hottomuuksia
Lisääntynyt näkyvyys
Loppuasiakkaiden käyttäessä tuotteita saadaan tietoa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi tuoteke-hityksessä, laadun valvonnassa, myynnin tukena, tai takuuehtojen seuraamisessa
Haastatteluissa tärkeimpänä arvoa tuottavana tekijänä nähtiin IoT-pohjaisten tuotteiden ja palveluiden mahdollistamat uuden liiketoiminnan tuotot. Monet haastatelluista yri-tyksistä toimivat aloilla, joissa markkinat ovat kypsät, ja niiden koko on varsin stabiili, jolloin orgaanista kasvua haastavaa saavuttaa vakiintuneen liiketoiminnan keinoin. IoT mahdollistaa siten tarjooman uudistamisen ja yrityksille lähteen kasvulle, kun asiakkai-den tarpeita pystytään palvelemaan aiempaa tehokkaammin, tai palvelemaan tarpeita, joita aiemmin olemassa olevilla kyvykkyyksillä ei ole pysytty täyttämään.
”Tämä perinteinen projektiliiketoiminta on sellaista, että kun projekti loppuu niin perävalot näkyy sen jälkeen, mutta näiden ratkaisujen myötä me ollaan jatku-vasti sen asiakkaan kanssa tekemisissä.”
IoT:n avulla yritykset voivat siis luoda itselleen täysin uusia tulovirtoja, jotka ovat usein lisäksi tasaisempia kuin perinteisessä liiketoiminnassa. Laitevalmistajat kuin myös ra-kennus- tai teknisiä projekteja toimittavat yritykset ovat tottuneet, että kertaluontoisia, tai tiettyyn projektiin sidottuja. Uudenlaiset IoT:hen pohjautuvat palvelut, kuten ylläpito ja monitorointipalvelut tarjoavat toimittajalle mahdollisuuden olla jatkuvasti läsnä asiak-kaan toiminnassa projektin tai laitteen toimituksen jälkeenkin, mikä luo yrityksen kassa-virtoihin tasaisuutta. IoT mahdollistaa siis kokonaan uudenlaisten ansaintalogiikoiden omaksumisen mukaan liiketoimintaan ja auttaa yrityksiä uudistamaan asemaansa toi-mialansa arvoketjuissa.
Tärkeänä tekijänä haastatteluissa nousi esiin IoT:n tarjoamat imago- ja brändihyödyt.
Vaikka kyseisten hyötyjen taloudellinen arvon todettiin ilmenevän varsin epäsuorasti, nähtiin niiden strateginen merkitys silti tärkeänä. Digitaalinen tarjooma auttaa yritystä differentoitumaan ja vahvistamaan brändiään teknologiajohtajana, minkä nähtiin autta-van markkinoinnissa, lisäävän kilpailuetua, ja siten realisoituautta-van tulevaisuudessa kas-savirtoina, kun tarjottujen lisäarvopalveluiden ansiosta yritys voittaa tarjouskilpailuita ja saa hankittua uusia asiakkuuksia.
”IoT on erottautuva tekijä tuohon meidän, sanotaanko, hyvin bulkkimaiseen kil-pailijakenttään.”
Imagohyödyt korostuvat siis myynnissä, kun IoT-pohjaisten palveluiden tarjonnalla voi-daan herättää asiakkaiden mielenkiintoa. Lisäksi käytännössä sen on todettu olevan vaatimus yritykselle, mikäli se mielii olla varteenotettava toimittaja tarjouskilpailussa muiden samankaltaisten toimittajien kesken.
”Käytännössä suurin etu on se, että me ollaan ylipäätään mukana keskustele-massa näissä asiakkuuksissa, kun meillä on joku IoT-ratkaisu tarjottavana.”
Operatiivisista hyödyistä tärkeänä nähtiin sisäinen tehokkuus ja siitä syntyvät kustan-nussäästöt, jotka ilmenevät erityisesti paljon ihmisresursseja vaativissa palveluoperaa-tioissa.
