3.4 Kantauralin kehitys kantapermiin
3.4.4 Ensitavun vokalismi
Kantauraliin rekonstruoidun ensitavun vokalismin osalta ks. kohta 3.2. Vokalismin kehitys kantauralista kantapermiin on ollut siinä määrin monimutkaista, että monista rekonstruktioyrityksistä huolimatta mikään kantapermiin rekonstruoiduista vokaalijärjestelmistä ei ole saavuttanut kiistatonta kannatusta. Oman näkemyksensä kantapermin vokaalijärjestelmästä ovat esittäneet mm. E. Itkonen 1954, Lytkin 1964, Harms 1967, Rédei 1969, Korenchy 1974, Sammallahti 1988, Zhivlov 2014.
Kokoavan katsauksen kantapermin vokaalirekonstruktioon tarjoaa Csúcs 2005.
Vaikka kantapermiin rekonstruoitavien vokaalien määrästä ja laadusta onkin esitetty eriäviä mielipiteitä, perustuvat rekonstruktiot silti rajattuun määrään komin ja udmurtin välisiä vokaalivastaavuuksia, joiden kantauralilainen taustakin on usein suhteellisen hyvin tiedossa kantapermiläisten vokaalifoneemien ja niiden muodostaman järjestelmän määrittämisen haasteista huolimatta. Esitän tässä kappaleessa oman tähän tutkimushistoriaan ja indoiranilaiseen lainasanaevidenssiin pohjaavan näkemykseni.
94 Keskikantapermi
Kantauralista kantapermiin johtaneissa vokaalimuutoksissa ei ole kyse yhden järjestelmän muuttumisesta toiseksi, vaan useammasta toinen toistaan seuranneesta välivaiheesta. Kaikkein kattavimmin näitä välivaiheita on pyrkinyt rekonstruoimaan (Sammallahti 1988), mutta esitetyt välivaiheet eivät ainakaan eksplisiittisesti perustu vertailevaan aineistoon, vaan edustavat enemmänkin yritystä hahmotella mahdollinen reitti pisteestä A (kantaurali) pisteeseen B (kantapermi), kur. *e-ä:n esimerkiksi oletetaan esipermin ensivaiheessa labiaalistuneen *ö:ksi ja myöhemmissä vaiheissa takaistuneen *o:ksi (Sammallahti 1988: 525–526), kur. *pesä ’pesä’ > esiprm. I *pösä
> III *pösa > IV *posa > kprm. *poz. Marista on esitetty ainakin yksi esipermiläinen laina, joka näyttäisi vahvistavan esipermiläisen välivaiheen vokaalin olleen laadultaan pyöreä etuvokaali, udm. urdes ’kylki, sivu’ < kprm. *ordäs < esiprm. *ördäs ’sivu, kylki’ → kma. *ürδəž ’sivu, kylki’ (Aikio 2014c: 137), ks. kohta 6.3.40. Olen näiden yksittäisten lainojen todistusarvon suhteen epäileväinen ja esitänkin iranilaisten lainasanojen perusteella varsin erilaista kehityskulkua kantauralin *e-ä:stä kprm.
*ɔ:ksi.
Olen tässä työssä käyttänyt kantauralin ja kantapermin välivaiheesta nimitystä keskikantapermi. Keskikantapermi on kantauralin ja kantapermin vokaalijärjestelmien väliin rekonstruoimani välivaihe, johon voidaan nähdäkseni palauttaa muutamia muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet enemmän esipermiläisen vokaalijärjestelmän kompositioon kuin vokaalifoneemien laatuun.
Kantauralin *a-a, *a-ə, *e̮-a ja *o-a ja ovat langenneet edustukseltaan pitkälti yhteen myöhäiskantapermin *u:ksi:
*a-a > kkprm. > *o > mkprm. *u:
*aδma ’uni’ > *un(m) ’uni’
*amta- ’antaa’ > *ud- ’antaa juoda ja syödä’
*apta- ’haukkua’ > *ut- ’haukkua’
*kala- ’kalastaa verkolla’ → *kala-ma > *kuläm ’verkko’
*kana- ’kaivaa’ > *kun- ’kaivaa’
*panča- ’avata’ > *puǯ- ’kääriä ylös’
*wančaw ’juuri’ > *vuži̮ ’juuri’
*a-ə > kkprm. > *o > mkprm. *u:
*jaδə- ’kysyä’ > *ju- ’kysyä’
*kalə- ’kuolla’ > *kul- ’kuolla’
*kamtə ’kansi’ > *kud ’koppa, kori’
*śarwə ’sarvi’ > *śur ’sarvi’
*saxə- ’saapua, saada’ > *su- ’saapua, sada kiinni’
*e̮-a > kkprm. > *o > mkprm. *u:
*e̮la- ’ala-’ > *ul- ’ala-
*ke̮ ča- ’ymmärtää; osata’ > *kuž- ’osata’
*me̮ksa ’maksa’ > *musk ’maksa’
