YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO
Nro 62/2004/1
Dnro LSY-2003-Y-393
Helsinki Annettu julkipanon
jälkeen 23.11.2004
ASIA Riihimäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus, Riihimäki
LUVAN HAKIJA Riihimäen kaupungin vesihuoltolaitos Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI
HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO
Riihimäen kaupungin vesihuoltolaitos on hakenut ympäristölupaa Riihimäen kaupungissa sijaitsevalle Riihimäen jätevedenpuhdista- molle.
Hakemus on toimitettu Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon 22.12.2003. Hakemusta on täydennetty 16.2.2004 ympäristölupavi- raston pyytämillä lisäselvityksillä. Hakemuksesta tiedottamisen jäl- keen ympäristölupavirastolle on 6.9.2004 toimitettu puhdistamon ja Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailun vuoden 2003 vuosiyhteenve- dot sekä 25.10.2004 ja 27.10.2004 tarkistuksia ja täydennyksiä han- kesuunnitelmaan.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentti ja 31 §.
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 13 a) kohta ja 5 §:n 1 momentin 8) kohta.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT
Lupa jäteveden vesistöön johtamiseen
Länsi-Suomen vesioikeus on 13.12.1996 antamallaan päätöksellä nro 83/1996/1 tarkistanut Riihimäen kaupungille 28.9.1990 myöntä- mänsä, vesiylioikeuden päätöksellä 18.9.1991 nro 165/1991 pysyte- tyn jäteveden laskuluvan nro 72/1990/1 lupaehdot. Vesiylioikeus muutti vesioikeuden päätöstä nro 83/1996/1 siitä tehdyn valituksen johdosta 27.8.1997 antamallaan päätöksellä nro 98/1997.
Länsi-Suomen vesioikeus on 24.6.1998 antamallaan päätöksellä nro 43/1998/3 tarkistanut edellä mainitun, vesiylioikeuden muuttaman vesioikeuden päätöksen nro 83/1996/1 lupaehtoa 2.
Länsi-Suomen vesioikeus on 27.4.1999 antamallaan päätöksellä nro 25/1999/1 muuttanut 28.9.1990 myöntämäänsä, edellä mainituilla päätöksillä tarkistettua jäteveden laskulupaa siten, että lupa tuli kos- kemaan myös Lopen kunnan jätevesien johtamista käsiteltynä Rii- himäen puhdistamolta Vantaanjokeen. Samalla muutettiin lupapää- töksessä määrätty vuotuinen kalatalousmaksu 33 000 markan suu- ruiseksi. Vaasan hallinto-oikeus pysytti päätöksen siitä tehdyn vali- tuksen johdosta 31.12.1999 antamallaan päätöksellä nro 99/5013/4.
Voimassa olevan, yllä mainituilla päätöksillä muutetun jäteveden johtamisluvan mukaan puhdistamolta Vantaanjokeen johdettavan jä- teveden BOD7ATU-arvo saa olla enintään 10 mg O2/l, fosforipitoisuus enintään 0,5 mg P/l ja ammoniumtyppipitoisuus enintään 4 mg N/l.
Puhdistustehon tulee BOD7ATU-arvon ja fosforin osalta olla vähintään 95 % ja ammoniumtypen osalta vähintään 90 %. Ammoniumtyppeä koskevat arvot lasketaan vuosi- ja muut arvot neljännesvuosikes- kiarvoina. Lisäksi typestä on tullut poistaa 1.1.2003 lähtien päätök- sen mukaisia poikkeustilanteita lukuun ottamatta vähintään 70 % sil- loin, kun prosessilämpötila on yli 12 °C.
Luvan saajan tuli vuoden 2003 loppuun mennessä jättää hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi. Lupaehdot tarkistetaan ympäristölupa- päätöksellä.
Muut luvat Riihimäen kaupungin ympäristölautakunta on 25.3.1997 antamallaan päätöksellä (Dno YMPLA:77/97) myöntänyt jätelain mukaisen jätelu- van sisältävän, puhdistamolietteen käsittelyä Riihimäen jäteveden- puhdistamolla (mädätys, kuivaus, aumakompostointia, jälkikypsytys- ja/tai välivarastointi) koskevan ympäristöluvan. Hakemuksessa liet- teen kuiva-ainepitoisuudeksi arvioitiin 16 – 22 %, kuiva-ainemääräksi 2,8 t/d ja kokonaismääräksi 12,7 – 17,5 t/d. Lupa on voimassa tois- taiseksi.
PUHDISTAMON SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Puhdistamon sijainti ja lähiympäristö
Puhdistamo sijaitsee Riihimäen kaupungin etelälaidalla Hirsimäen kaupunginosassa osoitteessa Puhdistamontie 1 Jätevedenpuhdis- tamo –nimisellä kiinteistöllä 694-11-105-4.
Lähimpään häiriintyvään kohteeseen (asuinrakennus) on matkaa puhdistamolta noin 400 m. Noin 800 metrin päässä on elintarviketuo- tantolaitoksia. Lähin elintarviketuotantolaitos on ilmoittanut lopetta- vansa toimintansa 31.1.2005.
Kaavoitustilanne Alueella on voimassa asemakaava, jossa puhdistamon tontti on va- rustettu merkinnällä YT (kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten korttelialue). Ympäröivä alue on teollisuusaluetta (kaavamerkintä T) ja osittain kaavoittamatonta aluetta.
Pohjavesiolot Puhdistamo ja siihen liittyvät toiminnot eivät sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella. Mat- kaa pohjavesialueelle on puhdistamotontin reunasta noin 100 m ja kompostointikentän reunasta noin 200 m.
Suojeltavat kohteet Tiedossa ei ole luonnonsuojelukohteita, joiden suojeltuihin luontoar- voihin toiminnalla olisi vaikutusta eikä lähiympäristössä ole muita- kaan erityisiä suojelukohteita.
JÄTEVEDEN PURKUVESISTÖ
Purkupaikka Puhdistetut jätevedet johdetaan nykyiseen purkupaikkaan Vantaan- joen vesistöalueen 99 km pitkän pääuoman latvoille Junttatien ylä- puolelle.
Vesistön yleiskuvaus Vantaanjoki on Etelä-Suomelle tyypillinen peltovaltainen ja vähäjär- vinen jokivesistö. Vesistöalueen pinta-ala on 1 686 km2. Järvien osuus pinta-alasta on 2,3 %. Valuma-alueesta lähes 40 % on vettä huonosti läpäisevää savimaata. Jätevesien purkupaikalla valuma- alueen pinta-ala on 54 km2. Hydrologisen vuosikirjan 1994 mukaiset virtaamatiedot (m3/s) jäteveden purkupaikalla ja Vantaanjoen ala- juoksulla Oulunkylän kohdalla, jossa valuma-alue on 99,6 % koko valuma-alueesta, ovat seuraavat:
Purkupaikka Oulunkylä Ylivirtaama HQ 10,2 317 Keskiylivirtaama MHQ 4,4 137 Keskivirtaama MQ 0,54 16,9 Keskialivirtaama MNQ 0,077 2,4 Alivirtaama NQ 0,045 1,4
Vesistön kuormitus Vantaanjokeen kohdistuu suhteellisen voimakas piste- ja hajakuor- mitus. Vantaanjoen veden laatua vuonna 2002 koskevan, Vantaan- joen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n yhteistarkkailu- raportin mukaan Vantaanjokeen tulevasta fosforikuormasta arviolta 64 % on lähtöisin maataloudesta, 15 % yhdyskunnista ja teollisuu- desta (pistekuormitus) sekä 11 % haja-asutuksesta. Typpikuormituk- sen vastaavat osuudet ovat 34, 41 ja 4 %.
Joen mereen kuljettaman ravinnekuormituksen määrä riippuu suu- resti sadannasta ja sateiden ajoittumisesta. Vuosina 2000 – 2003 jo- en keskivirtaamat, sadannan määrät (Oulunkylä) sekä joen mereen kuljettamien fosforin ja typen määrät olivat seuraavat:
Vuosi MQ, m3/s Sadanta, mm Fosfori t P/a Typpi t N/a 2000 19,4 744 89 1 820 2001 15,8 692 69 1 300 2002 12,1 518 43 907 2003 6,4 525 27 870
Vantaajoen vesistön suurimmat pistekuormittajat ovat Riihimäen ja Hyvinkään viemärilaitokset. Vuosina 2002/2003 Vantaanjokeen joh- dettu keskimääräinen pistekuorma sekä Riihimäen kaupungin jäte- vesipäästön osuus joen koko pistekuormasta olivat seuraavat:
Joen pistekuorma, kg/d Riihimäen osuus joen pistekuormasta, % BOD7ATU 145/121 43/44 30/36 kok.P 9/8 1,9/2,1 21/25 kok.N 455/467 117/130 26/28 NH4-N 104/92 16/11 15/12
Riihimäen puhdistamon osuudeksi Vantaanjoen vuonna 2002 me- reen tuomasta fosforikuormasta on arvioitu 0,9 % ja typpikuormasta 3,2 %.
Vesistön tila ja veden laatu
Vesi on sameaa ja runsasravinteista. Veden bakteeripitoisuudet ovat ajoittain kohonneita. Humus- ja saviainekset samentavat jokiveden ajoittain kellanharmaaksi. Veden käyttökelpoisuus on pääosin välttä- vä. Pääuomassa vesi on huonolaatuisinta Riihimäen jätevedenpuh- distamon purkupaikan alapuolella.
Kalakannat ja kalastus sekä vesistön muu käyttö
Alueen kuntien miljoonalle asukkaalle tärkeässä vesistössä kalaste- taan, melotaan ja uidaan. Vantaanjoki on osa pääkaupunkiseudun kuntien vesihuollon varajärjestelmää.
Vesistöalueen kalasto on melko monipuolinen. Särkikalat ovat kui- tenkin valta-asemassa koko alueella. Korkeat ravinnepitoisuudet suosivat rehevyydestä hyötyviä kalalajeja. Jokiveden happipitoisuus on yleensä riittävä myös vaativille kalalajeille. Vain vesistön latva- osissa jäteveden purkupaikkojen alapuolella happipitoisuus on ollut ajoittain kaloille liian pieni. Istutusten ansiosta lohikaloja esiintyy lä- hinnä joen ala- ja keskiosan koskissa. Joessa on myös joki- ja täplä- rapuja. Vuonna 2000 tehdyn kalojen elohopea-, lyijy- ja kadmiumpi- toisuustutkimuksessa kyseiset pitoisuudet todettiin erittäin alhaisiksi.
