Haastamisen ja suoraan puhumisen kautta rakennettu miehisyys

edellä mainitussa mielessä monenlaisilla tavoilla. Aiemmassa otteessa viitattiin esimerkiksi siihen, että työvoimatoimiston ei pitäisi olla ”mitään tutkijoita tai muita varten semmoinen suojatyöpaikka”. Tässä myös haastattelijaa ”tutkijana”

asemoidaan epäsuorasti korruptoituneiksi kuvattujen ”herrojen” kategoriaan.

Toisessa haastattelun kohdassa, jossa sama kertoja tuo esiin oman näkemyksensä suhdeverkostojen merkityksestä työmarkkinoilla menestymisessä, on haastat-telijan ja hänen viiteryhmänsä edustaman asiantuntijuuden haastaminen vielä selkeämpää.

Puhukoot nämä herrat Helsingissä tai muut viisaat, yliopistotutkijat mitä tahansa näis-tä asioista, niin työpaikat suurimmaksi osaksi järjestyy sinäis-tä kautta ainakin näis-tällä tasolla silleen, että sinulla on joku kaveri tai ystävä. Ja minulla kun ei täällä ole ja ikäkin sitten painaa päällä. Sanotaan, että melkoiset mäihät pitää olla, että pääsee niinku oikeisiin töihin. Näihin valtion töihinhän pääsee, elikkä mitä nämä on työllistämistöitä. Ne ei ole oikeita töitä. (Tapani, 55-59)

Rehellistä työläismieheyttä rakennetaan näin keskeisesti haastamisen kautta.

Raewyn Connellin (1995, 109–112) protestimaskuliinisuuden käsite avaa hyvin tämän kategorian luonnetta. Käsitteellä Connell kuvaa maskuliinisuuden muo-toa, joka kehittyy marginaalisissa yhteiskunnallisissa asemissa – esimerkiksi työttömien työväenluokkaisten miesten keskuudessa. Nämä miehet pyrkivät kiinnittymään vallitsevan, hegemonisen maskuliinisuuden ihanteisiin vailla ta-loudellisia ja kulttuurisia resursseja, minkä myötä heidän pyrkimyksiään lunas-taa miehisyys leimaavat varsin aggressiiviset tavat osoitlunas-taa, etteivät he ole täysin arvottomia. Tulkitsenkin rehellisen työläismieheyden rakentuvan tähän tapaan suhteessa pärjäämisen keskeisyyteen, joka luonnehtii edellisessä luvussa ana-lysoitua itsellistä työläismieheyttä. Miesten, jotka eivät ole tässä suhteessa pär-jänneet ja jotka eivät kykene lunastamaan itsellisyyttä, on jatkuvasti osoitettava, etteivät he ole täysin vailla valtaa, arvoa ja kunniaa. Heillä ei siis ole itsellisten työläismiesten tapaan varaa esittäytyä riippumattomina – eikä välinpitämättömi-nä – suhteessa ulkopuolelta heihin kohdistuviin valtakulttuurisiin odotuksiin ja arvioihin, vaan heidän on jatkuvasti haastettava niitä.

Rehellisen työläismieheyden rakentamisen ytimessä olevan haastamisen kautta miehet pyrkivät ilmentämään työväenluokkaisia ihanteita, rehellisyyttä, suoraselkäisyyttä ja -puheisuutta. Edellä on tuotu jo esiin, kuinka tätä kautta rehellistä työläismieheyttä rakennetaan erityisesti suhteessa keskiluokkaisten toimihenkilömiesten vajavaiseksi kuvattuun miehisyyteen. Myös seuraava esi-merkki ilmentää tätä. Siinä kuvataan oppilaitoksessa järjestettyä paikallisen yri-tyksen esittelytilaisuutta, jossa viisikymppiset ”ukot” haastavat kolmikymppistä diplomi-insinööriä tiukkaamalla tältä mahdollisuuksiaan työllistyä yritykseen.

Sitten siellä koululla muutama kävi […] tuommoinen, mikähän se oli, [erään yrityk-sen] henkilöstöstä vastaava joku nuorimies, joku diplomi-insinööri vai mikähän se oli.

Semmoinen vähän yli kolmekymppinen kaveri. Niin, me vanhat ukot mentiin etu-penkkiin istumaan, kun me halutaan kuulla ja nähdä kaikki. Meitä oli viisi, kuusi siinä, melkein minun ikäisiä kaikki, niin tuli niinku sana vapaa sen jälkeen. Niin minä kysyin heti siltä pojalta, ”pojaksi” sanoivat sitä aikuista miestä – että tuota, oletteko laskeneet, paljonko teillä on yrityksessä työmiesten keski-ikä. Sanoiko se, että kolme-kymmentä vai kolmekolme-kymmentäyksi vuotta. No, sitten kaveri lisäsi heti minun vieressä, että ”kuule, mitä tykkäät, jos tämmöiset viisikymmentävuotiaat ukot tulee kysymään sinulta töitä. Mitäs tykkäät siitä?” Se oli hiljaa, se katseli ylös tuonne seinille. Me seu-rattiin sitä kaveria, ei kärsinyt katsoa, katsoi ylös tuonne. Kuule, sano, että eihän siinä mitään, että tulkaa vaan, kun käytte nämä koulunne kunnolla. Sitten lähdettiin ulos, se tilaisuus päättyi siinä, lähdettiin, niin se kaveri laittoi, meidän oppilas laittoi sikarin

palamaan, pikkusikarin ja sano: ”Huomasitteko mitä?” Me sanottiin: ”Huomattiin”. Ja sitten sano näin, että tuolla ei ole kellekään meistä töitä. Sanoin, että ei olekaan tuossa firmassa töitä meille kellekään. Että se niinku paistoi heti. (Jouko, 55-59)

Otteessa kerrotaan, kuinka diplomi-insinööri ”ei kärsinyt katsoa” miehiin päin, kun esitettiin kysymys, miten hän suhtautuisi heihin työnhakijoina.