95
*śe̮lkaw ’salko, paalu’ > *śul ’jalas’
*o-a > > kkprm. *o > mkrpm. *u:
*kočka ’kotka’ > *kuč ’kotka’
*ora(-p/wa) ’orava’ > *ur ’orava’
*śoma- ’väsyä’ > *śum- ’olla nälkäinen’
*worka- ’ommella’ > *vur- ommella’
*wosa ’kauppatavara’ > *vuz- ’tavara; myydä’
Yhteenlankeaminen mkprm. *u:ksi lienee edennyt välivaiheen kautta, jonka rekonstruoin keskikantapermin *o:ksi. Kyse voi olla itse asiassa useammastakin yhteenlankeamisesta, esim. *e̮-a on hyvinkin voinut langeta ensin yhteen *a-a:ksi ja myöhemmin supistua kkprm. *o:ksi. Koska yhteenlankeaminen ei ole koskenut kantauralin *o-ə ja *e̮-ə -sanoja, lienee kur. *o-ə:ta koskenut jo keskikantapermissä jonkinlainen laadullinen muutos, esim. keskivokaalistuminen *o̮:ksi (Sammallahti esittää, että *o:sta kehittyy *ə-vartaloissa ei-takainen esiprm. *ȯ (s. 525), mahdollisesti sama laadullinen muutos on *o-ə-sanojen lisäksi koskenut palataalin ja
*rj-yhtymän etistä *o.ta vartalotyypistä riippumatta:
*kośka- ’kuiva’ > kkprm. *ko̮ śkə- > mkprm. *ko̮ ś- ’kuivua’
*kośkə ’koski > kkprm. *ko̮ śkə ’koski’ > mkprm. *ko̮ śk
*orja ’orja’ > kkprm. ?*wo̮ ŕə > mkprm. *wo̮r ’orja, palvelija’
Kur. *a-a ei ole langennut kkprm. *o:ksi palataalin ja *rj-yhtymän edellä, vaan on säilynyt kkprm. *a:na:
*aja- ’ajaa, paeta’ > kkprm. *ajə- > mkprm. *oj- ’ajaa takaa’
*ańə ’käly’ > kkprm. *ańə > mkprm. *oń-a ’vanhemman veljen vaimo’
*arja- ’revetä’ > kkprm. arə- > mkprm. *or- ’katketa, revetä’
*kaδˊa- ’jättää’ > kkprm. *kalˊə- > mkrpm. *kolˊ- ’jättää’
*śarja ’palkki’ > kkprm. *śarə > mkprm. *śori̮ ’tanko, orsi’
Kur. *a:n ja *e̮:n langettua *a-vartaloissa yhteen keskikantapermin *o:ksi on kur.
*e:stä kehittynyt kkprm. *a. Kantauralin *e:n on tavallisesti ajateltu kehittyneen takavokaaliseksi pyöreän labiaalisen välivaiheen kautta, kur. *e-ä > esiprm. ä > *ö-a > *o-*ö-a > kprm. *o / kur. *e-ə > esiprm. *ö-i > *ü-i > kprm. *ü (S*ö-amm*ö-all*ö-ahti 1988:
525–534). Tässä esitetty ajatus välivaiheen ”a-maisuudesta” perustuu ennen kaikkea iranilaisten lainasanojen evidenssiin. Permiläisten kielten vanhimmassa (indo)iranilaisessa lainasanakerrostumassa heijastuu iran. *a perintösanaston tavoin mkprm. *u:na, mikä viittaa siihen, että kyseiset lainat on omaksuttu esipermiin ennen kantapermiin johtaneiden vokaalimuutosten alkamista (ks. kohta 5.2). Permiläisistä kielistä on vanhastaankin esitetty tapauksia, joissa iranilaista *a:ta heijastaa uralilaisessa perintösanastossa *e-ä:hän (> udm. u, komi o, SysY o, J o) ja *e-ə:hin (>
udm. u, Lo ɯ, B ɵ, komi o, SysY o̭, J ú) palautuvat vokaalivastineet, esim. udm. dumi̮-
’sitoa, köyttää, kytkeä’, komi dom, J dom ’lieka, side’ < kprm. *dɔm ’lieka, side; sitoa’
← iran. *dāma (Rédei 1986: 67−68). Tapauksia on ollut vain muutamia, joten kyseisen vokaalisubstituution sisältäviä sanoja ei ole tunnistettu omaksi
96
kerrostumakseen. Olen tässä tutkimuksessa esittänyt permiläisistä kielistä tusinan verran uusia vastaavan vokaalisuhteen sisältäviä iranilaisia lainasanoja, esim. kkprm.
*ada/ə ’oras’ ← iran. *ādu- ’vilja, jyvä’, kkprm. *gara2 ’kiuas, uuni’← iran. *gāri̭a
’kivikasa’, kkprm. *garta ’kotipaikka’ ← iran. *gauθra ’alku-, syntyperä’ (ks. kohta 5.3), jotka osoittavat, että kyse on erillisestä kerrostumasta, jonka vokaalisubstituutio nähdäkseni parhaiten selittyy olettamalla, että kehitys kur. *e:stä kantapermin labiaalisiksi takavokaaleiksi on kulkenut kkprm. *a:n kautta, kur. *e-ä > kkprm. *a-a
> mkprm. *ɔ ja kur. *e-ə > kkprm. *a-ə > mkprm. *o.
