Intersubjektiivisesti jaetun tilan laajentaminen

Jotta kokemuksen kuva saattoi rikastua haastattelukerrasta toiseen, aistihaastatteluissa oli tärkeätä mahdollisimman runsaiden aistikoke-musten synnyttämien mielikuvien tavoittaminen (3.2.14). Keskeiset työkalut tässä olivat jossain tietyssä tilanteessa tapahtuneeksi oletet-tuun aistikokemukseen fokusoiminen sekä tietoinen kokemuksen analysoimisesta ja yleistämisestä pidättäytyminen. Kokemustiedon kartuttaminen oli haastatteluvaiheessa olennaisempaa kuin koke-muksellisten merkitysten analysoiminen tai tulkitseminen. Aisti-kokemukseen pääseminen tapahtui yleensä tarkentavien kysymysten avulla.

Vasta Sternin analyysiin tutustuessani minulle selvisi, minkä vuoksi toimintaperiaatteeni oli ollut osuva. Intersubjektiivisuus on luonteel-taan ajallista: se voi toteutua vain suuntautuvassa

tämänhetki-Pianistin aistikokemuksen tutkiminen haastattelemalla

syydessä, jossa aistimuksen uudelleen eläminen tuo kokijan ajalli-suuteen. Se toimii ikään kuin yleisen puheen ohittajana tai sulkeis-tajana. Kristiinan kanssa intersubjektiivisesti jaettuun tilaan pääse-minen edellytti, että itse pysyin kokijana intersubjektiivisesti jaetussa tilassa, keskityin kehoni välittämiin aistimuksiin sekä seikkoihin, jotka kiinnostivat minua Kristiinan kokemuksessa. Analysoiminen ja yleistäminen, kuten jatkossakin tarkennan, nostavat kokemuksen pois ajallisuudesta yleisemmälle tasolle, jossa elämyksellinen tarkastele-minen ei enää voi tapahtua.

Intersubjektiivisesti jaettua tilaa vahvisti osaltaan, että haastatteluja oli useita ja niistä muodostui oma prosessinsa harjoitteluprosessin rinnalle (ks. myös Stern 2004, 226). Minun ja Kristiinan välille avautuvaan intersubjektiivisesti jaettuun tilaan vaikutti myös olennai-sella tavalla, että olen pianisti ja saatoimme jakaa pianisteille yhteisen tavan puhua. Oma kokemukseni pianistina teki mahdolliseksi Kristii-nan haastattelupuheen vastaanottamisen kehollisen eläytymisen välityksellä (ks. Hari & Kujala 2009, 465). Näistä syistä tämän tutkimuksen aistihaastatteluissa tuotettu tieto on luonteeltaan erilaista, kuin tilanteessa, jossa haastattelijana on jonkin muun alan edustaja. Keskitetyt, tarkasteltavan ilmiön kannalta olennaiset kysy-myksenasettelut lisäsivät mahdollisuutta tuottaa ja saada tarkkaa tietoa.

Kristiinan yksityiskohtaisen aistikokemusten kuvauksen kuuntelemi-nen muistuttaa runon lukemista. Omassa kehossani heräävien tunte-musten kautta tiedän, milloin hän on päässyt haastattelun kontekstiin eli milloin hän elää kehossaan uudelleen omia, soittohetkeen assosioituvia aistikokemuksiaan ja kertoo niistä. On ensiarvoisen tärkeää, että puhutaan kirjaimellisesti hänen itse omiin kokemuk-siinsa liittämillään sanallisilla ilmaisuilla. Tämä tarkoittaa sitä, etten tulkitse hänen kertomustaan palauttamalla sitä hänelle toisilla, hänen omistaan poikkeavilla sanoilla. Tämä keskeyttäisi hänen heränneet

Intersubjektiivisesti jaetun tilan laajentaminen

kuvalle ja olennaisesti erilaiset kuin hänen omat, alkuperäiset aisti-muksensa. Intersubjektiivisesti jaettu tila rikkoutuisi, ja keskustelun ajallisesti dynaaminen virta ehtyisi.

Seuraava haastattelukatkelma osoittaa, miten tarkentavat kysymyk-set vievät haastattelussa kokemuksen kuvaa eteenpäin laajentaen samalla intersubjektiivisesti jaettua tilaa. Havainnollistan, miten se, että toistan Kristiinan käyttämän sanallisen ilmaisun ja pidättäydyn hänen sanojensa tulkitsemisesta, vie keskustelua eteenpäin ja prosessi saa lopulta kuljetetun ajatuksen tiivistymään.

Kristiina: ... [--] ... sitä ehkä pystyy paremmin ajattelemaan siinä nopeassa tempossa [--] nykyään. [--] Ja myös eri eleitten sisällä tapahtuvien ... pidätys-purkausten, kaikkien kuuleminen siinä vauhdissa.39 Ja ... [--] kaikki semmoiset tietyt pienet yksityiskohdat ja soinnit ja fraseeraukset ja ajalliset jutut ehkä tarkentuvat. Kun ne tarkentuvat, siitä tulee enemmän [--] väriä [--].

Kata: Mikä on se tarkentumisen tuntuma ihan sormen ja käden tasolla?

Yritän siis täsmentää tarkentumisen ajatusta käden tuntemukseksi, ja Kristiina jatkaa puhumista soinnin balansoimisesta ja yksityiskohtien esiin tuomisesta.

Kristiina: No…ehkä siinä on semmonen…tietty varmuus myös siinä balansoinnissa ja kaikessa [--]. ... että kaikki harmoniat, kaikki väliäänet poimii omanlaisinansa [--] että mä haluan soittaa tämän näin. Ja ... täältä tämän ulos.

