Tarkastelen tässä alaluvussa Ukrainan ortodoksien autokefaliahanketta vastustaneiden argumenttien jakautumista ensin kolmen ryhmän Moskovan patriarkaatin ja Ukrainan ortodoksisen kirkon (UOK-MP) toimijoiden sekä venäläisten poliitikkojen kesken. Lisäksi tarkastelen eräiden yksittäisten vai-kuttajien, patriarkka Kirillin, metropoliitta Ilarionin ja presidentti Vladimir Putinin sekä hänen leh-distösihteerinsä Dmitri Peskovin diskursseja. Lukumäärien ja suhteellisten osuuksien lisäksi esitte-len muutamia toimijaryhmien ja yksittäisten toimijoiden diskursseja.
Ryhmään Moskovan patriarkaatin toimijat olen sijoittanut patriarkan lisäksi kirkon keskushallin-nossa toimivia ja heitä avustavien henkilöiden233 lausunnot. Ryhmään Ukrainan ortodoksisen kirkon toimijat olen valinnut sekä UOK-MP johtoa että kirkon hiippakuntien piispojen234 lausuntoja.
233 Ryhmään Moskovan patriarkaatin toimijat (Mospat toimijat) kuuluu 9 henkilöä: patriarkka Kirill, metropoliitta Ilar-ion, Vladimir Legoida, rovasti Nikolai Balašov, rovasti Igor Jakimtšuk, pastori Aleksandr Volkov, rovasti Andrei Novikov, rovasti Vahtang Kipšidze, rovasti Vladimir Šmali sekä kaksi organisaation nimeä käyttävää lausujaa.
234 Ryhmään Ukrainan ortodoksisen kirkon toimijat (UOK-MP toimijat) kuuluu 14 henkilöä: metropoliitta Onufri, ro-vasti Nikolai Danilevitš, lehdistöpäällikkö Vasili Anisimov, piispa Kliment, metropoliitta Antoni, roro-vasti Aleksandr Bahov, metropoliitta Luukas, metropoliitta Pavel, metropoliitta Arseni, metropolitta Irinei, metropoliitta Vladimir, piispa Feodosi, metropoliitta Mitrofan ja metropoliitta Agafangel sekä kaksi organisaation nimissä toimivaa lausujaa.
Venäläisten poliitikkojen ryhmään sijoitin Venäjän valtiojohdon ja heidän avustajiensa, parlamentin jäsenten ja kahden tutkijan lausunnot235.
Esitän taulukossa 11, kuinka Ukrainan ortodoksien autokefaliahanketta vastustaneiden väitteiden pääkategoriat jakautuvat kolmen edellä mainitsemani ryhmän kesken:
Taulukko 11. Ukrainan ortodoksien autokefaliahanketta vuonna 2018 vastustaneiden väitteiden pääkategorioiden jakautuminen Ve-näjän ortodoksisen kirkon ja Ukrainan ortodoksisen (UOK-MP) kirkon johdon sekä venäläisten poliittisten toimijoiden kesken.
Yleisimmän pääkategorian, kirkkojärjestys ja kanonit käyttö autokefaliahankkeen vastustamiseen oli suosituinta Ukrainan ortodoksisen kirkon toimijoiden keskuudessa. Myös Moskovan patriarkaa-tin toimijoiden keskuudessa tämä perustelu oli selvästi yleisin. Venäläisten poliitikkojen vastauk-sissa kirkkojärjestykseen ja kanoneihin perustuvat argumentit olivat vasta toisella sijalla, eikä eroa heidän kolmanneksi suosituimpaan pääkategoriaan, maanmiespolitiikkaan ole kuin kahden koodi-viittauksen verran. Venäläisten poliittisten toimijoiden argumentit sijoittuvat aineistossa pääosin so-siaalieettisten perusteiden pääkategoriaan. Maanmiespolitiikan käyttö argumentointiin on odotetusti yleistä tässä ryhmässä. Venäläiset poliitikot viittaavat perusteluissaan yllättävän vähän historiapoli-tiikkaan ja välttävät täysin maan Ukraina-suhteiden käsittelyä tässä yhteydessä. Ukrainan ortodoksi-johtajat eivät käytä Pyhä Venäjänmaa -teemaa ja historiapolitiikkaa perusteluissaan. Myös Venäjän maanmiespolitiikan käyttö perusteluna vaikuttaa olevan heille vierasta.
