Aineiston hankinta

tutkija pystyy liikkumaan vieraan kulttuurin alueella suhteellisen varmasti ilman kömmähdyksiä (Grönfors 1982, 96).

valinta kentällä on osa analyysiprosessia. Kenttätyö ja aineiston analysoiminen näin ollen täydentävät toisiaan. Haastattelu ja kyselylomake ovat molemmat tietoisuu-den ja ajattelun sisältöihin kohdistuvia menetelmiä (Hirsjärvi & Hurme 2004, 35).

Alasuutari (2001, 58–59) muistuttaa, että kyselyssä tutkitaan juuri ihmisten tapaa tulkita ja arvioida erilaisia asioita. Eettinen ongelma syntyy silloin, kun tutkimuk-sessa harhautetaan tai kerrotaan haastateltaville puolitotuus tarkoituksellisesti, jotta tieto tutkimuksen tarkoituksesta ei vaikuttaisi heidän vastauksiinsa. Tutkijan väliin-tulo tulisi pystyä minimoimaan ja samalla tutkijan vaikutusta esimerkiksi tutkimus-kysymysten asetteluun ja sitä kautta tapahtuvaan tutkimuksen ohjaamiseen tulee arvioida. Totuudellisuus ja luonnollisuus ovat arvioitavia seikkoja. (Mäkelä 1990, 50; kts. myös Törrönen 2002, 33.)

4.3.1 Kyselylomake ja haastattelukysymykset

Avoimen kyselylomakkeen kysymykset täsmentyivät viiden kuukauden toimialu-eella olon jälkeen etnografisen havainnoinnin antamien viitteiden kautta. Selvää oli, että yksi suurimmista haasteista kyselylomakkeen rakentamisessa oli erottaa tutki-jan minä muusta yhteisöstä ja muodostaa kysymykset tutkittavasta ilmiöstä ikään kuin organisaatiosta, yhteisöstä ja sen elämästä organisaatiokulttuurista vapaana.

Tutkija inhimillisenä olentona ei ole vapaa virheiden tekemiseltä, saati valinnois-saan lopultakaan täydellisen rationaalinen. Näitä mahdollisia aineistoon liittyviä su-denkuoppia ja erityisesti lomakkeen osalta sen sisäänrakennettuja esioletuksia olen pyrkinyt erittelemään analyysiprosessin myötä. Lisäksi tutkimuksen valintoja ana-lysoidaan työn päättävässä luvussa kaksitoista.

Itse tutkimuslomake rakentui kolmen kantavan teeman varaan. Näitä tutkijan resilienssiin sekä toimintakykyyn liittyvien esioletusten kautta esille nousseita tee-moja olivat johtajuus, jaksaminen ja uni.

Tutkija voi aiheesta osoittaa itsekritiikkiä teemojen valinnoille. Miksi juuri nämä teemat tulivat valituiksi kaikista ilmiöön liittyvistä teemoista? Perustelen tutkijan valintojani ilmiökentän hallittavuudella; lomakkeen ymmärrettävyys tutkittavan joukon kannalta oli tutkimuksen onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Tut-kimuskohteen omassa tutkimustoiminnassa määrällisen tutkimusperinteen metodit ovat aktiivisemmin käytettyjä laadullisiin metodeihin nähden. Johtajuus oli teemana noussut vahvasti esille muun muassa osallistuvan havainnoinnin kautta. Johtami-sen vaikutuksia yksilön resilienssiin oli tästä perustellusta syystä tutkittava lisää. Jak-saminen toimintakykyyn ja yksilön stressinhallintaan liittyvänä keskeisenä

käsitteenä antoi mahdollisuuden tarkastella yksilön kokemusmaailmaa omaan jak-samiseen vaikuttavista tekijöistä. Tämä osio johtamisen osion ohella osoittautui hyvin arvokkaaksi valinnaksi tutkimuksen aineistosta nousseiden johtopäätösten kannalta.

