KUVIO 16 Yksilöllistämisen dimensiot musiikkioppilaitoksessa
6.4 Epilogi
Valtteri on soittanut pianoa jo yli puoli vuotta yksilöllistetyn soitonopetuksen piirissä. Äiti kertoo liikuttuneena, että oli joutunut vertauskuvallisesti syömään hattunsa, kun poika oli soittanut puolen vuoden jälkeen kuvionuottivihkosta ensimmäisen kappaleensa, ”Tuiki tuiki tähtösen”. Valtteri on äärimmäisen motivoitunut uuteen harrastukseensa ja nauttii varsinaisten nuoteista soitettavien kappaleiden lisäksi valtavasti improvisoinnista sekä yhteissoitosta. Pojan huima omaksumiskyky sekä ilmaisuvoima on vanhempien lisäksi yl-lättänyt opettajan. Soitonopettaja on konsultoinut Valtterin koulun opettajaa, jonka mu-kaan hienomotoriikan kehittymisen myötä myös pojan puhe on selkiytynyt. Toisen kerran äiti joutui nakertamaan hattuaan, kun kuuli pojan soittavan ilman kuvionuottiliuskoja opettajan unohdettua ne kotiin. Kolmas kerta koitti, kun kokeiltiin siirtymää kuvionuotti-vihkosta kohti tavallista pianokoulua. Valtterin innostunut ja keskittynyt ilme hänen asetel-lessaan kätensä pianon koskettimistolle kertoo tämän musiikkiharrastuksen merkityksestä enemmän kuin tuhat sanaa.
LÄHTEET
Ahonen, K. (2004). Johdatus musiikin oppimiseen. Helsinki: Finn Lectura.
Anttila, M. (2004). Musiikkiopistopedagogiikan teoriaa ja käytäntöä. Kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita n:o 39. Joensuun yliopisto.
Anttila, M. & Juvonen, A. (2002). Kohti kolmannen vuosituhannen musiikkikasvatusta.
Joensuu: Joensuu University Press.
Adamek, M. (2001). Meeting special needs in music class. Music Educators Journal, vol.
87 (4), 23-26.
Alastaro, M. & Åkerman, M. (2010). Asiantuntijahaastattelun analyysi: Faktojen jäljillä.
Teoksessa: Ruusuvuori, J., Nikander, P. & Hyvärinen, M. (toim.) Haastattelun analyysi (s. 372-392). Tampere: Vastapaino.
Asetus taiteen perusopetuksesta (1998/813). Saatavissa www-muodossa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980813 (Viitattu 12.11.2012)
Birkenshaw-Fleming, L. (1993). Music for all: teaching music to people with special needs. Toronto: Gordon V. Thompson Music.
Bogdan, R. C. & Biklen, S. K. (2007). Qualitative research for education - an introduction to theory and methods. (5. painos). Boston, Mass: Pearson A & B.
Bolman, L. G. & Deal, T. E. (1991). Reframing organizations: artistry, choice and leader-ship. San Francisco: Jossey-Bass.
Bolman, L. G. & Deal, T. E. (2008). Reframing organizations: artistry, choice and leader-ship. (4. painos). San Francisco: Jossey-Bass.
Bolman, L. G. & Deal, T. E. (2010). Reframing the path to school leadership: a guide for teachers and principals. (2. painos). Thousand Oaks (Calif.): Corwin.
Carling, M. & Cleve, E. (2006). Ylihuolehtivat vanhemmat: curling-perhe parempaan ta-sapainoon. Helsinki: WSOY.
Ekins, A. (2012). The changing face of special educational needs: impact and implications for SENCOs and their schools. Abingdon: Routledge.
Eskola, J. & Suoranta, J. (2008). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. (8. painos). Tampere:
Vastapaino.
Euroopan neuvoston vammaispoliittinen ohjelma (2006). Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006: 18. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
Fitzgerald, M. (2006). “I send my best Matthew to school every day” - Music educators collaborating with parents. Music Educators Journal, vol. 92 (4), 40-45.
