Investointituet – yksityistä ja oikeaa rahaa

ydinsisällöt

Maakunnan kehittämistä tekevissä asiakirjoissa vuosilta 2003-2009 toiseksi eniten toivotaan valtion myöntävän investointitukia erilaisille rakennus- ja korjaustoiminnan alaiselle työlle. Työllisyysperustainen investointituki on lainsäädännöllisin perustein kohdennettu tukemaan rakentamista ja kunnos-sapitoa ynnä muita aineellisiin investointeihin perustuvaa perusparannusta.

(ks. tämä tutkimus luku 2 ja 3; Merenheimo 2011.)

Alueen kehittämistä tekevissä teksteissä investointituen tarpeita valtiolle esitetään vuosille 2003-2013 yhteensä 59 miljoonan euron edestä. Kaiken kaikkiaan investointituet tai investoinnit mainitaan asiakirjoissa kuudessa eri yhteydessä. Tuen tarpeellisuus on tunnistettu edellä mainituissa asiakirjoissa vasta vuodesta 2008 lähtien.

1) ”Metalli- ja metsäteollisuus toimii viennin kärkenä. Outokummun Tornion tehtaiden ruostumattoman teräksen ja kromin tuotanto on kansainvälisestikin merkittävää. Outokumpu ilmoitti viimeksi touko-kuussa 2008 yli 400 miljoonan euron investoinnista kromituotannon kaksinkertaistamiseksi, joka vahvistaa merkittävästi Tornion tuotannon kannattavuutta.” (Lappi työryhmän loppuraportti 2008, 7.)

2) ”Pohjoisen suuret investoinnit eivät koske pelkästään öljyä ja kaasua.

Viimeisimpien arvioiden mukaan ns. European High North – alueen investointien kokonaisarvo vuoteen 2015 mennessä on noin 50 miljar-dia euroa. Tästä offshoren osuus on noin 28-30 miljarmiljar-dia, joten myös muihin investointeihin jää noin 20 miljardia euroa… Murmanskin alueen vuoteen 2015 ulottuvat muut investoinnit nousevat aluehallin-non laskelmien mukaan lähes 15 miljardiin euroon. Suurin yksittäinen hanke on Venäjän hallituksen priorisoima Murmanskin sataman laajennus, jonka on arvioitu maksavan öljynjalostamo mukaan lukien noin 9-10 miljardia euroa… Muut suuret investoinnit liittyvät alueella toimivien kaivosten ja metalliteollisuuskombinaattien laajennuksiin.

Alueella toimivat Norilsk Nickel (Nikel, Zapoljarnyi, Montshegorsk),

United Group RUSAL (Kantalahti), Severstal (Olenogorsk), Fosagro (Apatiitti) ja Eurochem (Kovdor) ovat ilmoittaneet suunnittelevansa yhteensä noin 3 miljardin euron suuruisia investointeja… Pohjois-Norjan kolmen pohjoisimman fylken (Nordland, Troms ja Finnmark) alueilla on muita kuin offshore-investointeja 1,2 miljardin euron arvosta.

Ruotsin Norrbottenissa investoidaan seuraavan viiden vuoden aikana noin 3 miljardia euroa pääasiassa kaivos- ja infrastruktuurihankkeisiin.”

(Lappi työryhmän loppuraportti 2008, 9-10.)

3) ”Valtiovallan tulee talouspoliittisen ministerivaliokunnan 16.9.2008 päätöksen mukaisesti riittävin resurssein nopeasti varautua turvaa-maan suunnitteilla olevien suurhankkeiden (kaivokset, infrastruktuuri, energia) investoinnit, sillä rahoitusmarkkinoiden heikentyessä kan-nattavuusedellytykset huononevat ja raaka-aineiden hinnat laskevat.

Hankkeiden aloitusta nopeuttamalla voidaan vastata heikkenevään suhdanteeseen ja työllisyystilanteeseen.” (Lappi työryhmän loppura-portti 2008, 20.)

4) ”Infrastruktuurin, saavutettavuuden ja yritysten toimintaympäristön kehittämiseksi työllisyysperusteista investointitukea lisätään valtion kustannusarviossa 50 miljoonan euron tasoon.” (Lappi työryhmän loppuraportti 2008, 21)

5) ”Lapissa aiotaan toteuttaa seuraavan reilun viiden vuoden aikana noin 5 miljardin euron arvosta investointeja. Osa näistä hankkeista on jo tällä hetkellä rakenteilla. Suurin yksittäinen toimiala on kaivosteollisuus yli 2,5 mrd euron osuudella. Matkailualaan liittyvät investoinnit ovat noin yksi miljardi euroa. Lähes saman verran on kaivosten vaatimien infrastruktuurihankkeiden osuus koskien niin teitä, ratoja kuin satamia.

