Fraasit vieri vieressä ja kylki kyljessä muodostavat sekä keskinäisiltä suhteiltaan että lähimerki-tyksisten adverbien näkökulmasta kiintoisan parin. Fraasien merkityssukulaisiksi hahmottuvia adverbeja ovat vierekkäin, vieretysten, vieretyksin ja vierettäin sekä kyljittäin, kyljekkäin ja kyljitysten. Adverbit eivät ole käytössä yhtä yleisiä, ja yleisyyserot liittyvät osittain johdostyyp-pien produktiivisuuteen. Esimerkiksi johdin tUsten on yleisesti ottaen marginaalinen, ja se näkyy tietysti myös sanojen vieretysten ja kyljitysten esiintymismäärissä suhteessa muihin johdoksiin.
Google-haun tulos (tammikuu 2005) havainnollistaa toistokonstruktioiden ja samakantaisten adverbien esiintymistaajuutta.
ILMAUS ESIINTYMIEN MÄÄRÄ
vieri vieressä n. 900 vierekkäin n. 8 500 vieretysten n. 300
vieretyksin n. 30
vierettäin 3
kylki kyljessä n. 350
kyljittäin n. 100
kyljekkäin 3
kyljitysten 1
Adverbi vierekkäin on selvästi yleisempi kuin toistokonstruktio vieri vieressä. Adverbit vieretysten ja vieretyksin, jotka osoittavat samantapaisia semanttisia suhteita kuin vierekkäin, esiintyvät selvästi harvemmin, koska vastaavat johdostyypitkin ovat marginaalisempia. Fraasi kylki kyljessä esiintyy paljon taajemmin kuin käytännössä yksinomainen adverbinjohdos kyljittäin. Ilmaukset vierettäin, kyljekkäin ja kyljitysten ovat tuiki harvinaisia muodosteita.
Adverbi vierekkäin ilmaisee A. Penttilän (1963: 323) sanoin merkitystä ’keskenään sellaisessa ja sellaisessa symmetrisessä asemassa’, kun taas kyljittäin ilmaisee ’asemaa toisen suhteen’ (mts. 325). Yhteistä näille alkuaan spatiaalisille ilmauksille on se, että ne liittävät olioita kontaktiin, toisiinsa nähden aseman relaatioon. Relaatiossa olevien NP:iden määrä voi olla duaalinen tai selvästi monikollinen.
Toiston näkökulmasta on järkevää verrata paitsi samavartaloisia ilmauksia keskenään myös vieri- ja kylki-ilmauksia toisiinsa, jotta ilmausten käytöstä muodostuisi kokonaiskuva.
Näitä asioita käsittelevät luvut 4.2.1 ja 4.2.2. Luvussa 4.2.3 tarkastelen lyhykäisesti paria rakenteellista lähitapausta, nimittäin fraaseja vieri viereen ja kylki kylkeen.
4.2.1 Ilmauspari vieri vieressä ~ vierekkäin
Ilmaukset vieri vieressä ja vierekkäin ovat lähimerkityksisiä, mutta samakäyttöisiä ne eivät ole.
Niin kuin A. Penttilän luonnehdinta osoittaa, vierekkäin ei erityisesti täsmennä kontaktin laatua, vaan ilmauksen hahmotuksessa on keskeistä kahden tai useamman olion symmetrinen rinnak-kuusasema, jossa oliot ovat kyllä lähellä toisiaan mutta joiden kytköskohtaa ei spesifioida lähemmin (5a ja b). Ilmaus vierekkäin sopii yhdistämään periaatteessa kaikenlaisia olioita, jotka vain voi kuvitella toisiinsa nähden symmetriseen asemaan.
5. a. Aion istuttaa vierekkäin kolme herukkapensasta.
www.yhteishyva.fi/puutarhamaailma 24.4.2008
b. Mitä saadaan kun laitetaan neljä blondia vierekkäin? (lennosta)
Fraasi vieri vieressä asettaa oliot niin ikään symmetriseen asemaan, mutta se käyttäytyy syntakti-sesti ja semanttisyntakti-sesti toisella tavalla kuin adverbi vierekkäin. Se käsittelee, kaiketi tyypillisyntakti-sesti, rajaamatonta monikollista joukkoa, mikä näkyy morfosyntaksissa NP:n partitiivisijana (6a–d).
Tällaisissa ilmauksissa korostuu olioiden välinen spatiaalinen tiiviys ja olioiden suuri määrä
’paljon olioita aivan kiinni toisissaan’. Fraasi vieri vieressä ”intensifioi” spatiaalisen tilan miehittymistä, kun sen sijaan vierekkäin on tässä suhteessa neutraali, eikä se sinänsä ota kantaan olioiden määrään tai tilan miehittymisen tiukkuuteen. Siitä, että ilmaus vieri vieressä käsittelee luontaisesti suurta paljoutta, motivoituu se, että tällaisia ilmauksia voi herkästi käyttää olioiden määrään paljoksumiseen ja myös muun muassa paheksumiseen (6c).