Gardner, H. (1993). Multiple intelligences – the theory in practice. New York: Basic Books.
Grönfors, M. (2010). Havaintojen teko aineistonkeruun menetelmänä. Teoksessa: Aaltola, J. & Valli, R. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin I: Metodin valinta ja aineistonkeruu – virikkeitä aloittelevalle tutkijalle (s. 154-170). (3. painos). Jyväskylä: PS-kustannus.
Hammel, A. M. (2004). Inclusion strategies that work. Music Educators Journal, vol. 90 (5), 33-37.
Hammel, A. M. & Hourigan, R. M. (2011). Teaching music to students with special needs - a label-free approach. Oxfrod: University Press.
Hammersley, M. & Atkinson, P. (1995). Ethnography: Principles in practice. (2. painos).
London: Routledge.
Hausstätter, R. S. (2010). Erityispedagogiikan eettistä pohdintaa. Teoksessa: Takala, M.
(toim.) Erityispedagogiikka ja kouluikä (s. 167-179). Helsinki: Yliopistokustannus.
Heikkinen, H., Huttunen, R., Niglas, K. & Tynjälä, P. (2005). Kartta kasvatustieteen maas-tosta. Kasvatus 2005 (5), 340-354.
Heimonen, M. (2002). Music education & law: regulation as an instrument. Studia Musica 17. Sibelius-Akatemia. Väitöskirja.
Heimonen, M. (2005). Soivatko lait - näkökulmia musiikkikasvatuksen filosofiaan. Helsin-ki: Sibelius-Akatemia.
Heino, T. & Ojala, M-L. (1999). Musiikkioppilaitokset lukuvuonna 1997-1998. Teoksessa:
Heino, T. & Ojala, M-L. (toim.) Musiikkioppilaitosten perusopetuksen arviointi 1998 (s.
9-66). Helsinki: Opetushallitus.
Hirsjärvi, S. (1985). Johdatus kasvatusfilosofiaan. Helsinki: Kirjayhtymä
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. (2011). Tutkimushaastattelu - teemahaastattelun teoria ja käy-täntö. Helsinki: Yliopistokustannus Gaudeamus.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2009). Tutki ja kirjoita. (15. painos). Helsinki:
Tammi.
Hourigan, R. M. (2009). Preservice music teachers perceptions of fieldwork experiences in a special needs classroom. Journal of Research in Music Education, vol. 57 (2), 152-168.
Huttunen, L. (2010). Tiheä kontekstointi: Haastattelu osana etnografista tutkimusta. Teok-sessa: Ruusuvuori, J., Nikander, P. & Hyvärinen, M. (toim.) Haastattelun analyysi (s.
39-63). Tampere: Vastapaino.
Häikiö, L. & Niemenmaa, V. (2007). Valinnan paikat. Teoksessa: Laine, M., Bamberg, J.
& Jokinen, P. (toim.) Tapaustutkimuksen taito (s. 42-56). Helsinki: Yliopistopaino.
Ikonen, O., Ojala, T. & Virtanen, P. (2003). Yksilöllistäminen opiskelun tukena. Teokses-sa: Ikonen, O. & Virtanen, P. (toim.) HOJKS II - yksilölliset opetussuunnitelmat ja ope-tus (s. 143-154). Jyväskylä: PS-kustannus.
Jaakkola, E. (1997). Tulos- ja laatuajattelu musiikinopetuksessa. Musiikkikasvatus, vol. 2 (3-4), 78-98.
Jahnukainen, M. (2006). Erityisopetus, syrjäytyminen ja riskit 2000-luvun hyvinvointival-tiossa. Teoksessa: Lehtonen, H. (toim) Oppijan kasvun tukeminen (s. 31-48). Hämeen-linna: Tampereen yliopisto.
