Ensimmäisessä vaiheessa analysoitiin toimivuus- ja vaikuttavuuskyselyi-den vastaukset SPSS:n (Statistical Package for Social Sciences) avulla. Toi-sessa vaiheessa analysoitiin nauhoitettu aineisto NVivo-8 ohjelman avulla ja sisällön analyysillä.
Sosiologisissa ja käyttäytymistieteellisissä yhteyksissä hyvin usein käy-tetty Likert- asteikko edellyttää parametrittomien menetelmien käyttöä, koska sillä saatava informaatio ei varsinaisesti ole välimatka-asteikollista vaan järjestysasteikollista. Parametrittomilla menetelmillä (nonparamet-rics tai nonparametric statistics) tarkoitetaan sellaisia aineiston analysointi- ja hypoteesin testausmenetelmiä, joissa joudutaan tekemään vähemmän oletuksia kuin niin sanotuissa parametrisissä, perinteisissä menetelmissä (Gibbons 1993, 9). Jos otoskoko on pieni23, parametrittomat menetelmät ovat ainoa todellinen vaihtoehto, ellei populaatiojakaumaa tunneta täs-mällisesti (Metsämuuronen 2004, 14.)
Heikkilän (1998, 45) mukaan otoskoon tulisi olla vähintään 100 henki-löä, jos kohderyhmä on suppea ja tuloksia tarkastellaan kokonaistasolla, 200–300, jos perusjoukossa on ryhmiä, joiden välisiin vertailuihin tutki-mus keskittyy, ja 500–1000 valtakunnallisissa kuluttajatutkimuksissa.
Koska muuttujat olivat järjestyslukuasteikollisia, eroja testattiin käyttä-en parametrittomia testejä. Mannin-Whineyn U-testiä käytettiin kahdkäyttä-en riippumattoman keskiarvon vertailuun (miehet ja naiset) ja Kruskalin-Wallisin testiä käytettiin vertailtaessa muita taustamuuttujia, joissa oli enemmän kuin kaksi vertailtavaa ryhmää. Tilastolliset erot on esitetty kun-kin kysymyksen yhteydessä tutkimuksen tuloksia koskevassa luvussa.
Tuloksia havainnollistettiin BoxPlot – kuvioiden avulla. Laatikkoja-nakuvioita on käytetty tutkimuksessa sen takia, että niiden perusteella voidaan nähdä havaintojen jakauma kunkin kysymyksen kohdalla ja kuva-ukset pystytään esittämään kohtuullista tilankäyttöä vaativalla tavalla. Ku-23 Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että jos havaintoja on 30, niitä on jo riittävän paljon parametriseen menetelmään. Huomattakoon kuitenkin, että jos havain-toja on kaikkiaan 30 ja halutaan tutkia esimerkiksi sukupuolten välisiä eroja, ei vertailtavissa ryhmissä ole välttämättä riittävästi havaintoja, jotta voidaan hyvällä omalla tunnolla valita parametrinen testi. (Metsämuuronen 2004, 14.)
vioista hahmotetaan numeeristen arvojen lisäksi kunkin tapauksen tilanne erikseen, sen suhde muihin tapauksiin, taustamuuttujien kuten roolin ja sukupuolten erot sekä harvinaisen poikkeavat havainnot (outliers). Out-lierien perusteella voidaan arvioida ja tulkita yksittäisiä tilanteita parem-min, kun tiedetään vastaajan taustat ja liittymät kokonaistilanteeseen.
Sisällön analyysit
Toisessa vaiheessa kyselyihin liittyvien avoimien vastausten ja tutkijan muistiinpanojen sisällöt luokiteltiin sisällönanalyysin perusteella. Sen jälkeen sovittelutapauksissa äänitetty aineisto luokiteltiin ja koodattiin NVivo8–ohjelman avulla niin sanottuun puukoodimuotoon konfliktien johtajuuteen liittyvä aineisto, josta tehtiin teoriaohjaava (ks. Tuomi & Sa-rajärvi 2006 109–121) sisällönanalyysi. Myös tutkimuksen aikana tehty-jen sopimuksen sisällöt analysoitiin ja niistä laadittiin yhteenveto sisällön analyysillä.
Oppimista koskevan tutkimuskysymyksen osalta luokitus rakennettiin pelkistämällä alkuperäisilmaukset ja luokittelemalla ne ala-, ylä- ja pää-luokkiin ja lopulta muutamaan yhdistävään luokkaan seuraavan esimerkin mukaan (taulukko 8).
Taulukko 8. Oppimiskysymysten luokitteluesimerkki Tyso – tutkimuksessa vuosina 2005–2009.
Alkuperäisilmaukset Pelkistetty ilmaus Alaluokka Yläkuokka Pääluokka
” Näkemyksiä voi olla monia. Ja mikään niistä ei ole valitettavasti oikea/ väärä.” (T12111)
” Tapahtuman päähenkilöt olivat sokeita omille virheilleen ja nä
kivät oman käytöksensä väärässä valossa. Eivät niin kuin oikeasti oli tapahtunut.” (T432)
” Kaikki ei ole niin mustavalkoista miltä näyttää.” (T17)
” Itselle pienet ja melko merkityk
settömät asiat voivat toiselle olla iso kompastuskin ja päinvastoin.”
(T221)
” Sovittelu kehitti kykyä pohtia omaa ja muiden käyttäytymistä.”
(T431)
” Ehkä erilaisuuden ymmärtä
minen ja sen hyväksyminen on parantunut.” (T324)
Erilaisuuden ymmärtäminen
” Toisten kuuleminen ja kan
nustaminen ilmaisemaan omat mielipiteet.” (T1186)
” Kuuntele ensin, mitä toiset puhuvat, havaitse asioita ensin ja puhu vasta mietinnän tuloksena.”
(T218)
Toisten ajatusten ja mielipiteiden kuuntelu
Koodaus tuotti lisäksi merkittävän määrän sovitteluun liittyvää muuta aineistoa, jonka hyödyntäminen on mahdollista esimerkiksi erillisten ar-tikkelien tutkimusaineistona. Koodaus tuotti myös huomattavan määrän epäolennaista, tutkimukseen kelpaamatonta aineistoa.
Litteroitu aineisto ryhmiteltiin alkuperäisilmausten muotoon pääosil-taan aineistolähtöistä periaatetta noudattaen. Sen jälkeen aineistoa abstra-hoitiin liittämällä aineisto teoreettisiin käsitteisiin. Koko äänitetty aineisto koodattiin puukoodimuotoon.
Samalla periaatteella analysoitiin myös toimivuus- ja vaikuttavuusky-selyiden yhteydessä saadut vastaukset avoimiin kysymyksiin. Tukeutumi-nen aineistolähtöiseen ajatteluun johti parempaan tulokseen esimerkiksi
johtajuuden sisällön analyysissä kuin pakonomaisesti ohjautuva liiallinen teoriasuuntautuneisuus.
Johtajuutta koskevan tutkimuskysymyksen osalta luokitus rakennettiin vastaavalla tavalla, mutta alkuperäisilmaukset niiden sisältämien merki-tysten takia kirjattiin huomattavasti laajemmin kuin oppimisen osalta.
Seuraavassa taulukossa 9 on esitetty esimerkki luokittelusta.
Taulukko 9. Johtajuuskysymysten luokitteluesimerkki Tyso -tutkimuksessa vuosina 2005–200924
Alkuperäisilmaukset Pelkistetty ilmaus Alaluokka Yläluokka Pääluokka
”Sinä sanoit aikaisemmin että, te yrititte kiinnittää esimiehen huomiota, siihen ongelmaan niin miten hän suhtautui siihen?” (T7TVA)
”Minä esimerkiksi olen käynyt hänelle kesällä sanomassa että jos hän sanoisi henkilökunnalle jotain siitä henkilö A:sta. Ja, hän lupasi, mutta ei sitten koskaan tapahtunut mitään. Ja minä en ollut ainoa käsittääkseni joka kävi siitä sanomassa.” (T761VA)24
”No tietysti sitä on valmis vaikka istu
maan, jos jotain tapahtuu. Mutta jos esimiesasemassa oleva ihminen lähtee pois siitä, niin ihmiset ovat vihaisia ja pettyneitä.” (T12108VA)
”Jos me oltaisiin saatu tuoda julki meidän asioita palavereissa silloin, kun niitä on ollut. Mutta ei, kun esimies kielsi puhumasta.” (T434VA)
”Siinä on helposti semmoinen vaikutin, jota sanassa nimitetään synniksi. Minä olen aikaisemmin itse halunnut olla vieläkin varovaisempi tämmöisissä asioissa ja pitää ne mahdollisimman kaukana. Olen nähnyt, että toiset saattavat sitten käyttää hyväksi ja alkaa vain hyökätä kimppuun.” (T539VA)
24 Suluissa oleva lyhenne paikallistaa sovittelutapauksen, alkuperäisen ilmauk-sen esittäjän ja sovittelun vaiheen. Esimerkiksi (T7-61-VA) kertoo, että kysy-myksessä on sovittelutapaus 7, henkilö, jonka numero tiedostossa on 61 ja että ilmaus on esitetty sovittelun valmistautumisvaiheessa. SA tarkoittaa varsinaista sovitteluvaihetta ja SEA tarkoittaa sovittelun seurantavaihetta. A tarkoittaa ääni-tystä (audio).
Johtajuuden sisällönanalyysin jouduttiin tekemään useaan kertaan.
Alussa huomasin pyrkiväni ratkaisemaan johtajuuden sisällön aikaisem-pien johtajuuskokemusteni ja teorioiden perusteella. Analyysin loppuvai-heessa jäsentely osoittautui toimimattomaksi. Uusi yritys onnistui vain niin, että aikaisempi ajattelumalli piti unohtaa kokonaan ja aloittaa alusta täysin aineistolähtöisellä ajattelulla. Aikaisempi tietous sovittelussa esiin-tyvistä tilanteista ja tapahtumista ohjasi myös osittain analyysin tekemistä, joten analyysi ei ollut puhtaasti aineistolähtöistä. (vrt. Tuomi & Sarajärvi 2006, 109–121; ks. myös Glaser & Strauss 1967; Lincoln & Guba 1985;
Syrjälä & Numminen 1988; Eskola & Suoranta 2008; Strauss & Corbin 1990; Kiviniemen 1999, 76–77 mukaan).