Kantauralin *ä-ə edustuu *l(k), *r(k) ja *m:n edellä permiläisissä kielissä i̮:nä (Aikio 2012: 240), sama kehitys koskee myös muita esipermin resonantteja, *j:tä,
*w:tä, *n:ää, *ŋ:ää sekä sekundaaria esipermin *l:ää ja (< kur. *jδ):
kur. *čäŋə ’savu’ > kprm. *či̮ ŋ ’savu’
kur. *kälə ’kieli’ > kprm. *ki̮l ’kieli, puhe, sana’
kur. *kärkə ’palokärki’ > kprm. *ki̮r ’palokärki’
kur. *lämə ’liemi’ > kprm. *li̮m ’liemi’
kur. *mälə ’mieli’ > kprm. *mi̮l ’mieli, ajatus’
kur. *mänə- ’vapautua, pelastua’ > kprm. *mi̮n- ’irtautua, vapautua’
kur. *näjδə ’tytär, tyttö, neiti’ > kprm. *ni̮l ’tyttö, tytär’
kur. *ńälə- ’niellä’ > kprm. *ńi̮l- ’niellä’
kur. *närə ’nenä’ > kprm. *ni̮r ’nenä, nokka, kuono’
kur. *päjə- ’kiehua’ > kprm. *pi̮- ’kiehua’
kur. *pärə ’pieni pala, päre’ > kprm. *pi̮r-i̮g ’muru’
kur. *sälə ’rasva’ > kprm. *si̮l ’silava, rasva’
kur. *säŋə- ’kammata, soutaa; penkoa’ > *si̮ ŋ- ’kammata’
kur. *säŋə ’sää(ilmiö) > kprm. *si̮ ŋäd ’auer’
kur. *täwə ’keuhkot’ > kprm. *ti̮ ’keuhkot’
kur. *täwmə- ’täysi, täyttää’ (← *täwδ-mə-) > kprm. *ti̮m- ’täyttää, tukkia, asettaa este’
kur. *äŋə- ’palaa’ > kprm. *i̮ ń- ’liekki, liekehtiä’
kur. *ärə- ’alkoholijuoma, juoda alkoholia’ > kprm. *i̮r- ’alkoholijuoma’
Koska myös kantauralin *ü:sta kehittyy säännöllisesti kantapermin *i̮, pidän todennäköisenä, että kehitys *ä-ə:stä kprm. *i̮:ksi on kulkenut keskikantapermiläisen välivaiheen *ü-ə kautta, kur. *mälə > kkprm. *mülə > mkprm. *mi̮l ’mieli, ajatus’, kur. *närə ’nenä’ > kkprm. *nürə > mkprm. *ni̮r ’nenä, nokka, kuono’ jne.
Vastaavanlaista välivaihetta on esitetty aiemminkin, sm.-prm. *keeli > esiprm. *küüli (Sammallahti 1988: 525).
(Myöhäis)kantapermi 3.4.4.2.1 Kantapermin *a
Kantapermiin voidaan rekonstruoida *a sanoihin, joissa udmurtin a:ta vastaa komissa a (Lytkin 1964: 162–167). Kantapermin *a:han palautuvaan sanastoon ei tyypillisesti kuulu uralilaista perintösanastoa. Rinnastuksia on toki esitetty, mutta ne eivät ole hyväksyttäviä. Sen sijaan kprm. *a:han palautuvan sanaston joukossa on runsaasti
97
iranilaisia lainasanoja, esim. kprm. *das ’10’, kprm. *zarńi ’kulta’, kprm. *kar ’pesä, kaupunki’, kprm. *kar- ’tehdä’, kprm. *ńań ’leipä’, kprm. *saj ’varjo’ (ks. kohta 5.4) sekä yksittäisiä tšuvassialkuperää olevia sanoja, kprm. *baŋ ’poski’. Se, että kerrostuman iranilaisissa lainoissa tavataan kprm. *a vastaamassa lainaoriginaalin
*a:ta viittaa osaltaan vokaalifoneemin nuoreen ikään. Muutamille sanoille, esim.
kprm. *as ’itse’, kprm. *kvatʹ ’6’, esitetty uralilainen alkuperä lienee todennäköinen, mutta vokalismin kehitykselle ei ole esitetty tyydyttävää selitystä. Ilmeisesti alkuperäisen kur. *a:n supistuttua on kantapermiin kotoutunut lainojen mukana uusi
*a, mikä selittää, miksi kyseisen vokaalin sisältävät sanat vain harvoin ovat perintösanoja. Marista on esitetty monia permiläisiä lainoja (ks. esim. kohdat 6.3.3, 6.3.8, 6.3.9, 6.3.10), joiden permiläisyyttä on perusteltu toteamalla, että kantamarin *ä t. *a, joilla kantapermin *a:ta on oletettu substituoidun, ovat marissa laina-alkuperää.
Huomioon ei tässä selityksessä ole otettu sitä, että tilanne kantapermin *a:n osalta on käytännössä katsoen sama.