Osallistuvan havainnoinnin kautta kolmanneksi kyselylomakkeen teemaksi nousi yksilön perustarpeista uni. Tämän osion valintaan vaikutti eniten tutkijan esi-tieto ja tutkijan oma kokemusperusta. Tämän perustarpeen valinta osoittautui sitä kautta hyödylliseksi valinnaksi, että se johdatti aineiston analyysiprosessin edetessä tutkimaan ja tarkastelemaan lisää yksilön perustarpeiden merkitystä yksilön re-silienssipotentiaalille. Uni teemana osoittautui kahtiajakoiseksi valinnaksi. Toisaalta se tarjosi merkittävää lisätietoa ja mielenkiintoista dataa muun muassa yksilöiden ja ryhmien välisistä eroista unen saannissa ja sen vaikutuksissa toimintakykyyn. Tut-kimuksen edetessä kävi kuitenkin selväksi, että paljon hyödyllistä tietoa oli rajattava pois jo valmiiksi laajaksi muodostuneesta aineiston analyysiosasta. Tämä rajauk-seen liittyvä valinta kohdistui pitkälti uneen, sillä uni muodosti vain yhden osion kokonaisuudesta, joka osoittautui resilienssin kannalta hyvin merkityksellikseksi.

Perustarpeiden käsitteleminen kokonaisuutena tuntui perustellummalta ratkaisulta.

Aineiston hankintaa arvioitaessa voidaan osaltaan kyseenalaistaa tämän kolmannen lomaketeeman valinta ja esitiedon vaikutus valintaan. Kokonaisuutena tarkastellen ilman tätä kolmatta teemaa aineiston havainnoinnista olisi kuitenkin mahdollisesti jäänyt hiljaisen signaalin tasolle perustarpeiden merkitys. Näin ollen uni johdatti jonkin uuden ymmärryksen äärelle.

Avointen kyselylomakkeiden lisäksi osallistuvan havainnoinnin, erityisesti etno-graafisin keinoin (kts. mm. Grönfors 1982, 105–106) kerätty sekundäärinen tutki-musaineisto täydensi lomakkeiden kautta hankittua aineistoa. Tässä kohden nou-datin selkeää avoimuuden linjaa tutkittavien suhteen: kerroin tutkimuksen olemas-saolosta ja tavoitteita, mikäli keskustelimme tutkittavien kanssa teemoista, jotka liittyivät olennaisesti tutkimuksen aihealueeseen. Tässä tukeuduin tutkimuksen me-todikirjallisuuteen. Grönfors (1982, 79) painottaa, ettei tutkimuksen yksityiskohtai-nen selostamiyksityiskohtai-nen ole tarpeen, vaikkakin tutkimuksen luonne tulee ilmoittaa avoi-mesti ja rehellisesti.

4.3.2 Tutkimusjoukko ja haastattelun toteuttaminen

Lopullinen tutkittavien joukko avoimen kyselylomakkeen osalta muodostui kah-desta osajoukosta: SKJL:n rotaatioista 1/2012 ja 2/2012. Itse kyselytilaisuus

ajoittui molempien rotaatioiden osalta rotaation viimeiselle viikolle ennen kotiin-paluuta. Tämä oli perusteltua erityisesti siitä syystä, että näin oli mahdollista saada mahdollisimman kattava vastaajaotos. Koko informanttijoukko oli operatiivisista tehtävistä johtuen samassa paikassa ja saatavilla samanaikaisesti vain viimeisten viikkojen aikana. Rauhanturvaajien työnkuva on kokopäiväistä ja eri yksiköt ovat hajallaan. Kotiinpaluu kerää joukot yhteen, jolloin tarjoutui myös mahdollisuus kat-tavaan otantaan.

Taulukko 6. Tutkimuksen kohdejoukon vastaajaryhmät.

Vastaajat Jääkärit Ryhmänjohtajat Joukkueenjohtajat

1/2012 58 14 6 78

2/2012 ^{36 13 6 55}

Yhteensä ^{94 27 12} 133 = 69,27 %

Ennen kyselytilaisuuden alkua kyselytilaan paikalle tulleille informanteille kerrottiin tutkimuksen luonne vapaaehtoisuuteen perustuvana, avoimen tieteen ohjeita²⁶ noudattavana tutkimuksena, sekä mahdollisuus vastaamatta jättämiseen. Tutki-musohjeet löytyivät myös avoimen kyselylomakkeen saatesanoista, jotka olivat jo-kaiselle informantille henkilökohtaisesti jaetun kyselyomakkeen osana.