Jäppinen, P. (2008). Oikeaa opetusta vai askartelua? Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten opettaminen musiikkioppilaitoksissa. Tampereen yliopisto. Musiikintutkimuk-sen laitos. Pro gradu -tutkielma.
Kaikkonen, M. (2005a). Kuvionuottimenetelmä ja muut nuottien merkintätavat. Teoksessa:
Kaikkonen, M. & Uusitalo, K. (toim.) Soita mitä näet – kuvionuotit opetuksessa ja tera-piassa (s. 27-61). Helsinki: Kehitysvammaliitto ry.
Kaikkonen, M. (2005b). Musiikinopetuksen ja kuntoutuksen risteyksessä. Teoksessa:
Kaikkonen, M. & Uusitalo, K. (toim.) Soita mitä näet – kuvionuotit opetuksessa ja tera-piassa (s. 75-114). Helsinki: Kehitysvammaliitto ry.
Kaikkonen, M. (2009). Erityismusiikkikasvatus. Teoksessa: Louhivuori, J., Paananen, P. &
Väkevä, L. (toim.) Musiikkikasvatus – näkökulmia kasvatukseen, opetukseen ja tutki-mukseen (s. 203-217). Jyväskylä: Suomen Musiikkikasvatusseura – FiSME.
Kaikkonen, M. & Uusitalo, K. (2005). Kuvionuottimenetelmä ja sen sovellukset. Teokses-sa: Kaikkonen, M. & Uusitalo, K. (toim.) Soita mitä näet – kuvionuotit opetuksessa ja terapiassa (s. 7-26). Helsinki: Kehitysvammaliitto ry.
Kauppila, R. (2007). Ihmisen tapa oppia: johdatus sosiokonstruktiiviseen oppimiskäsityk-seen. Jyväskylä: PS-kustannus.
Knowles, G. (2011a). Diversity, equality and educational achievement. Teoksessa:
Knowles, G. & Lander, V. (toim.) Diversity, equality and achievement in education (s.
1-15). Thousand Oaks (California): Sage Publications.
Knowles, G. (2011b). Enabling equality and achievement for children with disability. Teo-ksessa: Knowles, G. & Lander, V. (toim.) Diversity, equality and achievement in educa-tion (s. 141-154). Thousand Oaks (California): Sage Publicaeduca-tions.
Koivisto-Nieminen, J. & Holopainen, K. (2012). Virvatuli-malli – Itsearviointiopas taiteen perusopetusta antaville oppilaitoksille. Helsinki: Taiteen perusopetusliitto TPO ry. Saa-tavana www-muodossa: http://www.artsedu.fi/fi/virvatuli (Viitattu: 12.11.2012)
Korenman, L. M. & Peynircioglu, Z. F. (2007). Individual differences in learning and re-membering music: auditory versus visual presentation. Journal of Music Education, vol.
55 (1), 48-64.
Kosonen, E. (1996). Soittamisen motivaatio varhaisnuorilla. Jyväskylän yliopisto. Musiik-kikasvatuksen lisensiaattityö.
Kosonen, E. (2001). Mitä mieltä on pianonsoitossa? – 13-15 -vuotiaiden pianonsoittajien kokemuksia musiikkiharrastuksestaan. Jyväskylä studies in the arts 79. Jyväskylän yli-opisto. Väitöskirja.
Kuha, J. (2001). Musiikkioppilaitosten kehityksestä valtionavustuslainsäädännön saami-seen ja sitä välittömästi seuraaviin vuosiin saakka – Historiaa, aloitteita, komiteoiden ja toimikuntien ehdotusten sekä saavutettujen tulosten tarkastelua. Teoksessa: Taurula, T.
(toim.) Praxis 2001 (s. 124-153). Helsinki: Helsingin konservatorio.
Kurkela, K. & Tawastjerna, E. (1999). Analyysi kuuden musiikkiopiston toiminnasta ja ajatuksia musiikin perusopetuksen kehittämisestä. Teoksessa: Heino, T. & Ojala, M-L.