Tutkittaessa kalojen elohopeapitoisuutta myös vuonna 2002 pitoi- suudet alittivat selvästi ihmisravintona käytettävälle kalalle asetetun rajan.
Vuonna 2002 Vantaanjoella kalasti väestörekisteriotantaan pohjau- tuvan, alueella asuville tehdyn kyselytutkimuksen mukaan hieman yli 30 000 ihmistä. Saaliiksi saatiin eniten ahventa, sen jälkeen kirjoloh- ta, särkeä ja haukea. Vesialueella kalastaneille tehdyn, kalastuslupa- rekisteriotantaan pohjautuvan kyselytutkimuksen mukaan tärkein saalislaji vuonna 2002 oli kirjolohi, jonka saalis oli yli 40 tonnia. Kirjo- lohen jälkeen tulivat taimen, ahven ja hauki. Lupakalastajien saaliista suurin osa kertyi perho- tai heittokalastuksella.
HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA
Yleiskuvaus Riihimäen biologis-kemiallisella jätevedenpuhdistamolla käsitellään nykyisin Riihimäen kaupungin ja Lopen kunnan sekä myöhemmin myös Hausjärven kunnan Oitin, Hikiän ja Ryttylän taajamien sekä kuntien alueella sijaitsevien, yleisten viemärilaitosten piirissä olevien teollisuuslaitosten jätevedet. Hausjärven kunnan edellä mainittujen taajamien jätevedenpuhdistamoille johdettava kuormitus on nykyisin noin 10 % Riihimäen puhdistamon tulokuormituksesta. Tarvittavat siirtolinjat on suunniteltu rakennettaviksi vuosina 2005 – 2007. Suu- rin teollisuusjätevesikuormittaja on Valio Oy:n Herajoen meijeri, jon- ka jätevedet esikäsitellään puhdistamolla erikseen.
Puhdistamo on rengaskanavatyyppinen (CarrouselR) rinnakkaissa- ostuslaitos, jonka ilmastusjärjestelmä ja prosessinohjaus on uusittu vuonna 2001 typen poistoon soveltuvaksi.
Mädätetty ja koneellisesti kuivattu puhdistamoliete jatkokäsitellään puhdistamoalueella avokentällä aumakompostoimalla ja toimitetaan mahdollisuuksien mukaan hyödynnettäväksi viherrakentamisessa.
Puhdistamolla käsiteltävät jätevedet
Puhdistamolla käsitellyn sekä ilman esikäsittelyä ohijuoksutetun (ohi- tus 1) ja esiselkeytyksen jälkeen ohijuoksutetun (ohitus 2) jäteveden määrän ja puhdistamon vuorokautisen tulokuormituksen (esikäsitel- lyt meijerijätevedet) tarkkailutulosten mukaiset vuosikeskiarvot vuo- sina 1999 – 2003 ja arvioidut vastaavat vuoden 2010 vuosikeskiar- vot ovat seuraavat:
Jätevesimäärä, m3/d BOD7ATU, O2 Fosfori, P Typpi, N Vuosi
Käsitelty Oh.1 Oh.2 kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l 1999 9 940 2 20 2 635 265 61 6,2 382 38 2000 12 680 15 135 3 690 288 88 6,9 515 40 2001 11 940 21 0 3 060 256 75 6,2 481 40 2002 10 785 4 0 3 710 344 86 8,0 494 46 2003 9 880 0 0 4 000 400 120 12 600 61 20031) - - - (3 600) (360) (90) (9,1) (530) (54) 2010 14 800 - - 3 770 255 - - 785 53
1) Suluissa tulos ilman yhden näytekerran (8.10.2003) täysin poikkeavaa, tulevaa jätevettä koskevaa määritystulosta, joka oikeellisuus on jäänyt epäselväksi.
Edellä esitetyssä taulukossa puhdistamon tulokuormitukseksi on meijerijätevesien osalta laskettu puhdistamolla esikäsitellyn meijeri- jäteveden aiheuttama kuormitus. Vastaavalla tavalla lasketun, puh- distamolle johdettavan CODCr-kuormituksen määrän arvioidaan vuonna 2010 olevan noin 8 000 kg O2/d.
Puhdistamolla suoritettujen ohijuoksutusten lisäksi viemäriverkosta on lähinnä tulvakausina tapahtunut ylivuotoja suoraan Kokemäenjo-
en vesistöön, vuosina 1998 - 2002 keskimäärin noin 6 200 m3 vuo- dessa.
Puhdistamolle erillisessä viemärissä johdettavat Valio Oy:n Herajoen meijerin jätevedet esikäsitellään puhdistamolla erikseen ennen nii- den johtamista biologis-kemialliseen yhteiskäsittelyyn muiden jäte- vesien kanssa. Meijerijätevesiviemäriin johdetaan lisäksi jätevettä Herajoen teollisuusalueelta ja Räätykänmäen asuntoalueelta. Meije- rijätevesien esikäsittelyä on tarkoitus tehostaa nykyiseen tasausal- taaseen sijoitettavalla neutraloinnilla ja kantoaineprosessilla siten, että lähiaikoina tapahtuva meijeriltä johdettavan jätevesikuormituk- sen kasvu ei lisää yhteiskäsittelyvaiheen kuormitusta.Tavoitteena on leikata meijerijätevesien BOD- ja kiintoainekuormasta vähintään 60 %.
Meijerijätevesien määrän arvioidaan vuonna 2008 olevan keskimää- rin 2 000 m3/d. Esikäsittelyyn tulevan ja esikäsittelystä yhteiskäsitte- lyyn johdettavan meijerijätevesikuormituksen suunnitteluarvot vuo- den 2008 tilanteessa ovat seuraavat:
Tuleva, kg/d Lähtevä, kg/d Reduktio, %
BOD7ATU, O2 2 200 900 60
CODCr, O2 3 400 1 650 > 50
Kiintoaine 1 000 300 > 70 Fosfori, P 30 - - Typpi, N 200 - -
Meijerijätevesien esikäsittelyn tehostaminen huomioon ottaen puh- distamolle johdettavan BOD7ATU-kuormituksen (meijerijätevesien esikäsittelyn jälkeen) arvioidaan lähitulevaisuudessa pysyvän suun- nilleen nykyisellä tasolla. Vuonna 2010 puhdistamolle arvioidaan johdettavan jätevettä keskimäärin yhteensä noin 14 800 m3/d ja vuonna 2020 keskimäärin noin 14 700 m3/d. Jätevesimäärän pienen- tyminen johtuu puhdistamolle johdettavien hulevesien määrän vähe- nemisestä viemäriverkoston saneerauksen ja erillisen hulevesiver- koston laajentamisen seurauksena.
Meijerijätevesien lisäksi puhdistamolle johdetaan myös muita teolli- suusjätevesiä. Riihimäen kaupungin viemärilaitoksen piirissä ovat muun muassa Ekokem Oy Ab:n ongelmajätelaitos, pinnoitteita, ko- vetteita, ohenteita ja betonin lisäaineita valmistava Master Builders Oy:n ja pesuaineita ja mäntyöljyjohdannaisia valmistavan Tekno- Forest Oy:n tuotantolaitokset, Sako Oy:n Riihimäen asetehtaat sekä muita metallinkäsittelylaitoksia.
Suunnittelukeskus Oy on vuonna 1998 tehnyt selvityksen valtioneu- voston päätöksessä 363/1994 tarkoitettujen ympäristölle ja tervey- delle vaarallisten aineiden esiintymisestä Riihimäen kaupungin jäte- vesissä. Selvityksessä otettiin kahdet näytteet (5.11. ja 25.11.1997) puhdistamon molemmista tulolinjoista, joista toisessa (tulolinja II) puhdistamolle johdetaan meijerijätevedet ja toisessa (tulolinja I) muut jätevedet, sekä lähtölinjasta eli käsitellystä jätevedestä. Tulolin-
jan I virtaama on ollut noin viisinkertainen tulolinjaan II verrattuna.
Analyysitulokset (5.11.1997/25.11.1997) olivat seuraavat
Määritys Tulolinja I Tulolinja II Lähtölinja
AOX, µg Cl/l 48/2 70/9 21/11
Kloroformi (liuotin), µg/l 15/- 16/20 -/- Hiilitetrakloridi (liuotin), µg/l 150/- 70/4 7/- Pestisidit ei/ei ei/ei ei/ei Fluoridit, mg/l 0,4/0,2 0,3/0,2 0,2/0,2 Syanidit, mg/l <0,01/<0,01 <0,01/<0,01 <0,01/0,01
Mineraaliöljyt, mg/l 1,9/1,8 <0,05/<0,05 <0,05/<0,05 Elohopea, µg/l <0,1/0,13 <0,1/<0,1 <01/<0,1
Toisella näytteenottokerralla tulolinjan II näytteessä todettiin olevan myös hiilivetyseosta, jota ei tarkemmin tunnistettu. Metalleista nikke- lipitoisuus oli yli kaksinkertainen talousveden laatuvaatimukseen ver- rattuna. Muiden metallien pitoisuudet alittivat määritysrajan tai talo- usveden laatuvaatimukset.
Hausjärven kunnassa yleisen viemärilaitoksen piirissä ovat muun muassa muuntajien romutus- ja huoltotoimintaa harjoittava Fortum Service Oy:n Hikiän laitos sekä koneenrakennusteollisuuden kom- ponentteja valmistava Metsi Oy:n tuotantolaitos.
Puhdistamolle tuotiin vuonna 2003 sakokaivolietteitä keskimäärin 30 m3/d.
Jätevesivirtaamien sekä muun muassa puhdistamolle johdettujen BOD7ATU-, fosfori- typpikuormitusten vuoden 2003 neljännes- vuosikeskiarvot esitetään jäljempänä kohdassa: YMPÄRISTÖ- PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN / Jätevedet.