”Sillä on saatu ihan kustannussäästöä, käyttövarmuutta lisää, saatu vähennet-tyä esimerkiksi autolla ajamista, mikä näkyy siinä, että on saatu kulutettua vä-hemmän fossiilisia polttoaineita”
Esimerkiksi IoT-ratkaisujen avulla toteutettu etämonitorointi ja diagnostiikka mahdollis-taa yritysten toimia huoltotehtävissään nopeammin ja tarkemmin, kun vikojen tyyppi, aiheuttaja, sijainti ja tarvitut toimenpiteet voidaan tunnistaa etukäteen. Yritykset saavut-tavat suuria kustannussäästöjä, kun globaalissa toiminnassa voidaan vähentää tarvetta lähettää yrityksen edustajia kentälle suorittamaan diagnostiikkaa, tai kun huoltokäyn-neistä voidaan luopua kokonaan, kun paikalliset toimijat voivat toteuttaa toimenpiteet toimittajan tarkkojen ohjeiden ja ennalta suoritetun vianmäärityksen pohjalta.
IoT-ratkaisujen nähtiin parantavan merkittävästi ja uusilla tavoilla näkyvyyttä yrityksen omiin toimintoihin ja erityisesti tuotteiden käyttöön kentällä loppuasiakkaiden käytössä.
Nykyisin suurin osa laitevalmistajien tuotteista sisältävät erilaisia sensoreita, jolloin lop-puasiakkaiden käytössä laitteet tuottavat suuret määrät dataa niiden toiminnasta. IoT-ratkaisujen avulla syntynyt data pystytään keräämään helposti yhteen paikkaan sekä käsittelemään ja jalostamaan sitä liiketoiminnan tueksi. Tuotteen käytöstä syntynyttä tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi tuotekehityksen tukena, kun nähdään, kuinka lait-teita käytetään kentällä. Syntyneen tiedon avulla voidaan seurata laatua, pyrkiä tunnis-tamaan ja korjaamaan yleisimpiä vikatilanteita, mitoittaa kehitettävien laitteiden suori-tuskykyä erilaisille asiakkaille ja käyttötarkoituksiin. Toisaalta samaa tietoa voidaan myös hyödyntää myynnissä, ja tarjota asiakkaille datan perusteella juuri heidän tarpei-siinsa parhaiten sopivia ratkaisuja.
”Dataa käytetään meidän tuotekehityksen tukena. Paljolti se tieto mitä me saa-daan tällä hetkellä on tuotteen sisäistä elämää, mutta ainahan siihen liittyy myös muita mittauksia ympäristöstä: lämpötilaa, tärinää, joita voidaan tuoda mukaan IoT:n näkymiin ja sitä kautta tuottamaan oikeasti arvokasta informaatiota.
Dataa voidaan hyödyntää myös esimerkiksi takuuehtojen seuraamisessa. Siinä missä aiemmin laitetoimittajat ovat joutuneet usein tyytymään korvaamaan takuuajan sisällä rikkoutuneen laitteen, IoT-ratkaisujen avulla kerätyn datan pohjalta voidaan varmistaa, onko toimittajan laitetta käytetty oikein ja esimerkiksi huollettu takuuehtojen edellyttä-mällä tavalla.
Kuva 14: IoT-ratkaisujen yleiset hyödyt kyselyn mukaan
Myös kyselyt tulokset vahvistivat haastatteluiden tuloksia (Kuva 14). Yli 50% vastaajista piti uusia kassavirtoja tärkeimpänä arvoa tuottavista tekijöistä. Toiminnan kasvanut te-hokkuus erityisesti palveluoperaatioissa, ja kasvanut näkyvyys asiakkaan toimintaan olivat seuraavaksi eniten vastauksia saaneet vaihtoehdot. Vähiten vastauksia sai suo-rat kustannussäästöt yrityksen omassa toiminnassa. Huomion arvoista kuitenkin on, että luonnollisesti esimerkiksi asiakkaiden tarkempi ja nopeampi palvelu palveluope-raatioissa tuovat kustannussäästöjä ja lisäävät toiminnan kannattavuutta, mutta tulok-set tukevat edelleen sitä, että vastanneille yrityksille tärkeämpää on asiakkaiden pa-rempi palvelu ja oman toiminnan kehittäminen kuin suorat taloudelliset hyödyt.
4.2.2 IoT-alustan hyödyt
Haastatteluissa käsiteltiin tarkemmin myös asiakkaiden kokemaa arvoa, joka syntyy, kun yritys hyödyntää IoT-ratkaisunsa rakentamiseen tuotteistettua teknologia-alustaa.
Merkittävimmät haastatteluissa tunnistetut IoT-alustan hyödyt on esitelty taulukossa 11.