(toim.) Musiikkioppilaitosten perusopetuksen arviointi 1998 (s. 89-150). Helsinki: Ope-tushallitus.
Kuula, A. & Tiitinen, S. (2010). Eettiset kysymykset ja haastattelujen jatkokäyttö. Teok-sessa: Ruusuvuori, J., Nikander, P. & Hyvärinen, M. (toim.) Haastattelun analyysi (s.
446-459). Tampere: Vastapaino.
Laine, M., Bamberg, J. & Jokinen, P. (2007). Tapaustutkimuksen käytäntö ja teoria. Teok-sessa: Laine, M., Bamberg, J. & Jokinen, P. (toim.) Tapaustutkimuksen taito (s. 9-38).
Helsinki: Yliopistopaino.
Laine, J. & Soini, T. (2002). Taitotieto ja soitonopiskelun tavoitteet. Musiikkikasvatus, vol.
6 (1), 40-50.
Laine, T. (2010). Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma. Teok-sessa: Aaltola, J. & Valli, R. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin II: näkökulmia aloit-televalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin (s. 28-45). (3. painos). Jyväskylä: PS-kustannus.
Laki taiteen perusopetuksesta (1998/633). Laki annetun lain muuttamisesta 1708/2009.
Saatavana www-muodossa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980633 (Viitat-tu 12.11.2012)
Lappalainen, S. (2007). Johdanto – Mikä ihmeen etnografia? Teoksessa: Lappalainen, S., Hynninen, P., Kankkunen, T., Lahelma, E. & Tolonen, T. (toim.) Etnografia metodolo-giana – lähtökohtana koulutuksen tutkimus (s. 9-14). Tampere: Vastapaino.
Lavaste, A-E. (2009a). ”Haastavaa ja palkitsevaa” - Oppimäärän ja opetuksen yksilöllis-täminen musiikkioppilaitoksissa. Savonia-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.
Lavaste, A-E. (2009b). Tuomarista tukijaksi – oppilasarvioinnin uudistaminen musiikkiop-pilaitoksessa. Teoksessa: Hannula, K. & Rautio, T. (toim.) MusTaa valkoisella: kirjoi-tuksia musiikin ja tanssin pedagogiikasta (s. 78-91). Jyväskylä: Jyväskylän ammattikor-keakoulu.
Lehtonen, K. (2004). Maan korvessa kulkevi…johdatus postmoderniin musiikkipedago-giikkaan. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja B:73. Turun yli-opisto.
Lehtonen, K., Salo, J. & Wirzenius E-S. (1991). Itsehoidosta ammattiin – tutkimus suoma-laisen musiikkiterapian historiasta, ammattitoiminnasta ja kvalifikaatioista. Reports of Psychiatria Fennica n:o 94. Helsinki: Psykiatrian tutkimussäätiö.
Leino, A-L. & Leino, J. (1990). Oppimistyyli – teoriaa ja käytäntöä. Helsinki: Kirjayhty-mä.
Lilja-Viherlampi, L-M. (2007). ”Minunkin sisällä soi!” – musiikin ja sen parissa toimimi-sen terapeuttisia merkityksiä ja mahdollisuuksia musiikkikasvatuksessa. Turun ammat-tikorkeakoulun tutkimuksia 24. Turun yliopisto. Väitöskirja.
Lincoln, Y. & Guba, E. (1985). Naturalistic inquiry. Beverly Hills: Sage.
Linnankivi, M., Tenkku, L. & Urho, E. (1988). Musiikin didaktiikka. Porvoo: WSOY.
Lyytinen, H. & Ahonen, T. (2005). Aluksi. Teoksessa: Lyytinen, H., Ahonen, T., Korho-nen, T., Korkman, M. & Riita, T. (toim.) Oppimisvaikeudet – neuropsykologinen näkö-kulma (s. 40-42). (2-3. painos). Helsinki: WSOY.