Puhdistamon käsittelyprosessit ja niiden mitoitus
Jäteveden käsittely
Puhdistamon prosessi käsittää välppäyksen, rasvan ja hiekanero- tuksen (180 m3), esiselkeytyksen (1 200 m2), ilmastuksen (aktiivi- lietereaktorit, 2 x 6 880 m3) ja jälkiselkeytyksen (2 x 1 250 m2). Bio- loginen käsittelyvaihe (ilmastus ja jälkiselkeytys) on kaksilinjainen.
Puhdistamon esikäsittelyvaiheen, jossa käsitellään muut paitsi mei- jerijätevedet, mitoitusvirtaamat ovat seuraavat:
Qkesk. 12 600 m3/d Qmaks. 30 000 m3/d qmit. 800 m3/h qmaks. 1 400 m3/h
Puhdistamon biologis-kemiallisen yhteiskäsittelyvaiheen mitoitusar- vot ovat seuraavat:
Mitoitusvirtaamat:
Qkesk. 14 000 m3/d Qmaks. 32 500 m3/d qmit. 900 m3/h qmaks. 1 550 m3/h BOD7ATU-kuorma 3 050 kg O2/d CODCr-kuorma 5 950 kg O2/d Typpikuorma 650 kg N/d
Meijerijätevedet ja samassa erillisessä viemärissä puhdistamolle johdettavat Herajoen teollisuusalueen ja Räätykänmäen asuntoalu- een jätevedet esikäsitellään erikseen puhdistamolla (välppä ja ilmas- tettu tasausallas, 480 m3) ennen johtamista esiselkeytyksen ohi il- mastukseen. Meijerijätevesien esikäsittelyä on tarkoitus tehostaa vuoden 2004 loppuun mennessä rakentamalla tasausaltaaseen neutralointiallas (50 m3) ja kantoaineilmastusallas (400 m3).
Puhdistamolietteen käsittely
Puhdistamolietteen käsittelyprosessit ovat sakeutus (370 m3), mädä- tys (1 500 m3), välivarastointi (370 m3), linkokuivaus, varastointi sii- lossa (2 x 50 m3) ja kompostointi aumoissa asfaltoidulla avokentällä.
Kentän pinta-ala on 14 550 m2.
Puhdistamon lietteenkäsittelykapasiteettia lisätään vuoden 2004 loppuun mennessä rakentamalla toinen mädättämö (800 m3). Sa- malla lietteen käsittelyä muutetaan siten, että mädättämöön syötet- tävä liete ryhdytään tiivistämään toisessa nykyisin mädätetyn lietteen välivarastona olevassa tiivistämössä.
Kompostikentän suoto- ja valumavedet johdetaan puhdistamolle kä- sittelyprosessin alkuun. Liete ajetaan siiloista kompostikentälle kuo- resta ja hevosenlantakutteriseoksesta koostuvan sidepatjan päälle, sekoitetaan ja nostetaan aumaksi. Aumoista kompostimassa siirre- tään jälkikypsytykseen vuoden kuluttua ja siitä edelleen valmiin liet- teen välivarastointiin hiekka-alustalla.
Mädättämökaasun käsittely
Mädättämökaasu poltetaan nykyisin kattilassa. Lietteenkäsittelyn uusimisen yhteydessä hankitaan uusi kaasumoottori ja generaattori biokaasun tehokkaampaa hyödyntämistä varten. Laitteet sijoitetaan uuteen rakennukseen. Kaasumoottorin mitoitusarvot ovat seuraavat:
Kaasumäärä 92 m3n/h
Sähköteho 200 kW
Lämmitysteho 330 kW
Biokaasu ryhdytään keräämään molemmista mädättämöistä sa- maan, mädätetyn lietteen varastoaltaan päälle sijoitettavaan kaasu- kelloon. Biokaasun vedenerotusjärjestely uusitaan rakentamalla uusi sepelisuodin. Nykyinen ylijäämäkaasun soihtupoltin korjataan yhtei- seksi molemmille reaktoreille. Nykyinen biokaasukattila jää varalait- teeksi ja se kytketään osaksi uutta kaasujärjestelmää. Sähköä ja lämpöä tuotetaan lähinnä puhdistamon omaa käyttöä varten.
Kemikaalit, polttoaineet ja energian käyttö
Fosforin saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia. Vuonna 2002 sen kulutus oli keskimäärin 163 g/m3 ja yhteensä 584 000 kg. Alkali- teetin nostamiseen ja pH:n säätöön voidaan käyttää tarvittaessa kalkkia. Jälkiselkeytyksen tehostamiseksi käytetään polymeeriä, vuonna 2002 keskimäärin 0,5 g/m3 ja yhteensä 1 950 kg. Lisäksi polymeeriä käytetään lietteen kuivauksessa, vuonna 2002 yhteensä 4 620 kg.
Kemikaaleista ferrosulfaatti, kalkki ja polymeeri säilytetään varastoal- taissa, öljyt tynnyreissä ja aerosolit käyttöpakkauksissa.
Polttoaineiden, kemikaalien ja sähkön keskimääräiset käyttömäärät, suurimmat varastointimäärät ja käyttötarkoitukset ovat seuraavat:
Kemikaali Käyttömäärä Varasto Käyttötarkoitus
Biokaasu 500 000 m3/a Lämmitys Maakaasu 150 000 m3/a Lämmitys Ferrosulfaatti 450 t/a 40 t Fosforin saostus Polymeeri 5 t/a 1 t Lietteen kuivaus ja
jäteveden jälkiselkeytys
Kalkki Tarvittaessa 20 t Alkaliteetin/pH:n säätö
Asetyleeni 0,08 m3
Sähkö 2 200 MWh/a
Meijerijätevesien neutralointikemikaalien, rikkihapon ja lipeän varas- tointia varten rakennetaan uusi rakennus.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)
Puhdistamo edustaa uusinta tekniikkaa niin jäteveden käsittelypro- sessin kuin lietteenkäsittelynkin osalta.
Typenpoistossa hyödynnetään mahdollisimman paljon jäteveden omaa hiilisisältöä. Prosessissa voidaan kemiallisen saostuksen ohel- la käyttää myös tehostettua biologista fosforin poistoa.
Lietteen mädätyksessä orgaanista ainetta hajotetaan ja muutetaan energiaksi biokaasuna mahdollisimman paljon. Samalla lietemäärä vähenee. Liete kuivataan madollisimman kuivaksi kuljetuskustannus- ten ja jälkikompostoinnin tukiaineen tarpeen minimoimiseksi. Puh- distamon saneerauksen yhteydessä vuonna 2001 biokaasun käyttöä
tehostettiin uusilla tehokkailla polttolaitteilla ja kevyt polttoöljy korvat- tiin vähemmän hiilidioksidipäästöjä tuottavalla maakaasulla. Kaikki hyödyntämiskelpoinen lämpöenergia biokaasusta otetaan talteen.
YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN
Jätevedet Vesistöön johdettujen BOD7ATU-, fosfori- ja typpipitoisuuksien ja - päästöjen sekä poistotehojen (%) vuosikeskiarvot olivat vuosina 1999 – 2003 seuraavat:
BOD7ATU Fosfori Typpi Ammoniumtyppi Vuosi
mg/l kg/d % mg/l kg/d % mg/l k/d % mg/l kg/d % 1999 3,3 33 99 0,21 2,1 97 18 175 54 1,8 18 95 2000 6,2 78 98 0,23 2,9 97 13 165 68 4,9 63 88 2001 3,3 39 99 0,17 2,0 97 12 138 71 0,5 5 99 2002 3,9 42 99 0,17 1,9 98 11 117 76 1,5 16 97 2003 4,5 44 99 0,21 2,1 98 13 130 781) 1,1 11 98
1) Typenpoistoteho näytteenottokerran 8.10.2003 poikkeava tulos mukaan lukien. Ilman sanottua tarkkailukertaa poistoteho olisi 75 %.
Käsitellyn jäteveden pitoisuuksien ei otaksuta tulevaisuudessa muut- tuvan muuten kuin hulevesien vähenemisestä johtuen, joten vesistö- kuormituksen arvioidaan kasvavan samassa suhteessa talousvesi- määrän kasvun kanssa. Mikäli vesistöön johdettavan jäteveden määrä olisi vuonna 2010 arvion mukainen 14 800 m3/d ja sen BOD7ATU:n sekä fosfori- ja typpipitoisuuksien arvot 4 mg O2/l, 0,2 mg P/l ja 12 mg N/l, keskimääräinen vesistöpäästö olisi vuonna 2020 noin 1,4-kertainen nykyiseen verrattuna:
BOD7ATU 59 kg O2/d
Fosfori 3 kg P/d Typpi 176 kg N/d
Puhdistamon neljännesvuosikeskiarvoina laskettu käsittelytulos oli vuonna 2003 seuraava:
Jakso kuukaudet
I 1-3
II 4-6
III 7-9
IV1) 10-12 Virtaama
Käsitelty Ohitus Vesistöön
m3/d m3/d m3/d
9 060 0 9 060
11 400 0 11 400
8 350 0 8 350
10 700 1 10 700 BOD7ATU
Tuleva Vesistöön Tuleva Vesistöön Puhd. teho
kg/d kg/d mg/l mg/l %
3 500 60 390 6,6 98
3 300 51 290 4,5 98
3 900 25 470 3,0 99
5 300 (3 800) 41 500 (350) 3,9 99 CODCr
Tuleva Vesistöön
kg/d kg/d
6 900 370
6 200 420
7 800 250
13 000 (8 200) 390
Tuleva Vesistöön Puhd. teho
mg/l mg/l %
760 41 95
540 37 93
930 30 97
1 200 (770) 37 97 (95) Fosfori
Tuleva Vesistöön Tuleva Vesistöön Puhd. teho
kg/d kg/d mg/l mg/l %
83 2,3 9,2 0,25 97
80 2,3 7,0 0,20 97
97 2,2 12 0,26 98
200 (100) 1,5 19 (9,4) 0,14 99 Typpi
Tuleva Vesistöön Tuleva Vesistöön Puhd.teho
kg/d kg/d mg/l mg/l
%
530 110 58 12
79
510 170 45 15
67
500 81 60 10
84
840 (560) 150 78 (53) 14 82 (73) NH4-N
Vesistöön Vesistöön Nitrif. aste
kg/d mg/l %
18 2,0 97
7,1 0,6 99
0,6 0,1 100
19 1,8 98 (97) Kiintoaine
Vesistöön Vesistöön Puhd.teho
kg/d mg/l %
63 7,0 99
71 6,2 98
24 2,9 99
53 4,9 99
1) Suluissa tulos ilman yhden näytekerran (8.10.2003) muista suuresti poikkeavaa, tulevaa jätevettä koskevaa määritystulosta, jonka oikeellisuus on jäänyt epäselväksi.
