5 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN
5.2 Aineistonkeruun toteutus
Tutkimusaineisto kerättiin valtakunnallisena kyselytutkimuksena ja se toteutettiin osana Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta Lastensuojelun tarve, prosessit ja tulok-sellisuus, jossa tutkittiin erilaisia lastensuojelun vaikuttavuuden kysymyksiä (ks. esim.
Pölkki ym. 2016). Kyselyä suunniteltaessa haluttiin tavoitella valtakunnallista vastaaja-joukkoa, koska näin pyrittiin saavuttamaan yleistettävämpää ja paikallisia käytäntöjä laajempaa tietoa lapsen tilanteen arvioinnin eri tekijöistä. Yleistettävämmälle tutki-mustiedolle oli tärkeä tarve, koska aiheesta tehtyä aiempaa tutkimusta oli aineiston-keruun toteuttamisen aikaan suomalaisesta lastensuojelututkimuksesta erittäin vähän (ks. kuitenkin esimerkiksi Hietamäki 2015) Tiedon tarve lastensuojelussa tehtävästä tilannearvioinnista oli myös ajankohtaista, koska lastensuojelulainsäädäntö oli uu-distunut vuoden 2008 alussa. Lastensuojelulaki sisälsi tuolloin ensimmäistä kertaa säännöksiä lastensuojelun alkuvaiheen arvioinnista ja asiakkuuden määrittymisestä.
Kyselyaineisto (N=506) kerättiin sosiaalityöntekijöiltä vuonna 2010. Kysely to-teutettiin käyttäen sähköistä kyselylomaketta, joka lähetettiin sosiaalityöntekijöi-den sähköpostiin. Tutkimuksessa tavoitettiin lastensuojelun sosiaalityötä tekevät
sosiaalityöntekijät Manner-Suomen2 kunnista ja saatiin kerättyä valtakunnallinen kyselytutkimusaineisto. Kyselyyn vastasivat kunnissa työskentelevät sosiaalityönte-kijät, joiden tehtävänalaan kuuluivat lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tehtävät.
Tutkimusaineisto on ensimmäinen tässä laajuudessa kerätty lapsen tilanteen arvioin-tiin keskittyvä tutkimusaineisto suomalaisessa lastensuojelututkimuksessa. Aiempaa tutkimusta vastaavalla aineistonkeruun toteutustavalla ja laajuudella ei ole tehty las-tensuojelun tutkimuksessa Suomessa. Kansainvälistä, määrällisiin tutkimusmenetel-miin pohjautuvaa, tutkimusta aiheesta on toteutettu myös hyvin vähän.
Lastensuojelun sosiaalityötä tekevien sosiaalityöntekijöiden määrästä ei ollut saa-tavissa valtakunnallisesti vertailukelpoista kuntakohtaista tilasto- tai rekisteritietoa vuonna 2010. Tästä syystä tutkimuksen kohdejoukkoa ei voitu määritellä otantana perusjoukosta, vaan sen lähtökohdaksi otettiin kokonaistutkimuksena toteutettava ai-neistonkeruu. Kokonaistutkimuksena tehtävä aineistonkeruu tarkoitti kohdejoukkoon kuuluvan kokonaispopulaation (lastensuojelun sosiaalityötä tekevät sosiaalityönteki-jät) saavuttamista kokonaisuudessaan. Kokonaistutkimusta varten suuntaa-antavana tietona oli lääninhallitusten selvitysten pohjalta keräämä tieto lastensuojelun sosi-aalityöntekijöiden määrästä Suomessa vuonna 20083. Lääninhallitusten selvityksen mukaan kunnissa työskentelevien lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden määrä oli 971.
Tutkimuksen aineistonkeruun tavoitteena oli tavoittaa Manner-Suomessa toimivat kuntien sosiaalityöntekijät, jotka tekevät työssään lastensuojelun sosiaalityötä. Jotta heidät oli mahdollista saavuttaa sähköisellä kyselyllä, aineistonkeruun suunnittelussa selvitettiin ensin lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden määriä ja sähköpostiosoitteita kuntien www-sivujen kautta. Koska kaikkia sosiaalityöntekijöiden yhteystietoja ei saatu kerättyä www-sivujen avulla, aloitettiin seuraavaksi yhteydenottojen tekemi-nen puhelimitse ja sähköpostitse kaikkiin Manner-Suomen kuntiin. Yhteydenottojen avulla pyrittiin tavoittamaan kaupunkien, kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja ter-veystoimialan johtavat tai päättävät toimijat tutkimusluvan myöntämistä ja aineiston-keruun toteutusta varten. Kaikkiaan tutkimuslupaa ja sähköpostiosoitteita pyydettiin kaikista Manner-Suomen kunnista, joita vuonna 2010 oli 326 (Tutkimuslupahakemus, viestipohjat ja saatekirje liitteissä). Yhteystietojen kerääminen kunnista oli erittäin paljon aikaa ja organisointia vaatinut tutkimuksen toteuttamista valmisteleva vaihe.
Yhteistietojen selvittämisessä ja yhteydenotoissa kuntiin avusti Lastensuojelun tar-peet, prosessit ja tuloksellisuus hankkeen tutkimussihteeri.