Taulukko 11: IoT-alustan hyödyt
Arvoa tuottava tekijä Selitys
Helppokäyttöisyys ja yksinkertaisuus
Koodaamisen tarvetta poistavien toiminnallisuuden ansiosta alustaa on helppo käyttää ilman vahvaa IT-taustaa ja ym-märtää miten ratkaisut rakentuvat
Nopea lanseeraus ja nopea iterointi
Uusien tuotantovalmiiden sovellusten rakentaminen huo-mattavasti nopeampaa kuin perinteisissä ohjelmistokehitys-projekteissa. Uusien ratkaisujen iterointi on helppoa, ja voi-daan tehdä ilman ulkoisia kehittäjiä tai konsultointia.
Kokonaisvaltainen rat-kaisu
Ratkaisu, joka kattaa kaiken laitetason mittauksista pilvipal-veluihin ja ohjausnäkymiin. Ei vaadita useita toimittajia koko ratkaisun hankkimiseen
Alustan joustavuus ja skaalautuvuus
Olemassa olevien ratkaisujen skaalaaminen onnistuu jous-tavasti. Täysin uusien ratkaisujen luominen alustalle on helppoa.
Toimittajan sopiva koko
Ei riippuvuutta esim. suureen pilvitoimittajaan. Asiakkaat ko-kevat mahdollisuudet vaikuttaa alustan kehitykseen omien tarpeidensa mukaan.
Haastatteluissa kohdeyrityksen IoT-alustan suurimpana etuna nähtiin sen helppokäyt-töisyys ja yksinkertaisuus. Koodaamisen tarvetta poistavien toiminnallisuuksien joh-dosta alustalla toteutettujen ratkaisujen ymmärtämistä pidettiin hyvin helppona, kun käyttäjän on mahdollista visuaalisesti nähdä, miten järjestelmä on rakennettu ja kuinka data liikkuu siinä. Tämän johdosta haastatelluissa yrityksissä koettiin, että alustan hyö-dyntäminen ei vaadi vahvaa teknistä osaamista tai taustaa ohjelmistokehityksestä.
”Jengi on havahtunut siihen, että tämähän on helppokäyttöistä. Sellaiset, jotka ei ole koskaan koodannut, pelkää sitä koodaamista, mutta tuota nyt osaa lapsi-kin käyttää”
Tämä luonnollisesti helpottaa uusien sovellusten luomista teknisestä näkökulmasta, mutta sen koettiin myös helpottavan organisaatioiden sisäistä myyntiä ja lisäävän tek-nologian omaksuntaa yrityksessä. Helppokäyttöisyys ja visuaaliset elementit madalta-vat kynnystä tutustua järjestelmään, ymmärtää ratkaisuja ja tai kokeilla sen käyttöä myös ei-teknisissä rooleissa toimiville henkilöille. Tällöin ratkaisun hyväksyntä ja käyt-töönotto läpi organisaation on huomattavasti helpompaa ja nopeampaa. Samaan ai-kaan tärkeänä nähtiin, että tällöin yritys voi keskittyä omiin ydinosaamisiinsa ja keskei-seen liiketoimintaansa, eikä uusien palveluiden kehittämiseksi tarvitse alkaa perusta-maan suurta IT- tai IoT-osastoa koodareineen, kun partnereiden tarjoamilla työkaluilla ja ratkaisut voidaan rakentaa vähemmällä vaivalla ja tukeutua kumppaneiden osaami-seen ulkoistamalla teknistä toteutusta tarpeen tullen.
Alustan mahdollistama sovellusten lyhyt lanseeraukseen vaadittu aika ja nopea ite-rointi nähtiin keskeisenä etuna, joka johtuu pitkälti alustan helppokäyttöisyydestä ja koodaamisen tarvetta poistavista toiminnallisuuksista. Uusien tuotantovalmiiden sovel-lusten rakentaminen koettiin olevan huomattavasti nopeampaa kuin perinteisissä ohjel-mistokehitysprojekteissa. Toiminnan aloittaminen ei välttämättä vaadi lainkaan koo-dausta ja alustan logiikkaeditorin ansiosta kaikki kokeilumielessä rakennetut toimivat kokeilut ja pilottiratkaisut ovat käytännössä tuotantokelpoisia ja voidaan skaalata vä-hällä vaivalla koko liiketoiminnan käyttöön, ilman suurempaa jatkokehitystä. Alusta näh-tiin tarjoavan suuren määrän valmiita komponentteja ja valmiuksia, joita voidaan hyö-dyntää ratkaisujen rakentamisessa, mikä edelleen nopeuttaa toimintaa.