Viitaten Kuopion yliopiston tutkimukseen hygieenisen kuormituksen vähentämismahdollisuuksista (Tekesin julkaisu "Puhdistetun jäteve- den infektiivisten mikrobien vähentäminen" Kuopio 2002), jossa ha- kija on ollut mukana, hakija on arvioinut, että vesistöön johdettavan jäteveden hygieenisen laadun parantamiseksi tarvittavan hiek- kasuodatuksen ja UV-desinfioinnin vuotuiskustannukset olisivat 6 – 7 snt/m3. Arvio perustuu edellä mainitun selvityksen laskelmaan, jonka mukaan 10 000 m3/d käsittelevän puhdistamon hiekkasuoda- tuksen ja UV-desinfiointilaitoksen investointikustannukset ovat 2,2 miljoonaa euroa ja käyttökustannukset 47 000 €/a.
Hakija on esittänyt, että lupa myönnettäisiin nykyisin lupaehdoin.
Päästöt ilmaan Typenpoisto tuottaa ilmaan hiilidioksidin ohella typpikaasua. Jäteve- den käsittelyn metaanipäästöjen on arvioitu vuonna 2001 olleen noin 7 000 kg/a. Laskuvesistöön johdetun typpikuormituksen aiheuttami- en typpioksiduulipäästöjen on arvioitu vuonna 2001 olleen noin 800 kg/a. Puhdistamon toiminnasta ei aiheudu pölypäästöjä.
Puhdistamon pääasialliset hajulähteet ovat jäteveden esikäsittely ja mädätetyn lietteen jälkikompostointi. Sisätiloissa tapahtuvan esikä- sittelyn hajupäästöjä voidaan vähentää johtamalla ilmanvaihtoilma hajunpoistokäsittelyn (esimerkiksi kostutus ja biosuodatus) kautta ul- koilmaan.
Jälkikompostointiin johdettavan lietteen orgaanisesta aineesta suurin osa on hajonnut jo mädätyksessä, joten kompostoinnin hajupäästöt ovat vähäisemmät kuin pelkästään kuivattua lietettä kompostoitaes- sa. Hajuhaitan välttämiseksi mädätetty liete esikäsitellään mahdolli- simman nopeasti jälkikompostointia varten sekoittamalla siihen riittä- vän kuivaa ja karkeaa tukiainetta. Tukiaineen itsensä tulisi olla mah- dollisimman hitaasti hajoavaa, esimerkiksi kuivasta ja puhtaasta puutavarajätteestä karkeaksi murskattua haketta. Tukiaineen lisää- misen jälkeen seoksen kuiva-ainepitoisuuden olisi oltava vähintään 40 %. Jälkikompostoinnin hajupäästöjen määrää voidaan vähentää myös pitämällä kentällä olevan lieteseoksen määrä mahdollisimman pienenä. Tämä edellyttää kompostoinnin hoitamista siten, että or- gaaninen aine hajoaa mahdollisimman nopeasti. Aumaa on käännet- tävä riittävän usein ja sen kosteutta on säädettävä kastelemalla. En- simmäisen käännön tulisi tapahtua jo muutaman päivän kuluttua auman valmistumisesta ja seuraavan noin viikon kuluttua edellises- tä. Edullisissa olosuhteissa riittävä jälkikompostointiaika on 10 – 14 viikkoa.
Päästöt maaperään Toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään eikä pohjaveteen. Al- taat ovat vesitiiviitä. Altaiden kunto on tarkastettu vuonna 2001. Liet- teen jälkikompostointi- ja varastointialueet on päällystetty tiiviillä kes- topäällysteellä.
Melu ja liikenne Meijerijäteveden tasausaltaan ilmakompressori on äänieristetty. Hie- kanerotuksen ja ilmastusaltaiden kompressorit on sijoitettu betonira- kennuksiin, joten niistä ei aiheudu melua puhdistamotilojen ulkopuo- lelle.
Toimintaan liittyvän liikenteen määrä on nykyisin seuraava:
Kuljetuskalusto Tarkoitus Liikennemäärä
Ulkoinen liikenne
Kuorma-auto Sakokaivolietteen tuonti 10 kertaa/työpäivä Kuorma-auto Välpelavojen tyhjennys 1-2 kertaa/viikko Kuorma-auto Kompostin seosaineen tuonti 2-3 kertaa/viikko Kuorma-auto Kompostin pois kuljetus 800 kertaa/vuosi
Kuorma-auto Kemikaalien tuonti Kerran 3 viikossa
Oma liikenne
Traktori Kompostointi ja auraukset 6-8 h/työpäivä
Henkilöauto Työmaa-ajot 2-5 h/työpäivä
Henkilöauto Työmatkat 2-4 autoa/työpäivä
Henkilöauto Satunnaiset vierailijat 1-10 autoa/viikko
Tavarantoimittajat ajavat portista. Sako- ja umpikaivolietteen tyhjen- nyspaikka on portin lähellä. Kuivattu liete ajetaan traktorilla siilosta kompostointikentälle. Kompostoitu liete kuljetetaan pois tontin poh- jois- ja itäpuolelle rakennettua tietä pitkin. Lähtevän liikenteen mää- rän kehitys riippuu tulevista lietteenkäsittelyratkaisuista.
Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen
Varsinaisessa jäteveden puhdistusprosessissa syntyviä jätteitä ovat puhdistamoliete, välppäjäte sekä hiekan ja rasvanerotuksessa syn- tyvä jäte. Muusta toiminnasta syntyy paperi-, lasi-, seka- ja metallijä- tettä sekä ongelmajätettä.
Vuosittain syntyvien jätteiden keskimääräiset määrät ja jätteiden si- joituskohteet ovat nykyisin seuraavat:
Jätelaji Jäte- tyyppi1)
Määrä t/a
Sijoituskohde Puhdistamoliete2), ka 25 % 1 4 0002) Viherrakennus3) Välppäjäte, ka 30 % 1 180 Kaatopaikka Hiekan/rasvanerotuksen
jäte, ka 5 %
1 30 Kaatopaikka Paperijäte 1 0,2 Paperinkeräys Lasijäte 1 0,01 Lasinkeräys Sekajäte 1 - Kaatopaikka Metallijäte 2 0,5 Metallinkeräys Öljyjäte 3 0,2 Ekokem Oy
1) 1 = tavanomainen jäte, 2 = pysyvä jäte ja 3 = ongelmajäte
2) Mädätetty ja kuivattu puhdistamoliete ennen kompostointia
3) Kompostoinnin jälkeen
Herajoen meijeriltä johdettavan jätevesikuormituksen kasvu lisää puhdistamolietteen määrän 1,3 – 2-kertaiseksi nykytilanteeseen ver- rattuna. Toisen mädättämön rakentaminen mahdollistaa lietteen pi- temmän viipymän. Tämän vuoksi mädätetyn lietteen määrä ei kasva nykyisestä samassa suhteessa ylijäämälietteen muodostumisen kanssa.
Meijerijätevesien esikäsittelyprosessin suunnittelun yhteydessä tehty arvio huomioon ottaen mädätetyn ja kuivatun puhdistamolietteen määräksi on arvioitu 3 700 – 5 700 kg TS/d, kuiva-ainepitoisuudeksi 26 % ja lietteen määräksi 14 – 22 m3/d meijerin laajennuksen ja Hausjärven jätevesien käsittelyn aloittamisen jälkeen.
Kuivatun puhdistamolietteen raskasmetallipitoisuudet olivat vuosina 1999 – 2002 tarkkailutulosten mukaan viljelykäyttöön sallittuja enimmäispitoisuuksia pienemmät lukuun ottamatta nikkeliä vuoden 1999 näytteissä ja lyijyä yhdessä näytteessä vuonna 2002.
Kompostoidun lietteen käyttöä on mahdollista lisätä nykyisestä, mikä vähentää jatkovarastoinnin määrää.
Hakija selvittää parhaillaan Kierokapula Oy:n kanssa mahdollisuuk- sia lietteen polttoon ja muihin keskitettyihin lietteenkäsittelyratkaisui- hin. Riihimäen puhdistamolietettä on käytetty myös tutkimuksessa, joka koskee lahosuojatun puun hävittämistä polttamalla se yhdessä muun jätteen kanssa. Myös tämä selvitystyö on vielä kesken.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset puhdistamon ympäristöön
Puhdistamon ei katsota aiheuttavan lainsäädännön tarkoittamaa me- luhaittaa kiinteistön ulkopuolelle. Vesihuoltolaitoksen tietoon ei ole tullut valituksia melusta.
Merkittävimmät hajuvaikutukset ympäristöön aiheutuvat mädätetyn lietteen jälkikompostoinnista ja jäteveden esikäsittelystä. Mädätys- käsittelyn jälkeen vielä anaerobisessa tilassa olevasta lietteestä va- pautuu ympäristöön muun muassa voimakkaasti haisevia pelkisty- neitä rikkiyhdisteitä. Aumojen kääntö on aiheuttanut muutamia vali- tuksia hajusta.
Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön
Vaikutukset veden laatuun
Vesistötarkkailun tuloksissa puhdistamolta johdettujen jätevesien vaikutus on näkynyt Vantaanjoessa purkupaikalta noin 4 km:n pääs- sä olevalla tarkkailupisteellä V84 happipitoisuuden lievänä laskuna sekä fosfori- ja typpipitoisuuksien nousuna. Bakteeripitoisuudet ovat kohonneet ajoittain. Kuormituksen vaikutus on näkynyt selvänä vielä 9 km:n päässä olevalla tarkkailupisteellä, mutta kauemmaksi alavir- taan siirryttäessä puhdistamolta johdetun kuormituksen vaikutuksia on vaikea erottaa hajakuormituksen ja muun pistekuormituksen vai- kutuksista.