Lisäksi Outokummun Tornion terästehdas uudistaa tuotantoaan yli 700 miljoonan euron budjetilla.” (Lappi työryhmän loppuraportti 2008, 34.) 6) ”Työllisyysperusteisiin investointeihin saatiin Lappiin määrärahoja

vuoden 2007 aikana vajaat 7 miljoonaa euroa. Määrärahoja on

suun-nattu erityisesti matkailuinfrastruktuuriin. Vuoden 2008 määrärahat on kohdennettu pääosin Itä-Lapin rakennemuutosalueelle. Inves-tointimäärärahoja on ollut käytettävissä myös muualle Lappiin, tosin edellisvuotta vähemmän… Maatalouden investointitukien hakukielto on purkautunut asteittain vuoden aikana. Tukea on voitu myöntää ti-lanpidon aloittamiseen, tasinkoihin, turkistarhojen ja lämpökeskusten investointeihin, sekä rajoitetusti maanostoihin. Rahoitus käynnistyy kaikessa laajuudessaan vasta vuoden 2009 alussa.” (Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2008, 6)

Yhteistä investoinneista tai investointituista kertovissa teksteissä on se, että samoin kuin teistä, rautateistä ja silloista kertovissa teksteissä myös näissä teksteissä asioiden oletetaan tapahtuvan ikään kuin luonnostaan kuten sitaateista 4) ja 5) käy esille.

”Infrastruktuurin, saavutettavuuden ja yritysten toimintaympäristön kehittämiseksi työllisyysperusteista investointitukea lisätään valtion kus-tannusarviossa 50 miljoonan euron tasoon.”

”Lapissa aiotaan toteuttaa seuraavan reilun viiden vuoden aikana noin 5 miljardin euron arvosta investointeja. Osa näistä hankkeista on jo tällä hetkellä rakenteilla. Suurin yksittäinen toimiala on kaivosteollisuus yli 2,5 mrd euron osuudella.”

Luonnollistamiset liittyvät näissäkin tapauksissa teihin, siltoihin ja muuhun infrasturktuuriin sekä kaivoksiin ja niiden hyviin ja suuriin ominaisuuksiin, joita ne kantavat mukanaan kuten sitaatissa 5) mainitut investoinnit.

Aivan kuten teiden, rautateiden, siltojen ja satamien kohdalla myös in-vestointitukien kohdalla vedotaan naapurimaiden kuten Norjan ja Venäjän tekemiin toimiin. Naapurimaista kirjoitettaessa sävy on jälleen kerran valtiota suostutteleva, mikä tulee erityisen selkeästi esille sitaatissa 3), jossa

”Valtiovallan tulee talouspoliittisen ministerivaliokunnan 16.9.2008 päätöksen mukaisesti riittävin resurssein nopeasti varautua turvaamaan

suunnitteilla olevien suurhankkeiden (kaivokset, infrastruktuuri, energia) investoinnit, sillä rahoitusmarkkinoiden heikentyessä kannattavuus-edellytykset huononevat ja raaka-aineiden hinnat laskevat. Hankkeiden aloitusta nopeuttamalla voidaan vastata heikkenevään suhdanteeseen ja työllisyystilanteeseen.”

Suostuttelun kohteena on valtiovalta. Mikäli valtiovalta ei suostu turvaamaan suunnitteilla olevia suurhankkeita ja niiden investointeja, rahoitusmarkkinat heikentyvät, kannattavuusedellytykset huononevat ja raaka-aineiden hinnat laskevat.

Lappia uhkaavat heikkenevät rahoitusmarkkinat, huononevat kannat-tavuusedellytykset ja laskevat raaka-aineiden hinnat. Ja mikäli valtiovalta ei rahallisilla avustuksillaan nopeuta hankkeiden aloitusta, on puhuja taas heikkenevien suhdanteiden ja työllisyyden armoilla. Puhujaa uhkaavat teki-jät, joita ovat rahoitusmarkkinat, kannattavuusedellytykset, raaka-aineiden hinnat, suhdanteet ja työllisyys. Ne esitetään tekstissä sellaisina, jotka ovat väistämättömiä, mikäli niihin ei varauduta. Mutta kuten Anne Kovalainen (2004, 191) on huomauttanut, että markkinat eivät toimi sosiaalisen ulko-puolella. Ne itsessään eivät tee tai tuota mitään, vaan tuottajia ja tekijöitä ovat markkinoilla tapahtuvan vaihdannan osapuolet. Sitaattia voi tulkita siten, että ”hyvällä” Lapilla on luonnonvaroja ja potentiaalia, kuten kaivokset ja energia, ja mahdollisuudet rakentaa teitä ynnä muuta infrastruktuuria, mutta toteutuakseen ja muuttuakseen hyväksi rahaksi ne tarvitsevat valtion panostusta. Muutoin Lappi jää ”pahan” rahan eli suhdanteiden vaikutuksen alaisuuteen. ”Hyvä” Lappi haluaa osalliseksi ”hyvästä” rahasta.