Esitän taulukossa 12, kuinka asemaltaan merkittävien Venäjän ortodoksisen kirkon ja Ukrainan or-todoksisen kirkon ja Venäjän valtion johdon edustajien autokefaliahanketta vastustaneet lausunnot jakautuvat pääkategorioihin aineistossani:
235 Ryhmään Venäläiset poliitikot kuuluu 12 jäsentä: kärjessä presidentti Vladimir Putin ja lehdistösihteeri Dmitri Peskov sekä ulkoministeri Sergei Lavrov, Aleksandr Rudakov, Aleksei Aleksandrov, Dmitri Trenin, Maria Zaharova, Mihail Jakušev, Oleg Šor, Sergei Gavrilov, Sergei Šargunov, Vjatseslav Nikonov, kullakin 1 lausunto primääriaineis-tossa.
Pääkategoriat Yhteensä Osuus
1. Kirkkojärjestys ja kanonit 131 57 % 63 64 % 11 25 % 205 55 %
2. Sosiaalieettiset perusteet 39 17 % 20 20 % 18 41 % 77 21 %
3. Suhde ekumeeniseen patriarkaattiin 35 15 % 13 13 % 4 9 % 52 14 %
4. Maanmiespolitiikka 11 5 % 1 1 % 9 20 % 21 6 %
5. Pyhä Venäjänmaa 7 3 % 1 2 % 8 2 %
6. Historiapolitiikka 3 1 % 1 2 % 4 1 %
7. Suhde Ukrainaan 2 1 % 2 2 % 4 1 %
Yhteensä 228 99 44 371
Viittaavien koodien lukumäärät ja suhteelliset osuudet ryhmissä Mospat toimijat UOK-MP toimijat Venäläiset poliitikot
Taulukko 12. Ukrainan ortodoksien autokefaliahanketta vuonna 2018 vastustaneiden väitteiden pääkategorioiden jakautuminen eräi-den Venäjän ortodoksisen kirkon ja Ukrainan ortodoksisen kirkon (UOK-MP) johdon sekä venäläisten poliittisten toimijoieräi-den kes-ken.
Moskovan patriarkan Kirillin käyttämät argumentit kasautuivat kirkkojärjestys ja kanonit -pääkate-goriaan. Hän käytti laajasti eri pääkategorioihin kuuluvia argumentteja paitsi suhde Ukrainaan-väit-teitä. Hän viittasi eniten Pyhä Venäjänmaa -teemaan. Venäjän ortodoksisen kirkon ulkosuhteiden osaston johtaja metropoliitta Ilarion on primääriaineistossani eniten lausuntoja antanut toimija. Hän painotti vahvasti kirkkojärjestys ja kanonit -pääkategorian argumentteja ja käytti laajasti kaikkien pääkategorioiden alueille sijoittuneita argumentteja. Ukrainan ortodoksisen kirkon metropoliitta Onufrin käyttämät kotimaansa ortodoksien autokefaliaa vastustaneet lausunnot sijoittuivat ainoas-taan kolmeen pääkategoriaan, pääosin sosiaalieettisten perusteiden alueelle.
