Farmasian kentän ammatillinen järjestäytyminen

Suomi

Ammatillisten organisaatioiden pyrkimyksenä on pitää yllä ammattikunnan statusta. Ne ovat pääasiassa keskittyneet huolehtimaan jäsentensä taloudellisista ja sosiaalisista intresseistä, mutta tietyssä määrin myös ammatillisen osaamisen ylläpidosta. Ammatti-organisaatioita käytetään markkinoimaan palveluja, joita kyseinen ammatti tarjoaa. Tällä markkinointitavalla on uskottavuutta vain, jos tarjotuilla palveluilla on seuraavat kolme piirrettä: arvo, monimutkaisuus ja erityisluonne. Monimutkaisuus on suhteessa tietoon ja tekniseen taitoon, joita tarvitaan tietyn ammatin harjoittamiseen. Palvelun erityis-luonne viittaa tilanteeseen, jossa ei ole olemassa muuta vaihtoehtoa eikä palvelu ole korvattavissa millään keinoin. (Larsson 1977.)

Suomessa farmasian ammatillisen kentän yhdistystoiminnan juuret löytyvät Far-maseuttisesta Yhdistyksestä, jota voi pitää alan ammattiyhdistystoiminnan kehtona.

Apteekkari Karsten (1937) kirjoittaa Suomen Farmaseuttisen Yhdistyksen synnystä, historiallisista tavoitteista, tavoitteiden saavuttamisesta ja myös epäonnistumisista yh-distyksen 50-vuotisjuhlajulkaisussa. Heinäkuun 14. päivänä 1887 pidetyn kokouksen sääntöehdotukseen ajettiin määräystä, että kaikkien apteekkareiden, proviisorien ja farmaseuttien oli liityttävä yhdistykseen ja suoritettava säädetyt maksut. Tämän mää-räyksen tarkoituksena oli antaa voimaa ja pontta yhdistyksen ulospäin suuntautuville lausunnoille, koska yhdistyksen katsottiin edustavan kaikkia alan ajatussuuntia. Tällä sääntömääräyksellä pyrittiin myös turvaamaan yhdistyksen taloudellinen asema. Se-naatti kuitenkin katsoi, etteivät olosuhteet vaatineet tällaista pakkotoimenpidettä ja hyl-käsi päätöksen.

Karstenin (1937) mukaan Farmaseuttinen Yhdistys asetti toiminnalleen varsin korkeat tavoitteet. Se uskoi toimintansa saavan aikaan ajanmukaisia uudistuksia apteek-kiolojen järjestämiseksi maassamme. Tämä optimismi tuskin pohjautui aikaisempiin kokemuksiin viranomaisten kanssa. Pian nähtiinkin, ettei viranomaisten suhtautuminen ollut muuttunut, ja yhdistyksen mahdollisuudet vaikuttaa alan kehitykseen osoittaut-uivat varsin rajallisiksi. Lisäksi yhteiskunnallinen tilanne oli epävakaa ja omalta osaltaan hidasti kehitystä. Farmaseuttisen Yhdistyksen tavoitteena oli myös saada aikaan paran-nuksia farmaseuttiseen opetukseen. Senaatti ja Lääkintöhallitus eivät kuitenkaan osoitta-neet ymmärrystä ammattikunnan esittämiin vaatimuksiin. Kumpikin piti farmasiaa käsi-työläisammattina, jonka harjoittamiseen ei tarvita perusteellisempia tieteellisiä opintoja.

kitys ammatillisten ryhmien vaikutusmahdollisuuksille ja ammatilliselle järjestäytymi-selle. Vahvan byrokratian olemassaolo ja sen merkityksen tunnustaminen ei kuitenkaan tarkoita ammatinharjoittajien ja ammatillisten ryhmien omien vaikutusmahdollisuuksien kertakaikkista kieltämistä. Valtiojohtoisuudesta ei yksiviivaisesti seuraa, että ammatil-liset ryhmät eivät voisi asettaa toiminnalleen tavoitteita, kehitellä strategioita ja pyrkiä tavoitteidensa toteuttamiseen. Vaikutusmahdollisuudet ovat yleensä riippuvaisia byro-kratiassa valtaa käyttävien suopeudesta ammattia, ammattiryhmiä ja ammatinharjoit-tajia kohtaan.

Alun perin Farmaseuttisen Yhdistyksen tavoitteena oli edustaa kaikkia alan ajatus-suuntia, mutta pian jäsenten väliset ristiriidat alkoivat kärjistyä erilaisista intresseistä johtuen. Yhdistys yrittikin jatkossa välttää sellaisten kysymysten käsittelyä, jotka aiheuttivat erimielisyyksiä yhdistykseen kuuluvien apteekkareiden ja apulaisten (farma-seuttien) välillä. Vuodesta 1921 lähtien Farmaseuttinen Yhdistys ei ole ryhtynyt käsit-telemään sellaisia apteekkilaitosta tai -alaa koskevia kysymyksiä, jotka ovat omiaan saa-maan aikaan erimielisyyksiä kahden osapuolen välillä. Nämä kysymykset on jätetty alan ammattiyhdistysjärjestöjen: apteekkariliiton ja farmaseuttiliiton käsiteltäviksi. (Karlsten 1937.)