3.4.4.2.2 Kantapermin *å
Kaikki tutkijat eivät ole rekonstruoineet erillistä vokaalifoneemia tapauksiin, joissa udmurtin u:ta vastaa komin a. Enimmäkseen kyseistä vokaalivastaavuutta heijastavat noin parikymmentä sanaa eivät ole uralilaista perintösanastoa, vaan joukossa on mm.
tšuvassilainoja, udm. udi̮s, komi adas ’viljakaistale’ < tšuv. odas, uDas, udm. kun
’valtio, maa’, mprm. kan ’tsaari, kaani’ < tšuv. χon, χun, udm. śurlo, komi ćarla
’sirppi’ < tšuv. śurla, śorla (Lytkin 1964: 170–172). Mielenkiintoista kyllä, udm. u ~ komi a kuitenkin esiintyy pienessä joukossa sanoja, joiden kuulumisesta perintösanastoon ei liene epäilystä: udm. mu, komi ma ’hunaja’ (< kur. *metə ’mesi’), udm. vu, komi va ’vesi’ (< kur. *wetə ’vesi’), mahdollisesti myös udm. su ’noki, puuhiili’, komi sa ’noki’ (< kur. *setə ’noki; hiili’). Koska udmurtin edustus ei oleellisesti eroa kur. *e-ə:n tavallisesti kehityksestä, on sanoihin rekonstruoitu vokaaliyhdistelmän tavallinen jatkaja, kprm. *o (E. Itkonen 1954: 319–320). Komin a on pyritty selittämään sananloppuisessa asemassa säännölliseksi, mitä kuitenkin vastustaa se, ettei muutosta ole havaittavissa kaikissa rakenteen jakavissa sanoissa, kprm. *śo ‘100’ > udm. śu, komi śo, SysY śo̭. Toisaalta komin a:ta on pidetty säännöllisenä ja udmurtin kehitystä u:ksi ehdoiltaan epäselvänä sekundaarina kehityksenä (Lytkin 1964: 172–177). Vokaalivastaavuuden taustalle on rekonstruoitu myös erillinen vokaalifoneemi, kprm. *å (Sammallahti 1988: 527–534), jonka tarkempaa taustaa ei kuitenkaan avata. Kyseisen vokaalin alkuperästä todetaan vain, että “Towards Proto-Permic, reduced *ü and low round *å were added to the vowel paradigm”.
Kantapermiin on rekonstruoitava kontrasti vokaalivastaavuuksien udm. a ~ komi a (< kprm. *a) ja udm. u ~ komi a (< kprm. *å) välille, sillä kantapermiin palautuvassa aineistossa esiintyy ainakin yksi minimipari:
udm. kar ’pesä, kaupunki’, komi kar ’kaupunki’ (Lytkin 1964: 164) < kprm.
*kar ’kaupunki’
udm. ki-kur ’kämmen’, komi ki-kar ’kämmenselkä’ (ki ’käsi’) (Lytkin 1964:
171) < kprm. *kår ’kämmen’
Minimipareja on kantapermissä ollut mahdollisesti enemmänkin, mutta kontrastia ei voida aukkoisen levikin vuoksi kaikissa potentiaalissa tapauksissa varmuudella
98
rekonstruoida, komi gar ’tiukaksi kierretty’ (? < kprm. *gar), komi gar(j) ’silmu’, udm. guri̮ ’urpu, norkko’ (< kprm. *går) (Lytkin 1964: 168, 170). Kuten kantapermin
*a:kin on kantapermin *å siihen palautuvan sanaston perusteella nuorta alkuperää.
Mitkä kehityksen yksityiskohdat sitten lienevätkään olleet, on kur. *etə-sekvenssin äännekehitys johtanut säännöllisesti kantapermin *å:ksi.
3.4.4.2.3 Kantapermin *ä
Kantauralin *ä:n jatkajana tavataan komissa säännöllisesti e̮, J ȯ (< kkomi *ȯ) (poislukien ehdolliset muutokset kuten kur. *ä > prm. i̮ / _Rə tai kur. *CäKə > kprm.
*Ci). Udmurtissa heijastumien joukko on kirjavampi. Komin e̮:tä vastaa udm. o:
kur. *järä ’ympäri(stö)’ > udm. joros ’lähiseutu, ympäristö’, komi je̮r
’kasvimaa’, J jȯr ’aita’
kur. *jäsə(n) ’jäsen’ > udm. joz ’nivel’, komi je̮z ’väki, kansa’, J jȯz ’aika’
kur. *kälä- ’kahlata’ > udm. koli̮-, komi kev-, J kel-, kȯl-
kur. *käskə- ’käskeä’ > udm. kos- ’käskeä, toivoa, tahtoa’, komi ke̮sji̮- ’luvata, tahtoa’, J kȯsji-
kur. *lämä ’rupi’ > udm. lom, komi le̮m
kur. *näkə-ntä ’näentä’ > udm. nod ’neuvokkuus, älykkyys’, komi ne̮d
’arvoitus’
kur. *tälwä ’talvi’ > udm. tol, komi te̮v, J tȯl
kur. *ämärə- ’ammentaa’ > udm. omi̮rt- udm. e:
kur. *käjä ’koi’ > udm. kej, komi ke̮j
kur. *käńśä- ’jäähtyä’ > udm. keǯ́eg ’kuume’, keǯ́i̮t ’kylmä’, komi ke̮ ʒ́i̮d
’kylmä; pakkanen’
kur. *kär-tä ’sitoa’ > udm. kertti̮- ’sitoa, solmia’, komi ke̮rt-
kur. *pänä- ’hioa’ > udm. (Wied.) penon ’hiomakivi’
kur. *säksä ’lika, epäpuhtaus’ > udm. ses, komi se̮s
kur. *säppä ’sappi’ > udm. sep, (Wied.) söp, komi se̮p(t), J sȯp
kur. *särä ’suoni, juuri’ > udm. vir-ser ’verisuoni’
kur. *tärä- ’mahtua, sopia’ > udm. teri̮- ’mahtua, sopia’, komi te̮r- ’mahtua, sopia’
udm. a:
esiprm. *käl-tä- ’kalastaa nuotalla’ > udm. kalti̮- ’vetää nuottaa’, komi ke̮vt-
kur. *pälä ’puoli’ > udm. pal, komi pe̮l, J pȯl
kur. *älä ’syli’ > udm. al ’syli, polvet’, komi e̮l-e̮ ʒ́, J ȯl-iʒ́
Udmurtin kahtalaista (tai kolmenlaista) edustusta, udm. o, e, (a), on pyritty selittämään palauttamalla ero jo kantapermiin. Vokaalivastaavuuden udm. o, (tavallisesti ennen l:ää) a ~ komi e̮, J ȯ, taustalle on rekonstruoitu kantapermin labiaalinen keskivokaali
*ȯ (E. Itkonen 1954: 288–292; Lytkin 1964: 117–130. 232). Vokaalivastaavuus udm.