Venäläiset poliitikot, joista ryhmässä useimmissa uutisartikkeleissa olivat äänessä joko presidentti Vladimir Putin tai hänen lehdistösihteerinsä Dmitri Peskov vaikuttavat noudattaneen lausunnois-saan suunnitelmallista viestintää, jossa pyrittiin välttämään ylilyöntejä ja ärsyttämästä ukrainalaisia UOK-MP jäseniä heidän kotimaataan koskevilla argumentoineilla. Pikanttina yksityiskohtana taulu-kossa ilmenee se, että patriarkka ja presidentti ovat ainakin suhdelukujen perustella innokkaimpia käyttämään Pyhä Venäjänmaa -teemaa. Presidentin kohdalla viittausten lukumäärä on kuitenkin vain yksi, joten sitä ei voi pitää kovin merkittävänä. Esitän seuraavassa esimerkkejä eri toimijaryh-mien diskursseista tutkimuksen primäärisaineistosta.
Valtion johdon julkiset diskurssit
Presidentti Putin lehdistösihteeri Dmitri Peskov painotti syyskuussa 2018 antamassaan lausunnossa (23), ettei valtio voi sekaantua kirkkojen väliseen dialogiin. Hän kuitenkin kertoi Kremlin seuraavan tarkasti tilannetta. Peskov viestitti vähintään kahta seikkaa: ensiksi Ukrainan valtion ei tulisi puuttua asiaan sekä toisaalta Venäjän valtio seuraa, mutta ei halua antaa liian rohkaisevia ja omia toimiaan sitovia lupauksia. Koska Ukraina on asiassa aloitteellinen, eikä yritys ole uusi pidän lausunnossa merkityksellisempänä sen Venäjän valtiota koskeva osuutta.
Pääkategoriat Dmitri Peskov YhteensäOsuus
1. Kirkkojärjestys ja kanonit 23 48 % 63 62 % 6 40 % 2 18 % 5 38 % 99 52 %
2. Sosiaalieettiset perusteet 8 17 % 14 14 % 8 53 % 4 36 % 4 31 % 38 20 %
3. Suhde ekumeeniseen patriarkaattiin 4 8 % 18 18 % 1 7 % 2 18 % 25 13 %
4. Maanmiespolitiikka 7 15 % 3 3 % 2 18 % 4 31 % 16 8 %
5. Pyhä Venäjänmaa 4 8 % 1 1 % 1 9 % 6 3 %
6. Historiapolitiikka 2 4 % 1 1 % 3 2 %
7. Suhde Ukrainaan 2 2 % 2 1 %
Yhteensä 48 102 15 11 13 189
Viittaavien koodien lukumäärät ja suhteelliset osuudet eräillä henkilöillä patriarkka Kirill metropoliitta Ilarion metropoliitta Onufri presidentti Putin
23. Dmitri Peskov (14.9.2018): Ehdottomasti Kreml seuraa näitä tapahtumia. Ehdottomasti, hälyttävät tiedot, jotka koskevat mahdollisia ratkaisuja kirkon suhteen Ukrainassa, herättävät tietysti huolta. [– –]. Nämä kysymykset ovat kirkkojen välisen dialogin kysymyksiä. On selvää, ettei valtio voi sekaantua niihin.236
Lokakuussa 2018 Peskov kommentoi (24) Venäjän ortodoksisen kirkon tulevaa päätöstä katkaista ehtoollisyhteys Konstantinopolin patriarkaattiin ja sen kirkkoihin, joihin myös Suomen ortodoksi-nen kirkko kuuluu. Hän ilmaisee VOK:n johdolle valtiojohdon tukea sen koville päätöksille. Peskov argumentoi [Konstantinopolin suunnittelemien] askelten saattavan ortodoksisen maailman hajaan-nuksen uhkalla ja ilmaisee myös Venäjän valtiojohdon olevan siitä huolissaan. Peskovin, kuten muidenkin tätä argumenttia käyttävien lausunnoissa avoimeksi kysymykseksi jää, miksi Konstanti-nopolin toiminta lisää hajaannusta mutta Moskovan omat toimet, jotka vaikuttavat miljooniin asiaa koskevaan päätöksentekoon osattomiin ortodokseihin eivät sitä olisi?