Suomen Apteekkariliitto ry. on vuonna 1897 perustettu yksityisten apteekkarei-den muodostama yhdistys. Se tuottaa jäsenilleen ammatillisia ja viestintään liittyviä tukipalveluita sekä valvoo jäsentensä etuja. Liiton toiminnan tarkoituksena on ylläpitää ja parantaa yksityisten apteekkien toimintaedellytyksiä ja kehittää eettisesti ja ammatil-lisesti korkeatasoista apteekkitoimintaa osana suomalaista terveydenhuoltoa. Liiton jul-kaisuna toimii Suomen Apteekkarilehti. (Apteekkariliitto 2007.)

Suomen Farmaseuttiliitto (vuodesta 1973 lähtien Suomen Farmasialiitto ry.) perustettiin toukokuussa 1917. Perustavassa kokouksessa päätettiin myös oman lehden perustamisesta. Lehden nimeksi tuli Semina¹¹. Liiton tarkoituksena ja päämääränä oli jäsentensä aineellisesta toimeentulosta huolehtiminen, mutta lehden välityksellä tarjottiin myös ammatillista tietoutta. Liiton jäsenmäärä kasvoi alussa hitaasti. Vaikka perustaja-jäseniä oli 500, niin 1920-luvulla perustaja-jäseniä oli vain 250, ja liitolla oli suuria toiminta-vaikeuksia. Seuraavalla vuosikymmenellä jäsenmäärä oli noin 700 ja 1950-luvulla se oli noussut jo 2500:aan. Tuolloin järjestäytymisprosentti oli jo lähellä sataa prosenttia ja sisäinen eheys vankka. Aina 1960-luvun lopulle asti liiton puheenjohtajina toimivat miehet. Ensimmäinen varsinainen työehtosopimuksen tunnusmerkit täyttävä sopimus allekirjoitettiin 16.2.1944. Se avasi tien työehtosopimuspolitiikalle. (Kaukoranta 1967, Harinen 1992.) Farmasialiitto ry. on farmasian alan ammattilaisten eli farmaseuttien, proviisorien ja farmasian opiskelijoiden taloudellisia ja ammatillisia etuja ajava järjestö.

11 Semina on monikkomuoto latinankielen sanasta semen. Sen merkitys on siemen, aihe. Vuoden 2007 alusta lähtien lehden nimi on Farmasia.

Farmasialiitto toimii lääkehuollossa työskentelevien ammattilaisten työolojen, ammatti-taidon ja yhteiskunnallisen aseman edistämiseksi. Farmasialiitto on piiriyhdistyksiin perustuva liitto. Yksi näistä yhdistyksistä on Suomen Farmasialiiton sairaala- ja terveys-keskusfarmasian jäsenyhdistys Satefa ry. Se on perustettu 7.1.1948. (Farmasialiitto 2007.)

Suomen proviisorien ammatillinen järjestö eli Proviisoriliitto ry. on vuonna 1984 perustettu Suomen Farmasialiitto ry:n jäsenjärjestö, joka toimii proviisorien ammatt-kunnan hyväksi. Se järjestää erityisesti proviisorien tarpeisiin ammatillista täydennys-koulutusta, joka viime vuosina on keskittynyt johtamiskoulutukseen. Proviisoriliiton tarkoituksena on turvata jäsentensä taloudellinen, oikeudellinen ja sosiaalinen asema, kehittää lääkealaa ja ammattitaitoa, lisätä alan ammatillisia ja yhteiskunnallisia vaikutus-mahdollisuuksia sekä edistää proviisoreiden keskinäistä vuorovaikutusta. Koulutustilai-suuksien lisäksi Proviisoriliitto ry. toteuttaa näitä tavoitteita muun muassa julkaisemalla Dosis-lehteä, joka on ainoa suomalainen, tieteellinen farmaseuttinen aikakauskirja.

(Farmasialiitto 2007.) Proviisoriliiton lisäksi on olemassa Proviisoriyhdistys, joka on proviisorien ja proviisoriopiskelijoiden oma ammatillisia ja taloudellisia etuja ajava yhdistys. Yhdistyksen visiona on yhdistää suomalaisia proviisoreita ja pyrkiä vahvista-maan proviisorien asemaa yhteiskunnassa. Proviisoriyhdistys ei neuvottele palkoista työnantajaliiton kanssa, vaan kannustaa jäseniään neuvottelemaan palkkansa itse. Ap-teekkialalla yhdistyksen jäsenet ovat kuitenkin oikeutettuja saamaan työehtosopimuk-sen mukaista palkkaa. Proviisoriyhdistys julkaisee Proviisorilehteä, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. (Proviisoriyhdistys 2007.)