e, komi e̮, J ȯ puolestaan on palautettu kantapermin *ɛ:hen (E. Itkonen 1954: 303–
99
306; Lytkin 1964: 153–162). Mikään selvästi erottuva äänteellinen ehto ei selitä udmurtin kahtalaisuutta o:n ja e:n välillä. Eron palauttaminen kantapermiin on kuitenkin kyseenalaista kahdesta syystä: 1) udmurtin kolmijakoa vastaa komissa yksi ja sama edustus, 2) udmurtin edustukselle ei löydy myöskään selvää esipermiläistä edeltäjää, vaan sekä kprm. *ȯ että *ɛ palautuvat säännöllisesti kantauralin *ä:hän.
Udmurtin o:llisen edustuksen palauttaminen kantapermin *ȯ:hon ja e:llisen *ɛ:hen ei millään merkittävällä tavalla ratkaise kantauralin *ä:n halkeamiseen liittyvää äänteellistä ongelmaa, vaan yksinkertaisesti siirtää sen yhdeltä rekonstruktiotasolta toiselle. Sekä udm. o/a, komi e̮, J ȯ että udm. e, komi e̮, J ȯ, on palautettu kantapermin
*ä:hän (Zhivlov 2014: 123), jota myös tässä tutkimuksessa noudatan.
3.4.4.2.4 Kantapermin *i
Vokaalivastaavuuden, udm. i ~ komi i, taustalle voidaan rekonstruoida kantapermin
*i, jolla on perintösanastossa muutamakin lähde, joista selkein on kantauralin *i-ə, esim. kur. *nimə ’nimi’ > kprm. *ńim ’nimi’, kur. *pilwə ’pilvi’ > kprm. *pil ’pilvi’, kur. *wiδə- ’hakata; tappaa; pyydystää’ > kprm. *vi- ’tappaa’, kur. *wiksə ’välijoki’
> kprm. *vis(k) ’välijoki’. Vartalovokaali on ollut kur. *i:n kehitystä säätelevä tekijä, ainoa selkeä poikkeus tähän sääntöön on kur. *śilmä > kprm. *śin(m), joka alkuperäisestä *A-vartaloisuudesta huolimatta on kantapermissä *i viitaten kur. *i-ə:hin. Olen pyrkinyt selittämään kehityksen *j-johdinaineksella, jonka liittyminen sanaan on aiheuttanut esipermissä ns. sekundaaria *ə-vartaloisuutta monessa muussakin tapauksessa (ks. kohta 4.4.7). Kantapermin *i tavataan myös kur. *ä-ə:n jatkajana yksitavuisiksi kehittyneissä sanoissa, kur. *kätə ’käsi’ > kprm. *ki ’käsi’, kur. *wäkə ’voima’ > *vi ’voima’. Kehitystä on CV-rakenteisissa sanoissa pidetty säännöllisenä (Aikio 2012: 240). Kehitys on pyritty sitomaan resonanttien edellä havaittuun kehitykseen *ä-ə > kprm. *i̮, jolloin kehityksen olisi oletettava kulkeneen soinnillisten frikatiivien kautta *j:ksi: *kätə ’käsi’ > *käðə > *ki̮ð > *ki̮j > ki, *wäkə
’väki’ > *wäɣə > wi̮ ɣ > wi̮j > *vi (Pystynen 2018: 90). Tätä ajatusta nähdäkseni vastustaa kuitenkin se, että kantapermin *i̮j ei ainakaan primaarin *j:n kohdalla anna välttämättä tulokseksi *i:tä, kur. *küjə ’käärme’ > kprm. *ki̮j ’käärme’. Myös kur.
*ü:stä kehittyy CV-sanoissa kantapermin *i, kur. *nükə ’nyt, jo’ > kprm. *ńi ’jo’.
Palataalisen konsonantin etisessä asemassa kantapermin *i voi palautua myös kur.
*ü:hyn ja *u:hun, kur. *küpśə ’kypsä’ > kprm. *kiś- ’kypsyä’, kur. *sükəś ’syksy’ >
kprm. *siźi̮l ’syksy’, kur. *ńukəśə ’soopeli, näätä’ > kprm. *ńiź ’soopeli, näätä’, joiden edustus selittynee siten, että säännöllisen kehityksen mukainen kprm. *i̮ on palataalisessa asemassa edelleen etistynyt *i:ksi (E. Itkonen 1954: 315).