6. a. Taloja vieri vieressä. NS s.v vieri
b. Myyntikate alalla näyttää ainakin loistavalta, ei kait näitä liikkeitä joka kaupungissa muu-toin olisi parhailla kauppakaduilla lähes vieri vieressä. HS 3.8.1997 s. A 15
c. USA:ssa on ongelmana se, että viinakauppoja on slummialueilla vieri vieressä ja ne myy-vät halpaa viinaa aamusta myöhäiseen iltaan – asiakkaiden iästä tai kunnosta pahemmin välittämättä. SK 35/1997 s.17
d. Pirkkolan omakotitalot uinuvat tiistai-iltapäivänä tympeässä räntäsateessa. Ihmisiä ei näy missään. Talot näyttävät ensisilmäyksellä ihan samanlaisilta, matalia mökkejä vierivieres-sä. HS 14.4.1999 s. B 1
Esimerkeissä 7a ja b fraasi vieri vieressä määrittää lukusanalauseketta. Tällöin NP-joukko on definiittinen ja kvantitatiivisesti määräinen, mutta se ei vaikuta tilan tiiviyden hahmotukseen olennaisesti.
7. a. Koski asuu Pursimiehenkadun asuntolassa. Hänellä on kokemusta nuistakin paikoista.
”Sahaajankadulla olen ollut yhden yön, toista ei tule. Se on vihoviimeinen paikka! Kym-menen miestä vieri vieressä. Se on epäinhimillistä.” HS 18.10.1999 s. B 3
b. Nuoria ihmisiä virtaa tasaista tahtia sateen kostuttamalta pimeältä kadulta sokkeloiseen ti-laan, jossa nököttää lähes sata tietokonetta vieri vieressä. HS 18.9.1998 s. D 1
Sekä vierekkäin että vieri vieressä kytkevät siis olioita (spatiaaliseen) symmetriseen relaatioon, mutta ne ilmentävät eri tavoin tilan hahmotuksen tiukkuutta. Ilmaus vierekkäin ei erityisesti määrittele olioiden miehittämän tilan tiiviyttä, kun sen sijaan vieri vieressä tyypillisesti välittää kuvan tiiviistä, monen olion välisestä rinnakkaissuhteesta.
4.2.2 Ilmauspari kylki kyljessä ~ kyljittäin
Kyljittäin ilmaisee ”asemaa toisen suhteen”, mutta se on sukeutunut käytöltään toisenlaiseksi kuin vierekkäin. Adverbi vierekkäin voi kytkeä semanttisesti hyvin monenlaisia olioita
rinnak-kaiskytkökseen. Ilmaus kyljittäin poikkeaa tässä suhteessa merkittävästi ilmauksesta vierekkäin, sillä se on semanttisesti rajoittuneempi. Niillä olioilla, joita kyljittäin liittää yhteen, on oltava konkreettinen tai metaforinen ”kylki”; muuten ilmaus on koko lailla mahdoton. Tämän vuoksi relaatioon voi kytkeä muun muassa sellaisia olioita kuten ihminen, eläin, auto, vene tai laiva.
Adverbia kyljittäin voidaan käyttää näillä ehdoin periaatteessa samalla tavalla kuin adverbia vierekkäin (8a). Tällöin ilmausten periaatteellisena erona on ainoastaan se, että kyljittäin spesifioi väljästi kontaktipisteen, kun sen sijaan vierekkäin nostaa esiin olioiden keskinäisen aseman. On kuitenkin korostettava, että olioiden välinen kontakti on tällaisessa kyljittäin-adverbin käytössä hyvin väljä, usein nimellinen ja että kontaktia edellyttävä käyttö on epätavallinen.
Toinen adverbin kyljittäin käyttötapa on yleisempi. Siinä kyljittäin osoittaa vain väljästi olion kyljen suuntaa toiseen olioon tai oliojoukkoon nähden, niin että syntyy merkitys ’kylki kohti jotakin ~ kylki edellä ~ kylki edelle’ (8b).
8. a. Pursiseuran laituriin kiinnityimme ruuhkassa kyljittäin kolmeenkin riviin ja lokiin oli ker-tynyt 74 mpk (ne siksakit). www.raumanpurjehdusseura.fi 24.4.2008
b. Vähän ajan kuluttua sika kääntyi kyljittäin minuun päin, jolloin sen hahmo erottui hyvin kiikaritähtäimessä valkohuuruista metsää vasten.
www.hs.fi/kotimaa/artikkeli 24.4.2008
Ilmausta kylki kyljessä käytetään silloin, kun oliot ovat välittömässä, kosketusta edellyttävässä kontaktissa keskenään (9a ja b).