24. Dmitri Peskov (12.10.2018): Olemme tietoisia Venäjän ortodoksisen kirkon jyrkästä ja johdonmukaisesta rat-kaisusta Konstantinopolin (patriarkaatin synodin) eilen tiedottamiin ratkaisuihin. Olemme jo aiemmin useasti puhuneet, että olemme erittäin huolissamme siitä, että suunnitteilla on askelia, jotka saattavat johtaa hajaan-nukseen ortodoksisessa maailmassa.237
Presidentti Vladimir Putin käytti maanmiespolitiikkaan viittaavaa argumentointia puhuessaan (25) marraskuussa 2018 Maailmanlaajuiselle venäläiselle kansankokoukselle. Puheessaan hän liitti Uk-rainan autokefaliahankkeen osaksi sivilisaatioiden taistelua, jossa Venäjän vastustajien tavoitteena on uskollisten vasallien hankkiminen entisen Neuvostoliiton alueelta.
25. Presidentti Putin (1.11.2018): Me näemme, millaisin ponnistuksin toimitaan tänään maailman uudelleenmuok-kaamiseksi, sivilisaatioiden vuosisatojen aikana muotoutuneitten arvojen ja kulttuurihistoriallisen tilan tuhoa-miseksi. Tavoitteena on luoda eräänlaisia kasvottomia protektoraatteja. Siten hajonneet kansat, joilta on riis-tetty kansallinen muisti, on alennettu vasallien tasolle. Niitä on yksinkertaista ja helppoa ohjailla, käyttää kuin vaihtorahaa omiin tarpeisiin238.
Rus’n kasteen 1030-vuotisjuhlassa vuonna 2018 pitämässään puheessa (26) presidentti Putin argu-mentoi autokefaliahanketta vastaan Pyhä Venäjänmaa -teemalla monipolvisesti lähes kirkolliseen tyyliin. Patriarkka Kirillista poiketen Putin kuitenkin pidättäytyi esitelmöimästä suuresta itäslaavi-laisesta kansojen perheestä, johon kuuluvat niin valkovenäläiset, ukrainalaiset ja venäläiset. Hänen diskurssissaan Rus’ ja Venäjä näyttäytyvät samaa tarkoittavina.
236 IFR 14.9.2018b.
237 IFR 12.10.2018b.
238 IFR 1.11.2018a.
26. Presidentti Putin (28.7.2018): [Ruhtinas Vladimirin ja Rus’n] kaste on Venäjän valtiollisuuden vakiintumisen ja kehittymisen, esi-isiemme todellinen hengellinen syntymisen, heidän identiteettinsä määritelmän, itseym-märryksen, kansallisen kulttuurin ja sivistyksen, monitasoisten kansojenvälisten suhteiden lähtökohta. – – Rus’n kaste on historiamme avainkohta ja käänteentekevä vaihe, sivistyksellinen tapahtuma ja henkisen voi-man uudistus” – – ”Tapahtuma määritteli Venäjän monivuosisataisen tien ja sillä oli vaikutuksensa maailvoi-man kehitykseen.239
Lehdistösihteeri Dmitri Peskov on tehtävänsä vuoksi useimmin aineistossani kommentoiva poliitti-nen toimija. Presidentin ja häpoliitti-nen lehdistösihteerinsä diskurssien tyylissä on näiden asemasta joh-tuva luonnollinen ero. Siinä missä Peskov ammattiviestijänä tiivistää lausuntonsa selviksi viesteiksi, Putin käyttää kovempaa ja epädiplomaattisempaa kieltä. Hän pukee ajatuksensa usein pitkiksi ja vaikeaselkoisiksi pohdinnoiksi sekä viljelee vaikeasti ymmärrettäviä viittauksia240. Määriteltäessä Venäjän valtiollista kantaa Ukrainan autokefaliahankkeeseen ovat Peskovin viestit todennäköisesti relevantteja, ja Putin enemmänkin rakentaa viesteillään taustaa Venäjän valtiollisille kannoille. Pi-dän selvänä, että lehdistösihteerin lausunnot edustavat presidentin kantaa ja ovat vähintään hänen ohjeidensa mukaisia.