Tutkimuslupahakemuksessa pyydettiin lupaa toteuttaa kysely kunnassa toimiville lastensuojelun sosiaalityötä tekeville sosiaalityöntekijöille. Tutkimuslupahakemuk-sen mukana lähetettiin saatekirje ja tutkimuksessa käytettävä kyselylomake. Samalla kun kuntia pyydettiin toimittamaan lastensuojelutyötä tekevien sosiaalityöntekijöi-den sähköpostiosoitteet, lupahakemuksessa varmistettiin, että tutkimuksessa voidaan käyttää sosiaalityöntekijöiden sähköpostiosoitteita tutkimuksen aineiston keräämi-seen. Tutkimuslupahakemuksessa pyydettiin myös mainitsemaan, jos aineistonke-ruulle oli kunnassa jokin este tutkimuslupahakemuksessa kuvatulle toteutustavalle.
Erillisiä, kaupungin tai kunnan omia, tutkimuslupalomakkeita lähetettiin yhteensä 24 paikkakunnan sosiaali- tai terveyspalveluiden päättäville toimijoille.
Kaikkiaan tutkimuslupahakuprosessi ja sähköpostiosoitteiden saaminen tutki-muksen aineistonkeruun toteutusta varten oli pitkä, vaativa ja erittäin paljon työtunteja
2 Manner-Suomella tarkoitetaan Suomea lukuun ottamatta Ahvenanmaata.
3 Sosiaali– ja terveysministeriön selvitys sosiaalityöntekijätilanteesta yhdessä lääninhallitusten kanssa 2008.
vienyt työvaihe. Tutkimuslupahakuprosessi aloitettiin kuntien ja kuntayhtymien las-tensuojelusta vastaaville ja johtaville sosiaali- ja terveydenhuollon toimialoille maalis-kuussa 2010 ja se päättyi toukomaalis-kuussa 2010 (ks. kuvio 4). Tutkimusluvan antoi lopulta 204 kaupunkia, kuntaa tai kuntayhtymää. Yhteensä 78 kuntaa ei antanut tutkimus-lupaa ja 44 kuntaa ei vastannut yhteydenottopyyntöihin. Luvan antaneiden kuntien osuus oli 62 prosenttia kaikista Manner-Suomen kunnista. Lastensuojelun sosiaalityö-tä tekevien sosiaalityöntekijöiden sähköpostiosoitteita saatiin 1039 kappaletta.
Ennen aineistonkeräämisen aloittamista tutkimuksen kyselylomake testattiin yh-teistyössä yhden suomalaisen keskisuuren kaupungin lastensuojelun sosiaalityötä te-kevillä sosiaalityöntekijöillä. Kyselylomakkeen testauksen ja saatujen korjausehdotus-ten ja muiden huomioiden jälkeen kyselylomake oli valmis käytettäväksi tutkimuksen aineistonkeruuta varten. Aineistonkeruun toteutuksessa ja hallinnoinnissa käytettiin verkkopohjaista Webropol-ohjelmistoa. Kyselyssä vastaajia informoitiin tutkimuksen tarkoituksesta ja tavoitteista sekä siitä, kenelle kysely on tarkoitettu. Vastaajat olivat myös tietoisia siitä, että tutkimukseen on haettu ja myönnetty lupa siltä taholta, joka yksittäisen kunnan osalta oli ollut luvan myöntäjänä. Kyselyn onnistumisen kannalta pidettiin tärkeänä, että vastaajat tiesivät heillä olevan työnantajan myöntämä lupa osallistua tutkimukseen työajalla. Vastaajien osallistuminen tutkimukseen oli kuiten-kin vapaaehtoista.
Helmi–
maaliskuu 2010
• Yhteystietojen kerääminen kuntien www–sivuilta
• Yhteydenotto s–postitse tai puhelimitse 326 kuntaan
• Tutkimuksesta tiedottaminen ja tutkimuslupapyynnöt kuntiin s–postitse tai maapostitse
Maalis–
huhtikuu 2010
•Tutkimusluvan antoi 204 kuntaa
• Tutkimuslupaa ei myöntänyt 78 kuntaa
• Yhteensä 44 kuntaan ei saatu yhteyttä
Huhti–
toukokuu 2010
•Kunnat toimittivat yhteensä 1039 sosiaalityöntekijän sähköpostiosoitetta
Touko–
kesäkuu 2010
•Kyselyn 1. vaihe
• Kysely lähetettiin www–linkkinä 1039 sosiaalityöntekijälle heidän sähköpostiinsa.
Loka–
marraskuu 2010
• Kyselyn 2. vaihe
Joulukuu 2010
• Aineiston keruu päättyi. Kyselyyn vastasi yhteensä 508 sosiaalityöntekijää.
Kuvio 3. Tutkimusaineiston keräämisen vaiheet.
Tutkimusaineiston kerääminen alkoi toukokuussa 2010, jolloin kyselylomake ja saa-tekirje lähetettiin henkilökohtaisena www-linkkinä 1039 sosiaalityöntekijälle heidän sähköpostiinsa (ks. kyselylomake ja saatekirje liitteissä 1 ja 2). Aineistonkeruun en-simmäinen vaihe päättyi heinäkuussa 2010. Aineiston määrän kasvattamiseksi ky-selyssä toteutettiin toinen vaihe loka-joulukuussa 2010. Molemmat aineistonkeruun ajankohdat sisälsivät kaksi muistutusviestiä niille vastaanottajille, jotka eivät olleet osallistuneet kyselyyn vastaamiseen. Kyselyyn vastasi vuoden 2010 loppuun men-nessä 508 sosiaalityöntekijää. Kyselyn vastausprosentti oli 49.