9. a. Istua, seisoa kylki kyljessä. NS s.v. kylki 1.
b. [Kiipeily]Teltta kiinnitetään tukevasti seinällä oleviin pulttiankkureihin. Sen pystyttämi-nen valjaissakaan roikkuen ei kestä kymmentä minuuttia kauempaa. Teltassa nukutaan tii-viisti kylki kyljessä päät vastakkaisiin suuntiin. HS 24.6.1999 s. C 12
c. Venesatama oli hyvin suojainen, joskin toisinaan hiukan ahdas sillä parhaimmillaan laskin veneitä olevan kylki kyljessä 25 kappaletta samassa ryppäässä.
http://veneily.vinkki.com 24.4.2008
Ilmaukset kylki kyljessä, vieri vieressä ja vierekkäin muodostavat lähimerkitysten verkon.
Fraasiin kylki kyljessä ei välttämättä liity samanlaista spatiaalisen tiiviyden hahmotusta kuin fraasiin vieri vieressä. Tämä havaitaan siitä, että ainakin tapauksittain toistensa läheisiä hahmo-tusvastineita ovat pikemminkin ilmaukset vierekkäin ja kylki kyljessä kuin kylki kyljessä ja vieri vieressä. Ilmaus vierekkäin käy rakenteen kylki kyljessä siedettäväksi korrelaatiksi tapauksissa 9a–c, mutta sitä vastoin vierekkäin ei käy korvaamaan toistorakennetta vieri vieressä kaikissa tapauksissa (6a–d). Tapauksissa 6a–d vieri vieressä hahmottaa tiiviin spatiaalisen tilan hahmo-tuksen, mihin vierekkäin ei kykene. Toisaalta taas vieri vieressä ja kylki kyljessä voivat kyllä sopia samaan tilanteeseen (mm. 7a).
4.2.3 Fraasit vieri viereen ja kylki kylkeen
Vieri- ja kylki-ilmauksiin kuuluu myös kaksi tulosijaista fraasia, vieri viereen ja kylki kylkeen.
Fraasi vieri viereen on statiivisen vieri vieressä-ilmauksen tulosijainen vastine, eli se ilmaisee tuloa asemaan toisen suhteen. Ilmaukset ovat myös semanttisia sukulaisia sikäli, että kumpikin ilmaustyyppi intensifioi tilaa ’aivan vierekkäin’ (10a–e).
10.a. Mustan pitsin yössä vapaaehtoisetkin palovahdit ovat tarpeen, sillä tuli on Vanhan Rau-man vieri viereen rakennetuille vanhoille puutaloille todellinen uhka. HS 27.7.1997 s. A 5
b. ”Sanoin silloin maailmancupin jälkeen, etteivät kotikisat olleet päätavoitteeni”, Ruuttu selvitti IFK:n harjoitusten päätyttyä ja lypsi viitosen kolikoilla virvoitusjuomatölkkejä au-tomaatista. Ruuttu ilmeisesti hävisi kaikki harjoitusten aikana lyömänsä vedot, sillä auto-maatin kansi täyttyi vieri viereen ladotuista huurteisista tölkeistä. ”Kun osuu vain tolp-piin, niin näin siinä käy”, hyväntuulinen Ruuttu sanoi. HS 29.10.1997 s. C 12
Kylki kylkeen on vastaavalla tavalla fraasin kylki kyljessä tulosijainen vastine. Niin kuin fraasi kylki kyljessä myös tulosijafraasi kylki kylkeen hahmottaa luonnostaan sikäli läheisen kontaktin, että oliot ovat kosketuksissa toisiinsa (11a–c).
11.a. Koealueelle [Espoon Leppävaaran] Säterinmetsään nousee englantilaistyyppisiä kapeita pientaloja kylki kylkeen. HS 29.3.1999 s. B 1
b. Säilötäänkö Helsinkiin virtaava väki uusiin kerrostaloihin? Vai rakennetaanko omakotita-loja kylki kylkeen? (ots) HS 9.5.1999 s. D 1
c. Jatkossa kylki kylkeen rakentamisesta tulee asukkaille tuntuvia säästöjä lämmityskului-hin. HS 29.3.1999 s. B 1
Spatiaalisten fraasien lisäksi on olemassa ainakin yksi kiteytynyt ilmaus, nimittäin fraasi sävy sävyyn. Siinä kontaktiin tulo hahmottuu metaforiseksi yhteensopimiseksi.
12. Torillinen makuja sävy sävyyn [Makujen piazza Helsingin juhlaviikoilla] (ots) HS 20.9.1998 s. C 1