Kirkon johdon diskurssit
Patriarkka Kirill kertoi (27) elokuun 2018 lopussa tavattuaan Istanbulissa Konstantinopolin eku-meenisen patriarkka Bartolomeoksen vielä toiveikkaan kantansa siihen, että Konstantinopoli nou-dattaisi kanonisia sääntöjä. Hän argumentoi alakategoriaan 1.10 kuuluvasti ettei autokefalia ole mahdollinen yksipuolisessa järjestyksessä.
27. Patriarkka Kirill (31.8.2018) Kirkollisen järjestyksen mukaan yksikään ortodoksinen [paikalliskirkko] ei voi tehdä päätöksiä, jotka ovat ristiriidassa toisen ortodoksisen [paikalliskirkon] kannan kanssa.241
Patriarkka Kirill käytti pyhän Sergei Radonežilaisen muistopäivän puheessaan (28) pyhittäjän koti-luostarissa Sergiev Posadissa hurskasta Pyhä Venäjänmaa -kategorian tyyliä, jossa hän sisällyttää Venäjän ortodoksisen kirkon kannan Ukrainan ortodoksien autokefaliapyrkimyksiin ikään kuin kir-kon yhteisen rukouksen osaksi. Tapa on jossakin määrin ortodoksialle vieras, jossa julkisesti lausu-tuissa rukouksissa pidättäydytään jumalanpalvelusteksteihin kirjoitettuihin rukouksiin.
239 IFR 28.7.2018.
240 Путин 2020; Meduza 8.4.2020, Кто такие половцы и печенеги? Терзали ли они Россию? И почему Путин о них вообще вспом-нил? Отвечает лингвист Федор Успенский. Putin lupasi ensimmäisessä koronavirusepidemiaa käsitelleessä puheessaan 8.4.2020: ”Kaikki loppuu aikanaan, ja niin tämäkin” – – ”meitä ovat pelotelleet niin petšenegit kuin polovtsit, ja kaikesta Venäjä on selvinnyt”. Puheessa mainitut muinaiset heimot eivät olleet venäläisille kuulijoil-leen järin tuttuja – paitsi puheen jälkeen levinneistä internet-meemeistä.
241 IFR 31.8.2018a.
Todennäköisesti puhetilanteessa oli kuitenkin kysymys saarnasta tai muusta puheesta, jossa muoto on vapaampi.
28. Patriarkka Kirill (8.10.2018): Käymme läpi erittäin monimutkaisia olosuhteita, niin isänmaallemme, kuin koko Rus’lle ja kirkollemmekin. Pysyttäytyen ovat pyhissä kanoneissamme, varmassa isiemme perimätiedossa, olemme todistaneet ja todistamme edelleen ortodoksiaa omassa isänmaassamme ja koko maailmalle – se on meidän tehtävämme. Eikä kukaan eksytä meitä tältä tieltä, kukaan ei pakota meitä uskomaan, että rikkomus voisi jonkun tahdosta toteutua. [– –] Patriarkka muistutti kuinka pyhä Sergei Radonežilainen ”koko Rus’ien maan igumeni” teki omana aikanaan paljon rauhoittaakseen toisiaan vastaan taistelleita Rus’ien feodaalisia ruhtinaskuntia. [Patriarkka Kirill] pyysi rukoilemaan tältä pyhältä, että ”hän polvistuen rukoilisi armoa koko maailmanlaajuiselle ortodoksiselle kirkolle, jotta toisiaan vihaavat rauhoittuisivat, jotta hajaannuksen leviämi-nen pysähtyisi, erityisesti siellä missä tänään hajaannus on uhkana myös koko yhteiskunnan elämälle, nimen-omaisesti veljesmaassamme Ukrainassa.” 242
Metropoliitta Ilarion perustelee lausuntonsa (29) ymmärrettävästi ja tiiviisti. Hän vetoaa alakatego-rioihin 3.6 Konstantinopolin on aiemmin suhtautunut kielteisesti Ukrainan autokefaliaan ja 1.7.