Puheenvuorossa kuvataan keskiluokkaisen toimihenkilömiehen kyvyttömyyttä kohdata miehiä suoraan, silmästä silmään. Tätä kautta korostetaan työläismiehen miehisyyttä, integriteettiä ja moraalista kypsyyttä, jota alleviivataan määrittele-mällä diplomi-insinööri kypsymättömäksi ”pojaksi”. ”Pojaksi” määrittelyn voi tulkita myös siten, että suhde muodollisesti korkeammassa asemassa olevaan asetetaan patriarkaalisiin kehyksiin siten, että ikä ja elämänkokemus käännetään eduksi määrittelemällä ne moraalisena kypsyytenä. Michèle Lamont (2000, 100) on pistänyt vastaavasti merkille amerikkalaisiin työläismiehiin kohdistuvassa tutkimuksessaan sen, kuinka nämä miehet perustivat ”ylempiinsä” kohdistuvan kritiikin sosiaalisista asemista irtikytketylle, vaihtoehtoiselle moraaliselle ajatte-lulle, jonka ytimessä ovat juuri rehtiyden, suorasanaisuuden ja moraalisen tinki-mättömyyden hyveet.

Edellä olevassa puheenvuorossa näkyy lisäksi, kuinka rehelliselle työläismie-heydelle ja siihen liittyville hyveille on tarjolla paikallinen, vertaisten arvonanto ja tunnustus. Miehet saavat tunnustuksen olemiselleen tovereiltaan. Rehellinen työläismieheys on näin paikallisessa mielessä validi ja arvoa tuottava miehenä olemisen tapa, joka lunastetaan korruptoituneina pidettyjen haastamisella ja suoraselkäisyyden osoituksilla. Näiden kautta miehet puolustavat maskuliini-suuttaan nöyryyttävissä olosuhteissa. Haastattelussa miehet tarjoavat myös vas-takulttuurista tulkintaansa koulutuksen, kouluttautumisen ja aikuisopiskelun merkityksestä, vaikka tietävät sen olevan potentiaalisesti, etenkin normatiivises-ta keskiluokkaisesnormatiivises-ta näkökulmasnormatiivises-ta olevan ”karkea”, kelvoton ja vääränlainen.

5.3.4 Yhteenveto

Tässä alaluvussa analysoimaani rehellistä työläismiehisyyttä leimaa koulu-tuskriittisyys, joka kohdistuu eritoten tarpeettomaksi ja pakonomaiseksi sekä nöyryyttäväksi koettuun aikuiskoulutukseen. Rehelliseen työläismieheyteen kiinnittyviä miehiä yhdistää aineistossani ajautuminen työmarkkinoiden mar-ginaaleihin, mihin liittyvää nöyryyttävyyttä säädellään kertomalla itsestä kou-lutus- ja työllistämistoimenpiteiden passiivisena kohteena. Itsemääräämistä pyritään osoittamaan tuomalla esiin, kuinka ”pakkokoulutuksesta” kuitenkin onnistuttiin hyötymään itse määritetyillä tavoilla. Osassa puheenvuoroja koulu-tuskriittisyys laajenee aikuiskoulutuksen ja työvoimahallinnon sekä näitä edus-tavien herrojen jyrkäksi arvosteluksi. Virallisen vallan ylä- ja keskiluokkaisia edustajia kuvataan korruptoituneiksi samalla korostaen työmiehen rehellisyyttä, suoraselkäisyyttä ja moraalista tinkimättömyyttä. Näin rehellinen työläismiehe-ys rakentuu vahvasti luokkaistuneena kategoriana ammattimiehen moraalisen tinkimättömyyden alleviivaamiselle. Miesten, jotka eivät voi lunastaa arvoa ja kunniaa pärjäämisen ja itsellisyyden kautta, täytyy jatkuvasti haastaa

ulkopuo-lelta tulevia itseensä kohdistuvia arvioita. Miehet ovat tietoisia esimerkiksi sii-tä, että heidät työväenluokkaisina miehinä nähdään potentiaalisesti ”karkeina”, kunnottomina ja vääränlaisina kansalaisina – etenkin kun he eivät mukaudu kou-lutusyhteiskunnan asettamiin odotuksiin. Näitä odotuksia miesten on jatkuvasti haastettava osoittaakseen, että eivät ole miehinä täysin vailla arvoa ja kunniaa.

Panoksena on miehisyyden menettäminen, alisteiseen, arvosta ja vallasta riisut-tuun asemaan asemoituminen. Haastamisen kautta miehille tarjoutuu kuitenkin paikallinen arvonanto suoraselkäisinä ja tinkimättöminä miehinä. Miehisyyttä voidaankin ajatella rakennettavan rehellisen työläismieheyden kehyksessä tie-tyssä mielessä moraalin ja moraalisuuden kentällä.

5.4 YHTEENVETO: KOULUTUSYHTEISKUNNASSA