3.4.4.2.5 Kantapermin *i̮
Vokaalivastaavuuden, udm. i̮ ~ komi i̮, J ɵ, kantapermiläiseksi edeltäjäksi rekonstruoidaan tässä tutkimuksessa *i̮ (näin jo esim. E. Itkonen 1954: 299–303).
Kantapermin *i̮ palautuu perintösanastossa pääsääntöisesti kolmeen lähteeseen kur.
*u:hun, *ü:hyn ja *ä:hän (/_Rə), esim. kur. *kulkə- ’kulkea’ > kprm. *ki̮l- ’kulkea virran mukana’, kur. *kuńa- ’ummistaa silmät’ > kprm. *ki̮ ń- ’ummistaa silmät’, kur.
*kuńśə- ’kusta, kusi’ > kprm. *ki̮ ʒ́ ’kusi’, kur. *kurə ’veden uurtama maastonkohta’ >
kprm. *ki̮r- ’uurre; uurtaa (vedestä)’, kur. *lukə-nta ’luku(määrä)’ > kprm. *li̮d
’luku(määrä)’, kur. *lumə ’lumi’ > kprm. *li̮mi̮ ’lumi’, kur. *sula- ’sulaa’ > kprm. si̮l
’sula’, kur. *tulə ’tuli’ > kprm. *ti̮l ’tuli’, kur. *wuδˊə- ’uusi’ > kprm. *vi̮lˊ ’uusi’.
100
Komissa tavataan kprm. *i̮:n jatkajana toisinaan u:ta, esim. *kuδˊə- ’kutea’ > komi kulˊ-mi̮-, kur. *kuńa- ’ummistaa silmät’ > kuń- J kɯń-, kur. *kupsa- ’sammua’ > komi kus-, J kus-, minkä ehdot tai syy ei ole täysin selvillä, joskin tapaukset rajoittuvat k:n jälkeiseen asemaan. Udmurtissa epäodotuksenmukaista u:ta puolestaan tavataan toisinaan erityisesti p:n jälkeisessä asemassa: kur. *pučkə ’sisus’ > udm. puš, kur.
*puna- ’punoa’ > udm. puni̮- ’punoa, palmikoida; kiertää, kietoa’ (murteittain myös odotuksenmukaista i̮:tä, MU pi̮ni̮- (WotjWsch: 211). Lisää esimerkkejä kur. *u:n kehityksestä löytyy tutkimuksen liitteistä.
Esimerkkeinä kantauralin *ü:n kehityksestä kprm. *i̮:ksi ovat mm. kur. *küjə
’käärme’ > kprm. *ki̮j ’käärme’, kur. *külmä ’kylmä’ > kprm. *ki̮n(m) ’kylmä, jäinen’, kur. *künčə ’kynsi’ > kprm. *gi̮ž ’kynsi’, kur. *kütkə- ’sitoa’ > kprm. *ki̮tki̮-
’valjastaa’, kur. *sülə ’syli(mitta)’ > kprm. *si̮l ’syli(mitta)’.
Kantauralin *ä-ə:n kehityksestä kprm. *i̮:ksi ks. kohta 3.4.4.1. Kantapermin *i̮ on tuloksena myös kur. *ajə- ja *ojə-sekvenssien kontraktiosta: kur. *kajə ’ruoho, korsi, vihne’ > kprm. *ki̮, kur. *kojə ’aamunkoi, sarastus’ > kprm. *ki̮-a ’aamurusko’, kur.
*śojə- ’soida’ > kprm. *śi̮-l- ’laulaa’, kur. *šojə ’pistin’ > kprm. *ši̮ ’keihäs, pistin’.
3.4.4.2.6 Kantapermin *o
Vokaalivastaavuus, udm. u, Lo ɯ, B ɵ (< kudm. *u̇) ~ komi o, SysY o̭, J ú (< kkomi
*o̭) palautuu perintösanastossa enimmäkseen kur. *e-ə:hin, esim. kur. *kerə ’kuori’ >
udm. kur, Lo kɯr, B kɵr ’kuori, kaarna’, komi kor(j), SysY ko̭r, kur. *keskə ’ristiselkä, keski(osa)’ > udm. kus, Lo kɯs B kɵs, komi kos(k), SysY ko̭s, J kúsk, kur. *lewlə
’henki’ > udm. ul, Lo lɯl ’sielu, henki, elämä’, komi lov, SysY lo̭l, J lúl, kur. *pelə-
’pelätä’ > udm. puli̮-, komi pol-, SysY po̭l-, J púl- (lisää esimerkkejä ks. Liite 2).
Kantapermin *o palautuu myös kur. *a:han liudentuneen konsonantin edellä, kur.
*aja- ’ajaa, paeta’ > kprm *oj- ’ajaa takaa’, kur. *aśka/ilə ’askel’ > kprm. *ośki̮l
’askel’, kur. *kaδˊa- ’jättää’ > kprm. *kolˊ-, kur. *śarja ’palkki’ > kprm. *śori̮ ’tanko, orsi’. Tämän yhteenlankeamisen olen selittänyt keskikantapermin *a:lla, ks. kohta 3.4.4.1.