Sitaatti luo mielikuvaa markkinavoimista myös jonkinlaisina luonnon-voimina, joiden armoille on vaarallista jäädä. Vertaamalla rahamarkkinoita tai markkinavoimia luonnonvoimiin ja niiden oikullisuuteen on eräs keino legitimoida talouden välttämättömyyttä kaikkia yhteiskunnan toimintoja läpileikkaavana logiikkana. Esimerkiksi Stuart Hallin ja Doreen Masseyn (2011, 192-193) mukaan se on keino kutsua tai kietoa ihmisten omat edut osaksi hallitsevaa, suurta tarinaa.

Palaan vielä sitaattiin 2), jossa Lappi-työryhmän loppuraportissa kerro-taan investoinneista seuraavasti:

”Pohjoisen suuret investoinnit eivät koske pelkästään öljyä ja kaasua.

Viimeisimpien arvioiden mukaan ns. European High North – alueen investointien kokonaisarvo vuoteen 2015 mennessä on noin 50 miljardia euroa. Tästä offshoren osuus on noin 28-30 miljardia, joten myös muihin investointeihin jää noin 20 miljardia euroa… Murmanskin alueen vuo-teen 2015 ulottuvat muut investoinnit nousevat aluehallinnon laskelmien mukaan lähes 15 miljardiin euroon. Suurin yksittäinen hanke on Venäjän hallituksen priorisoima Murmanskin sataman laajennus, jonka on arvioitu maksavan öljynjalostamo mukaan lukien noin 9-10 miljardia euroa… Muut suuret investoinnit liittyvät alueella toimivien kaivosten ja metalliteolli-suuskombinaattien laajennuksiin. Alueella toimivat Norilsk Nickel (Nikel, Zapoljarnyi, Montshegorsk), United Group RUSAL (Kantalahti), Severstal (Olenogorsk), Fosagro (Apatiitti) ja Eurochem (Kovdor) ovat ilmoittaneet suunnittelevansa yhteensä noin 3 miljardin euron suuruisia investointeja…

Pohjois-Norjan kolmen pohjoisimman fylken (Nordland, Troms ja Finn-mark) alueilla on muita kuin offshore-investointeja 1,2 miljardin euron ar-vosta. Ruotsin Norrbottenissa investoidaan seuraavan viiden vuoden aikana noin 3 miljardia euroa pääasiassa kaivos- ja infrastruktuurihankkeisiin.”

Tekstissä tuodaan esille yhtäältä yleisluontoista ja toisaalta kohdennettua kerrontaa investoinneista. Asiantuntijuuteen viittaavat sellaiset sanat kuin European High North sekä offshore, joka viittaa öljyn tai kaasun etsimistä ja tuotantoa sekä niitä tukevia toimintoja. Tekstin puhuja liittää Lapin osaksi European High North aluetta, johon Suomen Lapin lisäksi kuulu-vat Murmanskin, Pohjois-Norjan ja Ruotsin Norrbottenin alueet. Tekstin mukaan näillä alueilla suoritetaan runsaasti investointeja. Tekstissä ei mai-nita sitä, kuka tai mitkä tahot investointeja tekevät, sen sijaan maimai-nitaan investointien kohteet, joita ovat Murmanskin sataman sekä kaivosten ja metalliteollisuuskombinaattien laajennukset. Ruotsin Norrbottenin alueen investointikohteet ovat kaivos- ja infrastruktuurihankkeet. Kohdennettu kerronta pyrkii vakuuttamaan lukijan sitaatissa olevien asioiden autentti-suudesta ja totuudenmukaiautentti-suudesta.