Puhdistamolta nykytilanteessa johdetun jäteveden aiheuttaman joki- veden BOD7ATU-arvon sekä fosfori- ja typpipitoisuuden laskennalli- sen nousun merkittävyys tarkkailupisteillä V84, V44 (40 km alempa- na) ja V24 (62 km alempana) keskivirtaama- (MQ) ja keskialivirtaa- matilanteessa (MNQ) on seuraava:
Param. Virt. V84 V44 V24
BOD7ATU MQ MNQ
Merkityksetön Havaittava
Merkityksetön Merkityksetön
Merkityksetön Merkityksetön Fosfori MQ
MNQ
Merkittävä
Erittäin merkittävä
Pieni Merkittävä
Merkityksetön Melko pieni Typpi MQ
MNQ
Merkittävä
Erittäin merkittävä
Pienehkö Suuri
Pieni Merkittävä Päästöjen suuretessa myös vaikutukset kasvavat.
Vaikutukset kaloihin ja muihin vesieliöihin
Pistemäinen jätevesikuormitus köyhdyttää Vantaanjoen kalalajistoa joen yläjuoksulla, jossa jäteveden pitoisuus ja jokeen joutuvien sa- tunnaispäästöjen riski ovat suuret. Joen yläjuoksulla koskien ja virta- paikkojen kalasto on köyhempää kuin joen keski- ja alajuoksulla.
Riihimäen jätevesien vaikutusalueella kaloissa on todettu hieman enemmän haju- ja makuhaittoja kuin Vantaanjoen vesistön alueella keskimäärin. Kalojen elohopeapitoisuudella ei ole havaittu olevan yhteyttä pistekuormitukseen. Lähin tunnettu Vantaanjoen vesistöalu- een rapuesiintymä on noin 30 km alavirtaan. Vuoden 2000 kalasto- tutkimuksessa siinä ei havaittu jätevesiin viittaavia vaikutuksia.
Useimmat vesistöalueen pohjaeläinlajit ovat yleisiä ja reheviä oloja sietäviä. Vuoden 2000 tutkimuksessa pohjaeläinyhteisöt olivat melko monipuolisia, mikä kertoo vesistön kohtuullisesta tilasta. Veden laa- dun suhteen herkimpien lajien alhainen lukumäärä osoittaa kuitenkin haja- ja pistekuormituksen vaikutusta. Vuoden 2002 tutkimuksessa pohjaeläimistössä ei havaittu eroja Riihimäen jätevesien purkupai- kan ylä- ja alapuolisten näytepisteiden välillä. Vuoden 2002 tutki- muksessa koskien pohjaeläimistö ilmensi Riihimäen jätevesien vai- kutusalueella hieman heikompaa veden laatua kuin purkupaikan yläpuolella.
Vaikutukset vesistön virkistyskäyttöön
Joen virkistyskäyttöä haittaavat jätevesien bakteerit ja kesäaikana mahdollisesti myös ravinteiden aiheuttama leväsamennus.
LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu
Puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailu on tarkoitus toteuttaa hake- mukseen liitetyn, 14.11.2003 päivätyn Riihimäen jätevedenpuhdis- tamon käyttö- ja kuormitustarkkailuohjelman mukaisesti. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettu Hämeen ympäristökeskuksen hyväk- symällä tavalla.
Käyttötarkkailun tiedot tallennetaan prosessinhallintajärjestelmään, joka huolehtii asetusarvojen mukaisesta kemikaaliannostuksesta.
Puhdistamon käyttöpäiväkirjaan kirjataan päivittäin muun muassa lähtevän jäteveden liukoisen fosforin ja ammoniumtypen pitoisuudet.
Kuormitus/päästötarkkailussa otetaan kokoomanäytteet virtaamaoh- jatuin ottimin tulevasta ja lähtevästä jätevedestä 24 kertaa vuodessa.
Lisäksi otetaan näytteet myös esiselkeytetystä jätevedestä ja meije- rijätevesien erillisestä esikäsittelystä yhteiseen käsittelyyn johdetta- vavasta jätevedestä. Lingoilla kuivatun lietteen laatua tutkitaan vä- hintään kolme kertaa vuodessa 3 – 4 päivän kokoomanäytteestä.
Näytteiden ottokohdat, niiden vuotuinen lukumäärä ja niistä tehtävät määritykset ovat seuraavat:
Näyte 1) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 pH, kok.typpi ja kok.fosfori 24 24 24 24 3 Alkaliteetti, BOD7ATU ja CODCr 24 24 24 24
NH4-N 24 24 24
Liuk.fosfori 24 24
Kiintoaine 24 24 24 24 48 24
Hehkutushäviö 48
Rauta 24
Kuiva-aine 24 24
Hehkutusjäännös 3
Hg, Cd, Cr, Cu, Ni, Pb ja Zn 3
1) Näytteiden ottokohdat/kohteet ovat seuraavat:
1. Tuleva jätevesi (ilman 5. Ilmastusaltaan (aktiivi)liete meijerijätevettä) 6. Kuivattava (tiivistetty) liete 2. Esiselkeytetty jätevesi 7. Kuivattu liete
3. Esikäsitelty meijerijätevesi 8. Rejektivesi (lietteen kuiv.) 4. Lähtevä (käsitelty jätevesi) 9 Kuivattu liete (kokooman.)
Tarkkailusta laaditaan neljännesvuosi- ja vuosiyhteenvedot.
Lietekentällä on oma tarkkailuohjelmansa. Riihimäen kaupungin ym- päristölautakunnan hakemuksesta antamaansa lausuntoon liittämän kompostointikentän tarkkailuohjelman mukaan lietekentän salaojasta keväällä otetusta näytteestä määritetään arseeni, molybdeeni, vana- dium, sulfaatti, kromi seleeni ja kloridi sekä kentän läheisyydessä olevasta tarkkailuputkesta keväällä otetusta pohjavesinäytteestä ja kentän ulkopuolisesta ojasta keväällä ja syksyllä olevasta pintavesi- näytteestä määritetään E. coli, fekaaliset streptokokit, nitriitti, nitraat- ti, ammonium, kokonaisfosfori, sähkönjohtavuus ja pH.
Vaikutusten tarkkailu Jäteveden vaikutuksia purkuvesistön veden laatuun ja pohjaeläimiin seurataan Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla osana Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailua. Jokialueella on 44 ve- den laadun tarkkailupistettä. Niistä otetaan perusnäytteet kuusi ker- taa vuodessa. Tarkkailuun sisältyy veden klorofyllimittauksia avo- vesiaikana. Vuosittain laaditaan myös yksityiskohtainen tarkkailu- suunnitelma, joka toimitetaan Uudenmaan ja Hämeen ympäristökes- kuksille hyvissä ajoin ennen vuoden vaihdetta. Vesistötarkkailun tu- lokset raportoidaan vuosittain.
Jäteveden vaikutuksia purkuvesistön kalakantoihin ja kalastukseen tutkitaan osana Vantaanjoen kalaston yhteistarkkailua. Tarkkailuun kuuluu kahden vuoden välein tehtäviä sähkökoekalastuksia, koera- vustuksia, poikasnuottauksia, kalojen maku- ja hajuhaittatutkimuksia ja pohjaeläintutkimuksia. Kalojen elohopeapitoisuutta tutkitaan neljän vuoden välein. Tarkkailuun kuuluu myös kalastuskysely, joka teh- dään kahden vuoden välein tuhannelle kalastusta harjoittavalle ja neljän vuoden välein henkikirjoitusrekisteristä poimitulle kolmelle tu- hannelle henkilölle. Tarkkailua valvovat Uudenmaan ja Hämeen TE- keskusten kalatalousviranomaiset.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Hakija on vuonna 1994 laatinut selvityksen, joka koskee puhdista- molla syntyvän biokaasun aiheuttamia vaaratekijöitä ja niiden huo- mioon ottamista normaalissa toiminnassa, kunnostus- ja huoltotöissä sekä mahdollisissa onnettomuustilanteissa. Puhdistamolle johdetta- vien meijerijätevesien pH-valvonnasta vastaa teollisuuslaitos. Puh- distamolla mahdollisia varatilanteita ja niiden ehkäisyä käsitellään myös puhdistamon suojelusuunnitelmassa vuodelta 1995.
Vesihydro Oy on laatinut vuonna 2001 puhdistamolle valmiussuunni- telman, joka sisältää poikkeustilanteiden varalle tehdyn riskikartoi- tuksen ja toimintaohjeet. Suunnitelmassa selvitetään sekä ulkoisia (jätevesiä tuottava teollisuus) että sisäisiä häiriölähteitä ja näiden vaikutuksia ympäristöön. Viemäriverkkoon liittyneillä teollisuuslaitok- silla on tehty omia riskikartoituksia. Vuonna 2004 on laadittu käyttö- suunnitelma jätevedenpuhdistamon toiminnasta KVR-urakan aikana ja häiriötilanteissa.
MUUT HAITTOJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUDET JA KORVAUKSET Lisäveden johtaminen
Uudenmaan liiton aloitteesta vuonna 1998 käynnistyneessä Van- taanjoki-projektissa on selvitetty mahdollisuuksia lisäveden johtami- seen Päijänne-tunnelista Vantaanjoen latvaosiin. Vuonna 2001 val- mistuneen selvityksen mukaan vesimäärän 0,5 m3/s johtamisesta Vantaajokeen Riihimäen yläpuolelle edellyttäisi noin 3 – 3,9 miljoo- nan euron investointikustannusta toteutusvaihtoehdosta riippuen.
Mikäli vettä johdettaisiin 1,0 m3/s, vastaava kustannus olisi 4,7 – 5,7 miljoonaa euroa, jos vesi johdettaisiin putkessa ja 7,9 miljoonaa eu- roa, jos vesi johdettaisiin tunnelissa.
Hakemuksessa ei esitetä lisäveden johtamista.
Kalatalousvelvoitteet Hakemuksessa ehdotetaan kalataloudellisten haittojen vähentämi- seen käytettävän, Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskukselle nykyi- sin maksettavan 33 000 markan suuruisen kalatalousmaksun korot- tamista vesistöpäästöjen kasvun vuoksi 15 % eli summaan 6 400
€/a.
Korvaukset Vahingonkorvauksia ei esitetä maksettaviksi.
HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 §:n nojalla annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa, Hausjärven, Nurmijärven ja
Tuusulan kunnissa sekä Helsingin, Hyvinkään, Riihimäen ja Vantaan kaupungeissa 3.3. – 2.4.2004.
Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Aamuposti -nimisessä sa- nomalehdessä 26.2.2004. Lisäksi kuulutuksesta on ilmoitettu erik- seen asianosaisille.
Lausunnot Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 §:n nojalla pyytä- nyt hakemuksesta lausunnot Hämeen ja Uudenmaan ympäristökes- kuksilta, Hämeen ja Uudenmaan TE-keskusten kalatalousyksiköiltä, Hausjärven, Nurmijärven ja Tuusulan kunnilta, Helsingin, Hyvinkään, Riihimäen ja Vantaan kaupungeilta sekä sanottujen kuntien ja kau- punkien ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta.
1) Nurmijärven kunnan ympäristölautakunta on todennut, että puhdistamon toiminta on ollut voimassa olevan luvan mukaista ja puhdistamon hoito pääsääntöisesti hyvää. Silti ohijuoksutuksia ta- pahtuu joka vuosi. Hausjärven ja meijerin jätevedet lisäävät puhdis- tamon aiheuttamaa kuormitusta Vantaanjokeen. Hakemukseen tulisi lisätä suunnitelma siitä, miten häiriötapauksista tiedotetaan riittävän ripeästi Vantaanjoen varren asukkaille ja muille haitankärsijöille.
2) Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on katsonut, että Vantaanjoen vesistöalueen jätevesikuormituksen kasvu yhdessä korkeana pysyvän hajakuormituksen kanssa voi heikentää Vantaan- joen ja Helsingin merialueen veden laatua. Laajennusten jälkeen Rii- himäen puhdistamo tulee olemaan joen suurin pistekuormittaja. Ym- päristölautakunta on esittänyt, että luvan saajan on 31.12.2009 mennessä tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi.
3) Riihimäen kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että Vantaanjoen pääuoman vesi on huonolaatuisinta Riihimäen jäteve- denpuhdistamon alapuolella, jossa kuivana aikana puolet vedestä on jätevettä. On ilmeistä, että hakemuksen mukainen 30 %:n kuormi- tuksen kasvu tulee näkymään Vantaanjoen tilan huononemisena.
Hausjärven jätevesien johtaminen Riihimäelle parantaa vesien tilaa Hausjärvellä mutta lisää kuormitusta Vantaanjokeen, jonka virkistys- käyttöarvon parantamiseksi on viime vuosina tehty paljon työtä.
Jätevesikuormituksen lisääntyessä on ensiarvoisen tärkeää, että puhdistamon toiminnalle asetettavat lupaehdot edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Myös puhdistamon ohijuoksutusten eh- käisemiseen on jatkossa panostettava mahdollisimman paljon. Ha- kemukseen liitetyt riskinarviointi sekä valmius- ja suojelusuunnitel- mat, jotka on tehty ennen kuin Lopen jätevesien johtaminen puhdis- tamolle alkoi, samoin toiminnan tarkkailusuunnitelma, on päivitettävä koskemaan nykyistä ja tulevaa toimintaa.
Teollisuuslaitosten poikkeavat jätevedet muodostavat puhdistamon toiminnalle keskeisen riskin, jonka minimoimiseksi myös Lopen ja Hausjärven kuntien on huolehdittava siitä, että viemäriverkostoon liit- tyneet teollisuuslaitokset laativat tavanomaisia ja satunnaispäästöjä
koskevat riskikartoitukset sekä solmivat teollisuusjätevesisopimukset kuntien vesihuoltolaitosten kanssa.
Hakemussuunnitelmassa ei ole mainintaa puhdistamolietteen kom- postikentän rakenteesta. Kentän saneeraus- ja laajennussuunnitel- ma on hyväksytty ympäristönsuojelulautakunnan päätöksellä 23.3.2000. Kentän rakenteena on käytetty 10 073 tonnia lentotuh- kaa, jonka seassa on rikinpoistotuotetta maksimissaan 10 %. Kentän pohja- ja pintavesiä on tarkkailtava vähintään voimassa olevan tark- kailuohjelman mukaisesti. Ympäristölautakunta on liittänyt lausun- toonsa edellä mainitun päätöksen ja kentän tarkkailusuunnitelman.
Kompostoidun lietteen hyötykäyttöä on tehostettava nykyisestä.
Myös Lopen ja Hausjärven kuntien tulee osaltaan hyödyntää tuotetta omassa toiminnassaan. Kompostikentän mitoitus on tarkistettava vastaamaan lisääntyvää lietteen määrää. Välivarastointipaikkojen tu- lee olla sellaisia, ettei niiden käytöstä aiheudu ympäristön pilaantu- mista, kuten päästöjä pinta- tai pohjavesiin tai hajuhaittaa.
4) Tuusulan kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta on toden- nut, että hakemukseen liittyvän selvitysaineiston laajuus olisi edellyt- tänyt jäsennellympää yhteenvetoa nykyisestä puhdistamotoiminnas- ta sekä hakijan esittämistä tehostamistoimenpiteistä ja uusista lu- pamääräyksistä. Hakemuksessa esitetty selvitys toimintaan liittyvistä riskeistä on puutteellinen ottaen huomioon Hausjärveä koskevat viit- teelliset tiedot teollisuusjätevesistä. Lupakäsittelyssä on erityistä huomiota kiinnitettävä puhdistamolle johdettavista teollisuusjäteve- sistä puhdistusprosessille mahdollisesti aiheutuviin riskeihin ja poik- keuksellisiin kuormitustilanteisiin.
Seurantatutkimusten mukaan puhdistamon vaikutus Vantaanjoen ravinnekuormitukseen on vielä Tuusulan kunnankin alueella kes- kialivirtaamatilanteessa merkittävä, minkä vuoksi puhdistamon seu- rantatiedot on toimitettava tiedoksi myös Tuusulan ympäristö- ja ra- kennuslautakunnalle. Raportointivelvollisuuden tulee koskea myös puhdistamon päästöihin vaikuttavia käyttöhäiriötilanteita ja onnetto- muuksia.
Puhdistamon ja siihen kiinteästi liittyvän jätevesilietteen komposti- kentän luvat tulee ympäristönsuojelulain 2 §:n mukaisesti käsitellä toimintakokonaisuutena. Luvassa tulee antaa määräaika, mihin mennessä hakijan tulee esittää uusi hakemus lupamääräysten tar- kistamiseksi.
5) Hausjärven kunnan ympäristölautakunta on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksen johdosta.
6) Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä on esittä- nyt, että puhdistamon riskinarviointi sekä valmius- ja suojelusuunni- telmat tulee päivittää vastaamaan tulevaa tilannetta, ohijuoksutusten ehkäisemiseen on jatkossa kiinnitettävä huomiota, kasvavaa liete- määrää varastoitaessa on huolehdittava, että siitä ei aiheudu pääs-
töjä pohja- tai pintavesiin eikä hajuhaittaa ympäristöön ja että liete on käsiteltävä niin, että siitä ei aiheudu zoonoosiriskiä, mikäli lietettä toimitetaan maatalouskäyttöön.
7) Nurmijärven kunnan terveyslautakunta on todennut, että Van- taanjoki on runsasravinteinen ja sen hygieeninen laatu välttävä. Jo- kea käyttävät myös luontoharrastajat ja se on Helsingin Veden vara- vesilähde. Globalisaation myötä jätevesiin tulee muun muassa uusia viruksia, bakteereita ja alkueläimiä. Jotta jokivettä voisi käyttää tule- vaisuudessa varavesilähteenä ja esimerkiksi vihannesten kasteluun ja virkistykseen, sen tulee olla vapaa viruksista ja muista terveyttä vaarantavista tekijöistä.
Terveyslautakunta on pitänyt hyvänä asiana, että puhdistusproses- sissa on huomioitu desinfiointitarve, mutta lautakunta pitää suota- vampana kehittää kloorauksen sijasta muita jatkuvatoimisia ratkaisu- ja, esimerkiksi UV- ja hiekkasuodatusyhdistelmää. Kloorausta tulisi käyttää vain erityistilanteissa.
8) Vantaan kaupungin ympäristölautakunta on esittänyt, että lai- toksen ohituksiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Viitaten Vantaan- joen vesistöalueen jätevedenpuhdistamoiden kuormituksen kasvuun, mikä yhdessä maatalouden ja haja-asutuksen aiheuttaman kuormi- tuksen kanssa voi heikentää jokiveden laatua, lautakunta on esittä- nyt, että hakemus nyt annettavien lupamääräysten tarkistamiseksi olisi tehtävä 31.12.2009 mennessä.
9) Helsingin kaupunginhallitus on puoltanut hakemusta siten, että luvan saajalle asetetaan velvoite hakea lupamääräysten tarkistamis- ta 31.12.2009 mennessä, koska vesistöalueen jätevesikuormituksen kasvu yhdessä korkeana pysyvän hajakuormituksen kanssa voi hei- kentää Vantaanjoen ja Helsingin merialueen veden laatua.
10) Hyvinkään kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että asutuksen keskittyminen Vantaanjokivarteen vaikuttaa merkittävällä tavalla joen virkistysarvoon. Jokea käytetään monipuolisesti muun muassa virkistyskalastukseen, melontaan, ulkoiluun ja opetuskoh- teena. Joki on myös Helsingin ja Vantaan kaupunkien vedenhankin- nan varavesistö. Ohijuoksutuksia tapahtuu vuosittain ja puhdistamol- le johdettavan jätevesikuormituksen kasvu lisää Vantaanjoen kuor- mitusta. Jätevesien käsittelyn keskittämisestä Riihimäen puhdista- molle sekä meijerijätevesistä johtuva rakentaminen ja uuden tekno- logian käyttöön otto puhdistamolla lisäävät päästöriskiä Vantaanjo- keen. Rakentamisen aikana on ohijuoksutusriski.
Ympäristölautakunta on esittänyt, että vesistötarkkailun tulisi toimin- nan alkuvaiheessa olla tehokkaampaa, luvan saajalla tulisi olla val- miudet informoida alapuolisen jokivarren väestöä ja muita mahdolli- sia haitankärsijöitä häiriötilanteen sattuessa ja hakemusta tulisi täy- dentää tiedotussuunnitelmalla.
11) Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että hyvästä puhdistustehosta huolimatta Riihimäen jätevedet aiheuttavat huomattavaa haittaa Vantaanjoen kalakannoille ja kalastukselle.