Malkki, L. H. (2007). Tradition and improvisation in ethnographic field research. Teo-ksessa: Cerwonka, A. & Malkki, L. H. (toim) Improvising theory: process and tempo-rality in ethnographic fieldwork (s. 162-187). Chicago: University of Chicago Press.
McCord, K. & Fitzgerald, M. (2006). Children with disabilities playing musical instru-ments. Music Educators Journal, vol. 92 (4), 46-52.
Mills, J. (2007). Instrumental teaching. Oxford: Oxford University Press.
Mitchell, D. (2008). What really works in special and inclusive education: using evidence-based teaching strategies. New York: Routledge.
Moberg, S. & Vehmas, S. (2009). Erityiskasvatuksen perusteet ja käytännöt. Teoksessa:
Moberg, S., Hautamäki, J., Kivirauma, J., Lahtinen, U., Savolainen, H. & Vehmas, S.
(toim.) Erityispedagogiikan perusteet (s. 47-73). Helsinki: WSOY.
Montgomery, J. & Martinson, A. (2006). Partnering with music therapists: a model for addressing students' musical and extramusical goals. Music Educators Journal, vol. 92 (4), 34-39.
Nordlund, M. (2006). Finding a systemized approach to music inclusion. General Music Today, vol.19 (3), 13-16.
Norwich, B. & Lewis, A. (2007). How spezialized is teaching children with disabilities and difficulties? Journal of Curriculum Studies, vol. 39 (2), 127-150.
O`Connor, J. (1999). Not pulling strings - an exploration of music and instrumental teach-ing. London: Lambent Books.
Opetushallitus (1995). Musiikkiopistojen opetussuunnitelman perusteet. Helsinki: Opetus-hallitus.
Opetushallitus (2002). Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunni-telman perusteet. Helsinki: Opetushallitus. Saatavana www-muodossa:
http://www.oph.fi/download/123013_musiik_tait_ops_2002.pdf (Viitattu 12.11.2012) Opetushallitus (2004). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Helsinki:
Opetuhal-litus. Saatavana www-muodossa: http://www.oph.fi/download/139848_pops_web.pdf (Viitattu 12.11.2012)
Opetushallitus (2005). Taiteen perusopetuksen musiikin yleisen oppimäärän opetussuunni-telman perusteet. Helsinki: Opetushallitus. Saatavana www-muodossa:
http://www.oph.fi/download/123012_taideyl_ops.pdf (Viitattu 12.11.2012)
Opetushallitus (2009). Arvioinnin taustaa - kontrollista kehittämiseen, mittauksesta
ohja-ukseen. Saatavana www-muodossa:
http://www.edu.fi/taiteen_perusopetus/musiikki/arvioinnin_taustaa (Viitattu 12.11.2012)
Opetushallitus (2010). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täy-dennykset 2010. Määräykset ja ohjeet 2011:20. Saatavana www-muodossa:
http://www.oph.fi/download/132882_Perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteiden _muutokset_ja_taydennykset2010.pdf (Viitattu 12.11.2012)
Paananen, P. (2009). Musiikillinen kyky, kehitysvaiheet ja yksilöllisyys. Teoksessa: Lou-hivuori, J., Paananen, P. & Väkevä, L. (toim.) Musiikkikasvatus – näkökulmia kasvatuk-seen, opetukseen ja tutkimukseen (s. 138-155). Jyväskylä: Suomen Musiikkikasvatus-seura – FiSME.
Partanen, P., Juvonen, A. & Ruismäki, H. (2009). Finnish music education – structures and lines. Teoksessa: Ruismäki, H. & Ruokonen, I. (toim.) Arts contact points between cul-tures – 1st International Journal of Intercultural Arts Education Conference: Post-Conference Book (s. 15-26). Research Report 312. Helsinki: Yliopistopaino.
Patrikainen, R. (1997). Ihmiskäsitys, tiedonkäsitys ja oppimiskäsitys luokanopettajan pe-dagogisessa ajattelussa. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja n:o 36. Joen-suun yliopisto. Väitöskirja.