Kerronta investoinneista lisää mielikuvaa siitä ikään kuin kaikki investoin-nit olisivat yksityisten yritysten tekemiä. Tekstissä ei esimerkiksi erotella sitä,

mitkä investoinnit ovat valtion tekemiä julkista tukea kaivoksille ja niiden vaatimalle infrastruktuurille. Lisäksi yleisluontoinen kerronta investoinneista ja investointituista antaa mielikuvan investoinneista yksityisenä rahana ja työllisyytenä. Todellisuudessa tuet kasautuvat ja kertautuvat miesvaltaisille aloille ja samoille yrityksille kuten seuraavasta sitaatista käy selville:

”Työllisyysperusteisiin investointeihin saatiin Lappiin määrärahoja vuoden 2007 aikana vajaat 7 miljoonaa euroa. Määrärahoja on suunnattu erityisesti matkailuinfrastruktuuriin. Vuoden 2008 määrärahat on kohdennettu pääosin Itä-Lapin rakennemuutosalueelle. Investointimäärärahoja on ollut käytettä-vissä myös muualle Lappiin, tosin edellisvuotta vähemmän… Maatalouden investointitukien hakukielto on purkautunut asteittain vuoden aikana. Tukea on voitu myöntää tilanpidon aloittamiseen, tasinkoihin, turkistarhojen ja lämpökeskusten investointeihin, sekä rajoitetusti maanostoihin. Rahoitus käynnistyy kaikessa laajuudessaan vasta vuoden 2009 alussa.”

Vuonna 2008 Stora Enson sellutehtaan lakkauttamisen myötä Itä-Lappi nimettiin rakennemuutosalueeksi. Rakennemuutosalueeksi nimetylle alu-eelle valtio, Sisäasianministeriö voi myöntää erityisiä alueen elvyttämiseen käytettäviä tukia. Alueen työllisyystilanteen parantamiseksi suunniteltuihin tukitoimenpiteisiin kuuluivat yrityksille myönnettävät investointituet, joita Itä-Lapissa myönnettiin rakennemuutosaluekauden, vuosien 2008-2009, aikana lähes 7 miljoonaa euroa. Suurimman rahasumman valtio myönsi niin sanotulle ”korvaavalle” yritykselle, liimapuupalkkeja valmistavalle Ark-tos Group Ltd. Oy:lle, joka aloitti toimintansa Stora Enson toimitiloissa Kemijärvellä vuonna 2008 ja lopetti toimintansa vuonna 2012. (Lyytinen 2013, 9.) Rakennemuutosalueen tuet ja investointituet mahdollistavat siis joillekin aloille ja yrityksille monenkertaisen tuen. ¹⁰

10 Investointituilla on tapana kasaantua samoille yrityksille. Esimerkiksi YLE:n MOT-toimituksen (2012) mukaan yritystukien saajissa on kanta-asiakkaita vuosi-na 2000-2011. Esimerkiksi ensimmäisenä oleva Rajakiiri Oy (n. 9,7 milj. euroa) on energia-alan yhtiö. Sen omistavat EPV-energia, Katternö Kraft, Outokumpu Oy ja Rautaruukki. Toisena listalla on Arktos Group Ltd Oy (5,6 miljoonaa euroa).

Mielenkiintoista on myös se, että Outokumpu Oy on omana firmanaan listalla sijalla neljä. Sen tuen määrä vuosina 2000-2011 on noin 5,2 miljoonaa euroa.

Investointitukien ydinsisältönä on, että ne antavat lupauksen yksityisestä, omasta ja työllistävästä rahasta. Lapin alueen niin sanotun oman rahan tarve ja sen vähäisyys on tullut esille jo tämän tutkimuksen työtä analysoivassa luvussa erityisesti teollisuustyön kohdalla. Maakunnan halu omaan ja yksi-tyisten omistuksessa olevaan rahaan kertoo turvallisuushakuisuudesta. Oma, yksityisten omistuksessa oleva raha kertoo toiveesta, jossa maakunta ei enää elä suhdanteiden armoilla eikä julkisen tuen eli valtion rahan varassa ja on kehityksessään noussut muun maan tasolle pois elätin roolistaan. Tämä toive on elänyt jo 1950-luvulta lähtien, kun Urho Kekkonen aloitti ohjelman Lapin teollistamiseksi. (Suopajärvi 2001, 112.)

Toive, jossa valtion rahaa tarvitaan tukemaan investointeja, joilla päästään pois elätettävyydestä ja ikään kuin omille jaloille kehittymään teollisesti muun maan tasolle, aiheuttaa paradoksaalisen tilanteen. Teiden ynnä muun infrastruktuurin rakentamisesta valtion rahoituksella kaivosten tarpeita palvellen luo eroja ja järjestyksiä, joissa valtion tukiraha kasaantuu samoille miesvaltaisia, suhdanneherkkiä aloja edustaville yrityksille ja jotka tekevät miesten työstä valtion suojeluksessa olevaa.