UOK-MP ei tarvitse eikä halua autokefaliaa.
29. Metropoliitta Ilarion (19.4.2018): Olemme kuulleet monien vuosien mittaan Konstantinopolin patriarkan lujan kannan, jossa hän on aina sanonut, että tunnustaa yhtenäisen Ukrainan ortodoksisen kirkon patriarkaksi autu-aan metropoliitta Onufrin. Kanonisella Ukrainan kirkolla ei ole minkäänlaista aikomusta katkaista suhdettautu-aan Venäjän ortodoksiseen kirkkoon.243
Metropoliitta Ilarion kertoi syyskuussa 2018 (30) Venäjän ortodoksisen kirkon pyhän synodin aiko-muksista vastata Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin päätökseen myöntää Ukrainan orto-dokseille autokefalia. Ilarion korostaa ensin, että VOK:lle on välttämätöntä katkaista ehtoollisyh-teys Konstantinopolin patriarkaatin kanssa:
30. Metropoliitta Ilarion (14.9.2018d) Meille on tulevaisuudessa välttämätöntä katkaista kokonaan eukaristinen yhteys [Konstantinopolin patriarkaattiin], ja se tarkoittaa sitä, että Konstantinopolin patriarkka ja Konstanti-nopolin patriarkaatti, joka usein asemoi itsensä planeetan kolmesataamiljoonaisen ortodoksisen väestön johta-jaksi, ei enää ole sen pää. Vähintään yli puolet tästä väestöstä ei enää tunnusta häntä ensimmäiseksi vertais-tensa joukossa.244
Ehtoollisyhteyden katkaisemisen välttämättömyyden syytä Ilarion ei perustele. Ilarionin argument-tina on Konstantinopolin patriarkan johtoaseman kiistäminen (3.1 Konstantinopolin patriarkka ei ole kirkon primaatti). Lausunnossa Konstantinopolin patriarkan ensisijaisuus ensimmäinen
242 IFR 8.10.2018.
243 IFR 19.4.2018.
244 IFR 14.9.2018d
vertaistensa (primus inter pares) joukossa esitetään ivallisesti siten kuin Konstantinopolin asema olisi ainoastaan nykypäivän itsemäärittelyyn perustuva. Tämä olisi ymmärrettävää, jos diskurssissa viitattaisiin Konstantinopolin ymmärtävän itsensä ortodoksisen käsityksen vastaisesti ensim-mäiseksi ilman vertaisia (primus sine paribus). Diskurssin jatko-osassa Ilarion korostaa, että tule-valla VOK:n synodin päätöksellä yli puolet maailman ortodoksiväestöstä ei enää tunnusta Konstan-tinopolin patriarkkaa kirkon pääksi. Tällä Ilarion luo kirkollisen kilpailuasetelman: Konstantinopoli pitää itseään johtoasemassa kanonien perusteella, mutta Moskovan paikalliskirkon synodin päätök-set vaikuttavat heti suurimpaan osaan ortodoksista väestöä. Metropoliitta Ilarionin diskurssin Mos-kovan kaitseman ”lauman” lukumäärää ja siten sen mittavissa olevaa valta-asemaa korostava il-maisu muistuttaa etäisesti Stalinin kysymystä siitä, paljonko paavilla on divisioonia.
Metropoliitta Onufri piti saarnassaan (31) autokefaliahanketta poliitikkojen valheellisena lupauk-sena ja vetosi, ettei kansa uskoisi siihen. (2.1 Maallisen vallan ei pidä sekaantua kirkolliseen elä-mään).