Patterson, A. (2003). Music teachers and music therapists: Helping children together. Mu-sic Educators Journal, vol. 89 (4): 35-38.
Patton, M. (2002). Qualitative research and evaluation methods. (3. painos). Thousand Oaks (CA): Sage.
Peltola, T. (2007). Empirian ja teorian vuoropuhelu. Teoksessa: Laine, M. Bamberg, J. &
Jokinen, P. (toim.) Tapaustutkimuksen taito (s. 111-129). Helsinki: Yliopistopaino.
Perustuslaki (731/1999). Saatavana www-muodossa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 (Viitattu 12.11.2012)
Peterson, M.J. & Hittie, M. M. (2003). Inclusive teaching: creating effective schools for all learners. Boston (Mass.): Prentice Hall.
Pirilä-Tarkiainen, H. (2003). Oppimissuunnitelma – askel opetuksen yksilöllistämiseen.
Teoksessa: Ikonen, O. & Virtanen, P. (toim.) HOJKS II - yksilölliset opetussuunnitelmat ja opetus (s. 117-123). Jyväskylä: PS-kustannus.
Pirinen, T. (2005). Omaan tahtiin! Yksilöllistettyä huilunsoitonopetusta erityisoppijan tar-peisiin. Savonia-ammattikorkeakoulu. Opinnäyte.
Pirttimaa, R. (2010). Askel kerrallaan – järjestelmällisyys opetuksessa. Teoksessa: Takala, M. (toim.) Erityispedagogiikka ja kouluikä (s. 148-156). Helsinki: Yliopistokustannus.
Pirttimaa, R. & Takala, M. (2010). Kuinka erityistä on hyvä erityisopetus? Teoksessa: Ta-kala, M. (toim.) Erityispedagogiikka ja kouluikä (s. 180-188). Helsinki: Yliopistokus-tannus.
Rastas, A. (2005). Kulttuurit ja erot haastattelutilanteissa. Teoksessa: Ruusuvuori, J. &
Tiittula, L. (toim.) Haastattelu – tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus (s. 78-102). Tam-pere: Vastapaino.
Rastas, A. (2010). Haastatteluaineistojen monet tehtävät etnografisessa tutkimuksessa. Te-oksessa: Ruusuvuori, J. Nikander, P. & Hyvärinen, M. (toim.) Haastattelun analyysi (s.
64-89). Tampere: Vastapaino.
Rauhala, L. (2005). Ihmiskäsitys ihmistyössä. Helsinki: Yliopistopaino.
Rauste-von Wright, M-L., von Wright, J. & Soini, T. (2003). Oppiminen ja koulutus. Hel-sinki: WSOY.
Ruusuvuori, J. (2010). Litteroijan muistilista. Teoksessa: Ruusuvuori, J. Nikander, P. &
Hyvärinen, M. (toim.) Haastattelun analyysi (s. 424-431). Tampere: Vastapaino.
Ruusuvuori, J., Nikander, P. & Hyvärinen, M. (2010). Haastattelun analyysin vaiheet. Te-oksessa: Ruusuvuori, J. Nikander, P. & Hyvärinen, M. (toim.) Haastattelun analyysi (s.
9-36). Tampere: Vastapaino.
Ruusuvuori, J. & Tiittula, L. (2005). Tutkimushaastattelu ja vuorovaikutus. Teoksessa:
Ruusuvuori, J. & Tiittula, L. (toim.) Haastattelu - tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus (s. 22-56). Tampere: Vastapaino.
Saarela-Kinnunen, M. & Eskola, J. (2010). Tapaus ja tutkimus = tapaustutkimus. Teokses-sa: Aaltola, J. & Salmivalli, R. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin I: Metodin valinta ja aineistonkeruu – virikkeitä aloittelevalle tutkijalle (s. 189-199). (3. painos). Jyväskylä PS-kustannus.