Vaikka kyseisen kantapermin vokaalin uralilaisesta alkuperästä ei ole epäselvyyttä, on sen kantapermiläisestä laadusta esitetty eriäviä näkemyksiä. Yhden näkemyksen mukaan vokaalivastaavuus heijastaa kantapermin puolisuppeaa takaista
*o̭:ta, jollaisena vokaali edustuu edelleen komin Ylä-Sysolan murteessa (E. Itkonen 1954: 273–280). Osa tutkijoista rekonstruoi kyseisen vokaalivastaavuuden taustalle kantapermiin labiaalisen etuvokaalin, kprm. *ü (Sammallahti 1988) tai labiaalisen keskivokaalin, kprm. *ȯ (Zhivlov 2014). Lytkinin (1964: 70–76) aineistossa Ylä-Sysolan o̭:n (~ J ú) vastineena tavataan udmurtin murteissa kahtalaista edustusta: 1) lounaismurteiden ɯ ja besermanin ɵ (lopuissa murteita u) 2) kauttaaltaan u. Tämän kahtalaisuuden perusteella Lytkin rekonstruoi kantapermiin pyöreän etuvokaalin *ö̭ (> udm. u, Lo ɯ, B ɵ ~ komi o, SysY o̭, J ú) ja tämän takaisen vastinparin *o̭ (> udm.
u, komi o, SysY o̭, J ú). Lytkinin rekonstruoimien *ö̭:n ja *o̭:n on esitetty olevan täydennysjakaumassa siten, että kantaudmurtin *u̇ (> udm. u, Lo ɯ, B ɵ) esiintyy CVC-rakenteisissa sanoissa, esim. kudm. *ku̇r ’kuori, kaarna’, kkomi *ko̭r, kudm. *lu̇l
’henki, sielu, elämä’, kkomi *lo̭l, kantaudmurtin *u (> udm. u) puolestaan CVCVC-rakenteisissa sanoissa, kudm. *kumelʹ ’kuorenalainen niinikerros’, kkomi *ko̭mu̇lʹ
’kuori’, kudm. *uzi̮r ’rikas’, kkomi *o̭zu̇r ’id.’ (Zhivlov 2010: 174–175). Muutamia muitakin rakennetyyppejä esiintyy, esim. *CVCi̮ > kudm. *gu̇bi ’sieni’, kkomi. *go̭b,
101
kudm. *pu̇ni̮ ’koira’, kkomi *po̭n. Vokaalivastaavuuden kudm. *u̇ (CVC), *u (CVCVC) ~ kkomi *o̭, Zhivlov palauttaa labiaaliseen keskivokaaliin, kprm. *ȯ.
Olen samaa mieltä udmurtin vokaaliedustuksen ja rakennetyypin korrelaatiosta, mutta äännehistoriallinen tulkintani on hieman toisenlainen. Ratkaisun avaimet ovat nähdäkseni mainituissa *Cu̇Ci̮-tyypin sanoissa:
kkomi *go̭b (> gob(j-) ’sieni’, SysY go̭b), kudm. *gu̇bi (> gubi, urs. gɯbi) (KESKJ: 76)
kkomi *po̭n (> pon(j-) ’koira’, SysY po̭n, J pún), kudm. *pu̇ni̮ (> puni̮, Lo.
pɯni̮) (Lytkin 1964: 70; KESKJ: 224–225)
kkomi *śo̭r (> śor(j-), J śúr), kudm. *śu̇ri̮ (> śuri̮ ’tanko, orsi (kanoille, pyykille)’, urs. śɯrɵ, šošm. śɯri̮, B śɵrɵ (Lytkin 1964: 62; KESKJ: 253) Udmurtin muotoja vastaa komisyrjäänissä säännöllisesti j-vartalo, mikä viittaa siihen, että sanat ovat vielä kantapermissä olleet vokaalivartaloita. Kantaudmurtin
*Cu̇Ci̮ voidaan selittää sekundaarilla toisen tavun *i̮:n aiheuttamalla keskivokaalistumisella aikaisemmasta *CuCi̮-asusta. Myös monien udmurtin *Cu̇ C-rakenteisten sanojen vastine komisyrjäänissä on j-vartalo:
kkomi *do̭n (> don, J dún), kudm. *du̇n ’siisti’ (> dun, Lo. dɯn) (KESKJ: 95)
kkomi *do̭z (> doz(j-) ’astiat, SysY do̭z, J dúz), kudm. *du̇z (> duz, Lo dɯz) (KESKJ: 94)
kkomi *go̭z (> goz(j-) ’pari’, SysY go̭z, J gúz), kudm. *ku̇z (> kuz, B kɵz) (KESKJ: 77)
kkomi *ko̭r (> kor(j-) ’puunkuori’, SysY ko̭r), kudm. *ku̇r (> kur, Lo kɯr, B kɵr) (KESKJ: 133)
kkomi *ko̭sk > (> kos(k-) ’ristiselkä, keskiosa’, SysY ko̭s, J kúsk), kudm. *ku̇s (> kus, Lo kɯs, B kɵs) (KESKJ: 134)
kkomi *lo̭l (> lov ’henki, sielu, elämä’, SysY lo̭l, J lúl), kudm. *lu̇l (> lul, Lo lɯl) (KESKJ: 160)
kkomi *o̭r (> or ’märkä, mätä’, SysY o̭r), kudm. *u̇r (> ur, urs. ɯr, B ɵr) (KESKJ: 206)
kkomi *po̭ž (> pož(j-) ’sihti, siivilä’, SysY po̭ž, J púž), kudm. *pu̇ž (> puž, urs./šošm. pɯž) (KESKJ: 223)
kkomi *šo̭m (> šom ’hiili’, SysY šo̭m, J šúm), kudm. *šu̇m (> šum, Lo. šɯm) (KESKJ: 321)
kkomi *to̭š (> toš(k-) ’parta’, SysY to̭š, J túš), kudm. *tu̇š (> tuš) (KESKJ:
282–283)
Muutaman sellaisenkin tapauksen, joissa sana ei enää nykyisellään ole komisyrjäänissä j-vartalo, voitaneen olettaa olleen sellainen historiallisesti, esim. lov, SysY lo̭l, J lúl ’henki, sielu, elämä’, jonka adjektiivijohdos on selittämättömästi j-vartaloinen, lovja, J lúlja ’elävä, eloisa’. Nähtävästi kantaudmurtin *Cu̇C-sanatkin edustavat alun perin kudm. *CuCi̮-rakenteisia sanoja, joissa äänteenmuutoksen aiheuttanut ehto on myöhemmässä vaiheessa kadonnut, kudm. *CuCi̮ > *Cu̇C(i̮).