Farmasian alan yhdistystoiminnassa näkyy hierarkkinen ammattirakenne. Myös yhdistysten koulutustilaisuudet jakavat proviisorit ja farmaseutit paljolti eri tilaisuuk-siin. Satefa ry:stä on käytännössä muodostunut farmaseuttien yhdistys. Ammattiyhdis-tystoiminnan tavoitteena on yhteisten päämäärien luominen. Farmasian ammatillisen kentän hajanaisuus ja yhdistystason hierarkia hämärtävät yhteisten ammatillisten pää-määrien ja toimintatapojen luomista.

Ruotsi

Ruotsissa on ollut useammanlaisia farmaseuttisia organisaatioita. Niiden tarkoitus ja päämäärät ovat olleet sekä yhteneväisiä että erilaisia. Farmaciförbundet ja Sveriges apotekareförbund ovat olleet ammattiyhdistyksiä traditionaalisessa mielessä, kun taas Sveriges Farmacevtförbundia voidaan luonnehtia yhdistelmäksi professionaalista

organi-organisaatioiden ohella on ollut joukko pieniä organisaatioita, jotka ovat suunnanneet toimintansa erityisiin ongelmiin ja asioihin. Yksi näistä on Föreningen Sveriges sjukhus-apotekare. Kaikki nämä organisaatiot ovat tehneet yhteistyötä keskenään ja jotkin niistä ovat myöhemmin yhdistyneet yhdeksi organisaatioksi. Organisaatioista vanhin on Apotekarsocieteten. Vuotta 1778 on ollut tapana pitää sen syntyvuotena. Alkuun jäsenyys yhdistyksessä oli vapaaehtoista, mutta vuonna 1881 kaikkien apteekin omis-tajien oli kuuluttava yhdistykseen. Yhdistyksen jäsenyyskriteerit pysyivät muuttumat-tomina aina vuoteen 1970 asti. Jäseniä olivat pääsääntöisesti apteekkien johtajat, joilla oli apteekkaritutkinto. Aikaisemmin vuonna 1953 Sveriges apotekareförbund, joka oli perustettu 1900-luvun alussa huolehtimaan omistaja-apteekkareiden ja apteekkien esi-miesten asioita, oli yhdistynyt Apotekarsocietetenin kanssa. (Claesson 1999.)

Farmacevtiska föreningen perustettiin 1860-luvulla. Yhdistys oli alusta alkaen avoin kaikille farmasian tutkinnon suorittaneille asemasta riippumatta. Yhdistyksen tar-koituksena oli edistää farmaseuttista toimintaa ja tarjota myös sosiaalista kanssa-käymistä jäsenilleen. Yhdistys pyrki tarjoamaan farmasian tutkinnon suorittaneille foorumin, jossa he voivat tavata toisiansa ja keskustella tärkeistä asioista ilman am-mattialaan liittyviä konflikteja ja reviiririitoja. Vuonna 1981 Apotekarsocieteten ja Farmacevtiska föreningen yhdistyivät organisaatioksi nimeltä Apotekarsocieteten-Farmacevtiska föreningen. Useammasta yhdistyksestä muodostuneen organisaation jäseniksi pääsivät kaikki farmaseuttisen tutkinnon suorittaneet ja farmasian opiskelijat.

Yhdistyksen nimi on nykyisin Apotekarsocieteten, ja sen tunnuslause on ”För ökad kunskap om läkemedel” ja se on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. Jäseninä on ny-kyisin apteekkareita, farmaseutteja (receptarie), lääketyöntekijöitä, lääkäreitä, sairaan-hoitajia, biologeja ja kemistejä. Sveriges Farmacevtförbund on liitto, joka perustettiin 1900-luvun alussa huolehtimaan työsuhteessa olevien farmasian tutkinnon suoritta-neiden eduista. Liiton päämääränä oli toimia ammatillisten asioiden foorumina, olla edus-taja viranomaisiin päin ammatillisissa kysymyksissä ja mahdollistaa ja edistää myös sosiaalista kanssakäymistä. Liiton lehden ensimmäinen numero ilmestyi jo vuonna 1902.

Lehden nimi oli Farmacevtisk Revy, ja sitä julkaistaan edelleen samalla nimellä.

Farmacevtförbundet on keskusjärjestö. Noin 90 % apteekkien farmaseuttisesta henkilö-kunnasta kuuluu järjestöön. (Claesson 1999.)