Salo, J. (2009). Musiikinopetusta vai erityismusiikinopetusta? – Pohdintoja erityisryhmien musiikinopetuksesta ja musiikinopettajan roolista. Teoksessa: Louhivuori, J., Paananen, P. & Väkevä, L. (toim.) Musiikkikasvatus – näkökulmia kasvatukseen, opetukseen ja tutkimukseen (s. 203-217). Jyväskylä: Suomen Musiikkikasvatusseura – FiSME.
Saloviita, T. (2006). Erityisopetus ja inkluusio. Kasvatus 37 (4), 326-342.
Saukko, P. (2008). Musiikkiterapian tavoitteet lapsen kuntoutusprosessissa. Jyväskylä stu-dies in humanities 112. Jyväskylän yliopisto. Väitöskirja.
Seppälä-Pänkäläinen, T. (2009). Oppijoiden moninaisuuden kohtaaminen suomalaisessa lähikoulussa – etnografia kouluyhteisön aikuisten yhdessä oppimisen haasteista ja mahdollisuuksista. Jyväskylän yliopisto. Väitöskirja.
Sheldon, D. (2001). Peer and cross-age tutoring in music. Music Educators Journal, vol.
87 (6), 33-38.
Suomen Akatemian tutkimuseettiset ohjeet (2003). Saatavana www-muodossa:
http://www.aka.fi/fi/A/Paatokset-ja-vaikutukset/Rahoituksen-kaytto/Eettiset-ohjeet/
(Viitattu: 14.11.2012)
Suomen musiikkineuvosto (2008). Monimuotoinen musiikki -hankkeen loppuraportti. Saa-tavana www-muodossa: http://www.scribd.com/doc/62636180/Monimuotoinen-musiikki-Loppuraportti (Viitattu: 12.11.2012)
Suomen musiikkineuvosto (2009). Suomen musiikkineuvoston musiikkipoliittinen ohjelma 02/2009. Saatavana www-muodossa: http://www.scribd.com/doc/62632046/Suomen-musiikkineuvoston-musiikkipoliittinen-ohjelma (Viitattu 12.11.2012)
Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry (2005). Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin
perus-teet. Saatavana www-muodossa:
http://www.musicedu.fi/fi/musiikinopetus/tasosuoritukset (Viitattu 12.11.2012)
Syrjälä, L. (1994). Tapaustutkimus opettajan ja tutkijan työvälineenä. Teoksessa: Syrjälä, L., Ahonen, S., Syrjäläinen, E. & Saari, S. (toim.) Laadullisen tutkimuksen työtapoja (s.
9-66). Helsinki: Kirjayhtymä.
Syrjäläinen, E. (1994). Etnografinen opetuksen tutkimus: kouluetnografia. Teoksessa: Syr-jälä, L., Ahonen, S., Syrjäläinen, E. & Saari, S. (toim.) Laadullisen tutkimuksen työtapo-ja (s. 67-112). Helsinki: Kirtyötapo-jayhtymä.
Takala, M. (2010a). Johtamisen elementtejä. Teoksessa: Takala, M. (toim.) Erityispedago-giikka ja kouluikä (s. 115-123). Helsinki: Yliopistokustannus.
Takala, M. (2010b). Tuen eri muodot perusopetuksessa. Teoksessa: Takala, M. (toim.) Erityispedagogiikka ja kouluikä (s. 21-33) Helsinki: Yliopistokustannus.
Takala, M. & Kjäldman, I-O. (2010). Arviointi. Teoksessa: Takala, M. (toim.) Erityispe-dagogiikka ja kouluikä (s. 34-42). Helsinki: Yliopistokustannus.
Tiainen, H., Heikkinen, M., Kontunen, K., Lavaste, A-E., Nysten, L., Seilo, M-L., Välitalo, C. & Korkeakoski, E. (2012). Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden ja pedagogiikan toimivuus. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 57. Jyväskylä:
Koulutuksen arviointineuvosto.