”Jopa minä osaisin tehdä niitä dashboardeja. Muiden alustalla voidaan koodata vaikka web-pohjainen dashboard html:lä, mutta jos haluaa siirtää nappia 2 cm oikealle, niin aina jouduttaisiin ostamaan sen, koska meillä ei mitään omia koo-dareita ole”
Siinä missä ohjelmistoratkaisujen kehittäminen ja iterointi perinteisin menetelmin vaatii yleensä koodausta ja ulkoisia kehittäjiä tai konsultointia, alustan avulla uusien ratkaisu-jen kokeilu ja iterointi on helppoa ja se voidaan tehdä ilman ulkoista tukea. Tämä mah-dollistaa sen, että yritykset voivat toimia liiketoimintansa kehityksessä ketterästi, jatku-vasti kehittäen palveluitaan saadun asiakaspalautteen perusteella ja pilotoimalla uusia tuote- ja palvelukonsepteja ilman, että niiden kehitystä varten on uhrattava paljon aikaa ja resursseja ja otettava suurta taloudellista riskiä. Alustan käyttö siis mahdollistaa pe-rinteistenkin laitevalmistajien toimia hyvin ketterästi.
Erittäin arvokkaana nähtiin, että kohdeyrityksen tarjoama IoT-alusta on kokonaisval-tainen ratkaisu. Kohdeyrityksen tarjoama ratkaisun koettiin kattavan kaikki asiakkaan tarpeet aina laitetason datankeruusta analytiikkaratkaisuihin ja ohjausnäkymien luomi-seen. Markkinoiden koettiin olevan tällä hetkellä hyvin pirstaloituneet. Pienemmät toi-mittajat ovat usein erikoistuneet tarjoamaan tiettyjä ratkaisun komponentteja, kuten älykkäitä sensoreita tai langattoman verkon ratkaisuja, joista yrityksen on olisi itse ra-kennettava itselleen sopiva kokonaisuus. Toisaalta markkinoilla on myös suuria palve-luntarjoajia, kuten Microsoftin Azure-pilvipalvelut, joiden alustat tarjoavat valmiuksia IoT-ratkaisujen kehittämiseen, mutta jotka eivät puolestaan tarjoa ratkaisuja laitetason datan keruuta varten. IoT-ratkaisua kehittävä yritys joutuisi siis yhdistelemään eri ko-koisten ja eri teknologioihin keskittyvien toimittajien tuotteita, mikä lisää epävarmuuste-kijöitä, vaadittua työtä ja lisää siten kustannuksia ratkaisua suunniteltaessa ja ratkaisua ylläpidettäessä. Hankkiessaan koko ratkaisun yhdeltä toimittajalta, yritys voi vähentää huomattavasti vaadittua työtä ja resursseja niin selvitysvaiheessa kuin järjestelmän elinkaaren ja ylläpidon aikana ja saavuttaa siten suuria taloudellisia säästöjä.
Tärkeänä ominaisuutena IoT-alustassa nähtiin sen skaalautuvuus ja joustavuus. Ket-terän liiketoiminnan ja palveluiden kehityksen kannalta on tärkeää, että rajatulla käyttä-jäjoukolla ja pienellä mittakaavalla pilotoidut ratkaisut skaalautuvat tarpeen mukaan no-peasti sitä mukaa, kun järjestelmän käyttäjien ja siihen liitettyjen laitteiden määrä kas-vaa. Toisaalta alustan skaalautumisesta keskusteltaessa puhuttiin usein myös alustan laajentamisesta uusiin käyttötarkoituksiin. Arvokkaana nähtiin, että alustan varaan voi-daan rakentaa muitakin sovelluksia kuin alkuperäinen käyttötapaus, johon ratkaisu on otettu käyttöön. Yritykset haluavat välttää useiden yksittäisten täsmäratkaisujen muo-dostumista yrityksen eri tarpeisiin hallittavuuden säilyttämiseksi ja rakentaa eri ratkaisut yhden alustan varaan.