Mukaan tulee kysymys halusta soittaa tietyllä lailla. Sen merkityksestä puolestani haluan tietää enemmän. Toistan Kristiinan ilmauksen.

Kata: Onko tuo olennaista siinä, että haluat? Kun sanoit, että haluat soittaa tämän näin. [--].

39 Alleviivaukset ovat sanoja tai katkelmia, jotka toistan jatkokysymyksissäni.

Pianistin aistikokemuksen tutkiminen haastattelemalla

Kristiina: [--] … siihen liittyy se, että haluan nähdä ne kaikki värit, haluan kokea ne kaikki asiat tai että haluan … [--] se halu ei saa olla semmonen vaativa halu, joka lähtee [--] päsmää-mään sitä, vaan että on utelias näkepäsmää-mään ja kuulemaan ja poimimaan sieltä ja tuo vielä ja tämä vielä. Eikä ikään kuin vaella ohi. Liian helposti. [--] Eli se rikastuu … että on … niin monta … näkökulmaa siihen, tai kokemuskulmaa [--] ja miten sä saat jatkumaan sellaisen pitkän linjan, jonka sisällä tapahtuu ihan älyttömästi ... että ... että se ei lähde pätkimään ...

Jatkan ajatusta linjan jatkumisesta, ja yritän täsmentää sitä toimimi-sen tasolla edelleen Kristiinan ilmauksia toistamalla.

Kata: Jos se jatkuisi optimaalisesti, niin miten sä täsmälleen teet sen? Miten sä aikaansaat juuri tuon, mitä kuvasit, ettei pätki, että se…

Kristiina on jo sisällä kokemuksessaan ja keskeyttää kysymykseni.

Kristiina: [--] … se liittyy siihen ideaaliin ajatukseen siitä kappa-leesta, sen elämisestä juuri sillä hetkellä ja toisaalta siitä että sulla on se … optimaalinen suhde sitä … sitä intentiota ja toi-saalta sitä kiinnostusta ja toitoi-saalta sitä fysiikan kuuntelua ja keveyttä ja luottamusta, ja toisaalta semmosta leikkimieltä … mukana.

Puhe siirtyy halutunlaisen soittamisen edellyttämään asennoitumi-seen – intentioon, kiinnostukasennoitumi-seen, luottamukasennoitumi-seen ja leikkimieleen – ja asia tuntuu täsmentyvän. Ajattelen repliikin myös alkavan koota yhteen kokemuksen elementtejä. Jatkan tästä ja kokoan ajatuksia ja ilmaisuja yhteen edelleen koko haastattelukatkelman ajalta. Pyrin tuomaan niitä tämänhetkisyyteen siirtämällä ajatusta keholliseksi elämykseksi.

Kata: Kun sulla on tuo jatkuvuus, ja monta kokemuskulmaa, ja se on rikastunut, ja sitten sä olet utelias kuulemaan, ja sulla on

Intersubjektiivisesti jaetun tilan laajentaminen

Seuraavassa repliikissä kokemuksen merkitys tuntuu tihentyvän edel-leen ja haastatteluepisodi saa ikään kuin kadensaalisen päätepisteen.

Kiinnostuneisuus, odotuksen tunne, mahdollisuuden antaminen ja uuden edessä oleminen ovat Kristiinan keskeytyksettömän soittami-sen sekä etydin esittämiseen liittyvän halun edellyttämässä vireessä keskeisiä asennoitumisen tapoja. Ne esiintyvät läpi haastatteluaineis-ton vireen osatekijöinä.

Kristiina: No … siitähän tulee ihan tavattoman hyvä olo, [--]

ikään kuin [--] joka solu olisi kiinnostunut ja kuuntelemassa ja miettimässä, että mitä tapahtuu [--]. Tavallaan odotuksen kihelmöintiä täynnä oleva. Jolloin se antaa sille kaikelle mah-dollisuuden, [--] että on niin kuin uuden edessä, että ... [--] no tänään näin. [--] … se on positiivinen asia, että tänään näin.

(7:8) (TH 7/2: 04,50–10,53)40

Tarkentavien kysymysten avulla kokemuksen kuvauksen jatkuvuus pysyy yllä. Tulkitsemisesta pidättäytyminen ja Kristiinan omien sanal-listen ilmaisujen käyttäminen on tietoinen ratkaisu ja aistihaastat-telussa tärkeä periaate. Intersubjektiivisesti jaettu tila pääsee laajene-maan siten, että siihen nousee uutta implisiittistä, kokemuksellista tietoa, kun intentioita haetaan kysymällä ja kertomalla lisää. Kun kokemus on rikastunut riittävästi, siitä kiteytyy käsiteltävän asian, vireen, kannalta olennainen, asennoitumisen tapaan liittyvä, tulkin-tani mukaan hyväksyvä ajatus: on positiivista, että tänään soitan näin.

Löyhän kuljeskelemisen periaate (3.2.14) toteutuu siten, että seuraan kysymyksilläni Kristiinan assosiaatioita ja pyrin tarkentamaan kuvaani niistä. Keskustelua ohjaavat sen muodostaman systeemin sisäiset voimat, kuten intersubjektiivisesti jaettu implisiittinen ja eksplisiitti-nen kokemuksellieksplisiitti-nen tieto ja keskustelijoiden auki keriytyvät intentiot (3.3.4).

40 Merkinnällä TH 7/2 viittaan seitsemännen haastattelun jälkimmäiseen videonauhaan (no 2).

Pianistin aistikokemuksen tutkiminen haastattelemalla