Tolonen, T. & Palmu, T. (2007). Etnografia, haastattelu ja (valta)positiot. Teoksessa: Lap-palainen, S., Hynninen, P., Kankkunen, T., Lahelma, E. & Tolonen, T. (toim.) Etnogra-fia metodologiana – lähtökohtana koulutuksen tutkimus (s. 89-112). Tampere: Vasta-paino.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2009). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki:
Tammi.
Tuovila, A. (2003). "Mä soitan ihan omasta ilosta": pitkittäinen tutkimus 7-13 -vuotiaiden lasten musiikin harjoittamisesta ja musiikkiopisto-opiskelusta. Studia Musica 18. Sibe-lius-Akatemia. Väitöskirja.
Tynjälä, P. (1991). Kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien luotettavuudesta. Kasvatus 22 (5-6), 387-398.
Tynjälä, P. (1999). Oppiminen tiedon rakentamisena: konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Helsinki: Kirjayhtymä.
Underwood, K. (2008). The construction of disability in our schools: Teacher and parent perspectives on the experience of labeled students. Studies in inclusive education. Rot-terdam: Sense.
Uusitalo, K. (2005). Väriä musiikkiterapiaan. Teoksessa: Kaikkonen, M. & Uusitalo, K.
(toim.) Soita mitä näet – kuvionuotit opetuksessa ja terapiassa (s. 62-74). Helsinki: Ke-hitysvammaliitto ry.
Valanne, E. (2002). Meidän lapsi on arvokas - henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) kunnallisessa erityiskoulussa. Jyväskylä studies in edu-cation, psychology and social research 199. Jyväskylän yliopisto. Väitöskirja.
Valtioneuvoston asetus koulutuksen arvioinnista (1061/2009). Saatavana www-muodossa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091061 (Viitattu: 12.11.2012)
Vance, K. O. (2004). Adapting music instruction for students with dyslexia. Music Educa-tors Journal, vol. 90 (5), 27-31.
Vikman, K. (2001). Kuvionuottimenetelmän ulottuvuudet pianonsoiton alkuopetuksessa - toimintatutkimus eri kohderyhmillä. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 177. Väitöskirja.
Vygotsky, L. S. (1978). Mind in society - the development of higher psychological pro-cesses (toim. Cole, M., John-Steiner, V., Scribner, S. & Souberman, E.). Cambridge:
Harvard Univesity Press.
Wilson, B. & McCrary, J. (1996). The effect of instruction on music educators`s attitudes toward students with disabilities. Journal of Music Education, vol. 44 (1), 26-33.
Witchell, J. (2001). Music education and individual needs. Teoksessa: Philpott, C. &
Plummeridge, C. (toim.) Issues in music teaching (s. 188-205). New York: Routledge.
Zdzinski, S. F. (2001). Instrumental music for special learners. Music Educators Journal, vol. 87 (4), 27-63.
Yin, R. K. (2009). Case study research: design and methods. (4. painos). Thousand Oaks (California): Sage Publications.
LIITTEET
Liite 1. Tutkimuslupa-anomus/Oppilaitos
Liite 2. Tutkimuslupa-anomus/Oppilaiden vanhemmat
Liite 3. Kentällepääsyn kuvaus, tutkimuksen rajaaminen ja tutkimuksen suunnittelu Liite 4. Aineistonkeruun kuvaus
Liite 5. Haastattelurunko/Rehtori & erityisopetuksen vastuuopettaja Liite 6. Haastattelurunko/Opettajat
Liite 7. Haastattelun liitteet/Opettajat Liite 8. Oppituntien havainnointirunko Liite 9. Havainnointien analyysirunko Liite 10. Opetussuunnitelmallinen jäsennys
Liite 11. Esimerkki aineistolähtöisestä koodauksesta Liite 12. Yksilöllistämisen moniulotteinen malli 1 Liite 13. Yksilöllistämisen moniulotteinen malli 2