31. Metropoliitta Onufri (2.10.2018): Tomos ei ratkaise ongelmia, vaan ihmisen pitää omine hyvine pyrkimyksi-neen, omine käsineen omalla päällään ratkaista ongelmat. Makkaran hinta ei nouse siksi, ettei tomosta ole, eikä laske, jos sellainen annetaan.245
Metropoliitta Onufrin mukaan autokefalia kaventaisi Ukrainan ortodoksisen kirkon nykyistä va-pautta (32). Venäjän kirkollisesta ja poliittisesta johdosta poiketen Onufrin ja muiden ukrainalaisten kirkollisten toimijoiden hanketta vastustavat lausunnot sijoittuvat paikalliselle tasolle. Niiden pää-viestinä on nykyisen Ukrainan ortodoksisen kirkon kanonisen ja autonomisen aseman pitäminen riittävinä sekä halu turvata tämän aseman jatkuminen tapahtuipa autokefaliahankkeessa mitä ta-hansa. UOK-MP:n ortodoksisen kirkon johdon toimijat ovat tottuneet elämään hajaannuksen ympä-röiminä eivät tee asiasta sen enempää geopoliittisia kuin apokalyptisiä tulkintoja.
32. Metropoliitta Onufri (14.9.2018): Konstantinopolin tomos autokefaliasta rajoittaisi Ukrainan ortodoksisen kir-kon nykyistä vapautta. Meillä on oma synodimme, piispainkokouksemme, kirkollinen oikeutemme, meillä on kaikkea. Tomos rajoittaisi vapauttamme sitä, joka meillä jo on. Emme tarvitse sitä [autokefaliaa]. Jos joku sitä tarvitsee, niin tehköön sitten itselleen – meille se ei ole tarpeen, meillä on kaikki vapaan elämän tunnusmerkit, jotka ovat tarpeen ihmisten hengellisen elämän menestyksekkääseen palvelemiseen. Ukrainan kirkkoa pakote-taan jonkinlaisen poliittisen puolueen malliin, jonka tunnuksena ei olisikaan Kristus, vaan jotkut poliitikot.246
Ukrainan ortodoksisen kirkon hiippakuntapiispojen lausunnot olivat toisinaan kiukkuisia purkauk-sia, joiden kohteeksi päätyi usein Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka, kuten Zaporožjen ja
245 IFR 2.10.2018a.
246 IFR 14.9.2018c.
Melitopolin piispa Luukas, joka kommentoi (33) Moskovan patriarkaatin pyhän Synodin päätöstä ehtoollisyhteyden katkaisemisesta BBC:lle.
33. Metropoliitta Luukas (19.10.2018): Meidän tulisi muistaa: missä on Jumala? Fanarissa Jumala ei enää ole. Fa-nar (alue Istanbulissa, jossa on patriarkka Bartolomeoksen residenssi – Interfax) on luopunut Jumalasta ja pu-donnut kirkon ulkopuolelle. Meille kirkon pää ei ole Fanar, vaan Kristus. Fanar on itse alkanut kirkon johta-jaksi [ja sanonut]: ”Kuules, Herra, lähde sinä vaan kävelemään, ja me täällä itseksemme ratkaisemme asiat”.
Jos kuljet siellä missä ei ole Jumalaa, on se pahaksi, koska silloin sinun sielusi kuolee.247
Moskovan patriarkaatin Minskissä lokakuussa 2018 järjestettyyn pyhän synodin istuntoon osallistu-neen metropoliitan lausuma on kova väittäessään Konstantinopolin patriarkan luopuosallistu-neen Jumalasta ja tulleen pudotetuksi kirkon ulkopuolelle. Patriarkka Bartolomeoksen toimintaan kohdistuva kri-tiikki on perusteltua, mutta lausunto samoin kuin sen perustelut ovat ristiriitaisia. Jos patriarkka Bartolomeoksen johtaman synodin voidaankin tulkita ylittäneen toimivaltaansa valmistelemalla Uk-rainan hajaannuksessa olevien ortodoksien liittämistä kirkolliseen yhteyteen, niin onko toisen pai-kalliskirkon synodin toimivallassa, kuten Luukas eksplisiittisesti ilmaisee, todeta Konstantinopolin patriarkaatin olevan kirkon ulkopuolella – eikö Moskovan patriarkaatin synodi silloin tule tehneeksi itsestään ortodoksisen kirkon pään?