Avointen kyselylomakkeiden jakamisen jälkeen vastaajien annettiin vastata rau-hassa. Lomakkeisiin vastasivat ja lomakkeen palauttivat yhteensä 78 informanttia (74,9 %) rotaatiosta 1/2012 (58 jääkäriä, 14 ryhmänjohtajaa ja 6 joukkueenjohtajaa) sekä 55 (52,8 %) vastaajaa rotaatiosta 2/2012 (36 jääkäriä, 13 ryhmänjohtajaa, 6 joukkueenjohtajaa). Kokonaisjoukoksi muodostui n=133 vastausprosentin ollessa 69,27%²⁷.

Tutkimuksen osalta henkilökohtaisen aineiston avulla olen pyrkinyt kartoitta-maan mahdollisia tulkinnallisia sudenkuoppia ja toisaalta löytämään mahdollista se-littävää lisäaineistoa tilanteissa, joissa informantit ovat nostaneet esille jotakin en-nalta poikkeavaa, yllättävää tai ajallisesti tiettyyn ajanjaksoon liittyvää. Olen pyrki-nyt käyttämään aineistoa tukikeinona, ikään kuin sukeltajan henkiliinana, sukelta-essani tutkimusaineistossa. Grönfors (1982, 126) muistuttaa, että erityisesti henki-lökohtaiset päiväkirjat muodostavat hyvin autenttisen aineiston. Päiväkirjan pitäjä

26 Kts. lisää Avoin tiede (2020).

27 Puolustusvoimissa eettisenä haasteena tutkimuksen osalta on vapaaehtoisuuden periaate; aikai-sempien tutkimusten perusteella vastausprosentti on Puolustusvoimien sisällä tuotetuissa tutkimuk-sissa yleensä huomattavan korkea (Vartti, Mäkitie, Aro, Henriksson, Jormanainen & Nikkari 2009, 3303–3310).

ottaa harvoin huomioon mahdolliset lukijat muistiinmerkittäviä asioita valikoides-saan.

Abstrahoinnin suhteen tutkimusaineistoon käsiksi käyminen on tietoisesti jä-tetty ajallisesta perspektiivistä katsoen kotiinpaluun jälkeiseen aikaan. Aineiston ha-jottaminen käsitteellisiksi osiksi ja sitä seuraava synteesi tieteellisten johtopäätösten muodostamiseksi on ollut prosessin kiehtovin ja haastavin tie. Grönfors (1982, 145) muistuttaa abstrahoinnin kurinalaisuuden tärkeydestä. Abstrahoinnin prosessi liittyy kiinteästi tutkijan omaan ”intensiiviseen kokemukseen tutkitusta ongel-masta”. Oikean tasapainon löytäminen intensiivisen omakohtaisen kokemuksen ja tutkimuskohteeseen saavutetun riittävän etäisyyden välillä on ollut tutkimukselli-sesti se kohta, jossa olen joutunut tutkijana eniten punnitsemaan omia kykyjäni ja valitsemiani tutkimustapoja.

Kritiikkiä ja keskustelua voidaan suunnata siihen, miten paljon omakohtainen kokemus on vaikuttanut ilmiöiden ymmärtämiseen ja tulkintaan. Olen kuitenkin pyrkinyt määrätietoisesti rakentamaan tulkintaa niistä tutkimuksentekoon liittyvistä perusperiaatteista käsin, jotka tutkijan on hallittava tutkimusta tehdessään. Tämän tutkimuksen osalta tutkimusprosessin arviointi tutkijan näkökulmasta käsin on löy-dettävissä niin tästä nimenomaisesta luvusta kuin väitöskirjan päättävästä luvusta kaksitoista. Julkinen arviointi tutkijana onnistumiseni suhteen käydään julkisessa keskustelussa, jossa työtäni ja valitsemiani aineiston keruun ja analyysin tekemisen tapoja puolustan.