Kantaudmurtin *u̇ on siis tässä tulkinnassa ehdollinen äänne-edustus, minkä vuoksi en näe syytä rekonstruoida vokaalivastaavuuden taustalle pyöreää etu- tai
102
keskivokaalia, vaan takaisen pyöreän vokaalin, kantapermin *o:n. Kantauralin *e-ə:stä kehittyy keskikantapermin *a-ə:n kautta kantapermin *o(-i̮).
3.4.4.2.7 Kantapermin *ɔ
Vokaalivastaavuus, udm. u (< kudm. *o) ~ komi o, SysY J o (< kkomi *o) palautuu perintösanastossa yksiselitteisesti kantauralin *e-ä:hän, esim. kur. *elä- ’elää’ > kprm.
*ɔl- ’elää, olla’, kur. *pečä ’mänty’ > kprm. *pɔže̮m ’mänty’, kur. *pesä ’pesä’ >
kprm. *pɔz ’pesä’. Kantauralin *e-ä:stä on kehittynyt keskikantapermin *a-a, joka on edelleen labiaalistunut kantapermin *ɔ:ksi (samaa merkintää käyttää myös Csúcs (2005: 70–71)). Vokaalivastaavuus esiintyy myös monissa keskikantapermiin saaduissa iranilaisissa lainoissa: kkprm. *dama ’lieka, side; sitoa’ ← iran. *dāma, kkprm. *gara2 ’kiuas, uuni’ ← iran. *gāri̭a ’kivikasa’, kkprm. *garta ’kotipaikka’ ← iran. *gauθra ’alku-, syntyperä’ (ks. kohta 5.3).
3.4.4.2.8 Kantapermin *e
Vokaalivastaavuus, udm. o ~ komi e, J e, í, palautuu perintösanastossa kantauralin *i-A:han, esim. kur. *iskä- ’uskoa’ > kprm. *eski̮- ’uskoa’, kur. *kirä- ’hakata/leikata’ >
kprm. *ker- ’hakata’, kur. *wiša ’vihreä’ > kprm. *vež ’vihreä’ (lisäesimerkkejä ks.
Liite 2). Udmurtissa labiaalistuminen *o:ksi on siinä määrin viimeaikainen muutos, että se ei ole ehtinyt langeta yhteen kantaudmurtin *o:n (> u) kanssa. Kur. *i-A:n säännöllinen kehitys on liudentuneen konsonantin edellä nähtävästi ollut udm. *e ~ komi *o̭: kur. *kiśka- ’repiä’ > kprm. *keś- ’repiä’ > udm. keś- ’repiä, kiskoa, halko’, komi S (LL), P koś- ’repiä, kiskoa; kuoria’, SysY ko̭ śal-, J kúśal-, kur. *mińä ’miniä’
> kprm. *meń ’miniä’ > udm. meń, komi moń, SysY mo̭ ń J múń. Komijaźvan kahtalainen edustus, e, í, on selitetty ehdolliseksi eikä sen taustalle ole tarvetta rekonstruoida erikseen kantapermin *e:tä ja *ḙ:tä (Zhivlov 2010: 167–174).
3.4.4.2.9 Kantapermin *e̮
Vokaalivastaavuus, udm. e̮ ~ komi e̮, J ɯ, palautuu kantapermin *e̮, joka perintösanastossa palautuu pääsääntöisesti kahteen lähteeseen, kantauralin *e̮-ə:hen ja
*o-ə:hin. Kantauralin *e̮-ə:stä kehittyy kantapermin *e̮ soinnillisten konsonanttien etisessä asemassa (Aikio 2012: 241): kur. *če̮ čə ’villisorsa’ > kprm. *če̮ž ’sorsa’, kur.
*δˊe̮mə ’tuomi’ > kprm. *lʹe̮m ’tuomenmarja’, kur. *ńe̮lə ’nuoli’ > kprm. *ńe̮l ’nuoli’,
*δˊe̮mə ’tuomi’ > kprm. *lʹe̮m ’tuomenmarja’, kur. *ńe̮lə ’nuoli’ > kprm. *ńe̮l ’nuoli’,