Kuormitus on suuri purkuvesistön kokoon nähden. Vuonna 2002 Vantaanjokeen johdetun jäteveden fosforipitoisuus oli yli kolminker- tainen ja typpipitoisuus lähes kymmenkertainen joen taustapitoi- suuksiin verrattuna. Haitta ilmenee muun muassa kalojen luontaisen lisääntymisen heikkoutena, rapuistutusten epäonnistumisena sekä kalayhteisön särkivaltaisuutena. Vaikka keskimääräinen puhdistus- taso on hyvä, ajoittain jokeen joutuu puhdistamatonta jätevettä ja ly- hytaikainenkin päästö voi olla hyvin haitallinen kalakannoille. Jäteve- sipäästöt ovat aiheuttaneet jo nykytilanteessa kalakuolemia ja hei- kentäneet olennaisesti velvoitehoidon tuloksia.
Lausunnon antaja on katsonut, että luvan saajan tulee edelleen tark- kailla toiminnan vaikutuksia Vantaanjoen vesistön kalakantaan Uu- denmaan ja Hämeen TE-keskusten hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan suorittaa osana Vantaanjoen kalataloudellista yhteistarkkai- lua. Hakijan tulee lisäksi maksaa vuosittain 7 000 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi vaikutusalueen kalakannoille aiheute- tun haitan vähentämiseen. Kalatalousmaksun korottaminen on pe- rusteltua lisääntyvän jätevesikuormituksen vuoksi. Laimennusolo- suhteiden parantamiseksi hakijan on varmistettava lisäveden johta- minen Päijänne-tunnelista purkupaikan yläpuoliselle jokiosuudelle ennen kuin Hausjärven ja uusien meijerijätevesien johtaminen puh- distamolle aloitetaan.
12) Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että puh- distamon alapuolisen vesistönosan kehittämiseksi kalastuskohteena sinne johdettavaa jätevesikuormaa olisi merkittävästi vähennettävä.
Vantaanjoen yläosan ekologinen ja kalataloudellinen tila käy kestä- mättömäksi, mikäli kuorma vielä nykyisestä kasvaa. Lisäkuormaa ei voida hyväksyä ilman, että samalla ryhdytään johtamaan puhdasta lisävettä Vantaaseen. Vaihtoehtona on jätevesien johtaminen koko- naan muualle. Tätä edellyttävät myös ympäristönsuojelulain 4 §:n periaatteet haittojen minimoinnista ja ympäristön kannalta parhaasta käytännöstä. Lisäveden johtamismahdollisuuksia koskevan selvityk- sen linjausvaihtoehdoista Lallujärveen päätyvä (siirtovesilinja 2) on kalataloudellisesti paras. Tämä parantaisi myös puhdistamon ylä- puolella olevien kunnostettujen koskien vesitilannetta.
TE-keskus on katsonut, että lupa voidaan myöntää, mikäli kuormi- tusta edelleen mahdollisuuksien mukaan vähennetään ja luvan saaja määrätään (1) yhteistyössä muiden alueen kuormittajien kanssa tarkkailemaan jätevesiensä vaikutusta purkuvesistön kalakantoihin ja kalastukseen Hämeen ja Uudenmaan TE-keskusten hyväksymän ohjelman mukaan, (2) maksamaan vuosittain tammikuun loppuun mennessä Hämeen TE-keskukselle 7 000 euron kalatalousmaksu käytettäväksi purkuvesistön kalataloudellisten haittojen vähentämi- seen, kuten velvoitehoidon suunnitteluun, kalojen ja rapujen istutta- miseen, istutusten tuloksellisuuden selvittämiseen sekä muihin tar- peellisiin kala- ja rapukannan hoitotoimiin jätevesien vaikutusalueella
sekä (3) jatkamaan lisäveden johtamista koskevia selvityksiä ja pa- nemaan viimeistään vuoden 2005 loppuun mennessä lupavirastossa vireille hakemus lisäveden johtamiseksi Vantaajoen yläosaan.
13) Hämeen ympäristökeskus on todennut, että puhdistamoliet- teen määrän lisääntymisestä huolimatta lietteen jälkikäsittelykenttää ei ilmeisesti aiota laajentaa ja että lietteen määrän lisääntyessä kak- sinkertaiseksi saattaa ongelmaksi tulla myös hyötykäyttökohteiden löytyminen lietteelle. Ympäristökeskus on esittänyt, että luvassa tulisi antaa määräys suurimmasta puhdistamolietteen käsittelyalueella kerrallaan säilytettävästä puhdistamolietteen määrästä. Jos säilytet- tävän lietteen määrä suurenee nykyisestä, asfaltoitua kenttää tulee vastaavasti suurentaa.
Viitaten valtioneuvoston periaatepäätökseen 19.3.1998 vesiensuoje- lun tavoitteista vuoteen 2005 ja sen perusteella annettuun ympäris- töministeriön päätökseen 30.3.2000 vesiensuojelun toimenpideoh- jelmasta vuoteen 2005 ympäristökeskus on esittänyt, että fosforin osalta lupamääräykseksi tulisi asettaa 0,5 mg/l:n pitoisuus laskettu- na neljännesvuosikeskiarvona ja lisäksi 0,3 mg/l:n pitoisuus lasket- tuna vuosikeskiarvona. Vastaavien reduktioprosenttien tulisi olla 95 ja 96 %.
Viitaten Euroopan yhteisöjen komission kannanottoon, jonka mu- kaan kaikilla yli 10 000 asukasvastineluvun yhdyskuntajäteveden- puhdistamoilla tulisi Suomessa poistaa myös typpeä direktiivin 91/271/ETY mukaisesti sekä HELCOM-suositukseen 16/9, jonka pe- rusteella typelle herkillä esialueilla puhdistamolta lähtevän veden ko- konaistyppipitoisuuden vuosikeskiarvo saisi olla korkeintaan 15 mg/l ja vastaava reduktio 70 - 80 %, ympäristökeskus on esittänyt, että typen osalta lupamääräykseksi tulisi asettaa 15 mg/l:n pitoisuus ja 70 %:n reduktio siten, että mainitut arvot on saavutettava aikana, jol- loin veden lämpötila laitoksen biologisessa prosessissa on vähintään 12 °C, ja ottamatta huomioon poikkeuksellisista tilanteista, kuten rankkasateista johtuvia veden laadun ääriarvoja.
Lupamääräyksissä on edellytettävä, että teollisuusjätevesisopimuk- set toimitettaan tiedoksi Hämeen ympäristökeskukselle. Todeten edellä mainittujen valtioneuvoston ja ympäristöministeriön päätösten edellyttävän, että yhdyskuntien jätevesihaittojen vähentämisessä kiinnitetään huomiota viemärien vuotovesien vähentämiseen ja vie- märeiden parantamiseen, ympäristökeskus on esittänyt, että ympä- ristökeskukselle olisi vuosittain, esimerkiksi tarkkailun vuosiyhteen- vedon yhteydessä toimitettava tieto tehdyistä vuotovesien vähentä- mistoimista. Tarkkailumääräyksiin olisi liitettävä maininta, jonka mu- kaan tarkkailuohjelmaa tullaan tarvittaessa muuttamaan vesipuitedi- rektiivin edellyttämällä tavalla.
Ympäristökeskus on todennut, että hakemuksessa ei ole esitetty riittävää selvitystä toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista eikä toimista onnettomuustilan- teissa.
14) Uudenmaan ympäristökeskus on todennut, että Vantaanjoelle kohdistuu suuri virkistyskäyttöpaine, mutta joen virkistyskäyttöä hait- taavat muun muassa joen vähäinen virtaama etenkin latva-alueilla, jokiveden luontainen sameus sekä ajoittain korkeat bakteeripitoisuu- det. Vantaanjoen yleinen käyttökelpoisuus onkin huono Riihimäeltä Hyvinkään rajalle asti. Jokialueella fosfori on levätuotantoa rajoittava ravinne, mutta käytännössä levätuotantoa rajoittaa veden sameus.
Helsingin edustan merialueella typpi on todettu fosforia merkittä- vämmäksi levätuotantoa rajoittavaksi tekijäksi.
Ympäristökeskus on esittänyt, että lisäveden johtamista Vantaanjoen latvoille ja sen vaikutuksia joen tilaan edelleen selvitetään jatkona vuonna 2001 valmistuneelle selvitykselle.
Ympäristökeskus on viitannut vaarallisista ja haitallisista aineista ja typen poistosta saman aikaisesti vireillä olleen Hyvinkään Kaltevan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemuksen (LSY-2003-Y- 392) johdosta esittämäänsä ja esittänyt, että Riihimäen puhdistamon osalta asia käsiteltäisiin samalla tavalla. Samoin ympäristökeskus viittaa vesistötarkkailusta muun muassa edellä mainitun ympäristö- lupahakemuksen johdosta esittämäänsä.
Kaltevan puhdistamon ympäristölupahakemuksesta antamassaan lausunnossa ympäristökeskus on esittänyt, että toiminnan päästö- tarkkailuun sisällytetään myös vaarallisten aineiden tarkkailu (YSA liite 1: Aineet, joiden päästöt vesiin tai yleiseen viemäriin ovat ympä- ristöluvanvaraisia ja valtioneuvoston päätös 363/94 eräiden ympäris- tölle tai terveydelle vaarallisten aineiden johtamisesta vesiin). Koska tarkkailun sisällön määrittämiseksi ei ole riittävästi tietoa, luvan saa- jan tulee ensin tehdä selvitys vaarallisten ja haitallisten aineiden esiintymisestä jätevesissä ja laatia selvityksen perusteella niitä kos- keva tarkkailusuunnitelma. Jotta selvitys palvelisi myös vesipuitedi- rektiivin seurantaohjelman tekemistä, se tulisi tehdä mahdollisimman pikaisesti. Selvitys tulee tehdä käyttäen hyväksi jätevesien haitalli- suutta mittaavia biotestejä eri viemäriosuuksien jätevesien tutkimi- sessa sekä teollisuuslaitosten ympäristölupakäsittelyssä syntyvää kemikaalitietoa ja johtamissopimusten, niiden edellyttämän tarkkai- lun sekä hakijan omien tarkkailujen ja lisäselvitysten antamaa tietoa.