Varsinaisen alustan ominaisuuksien lisäksi arvokkaana nähtiin kohdeyrityksen sopiva koko toimittajana. Kohdeyrityksen nähtiin olevan riittävän suuri ja vakaa toimija tek-nologiakumppaniksi, mutta kuitenkin pieni ja paikallinen, jolloin asiakasyritykset koke-vat, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa samaansa palveluun ja käyttämiensä tekno-logioiden kehitykseen. Pienempien toimittajien heikkoutena nähtiin niiden mahdollisesti epävakaa talous, jolloin yritykselle on suuri riski ottaa pienen toimittajan teknologia käyt-töönsä. Lisäksi pienet toimittajat ovat usein keskittyneet varsin kapeiden teknologisten tarpeiden täyttämiseen, kuten aiemmin todettiin. Toisaalta yhteistyö suurten ja kansain-välisten toimittajien kanssa nähtiin myös ongelmallisena.
”Paremmat vaikutusmahdollisuudet palveluun ja teknologiaan, kuin jos me ol-taisiin otettu se joltain isolta jenkkifirmalta, jonka kanssa se yhteistyö olisi voinut olla potentiaalisesti paljon haastavampaa, ja vaikeaa saada läpi niitä meidän tarpeita”
Liittyessään mukaan suuren toimittajan ekosysteemiin ja rakentaessaan kaikki ratkaisut kyseisen toimittajan teknologioiden varaan, yritykselle on riskinä ajautua riippuvaiseksi vahvoista toimittajista. Yritykset kokivat myös, että suuren toimittajan asiakkaana hei-dän saamansa palvelun ja tuen taso olisi luultavasti huomattavasti alhaisempi ja vä-hemmän henkilökohtaista. Samoin vaikutuskeinot teknologian kehitykselle, yhteistyö-muotoihin ja sopimusehtoihin nähtiin olevan suurten toimittajien kanssa lähes olemat-tomia.
Kuva 15: IoT-alustan tärkeimmät ominaisuudet
Kyselyssä tärkeimpinä IoT-alustan ominaisuuksina nähtiin integraatiot muihin järjestel-miin, tietoturva ja tuki erilaisille laitteille ja datalähteille (kuva 15). Poiketen haastattelui-den tuloksista, kyselyssä tärkeimmiksi IoT-alustan ominaisuuksista vähemmän mainit-tuja olivat haastatteluissa nostetut työkalut datan visualisointiin, koodaamisen tarvetta poistavat toiminnallisuudet ja valmiiden sovellusten saatavuus. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että esimerkiksi toimivat järjestelmäintegraatiot ja tietoturva ovat luon-nollisesti välttämättömiä ominaisuuksia ja edellytyksenä minkä tahansa IoT-alustan toi-minnalle. Koodaamisen tarvetta poistavat toiminnallisuudet, visualisointityökalut ja muut käytön helppoutta lisäävät ominaisuudet on puolestaan nähtävä differentoivina ominaisuuksina, jotka lisäävät alustan houkuttelevuutta ja kilpailukykyä, kun vaaditut perusominaisuudet ovat kunnossa.
4.2.3 Hyötyjen mittaaminen yrityksissä
IoT:n tarjoaman arvon mittaamisen havaittiin olevan haastatelluissa yrityksissä alhai-sella tasolla. Vain yhden yrityksen edustaja mainitsi, että IoT:hen liittyvää toimintaa mi-tattiin suoraan omilla liiketoiminnan mittareillaan. Muissa haastatteluissa tiedostettiin, että IoT:n suorien hyötyjen mittaaminen on ollut haastavaa ja syitä tälle tunnistettiin useita. Yleisenä mittauksen haasteena pidettiin, että IoT:hen liittyvä toiminta on vasta uutta ja ratkaisuja hyödyntäviä asiakkaita on sen verran vähän, että johtopäätöksiä on vaikea tehdä ja IoT toiminnan taloudellisten hyötyjen nähtiin toteutuvan vasta useiden vuosien kuluessa.
”Ne asiakas- ja laitemäärät mitä meillä tuolla meidän IoT-ratkaisussa on pyöri-neet, on niin pieniä, ettei niistä kovin pitkän aikavälin johtopäätöksiä ole pystynyt vetämään, se on niin alkuvaiheissa.”
Useat haastateltavat pitivät vaikeana mitattavien arvotekijöiden määrittämisen. Koska digitaaliset ratkaisut vasta hakevat paikkaansa useilla toimialoilla, yrityksissä nähtiin, että vielä ei osata tarkkaan määrittää, miten IoT-ratkaisut tuottavat arvoa liiketoimin-nassa ja miten sitä tulisi mitata.
Haasteellista mittaamisesta tekee myös käyttökohteiden monipuolisuus yksittäisenkin yrityksen sisällä. Haastatteluissa todettiin, että välillä on tapauksia, joissa on helppoa laskelmoida saavutetut hyödyt asiakkaalle, mutta teollisia palveluita tarjoaville yrityksille haasteena on loppukäyttäjien ja niiden tarpeiden monimuotoisuus, jolloin on haastavaa määrittää tärkeimpiä arvonmuodostuksen komponentteja ja mittareita.
Myös kyselyn tulokset viestivät ongelmista mittaamisen kanssa. Kyselyyn vastanneista yrityksistä vain 36 % kertoi mitanneensa IoT:n taloudellisia hyötyjä. Kyselyn avoimissa vastauksissa kuitenkin tunnistettiin useita erilaisia mittareita, jonka avulla IoT:n hyötyjä nykyään mitataan yrityksissä. Mitattavia asioita mainittiin olevan esimerkiksi liike-toiminnan liikevaihto ja kustannukset, kustannusten seuraaminen ennen ja jälkeen IoT-ratkaisujen käyttöönottoa, energian- ja resurssien kulutuksen seuraaminen, ennakoi-valla huollolla saavutetut säästöt tai esimerkiksi asiakastyytyväisyyden mittaaminen.
Riippuen IoT:n käyttötarkoituksesta sen hyötyjä voidaan siis mitata todella erilaisin kei-noin, ja siksi onkin ymmärrettävää, miksi toimintaa aloittavan yrityksen voi olla vaikea valita juuri heille sopivimpia mittareita.
Käytännössä kaikissa haastatelluissa yrityksissä kuitenkin tiedostettiin, että mittaami-sessa on puutteita ja sitä tulisi tehdä paremmin. Haastatteluiden perusteella IoT:n ta-loudellisia vaikutuksia ja hyötyjä on yleensä arvioitu business casen laskelmien tasolla.
Koska yrityksissä tiedostetaan, että paineita IoT:n omaksumiseen on monien erilaisten tekijöiden johdosta ja sen strategiset hyödyt tiedostetaan, IoT:n omaksuminen tuntuu yrityksissä perustellulta, vaikka suoraa taloudellista näyttöä sen hyödyistä eri ole.
4.3 IoT:n omaksunnan haasteet
Tässä luvussa tarkastellaan tutkimuksessa tunnistettuja IoT:n omaksumiseen liittyviä haasteita. Haasteet voidaan jakaa 1) kriittisiin haasteisiin ja 2) ei-kriittisiin haastei-siin. 1) Kriittiset haasteet mainittiin haastatteluissa useimmin ja ne nähtiin kriittisinä tekijöinä tai suurina esteinä IoT:n onnistuneelle omaksumiselle. Kriittiset haasteet ovat:
business casen ymmärtäminen, organisaation osaaminen, loppukäyttäjien ymmärrys,
organisaation sitoutuminen sekä budjetti ja resurssit. 2) Ei-kriittiset haasteet tunnis-tettiin haastatteluissa, mutta niitä ei nähty kriittisinä esteinä IoT:n omaksumiselle nykyi-sessä toimintaympäristössä, erilaisten lieventävien tekijöiden johdosta. Ei-kriittiset haasteet ovat: sopivan ratkaisun löytäminen, tekninen monimutkaisuus, tietoturva sekä datan hallinta ja analytiikka.
4.3.1 Kriittiset haasteet
Yritykset ovat kohtaavat laajasti erilaisia haasteita niiden pyrkiessä omaksumaan IoT-ratkaisuja osaksi niiden liiketoimintaa. Taulukossa 12 on esiteltynä tutkimuksessa tun-nistettuja haasteita, jotka esiintyvät useiten yritysten kehittäessä IoT-ratkaisuja ja joiden vaikutus nähtiin kehityksen kannalta kriittisenä. Kriittiset haasteet ovat tekijöitä, jotka voivat merkittävästi haitata, tai kokonaan estää IoT:n onnistuneen omaksumisen osaksi liiketoimintaa ja menestystä pitkällä aikavälillä.