Suunnitelma selvityksen tekemisestä tulisi toimittaa Uudenmaan ympäristökeskukselle vuoden 2005 heinäkuun loppuun mennessä sekä selvitys ja sen perusteella laadittu tarkennettu tarkkailusuunni- telma vuoden 2006 heinäkuun loppuun mennessä.
Typen poiston osalta ympäristökeskus on Kaltevan puhdistamoa koskevassa lausunnossaan esittänyt, että Vantaanjokeen johdetta- van jäteveden ammoniumtypen pitoisuus saisi olla enintään 4 mg/l ja puhdistustehon (nitrifiointiaste) olisi oltava vähintään 95 % vuosikes- kiarvoina laskien. Kokonaistypen poistossa olisi oltava tavoitteena 70 %:n poistoteho vuosikeskiarvona laskien ja jokaisen 24 tunnin kokoomanäytteen kokonaistyppipitoisuus saisi olla enintään 20 mg/l silloin, kun prosessilämpötila on yli 12 °C.
Vesistövaikutusten tarkkailusta ympäristökeskus on Kaltevan puh- distamoa koskevassa lausunnossaan viitannut vesipuitedirektiivin toimeenpanon mahdollisesti edellyttämiin muutoksiin muun muassa biologisessa tarkkailussa ja esittänyt, että tarkkailua jatkettaisiin yh- teistarkkailuna ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla, mutta eh- dotus uudistetuksi tarkkailuohjelmaksi toimitettaisiin hyväksyttäväksi ympäristökeskukselle nykyisen ohjelman mukaisesta määräajasta (lokakuu 2004) poiketen lokakuun 2005 loppuun mennessä.
Muistutukset ja mielipiteet
15) Arolammin osakaskunta (yhteinen vesialue RN:o 876:1, Riihi- mäen kaupunki, Arolammin kylä) on ilmoittanut, että osakaskunta ei hyväksy osakkaille aiheutuvaa lisähaittaa ja vaatinut lisähaittojen korvaamista jälkihoitovelvoitteena ympäristökeskuksen hyväksymäl- lä tavalla. Osakaskunta on vaatinut nykyisten lupaehtojen tarkista- mista kuormituksen vähentämiseksi ja vaatimustason täyttymistä kaikissa olosuhteissa vuoden ympäri.
16) AA, BB ja CC DD:n perikunnan puolesta (Sillanpää RN:o 3:10, Riihimäki, Arolammi) ovat vaatineet vesistökuormituksen oleel- lista pienentämistä ja jätevesien käsittelyä siten, ettei niistä aiheudu terveydellistä haittaa. Nykyisiä lupaehtoja on tarkistettava kuormi- tuksen vähentämiseksi ja vaatimustason on täytyttävä kaikissa olo- suhteissa vuoden ympäri. Lisäksi muistuttajat ovat vaatineet jälkihoi- tovelvoitteen asettamista haittojen korvaamiseksi.
17) EE (Pirttilä, RN:o 2:81, Riihimäki, Arolammi) on vaatinut lupaeh- tojen tiukentamista ja vastustanut jäteveden määrän lisäämistä. Ny- kyisin kaikkia jätevesiä ei kyetä käsittelemään, kun sadesumma on yli 30 mm. Jos lupa myönnetään myös Hausjärven kunnan jätevesi- en johtamiseen, kunta tulisi velvoittaa hankimaan korvaavaa puh- dasta vettä esimerkiksi Päijännetunnelista. Lisäksi muistuttaja on vaatinut jälkihoitovelvoitteen asettamista haittojen korvaamiseksi.
18) Hyvinkäänkylän kalastuskunta (yhteinen vesialue RN:o 876:1, Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään kylä) on katsonut, että lupa jäteve- sien laskemiseen Vantaanjokeen voidaan edelleen myöntää tietyin ehdoin. Jätevesien johtamisesta on kuitenkin ollut haittaa veden laa- dulle ja kalakannalle, ja jos johtamista jatketaan, haitta on korvattava velvoiteistutuksin, joiden rahallinen arvo on tarkistettava vastaamaan nykyistä haittaa kalakannalle. Korvaukset ja velvoiteistutukset on kohdistettava kalastuskunnille haittojen suhteessa, mitä periaatetta ei ole tähän mennessä oikeudenmukaisesti noudatettu. Hyvinkään puolella olevat kalastuskunnat ovat saaneet vain satunnaisia korva- uksia kärsimistään, Riihimäen jätevesistä aiheutuneista haitoista.
19) Vantaanjoen kalastusalue on todennut, että puhdistamolla on ohijuoksutuksia vaihteleva määrä vuosittain. Puhdistamattomien jä- tevesien laskeminen vesistöön virtaaman ollessa alhainen voi aihe- uttaa kala- ja rapukuolemia. Onnettomuustilanteessa vesistöön voi
päästä esimerkiksi ympäristömyrkkyjä, joiden aiheuttamat haitat voi- vat jatkua pitkään. Kalastusalue on esittänyt, että puhdistamon ym- päristöluvassa vaadittaisiin ohijuoksutusten estämistä ja varautumis- ta vaarallisten aineiden talteenottoon ennen niiden joutumista Van- taanjokeen.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakija on 5.7.2004 toimittanut ympäristölupavirastoon vastineen lau- suntojen ja muistutusten johdosta.
Hakija on todennut, että Hämeen ympäristökeskus on esittänyt tiu- kempia jäteveden puhdistusvaatimuksia kuin Uudenmaan ympäris- tökeskus, ja esittänyt, että Hyvinkään Kaltevan ja Riihimäen puhdis- tamoita käsiteltäisiin samalla tavalla.
Lietteen käsittelykenttää ei ole tarkoitus laajentaa. Laitos on etsi- mässä ratkaisuja lietteen jälkikäyttöön. Lietteen käyttöä viherraken- tamiseen lisätään. Lieteselvityksiä täydennetään (Riihimäen seudun) terveyskeskuskuntayhtymän lausunnossa mainituilta osin. Zoo- noosiriskin poistamisessa Riihimäki ei voi olla erityisasemassa. Mei- jeri kuormittajana tuskin tätä riskiä lisää.
Hämeen ja Uudenmaan TE-keskusten kalatalousmaksua ja tarkkai- lua koskevista vaatimuksista hakijalla ei ole huomauttamista. Vaati- musta lisäveden johtamisen aloittamisesta ennen puhdistamolle joh- dettavan jätevesikuorman lisäämistä hakija on vastustanut jyrkästi.
Hakija on todennut, että hanke ei ole kustannuksiltaan kohtuullinen eikä laimentaminen ole parasta käytäntöä. Panostaminen jäteveden käsittelyyn ja verkon saneeraukseen antavat myös vesistön kannalta paremman tuloksen kuin lisäveden johtaminen. Hakija ei vastusta li- säveden johtamista sinänsä, mutta pitää sitä kuntien yhteishankkee- na, johon kunnat valtion lisäksi osallistuvat saamiensa hyötyjen suh- teessa. Hakija on myös todennut, että jos jätevesien keskittämisen hyödyt selvitetään yhteistyössä viranomaisten kanssa, selvityksen kustannusperusteita ei tule jälkikäteen murtaa.
Poikkeustilanteista ja teollisuusjätevesistä tiedottamiseen liittyvien vaatimusten osalta hakija on todennut, että laitoksella on valmius- suunnitelma, joka on päivitetty puhdistamon rakennusvaiheen ja laa- jennuksen osalta. Puhdistamon kykyä hallita poikkeustilanteita nos- tetaan vireillä olevan rakennusvaiheen yhteydessä. Teollisuuslaitos- ten riskikartoitukset kuuluvat työskentelyrutiineihin. Myös Hausjärven kunnan kanssa tehtävään sopimukseen tulee maininta teollisuusjä- tevesistä. Helsingin seudun ja Vantaanjoen vesiensuojeluyhdistys on laatinut tiedottamissuunnitelman poikkeustilanteista.
Hakija pitää väärinä väitteitä jätevesien johtamisesta Vantaaseen käsittelemättöminä. Erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa, jolloin myös Vantaassa on runsaasti vettä, laitos ohittaa etuselkeytyksen jälkeen virtaaman ollessa yli 22 000 m3/d. Ohitusvesi on tällöin hyvin laimeaa. Vuonna 2002 ohituksia oli koko vuonna yhteensä 75 m3,
vuonna 2003 ohituksia ei ollut lainkaan. Hausjärven jätevesien joh- taminen Riihimäelle jouduttaa viemäriverkon saneerausta.
Hakija on katsonut, että hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulisi jättää 31.12.2010 mennessä, kuten Hyvinkäällekin on ehdotet- tu.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
Luparatkaisu Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myöntää Riihimäen kaupungis- sa sijaitsevalle Riihimäen jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan.
Lupa koskee hakemuksen mukaisten, Riihimäen, Lopen ja Hausjär- ven alueilla yleisiin viemäreihin johdettavien jätevesien ja suoraan puhdistamolle johdettavien meijerijätevesien ja puhdistamolle toimi- tettavien sako- ja umpikaivolietteiden käsittelyä puhdistamossa mu- kaan lukien puhdistamolietteen jatkokäsittely puhdistamon viereisellä kompostointikentällä sekä jäteveden johtamista puhdistamolta Van- taanjokeen seuraavassa esitettyjen lupamääräysten mukaisesti.
Lupa puhdistamolietteen kompostointiin myönnetään määräaikaise- na, vuoden 2009 loppuun asti. Muilta osin lupa myönnetään toistai- seksi voimassa olevana.
Lupamääräykset
Jäteveden käsittely ja päästöt vesistöön
1) Jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisesti biologis-kemial- lisesti tai vähintään vastaavalla tavalla siten, että lupamääräyksen 2) mukainen käsittelytulos voidaan saavuttaa.
Puhdistamon kapasiteettia on tarvittaessa lisättävä ja esikäsittelyä tehostettava siten, että vesistöön joudutaan johtamaan biologis- kemiallisesti käsittelemätöntä jätevettä vain harvinaisissa poikkeusti- lanteissa ja tällöinkin siten, ettei johtamisesta aiheudu sanottavaa haittaa.
2) Puhdistamolla ja sen piirissä olevasta hakijan viemäriverkosta tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet mukaan lukien laskettujen, vesistöön johdettavan jäteveden pitoi- suuden ja käsittelytehon arvojen on täytettävä seuraavat vaatimuk- set:
