Jyväskylän kaupungin talousarvio 2019
Taloussuunnitelma 2019 - 2021
Kaupunginvaltuuston hyväksymä 26.11.2018
SISÄLLYSLUETTELO 3
YLEISPERUSTELUT 5
Toimintaympäristö 6
Taloudelliset lähtökohdat 8
Talousarvion sitovuus ja seuranta 13
Henkilöstö 17
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta 22 KAUPUNKISTRATEGIA 25
TULOSSUUNNITELMA 30
KÄYTTÖTALOUSOSA 40
Talous määrärahoittain 45
Konsernihallinto 50
Kaupunginvaltuusto ja -hallitus 53 Päätöksenteon tuki 56 Kehittäminen ja tietohallinto 58 Henkilöstöpalvelut 60 Talous 62
Elinkeino ja työllisyys 63 Perusturva 68
Perusturva yhteiset 71 Sosiaalipalvelut 72 Vanhuspalvelut 75 Perheiden ennaltaehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut 79 Avoterveydenhuolto 82 Terveyskeskussairaalat 85
Sivistys 87
Toimialan yhteiset palvelut ja hallinto 95
Varhaiskasvatus 96 Perusopetus 99
Kulttuuri- ja osallisuuspalvelut 102 Jyväskylän kansalaisopisto 104
Kirjastot 105
Museot 106
Liikunta 108
Jyväskylä Sinfonia 109 Jyväskylän kaupunginteatteri 110
Kaupunkirakenne 111
Asiakaspalvelu ja johdon tuki 114 Liikenne- ja viheralueet 115
Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 121
Rakentaminen ja ympäristö 123
3
RAHOITUSSUUNNITELMA 125
INVESTOINTIOSA 131
Yhdyskuntarakentaminen 134
Talonrakennusinvestoinnit 139
Irtain käyttöomaisuus 142
Muut investoinnit 146
LIIKELAITOKSET 147
Tilapalvelu-liikelaitos 148
Työterveys Aalto -liikelaitos 153 Talouskeskus-liikelaitos 155
Altek Aluetekniikka -liikelaitos 157 Kylän Kattaus -liikelaitos 161
Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos 166 KONSERNIN TYTÄRYHTEISÖT 173
Jyväskylän Energia Oy 182
Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy 183
Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy 184 Jykia Oy 185
Mustankorkea Oy 186
Jyväs-Parkki Oy 187
Total Kiinteistöpalvelut Oy 188
Education Facilities Oy 189
Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 190 Jyväskylän Paviljonkisäätiö 191
Jyväskylän Jäähalli Oy 192
4
YLEISPERUSTELUT
Taloussuunnitteluprosessi
Kaupunginhallitus antoi vuotta 2019 koskevan talousarvion suunnittelukehyksen kokouksessaan 28.5.2018 § 105.
Maakunta- ja soteuudistuksen vaikutuksesta vuoden 2019 veroprosentteja ei päätetty vielä keväällä vaan veropäätökset siirrettiin syksyyn. Vuoden 2019 suunnittelukehys valmisteltiin kuitenkin vuoden 2018 veroprosenttien pohjalta.
Lautakunnat ja johtokunnat antoivat omat esityksensä vuoden 2019 talousarviosta 21.9.2018 men- nessä. Kaupunginhallitukselle esiteltiin talousarvion valmistelutilannetta 1.10.2018.
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys julkaistiin ja kaupunginjohtaja esitteli talousarvioesityksensä kaupunginhallitukselle 22.10.2018. Kaupunginhallitus teki esityksensä kunnallisvero- ja kiinteistöve- roprosenteiksi kokouksessaan 22.10. ja kaupunginvaltuusto päättää veroista kokouksessaan 29.10.2017.
Valtuusto kävi talousarviosta lähetekeskustelun 29.10.2018. Kaupunginhallitus käsitteli kaupungin- johtajan talousarvioesitystä seminaarissaan 8.11.2018 ja teki lopullisen talousarvioesityksensä val- tuustolle 19.11.2018. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2019 talousarviosta kokouksessaan 26.11.2018.
5
Toimintaympäristö
Kaupungin avainluvut visualisoituna
(https://www.jyvaskyla.fi/jyvaskyla/tilastot, Kaupungin avainluvut)
Väestö
Jyväskylä on Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki. Kaupungin väkiluku on kasvanut 2000-lu- vulla keskimäärin 1 392 asukkaan vuosivauhdilla kasvun ollessa 2000 -luvulla suhteellisesti suurten kaupunkien neljänneksi nopeinta. Kehitys näyttää myös jatkuvan samanlaisena väestön keskitty- essä suuriin kaupunkeihin. Jyväskylän virallinen asukasluku oli vuoden 2017 lopussa 140 188.
Vuonna 2017 kaupungin väestönlisäys oli 1 338 henkilöä. Väestönmuutosten ennakkotiedon mu- kaan vuoden 2018 elokuussa jyväskyläläisiä oli 140 812 eli alkuvuodesta väestö on kasvanut 624 henkilöllä. Jyväskylän kaupungin oman väestöennusteen mukaan väkiluku olisi vuoden 2018 lo- pussa 141 500 ja vuonna 2020 143 500. Väkiluvun kehitys oli tammi-elokuun aikana myönteinen myös muissa ympäristökunnissa Hankasalmea ja Petäjävettä lukuun ottamatta. Ympäristökunnista Muurame, Uurainen ja Laukaa kasvoivat suhteellisesti eniten. Jyväskylässä asui vuoden 2017 lo- pussa 4 607 ulkomaan kansalaista, mikä on 129 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Eniten kaupungissa asui Venäjän, Afganistanin ja Viron kansalaisia. Vieraskielisiä kaupunkilaisista oli 6 725 ja heidän määränsä kasvoi vuodessa 149 henkilöllä. Puhutuimmat kielet olivat venäjä, persia, eng- lanti, kurdi ja arabia.
Jyväskylän väestömäärä kasvaa sekä luonnollisen väestönlisäyksen että kokonaisnettomuuton myötä. Jyväskylä on kokonaisuudessaan muuttovoittoinen kunta. Muuttovoitto koostuu 15–24-vuo- tiaiden ikäryhmästä eli opiskelijaikäluokasta. Vuonna 2017 Jyväskylän nettomuuttovoitto oli 1 127 asukasta, mikä oli 78,5 % koko väestömäärän kasvusta. 0–6-vuotiaiden määrä on viime vuosina kääntynyt hienoiseen laskuun. Vuonna 2017 0–6-vuotiaita oli 242 vähemmän kuin edellisenä vuonna ja ennusteen mukaan määrä vähenee edelleen. Alakouluikäisten määrä puolestaan on kasvanut koko 2010-luvun. Heidän määränsä on noussut vuodesta 2010 lähes 1 400:llä. Vuonna 2017 ala- kouluikäisiä oli noin 9 100 ja määrä nousi 182 henkilöllä vuoden takaisesta. Yli 65-vuotiaiden määrä on kasvanut noin 4% vuosittain koko 2010-luvun. Vuoden 2017 lopussa yli 65-vuotiaita kaupunkilai- sia oli 24 806 ja heidän osuutensa koko kaupunkiväestöstä oli 17,7 %. Asukasmäärän kasvun rin- nalla väestörakenteella on suuri merkitys niin palvelujen kysynnän kuin kaupungin taloudenkin kan- nalta. Taloudellinen huoltosuhde kuvaa sitä, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on kutakin työllistä kohden. Vuonna 2016 taloudellinen huoltosuhde oli Jyväskylässä 1,44. Luku on hieman suurten kaupunkien keskiarvon yläpuolella. Lasten ja iäkkäiden määrän suhde työikäisiin on Jyväskylässä suurten kaupunkien keskitasoa. Jyväskylän väestöntiheys (119,72 asukasta per neliö- kilometri) on kymmenen suurimman kaupungin joukossa neljänneksi pienin Kuopion, Oulun ja Porin jälkeen. Palvelurakenteen kannalta on merkittävää, että noin 7 300 jyväskyläläistä asuu haja-asu- tusalueilla. Haja-asutusalueilla asuvista noin 1 500 kuuluu alle 14-vuotiaiden ikäryhmään ja saman verran yli 65-vuotiaisiin.
6
Työ
Työttömyys on laskenut Jyväskylässä vuoden 2015 lopusta lähtien. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan elokuun 2018 lopulla Jyväskylässä oli 8 230 työtöntä. Työttömien määrä laski vuoden takaisesta 10,3 % (943 henkilöä). Työttömyysaste oli elokuussa tasan 12 %. Laskua edellisvuoden vastaavaan aikaan kertyi 1,5 prosenttiyksikköä. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä laski 5,6 % (94 henkilöä) vuoden takaisesta. Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhtä jaksoisesti työttömänä olleiden määrässä laskua oli 29,6 % vuoden takaiseen. Työttömiä ulkomaankansalaisia oli Jyväskylässä 580 eli 6,3 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Uusimpien Tilastokeskuksen työs- säkäyntitietojen mukaan Jyväskylässä oli vuoden 2016 lopulla 60 922 työpaikkaa. Vuosina 2015–
2016 työpaikkojen määrä lisääntyi 769:lla. 2000-luvulla työpaikkojen määrä kasvoi Jyväskylässä yh- teensä 16,6 % eli lähes 8 700 työpaikalla. Kymmenen suurimman kaupungin vertailussa Jyväskylän työpaikkojen määrän kasvu on suhteellisesti toiseksi ripeintä vuoden 2000 lähtötasosta. 2000-luvulla työpaikkojen määrä oli Jyväskylässä suurimmillaan vuonna 2011, jolloin työpaikkoja oli 62 253.
Tilastotietoja Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista
Kymmenen Helsinki, Muut
suurinta Espoo ja seitsemän Jyväskylä keskimäärin Vantaa suurinta
Väkiluku 31.12.2017 140 188
Väkiluvun muutos vuonna 2017, % 1,0 0,9 1,5 0,6
Väkiluvun kehitys 1-8/2018, % * 0,5 0,7 1,0 0,5
Alle 15-vuotiaiden osuus 2017, % 15,9 15,7 17,2 15,1
65 vuotta täyttäneiden osuus 2017, % 17,7 18,8 15,5 20,2
Korkea-asteen koulutus 2016, % 35,3 34,4 39,0 32,4
Yhden henkilön talouksia 2017, % 46,3 46,1 41,9 47,9
Keskitulot 2016, €/tulonsaaja 27 277 30 166 35 678 27 804
Muutos, % 2015-2016 1,2 0,7 -0,1 1,0
Työllisyysaste 2016, % (18-64v.) 63,9 66,7 72,1 64,5
Työpaikkojen määrän kehitys 2000-2016, % 16,6 10,5 14,1 9,0
Työttömyysaste 8/2018 (%) 12,0 10,8 8,8 11,6
Vuosimuutos, prosenttiyksikköä -1,5 -1,9 -1,4 -2,1
Toimeentulotukimenot 2017, €/as. (kunta+KELA yht.), ennakkotieto ** 201 197 244 177
Kunnan osuus 2017, €/asukas 17 19 28 14
Muutos (kunta+KELA yht.), % 2016-2017 24,8 17,0 6,0 22,0
Vanhojen osakeasuntojen neliöhinnat 2017, €/m2 1 828 2 279 3 343 1 822
Vuosimuutos, % 1,8 1,3 2,2 0,9
Verotulojen muutos 2016-2017, % 1,4 2,4 3,6 1,9
Lainakanta, €/asukas tilinpäätös 2017 2 610 3 327 3 093 3 427
* = ennakkotieto
** = Perustoimeentulotuen haku siirtyi KELA:an vuoden 2017 alusta. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen hakemukset käsittelee kunta.
Lähteet: Tilastokeskus, THL., suurten kaupunkien tilinpäätöstiedot 2017
7
Taloudelliset lähtökohdat
Yleinen taloudellinen tilanne
Valtiovarainministeriön syyskuussa 2018 julkaiseman taloudellisen katsauksen (24a/2018) mukaan Suomen taloudessa eletään tällä hetkellä suhdannevaiheen parasta aikaa, sillä talouskasvun enna- koidaan jopa nousevan viime vuoden ennätystasosta. Viime vuonna ennustettiin bruttokansantuot- teen kasvun hidastuvan 2,1 prosenttiin, mutta ennusteluvut tälle vuodelle osoittavat tasan 3,0 pro- sentin kasvua. Nyt vuodelle 2019 ennustetaan kasvun kuitenkin hidastuvan 1,7 prosenttiin ja ennus- tejakson jälkeen palaavan yhden prosentin tasolle, joka on Suomen potentiaalisen tuotannon kas- vuvauhti. Keskipitkällä aikavälillä monet rakenteelliset tekijät hidastavat kasvuvauhdin tälle tasolle.
Tämänhetkisten tietojen mukaan työllisyyden kasvu on alkuvuoden 2018 aikana ollut jopa nopeam- paa kuin mitä taloudellisen aktiviteetin perusteella voisi olettaa. Työllisiä on tällä hetkellä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Talouskasvun hidastuminen tulee hidastamaan myös työllisyyden kas- vua. Hyvä talous- ja työllisyyskehitys sekä hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet tasapainottavat julkista taloutta lähivuosina. Julkisen talouden rahoitusasema kääntyy ylijäämäiseksi vuosikymme- nen taitteessa ja velka suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee. Suhdanneluonteinen julkisen ta- louden vahvistuminen ei kuitenkaan turvaa kestävää julkisen talouden rahoitusta pitkällä aikavälillä.
VM:n ennusteen mukaan korkeasuhdanne maailmantaloudessa jatkuu, mutta nopein kasvuvaihe on jo takana. Maailmantaloudessa riskejä nähdään mahdollisissa kauppasodissa USA:n, Kiinan ja EU:n välillä. Etenkin Euroopassa on merkkejä talouskasvun hidastumisesta. Työttömyys on kuitenkin vä- henemässä ja kuluttajien luottamus on vahvaa. Inflaatio on kiihtynyt kuluvan vuoden aikana, mutta pohjainflaatio on vielä hidasta. Lyhyet markkinakorot ovat vielä negatiivisia, mutta niiden odotetaan nousevan.
Vuonna 2018 Suomen bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan 3,0 %. Yritysten tuotanto-odo- tukset ovat myönteiset, rakennusinvestointien suurkohteiden rakentaminen jatkuu yhä ja palvelualo- jen myyntiodotukset ovat kohentuneet. Toisaalta kasvun rajoitteistakin on viitteitä, sillä teollisuuden uusien tilausten arvo supistui tammi-kesäkuussa 4,5 % vuodentakaisesta. Lisäksi yritykset kertovat kyselytutkimuksissa pulan ammattitaitoisesta työvoimasta ja myös tuotantokapasiteetista yleisty- neen. Vuonna 2019 kovin investointivaihe on ohitettu. Yksityisten investointien kasvu jatkuu, mutta aiempaa hitaampana. Suomessa on suunnitteilla useita erittäin mittavia investointihankkeita erityi- sesti metsäteollisuudessa. Jonkin näistä hankkeista oletetaan käynnistyvän ennustejaksolla. Työlli- syyden kasvun arvioidaan vauhdittavan investointeja myös teknologiaan ja koulutukseen. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan investointien ennustetaan kasvavan noin viiden prosentin vuosivauhtia.
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen alenee alle 60 prosentin rajan vuonna 2018. Ni- mellisesti julkinen talous kuitenkin velkaantuu edelleen. Noususuhdanteesta huolimatta julkinen vel- kasuhde on alentunut hyvin hitaasti ja talouden suhdannevaihe peittää alleen julkisen talouden ra- kenteelliset ongelmat. Väestö ikääntyy ja se näkyy erityisesti kasvupaineena hoito- ja hoivamenoissa myös tulevaisuudessa. Julkisen talouden puskurit tulevien taantumien ja ikävien yllätysten varalle ovat selvästi aiempaa ohuemmat. Julkisen talouden toipuminen syvästä taantumasta edellyttää bud- jettikurin noudattamista talouden hyvinä aikoina sekä pitkäjänteistä työtä julkisen talouden vahvista- miseksi ja talouskasvun edellytysten parantamiseksi.
Valtionvarainministeriön taloudelliseen katsaukseen voit tutustua tämän linkin kautta:
https://vm.fi/julkaisu?pubid=27901.
8
Kuntatalouden tilanne ja näkymät
Valtion vuoden 2019 talousarvioesityksen antamisen yhteydessä 14.9.2018 julkaistiin myös Kunta- talousohjelma vuosille 2019–2022 (VM:n julkaisuja 26a/2018).
Tilastokeskuksen kesäkuun alussa julkaisemien ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan kuntata- lous (peruskunnat ja kuntayhtymät) vahvistui selvästi vuonna 2017. Manner-Suomen kuntien ja kun- tayhtymien yhteenlaskettu toimintakate oli vuonna 2017 noin -27,4 mrd. euroa, ja se vahvistui edel- lisvuodesta 1,1 prosenttia. Kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate oli 3,9 mrd. euroa vuonna 2017, ja se vahvistui noin 540 milj. euroa edellisvuodesta. Kuntatalouden tilikauden tulos oli noin 1,3 mrd.
euroa positiivinen, ja se parani edellisvuodesta noin 200 milj. eurolla. Vuosikate riitti myös edellis- vuoden tapaan kattamaan poistot ja arvonalentumiset sekä nettoinvestoinnit. Kuntatalouden vuosi- katteen vahvistuminen perustui ennen kaikkea peruskuntien vuosikatteen vahvistumiseen, sillä kun- tayhtymien vuosikate heikkeni vuonna 2017 noin 30 milj. euroa. Kuntatalouden vahvistumista selit- tää ennen kaikkea toimintamenojen maltillinen kasvu sekä verotulojen kasvun nopeutuminen.
Kuntatalouden nettoinvestoinnit olivat vuonna 2017 hieman yli 3,4 mrd. euroa, josta peruskuntien osuus oli noin 2,4 mrd. euroa ja kuntayhtymien osuus noin 1,05 mrd. euroa. Vuoteen 2016 verrattuna investoinnit kasvoivat noin 180 milj. euroa eli 5,6 prosenttia. Investointien kasvua selittää ennen kaikkea sairaanhoitopiirien investointien kasvu. Kuntatalouden lainakanta kasvoi vuoden 2016 noin 18,1 mrd. eurosta noin 18,4 mrd. euroon. Lainakannan kasvu perustui pääosin kuntayhtymien kas- vaneeseen lainanottoon.
Vuosikate vahvistui selvästi kaikissa kuntakokoryhmissä. Eniten vuosikate parani yli 100 000 asuk- kaan ryhmässä, ja maakunnittain tarkasteltuna eniten Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä, Pohjois- Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla. Erot kuntien välillä säilyivät kuitenkin suurina, ja osassa kuntia taloudelliset haasteet jatkuivat edelleen. Tilikauden tulos oli vuonna 2017 negatiivinen 51 kunnalla.
Vuosikate oli negatiivinen neljässä kunnassa (14 kunnassa vuonna 2016).
Kokonaisuutena valtionosuuksiin kunnille osoitetaan ensi vuoden talousarvioesityksessä 10,5 mrd.
euroa, josta laskennallisten valtionosuudet ovat 9,5 mrd. euroa. Valtionosuudet vähenevät kolme prosenttia vuodesta 2018. Valtion vuoden 2019 talousarvioesitykseen sisältyvien toimenpiteiden ar- vioidaan heikentävän kuntataloutta yhteensä 254 milj. euroa vuoteen 2018 verrattuna. Tästä suuri osa selittyy negatiivisella kuntien ja valtion välisellä kustannustenjaon tarkistuksella.
Kuntatalous heikkenee vuonna 2018 hieman edellisvuodesta toimintamenojen kasvun nopeu- tuessa ja verotulojen kasvun hidastuessa. Kuntatalouden yhteenlaskettu tilikauden tulos ja ra- hoitusasema ovat muodostumassa kuluvana vuonna huomattavasti kevään 2018 kuntatalous- ohjelmassa esitettyä heikommaksi.
Vuonna 2019 kuntatalouden tilikauden tuloksen arvioidaan hieman paranevan, ja myös vuosikate vahvistuu hieman kuluvasta vuodesta. Toimintamenoja kasvattavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun lisäksi kunta-alan palkankorotukset ja kilpailukykysopimuksen lomarahaleik- kauksen päättyminen.
Kuntatalouden nettoinvestoinnit pysyvät lähivuosina korkealla tasolla. Nykyisen rakennuskannan kunnossapito edellyttää edelleen mittavia korjausinvestointeja, ja lisäksi sairaalarakentaminen on vilkasta. Kuntatalouden lainanottotarvetta heijastava toiminnan ja investointien rahavirta pysyy kehi- tysarviossa negatiivisena vuoteen 2020 saakka.
Kuntatalousohjelmaan 2019-2022 voit tutustua tämän linkin kautta https://vm.fi/kuntatalousohjelma.
9
Jyväskylän kaupungin talous 2019–2021
Kokonaistulot ja kokonaismenot TA 2019 -kuvioissa on koottu yhteen tuloslaskelmasta ja rahoitus- laskelmasta kaikki Jyväskylän kaupungin TA 2019 menot ja tulot. Siten kuviot kuvaavat rahan läh- teitä ja rahan käyttöä. Kokonaistuloissa on esitetty rahan lähteinä toimintatuotot ja investointituotot sekä antolainasaamisten vähennykset ja pitkäaikaisten lainojen lisäykset. Kokonaismenoissa rahan käyttönä on esitetty toimintakulut sekä antolainasaamisten lisäykset, pitkäaikaisten lainojen lyhen- nykset ja lyhytaikaisten lainojen vähennykset.
Toimintatuotot, toimialat; 146,8;
13 %
Toimintatuotot, liikelaitokset;
166,9; 15 %
Verotulot; 545,3;
48 % Valtionosuudet;
167,8; 15 %
Korko- ja muut rahoitustuotot;
16,5; 1 % Tulorahoituksen
korjauserät; - 21,4;
-2 % Rahoitusosuudet inv.menoihin; 0,6;
0 %
Pys.vast.hyödykkei den luovutustulot;
25,3; 2 % Antolainasaamisten vähennykset; 0,0;
0 %
Pitkäaikaisten lainojen lisäykset;
51,5; 4 %
KOKONAISTULOT TA 2019 1 099,2 milj. euroa
Konsernihallinto;
73,8; 7 %
Perusturva; 447,0;
41 %
Kasvu ja oppiminen; 224,3;
Kulttuuri ja liikunta; 20 % 50,7; 5 % Kaupunkirakenne;
56,2; 5 %
Liikelaitokset;
132,4; 12 % Korko- ja muut
rahoituskulut; 6,7;
1 % Investointimenot;
82,8; 7 % Lainojen lyhennykset; 26,7;
2 % Muut maksuvalmiuden muutokset; -1,3; 0
%
KOKONAISMENOT TA 2019 1 099,2 milj. euroa
10
Taloussuunnitelmassa vuoden 2019 tavoitteeksi asetetaan 52,2 miljoonan euron vuosikate, jolloin se kattaa poistoista 100,0 prosenttia ja poistonalaisista investoinneista 77,8 prosenttia. Vuosikatteen riittävyydellä suhteessa poistoihin mitaten kaupungin tulorahoitus on siten tasapainossa talousarvio- vuonna 2019. Vuosi 2019 on talousarvion mukaan 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen.
Kaupungin lainakanta kasvaa vuonna 2019 noin 24,8 miljoonalla eurolla. Kaupungin lainakanta tulee olemaan vuoden 2019 lopussa 426,4 miljoonaa euroa eli 2 982 euroa asukasta kohti.
Kunnallisveroprosentin on oletettu taloussuunnitelmassa säilyvän vuosina 2019−2021 vuoden 2018 tasolla. Suunnitelman mukaisten poistojen tasoksi arvioidaan vuonna 2019 noin 52 miljoonaa euroa.
Vuosina 2020-2021 suunnitelman mukaisten poistojen on arvioitu nousevan noin 60 miljoonaan eu- roon.
Alijäämän kattamisvelvollisuus
Vuoden 2017 tilinpäätös osoitti yhteensä 50,6 miljoonan euron ylijäämää vuosilta 1997–2017. Vuo- den 2018 tilinpäätöksen ennakoidaan muodostuvan 10,2 miljoonaa euroa alijäämäiseksi ja vuoden 2019 ylijäämäksi arvioidaan 0,3 miljoonaa euroa. Kaupungilla ei ole vuonna 2019 kuntalain mukaista taloussuunnitelmassa katettavaa alijäämää, mikäli vuodet 2018 ja 2019 toteutuvat arvioiden mukai- sesti.
Kumulatiiviseksi ylijäämäksi vuodelle 2019 arvioidaan 40,8 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelman mukaan talous pysyy tasapainossa ja tulevina vuosina ei synny merkittäviä alijäämiä.
-17 58
69 78
27 25 28
68
57 58 63
36 39 39
52 73
53 54 55 54 52 52
58 57
27 40
15 6
34 40 41
59
67
41
52
58 57
-20 0 20 40 60 80
2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021
Poistot, nettoinvestoinnit ja vuosikate
Nettoinvestoinnit Poistot Vuosikate
11
31 0
-24
-46 -38
-13 -13
5 14
-10
0 0 0
152 152 142
96
58 45
32 37 51
40 41 41 41
-100 -50 0 50 100 150 200
2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021
Yli-/alijäämä vuosittain ja kumulatiivisesti M€
Yli-/alijäämä Kumulat. Yli-/alijäämä
Vuoden 2011 alijäämä oli 24,2 M€. Kumulatiivinen ylijäämä laski 9,8 M€, sillä suoraan taseen edellisten tilikausien ylijäämään kirjattiin Palokan KTT Ky:n loppulasku -686.410 €, Korpilahti-Muuramen KTT Ky:n loppulasku +74.358 € ja liittymismaksuvelkojen tuloutus +15,0 M€
12
Talousarvion sitovuus ja seuranta
Talousarvion tavoitejärjestelmä
Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kuntalain mukaan talousarviossa ja -suunnitelmassa hy- väksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen.
Talousarvion tavoitejärjestelmä muodostuu kolmesta tasosta.
Strategiset tavoitteet
Kaupungin strategiset tavoitteet päätetään kaupunginvaltuustossa sen hyväksyessä kaupungin stra- tegian kerran valtuustokaudessa. Strategiset tavoitteet tarkistetaan valtuustokauden aikana. Talous- arvion toiminnallisten tavoitteiden ja kehittämistoimenpiteiden tulee olla yhdensuuntaisia hyväksytyn strategian kanssa ja kuvata toiminnan pidemmän aikavälin suuntaa ja painopisteitä.
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat kuntalain mukaisia valtuuston hyväksymiä tavoitteita.
Kuntalain mukaan talousarviossa osoitetaan kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä näiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tällä lainkohdalla on haluttu korostaa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden merkitystä talousarviossa. Lainkohdan tulkinnan mukaan toiminnalliset tavoitteet sekä määrärahat ovat oikeudellisesti yhtä sitovia ja niiden toteutumisesta on vastattava valtuustolle.
Toiminnalliset tavoitteet ovat palvelutuotannon vaikutuksia ja vaikuttavuutta kuvaavia, mitattavissa tai muuten todennettavissa olevia määrällisiä ja laadullisia tunnuslukuja. Toiminnan tulosten vaikut- tavuutta kuvaavat asiakaskohtaisten vaikutusten kehittyminen, palvelujen riittävyys ja peittävyys suhteessa kysyntään, toiminnan oikea alueellinen, väestöllinen ja sisällöllinen kohdentuvuus suh- teessa tarpeisiin sekä toiminnan oleelliset välilliset vaikutukset, kuten vaikutukset tasa-arvon, alue- politiikan tai ympäristön kehittymiseen.
Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan kolmannesvuosiraporttien sekä tilinpäätöksen yhteydessä.
Liikelaitoksissa valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet koskevat palvelun laatua, toiminnan kannattavuutta, toiminnan laajuutta, kehittämistä ja ympäristöä.
Tärkeimmillä yhdelletoista tytäryhtiölle asetetaan kaupungin talousarviossa valtuustoon nähden toi- minnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Tytäryhteisöistä esitetään alustavat taloudelliset ja muut tun- nusluvut jotka eivät kuitenkaan ole valtuustoon nähden sitovia.
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet esitetään määrärahakohtaisesti.
Strategiaa toteuttavat kehittämistoimenpiteet
Strategiaa toteuttavat kehittämistoimenpiteet ja –hankkeet sisältyvät pidemmän aikavälin ohjelmiin.
Kehittämishankkeiden toteutus edistää strategisten tavoitteiden toteutumista. Kehittämishankkeiden tulee olla aikataulutettu, vastuutettu ja niiden toimeenpanon seuranta on oltava mahdollista. Strate- giaa toteuttavat kehittämistoimenpiteet esitetään lautakunta- ja johtokuntakohtaisesti.
13
Kaupunginvaltuustoon nähden sitovat tulot ja menot 2019
Käyttötalousosa
Valtuustoon nähden sitova on määrärahan menojen ja tulojen erotus eli toimintakate.
Henkilöstösuunnitelman mukaiset henkilöstöpoistuman korvaavat täytöt ja henkilöstölisäykset voi- daan tehdä, jos niiden lisäksi tarvittavat sijaiset voidaan palkata eikä määräraha kokonaisuutena ylity.
Toimialajohtajan ja kansliapäällikön tulee huolehtia siitä, että toimialan määräraha tai määrärahat eivät ylity. Toimialajohtajan tulee tämän varmistamiseksi tehdä lautakunnalle tarvittavat esitykset määrärahojen muuttamiseksi. Muutokset tulee tehdä siten, että valtuustoon nähden sitovien toimin- nallisten tavoitteiden toteutuminen ei vaarannu.
Investointiosa
Seuraavat investointimenot ja -tulot ovat valtuustoon nähden sitovia:
Maa- ja vesialueet
Irtain käyttöomaisuus
Osakkeet ja osuudet
TP TA+M TA
1 000 euroa 2017 2018 2019 euroa %
KÄYTTÖTALOUS (Nettomenot)
Konsernihallinto 55 201 56 786 57 139,6 354 0,6 %
Perusturva 380 867 390 941 396 397,2 5 456 1,4 %
Kasvun ja oppimisen palvelut 193 817 199 953 213 464,2 13 511 6,8 %
Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 38 625 39 738 41 432,4 1 695 4,3 %
Kaupunkirakenne -2 770 4 397 -3 301,0 -7 698 -175,1 %
LIIKELAITOKSET (Yli-/alijäämä)
Tilapalvelu -461 -511 -327,8 183 -35,8 %
Työterveys Aalto 299 228 -228 -100,0 %
Talouskeskus 303 -81 81 -100,0 %
Altek Aluetekniikka -184 -1 225 -1 389,3 -164 13,4 %
Kylän Kattaus 356 -1 097 -353,3 744 -67,8 %
Keski-Suomen pelastuslaitos -618 -2 177 -1 623,0 554 -25,4 %
TULOSLASKELMA
Verotulot 514 407 514 658 545 337,6 30 680 6,0 %
Valtionosuudet 173 337 173 425 167 777,0 -5 647 -3,3 %
Rahoitustulot ja -menot 7 066 12 342 9 761,1 -2 581 -20,9 %
RAHOITUSLASKELMA
Antolainauksen muutokset 207 2 200 0,0 -2 200 0,0 %
Lainakannan muutokset -27 283 35 767 24 797,7 -10 969 -30,7 %
INVESTOINTIOSA
Maa- ja vesialueet, menot 6 920 6 000 6 000,0 0 0,0 %
Maan myynti, tulot 2 700 1 000 4 000,0 3 000 300,0 %
Irtain käyttöomaisuus, menot 5 717 8 151 7 700,0 -451 -5,5 %
Irtain käyttöomaisuus, tulot 72 0 0,0 0 0,0 %
Osakkeet ja osuudet, menot 2 229 500 10 200,0 9 700 1940,0 %
Osakkeet ja osuudet, tulot 254 246 0,0 -246 0,0 %
Tilapalvelun investointimenot 21 385 40 540 30 393,0 -10 147 -25,0 %
Urheilu- ja retkeilyalueet, menot 1 700 1 860 4 090,0 2 230 119,9 %
Urheilu- ja retkeilyalueet, tulot 161 0 0,0 0 0,0 %
Yhdyskuntarakentaminen, menot 16 855 24 220 22 300,0 -1 920 -7,9 %
Yhdyskuntarakentaminen, tulot 376 0 0,0 0 0,0 %
Muutos 2018 - 2019
14
Tilapalvelun investointimenojen loppusumma
Yhdyskuntarakentaminen / urheilu- ja retkeilyalueet
Yhdyskuntarakentaminen / kunnallistekniikka.
Tulossuunnitelmaosa
Tulossuunnitelmaosassa valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat verotulot, val- tionosuudet sekä rahoitustulojen ja -menojen yhteismäärä.
Rahoitussuunnitelmaosa
Valtuustoon nähden sitova tuloerä on lainakannan muutos sekä antolainasaamisten lisäysten ja vä- hennysten erotus eli antolainauksen muutokset yhteensä.
Kunnan liikelaitokset
Kunnan liikelaitoksia sitova meno- tai tuloerä on liikelaitoksen yli-/alijäämä.
Tytäryhteisöt
Tytäryhteisö on velvollinen raportoimaan valtuustoon nähden sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta vuoden 2019 kolmannesvuosiraporttien yhteydessä sekä tilinpäätöstä laadittaessa. Tarkastuslautakunta sekä kaupungin tilintarkastaja arvioivat tavoitteiden toteutumista kuntalain edellyttämällä tavalla.
Käyttösuunnitelma
Talousarvion hyväksymisen jälkeen toimialat ja liikelaitokset valmistelevat sen perusteella käyttö- suunnitelmansa, jotka lautakunta tai johtokunta hyväksyy joulukuun aikana.
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, yleisperustelut, yksityiskohtaiset perustelut ja tunnusluvut
Käyttötalousosassa esitetyt toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia ja niiden mahdollisista muutoksista päättää valtuusto.
Talousarvion yleisperustelut ovat informaatiota, jota ei ole tarkoitettu sitovaksi talousarvion osaksi.
Talousarvion yksityiskohtaiset perustelut, tunnusluvut ja suoritetavoitteet ovat ohjeellisia siten, että lautakuntien tulee ottaa ne huomioon käyttösuunnitelmista päätettäessä. Perusteluissa esitetyt asiat eivät voi kuitenkaan johtaa siihen, että käyttösuunnitelma laaditaan sitovaa määrärahaa suurem- maksi.
Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta
Toimialojen tulee toimittaa kuukausiraporttiin määrärahakohtainen ennuste toimintatulojen ja toimin- tamenojen toteumasta ja sanallisella kuvauksella selventää mahdolliset poikkeamat ennustetun to- teuman ja talousarvion välillä.
Toimialajohtajien, kansliapäällikön, palvelualuejohtajien ja liikelaitosjohtajien tulee huolehtia siitä, että toimialan tai liikelaitoksen määräraha ei ylity. Mahdollisten ylitysuhkien osalta on kuukausirapor- toinnin yhteydessä raportoitava päätöksistä ja toimenpiteistä, joilla talousarvion ylitykset voidaan välttää talousarviovuoden aikana. Toimialajohtajien ja kansliapäällikön tulee samassa yhteydessä raportoida kaupunginhallitukselle, mikäli lautakuntien tekemät päätökset vaarantavat talousarvion toteutumisen.
Toimenpideohjelma toimitetaan konsernihallintoon samassa yhteydessä raportin tietojen kanssa.
15
Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan vuoden aikana annettavien kol- mannesvuosiraporttien avulla. Kolmannesvuosiraportissa toimialat ja liikelaitokset esittävät tavoittei- den toteutumisen seurantaan perustuvan käsityksensä tavoitteiden toteutumisesta koko talousarvio- vuoden osalta. Mikäli toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumaennusteet ovat ristirii- dassa keskenään tai talousarvion kanssa, tulee asia saattaa kaupunginhallituksen käsittelyyn.
Erityismääräyksiä
Kaupungin liittymisestä jonkin yhteisön jäseneksi tai jäsenyydestä eroamisesta päättää myönnetty- jen määrärahojen asettamissa rajoissa toimiala, jonka toimintaan kyseisen yhteisön jäsenyys liittyy.
Toimialat päättävät alueelleen kuuluvien avustusten myöntämisestä. Annetuista avustuksista ja pro- jektirahoista tulee avustuksen saajan antaa käyttöselvitykset.
Kaupunginvaltuusto ja -hallitus -määrärahaan kuuluvien alamäärärahojen käytöstä päättää kaupun- ginjohtaja tai hänen määräämänsä henkilö, lukuun ottamatta varamäärärahaa, jonka käytöstä päät- tää kaupunginhallitus.
16
Henkilöstö
Henkilöstösuunnitelmassa otetaan huomioon tarvittavat palkalliset henkilötyövuodet ja niitä vastaa- vat henkilöstömenot. Suunnitelma sisältää koko sen henkilöstön, jolle on varattu talousarvioon palk- kamenot. Laskenta sisältää sekä vakinaisen että määräaikaisen henkilöstön sekä kaikki palkanosat (esimerkiksi erilliskorvaukset, ylityökorvaukset ja lisät). Työssäolokuukaudet sisältävät myös kaikki palkalliset vapaat.
Henkilöstösuunnitelman toteuttaminen
Vuoden 2019 talousarviossa henkilöstömenot ovat 352,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 muutetussa talousarviossa henkilöstömenot ovat 339,5 miljoonaa euroa. Henkilöstömenot kasvavat vuoden 2018 talousarvioon nähden 13,2 miljoonaa euroa (3,9 %).
Henkilöstömenot
Vuoden 2016 kilpailukykysopimuksen mukaisesti lomarahoja vähennetään 30%:lla ajanjaksolla 1.2.2017-30.9.2019. Vähennys koskee vuosina 2017-2019 päättyvien lomanmääräytymisvuosien ai- kana kertyviin vuosilomiin liittyviä lomarahoja. Vuoden 2019 aikana päättyvän lomanmääräytymis- vuoden tammi-maaliskuussa kertyvät lomarahat maksetaan vielä vähennettynä ja lomarahojen leik- kaus vaikuttaa siten vuoden 2019 kuluihin kolmen kuukauden lomarahojen osalta. Lomaraha kirja-
TP 2017 TA/M 2018 TA 2019
1 000 euroa euroa %
Henkilötyövuosia vastaavat henkilöstömenot
Kaupunki ilman liikelaitoksia 262 461,7 272 013,0 290 972,9 18 959,8 7,0 %
Konsernihallinto 12 572,7 13 443,6 12 487,3 -956,3 -7,1 %
Perusturva 119 651,3 124 693,0 130 986,4 6 293,4 5,0 %
Kasvun ja oppimisen palvelut 101 496,9 104 197,0 116 032,7 11 835,7 11,4 %
Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 18 096,2 18 333,0 19 306,7 973,7 5,3 %
Kaupunkirakenne 10 644,6 11 346,4 12 159,8 813,4 7,2 %
Liikelaitokset 39 137,5 41 240,6 37 365,8 -3 874,8 -9,4 %
Tilapalvelu -liikelaitos 1 439,0 1 455,3 1 481,0 25,7 1,8 %
Työterveys Aalto -liikelaitos 4 186,9 4 762,3 0,0 -4 762,3 -100,0 %
Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaito 16 939,1 16 970,4 18 756,1 1 785,7 10,5 %
Kylän Kattaus -liikelaitos 9 847,0 11 143,9 12 708,5 1 564,6 14,0 %
Altek Aluetekniikka -liikelaitos 4 010,9 4 093,7 4 420,2 326,5 8,0 %
Talouskeskus -liikelaitos 2 714,6 2 815,0 0,0 -2 815,0 -100,0 %
Yhteensä 301 599,2 313 253,6 328 338,7 15 085,0 4,8 %
Muut henkilöstömenot
Palkkatuettu työllistäminen 2 927,0 2 376,4 2 552,4 176,0 7,4 %
Perusopetuksen hankkeet 914,5 0,0 0,0 0,0 -
Nuorten taidetyöpajan hankkeet 167,5 0,0 0,0 0,0 0,0 %
Kulttuuripalvelujen tuntipalkkaiset 2 927,8 2 825,4 2 990,2 164,8 5,8 %
Perhehoito ja tukiperheet 613,7 722,4 742,0 19,6 2,7 %
Omaishoitajien tuen sivukulut 461,2 520,0 520,0 0,0 0,0 %
Sivutoimiset palomiehet 1 904,4 2 001,0 2 096,9 95,9 4,8 %
Luottamuselimet, vaalit 1 089,2 1 269,6 1 269,1 -0,5 0,0 %
Tuloksellisuuteen perustuva kertaerä 0,0 2 474,1 0,0 -2 474,1 -100,0 %
Eläkemenoperusteiset- ja varhe -maksut 14 522,5 14 104,1 10 832,3 -3 271,8 -23,2 %
Lomarahaleikkauksen palautus 0,0 0,0 3 382,2 3 382,2 -
Yhteensä 25 527,8 26 293,0 24 385,1 -1 907,9 -7,3 %
Henkilöstömenot yhteensä 327 126,9 339 546,6 352 723,8 13 177,1 3,9 % Muutos 2018-2019
17
taan vuoden 2019 tilinpäätöksessä jälleen tavanomaisen tason mukaisesti, jonka seurauksena lo- mapalkkavelan jaksotusten yhteydessä kirjattava lomarahojen osuus kasvaa 3,4 miljoonaa euroa vuoden 2018 tasosta.
Henkilöstömenoissa on varauduttu virka- ja työehtosopimusten yleiskorotuksiin sekä järjestelyerään koko kaupungin tasolla. Tammikuusta alkaen maksuun tulee paikallinen järjestelyerä, jonka suuruus vaihtelee sopimusaloittain ja se kohdennetaan paikallisesti neuvotellen. Yleiskorotus tulee maksuun huhtikuusta alkaen ja sen suuruus vaihtelee myös sopimusaloittain.
Yleiskorotusten ja järjestelyerän lisäksi toimialoja on ohjeistettu huomioimaan virka- ja työehtosopi- muksista johtuvat yksittäisiä toimialoja koskevat kustannuserät, kuten esimerkiksi lastentarhanopet- tajien lisääntynyt suunnitteluaika ja sen vaatimat lisäresurssit.
Palkallisten henkilötyövuosien määräksi on vuoden 2019 talousarvioon suunniteltu 7 144 henkilö- työvuotta. Suunnitelman mukaan palkallisen henkilötyövuodet kasvavat 157 henkilötyövuodella vuo- den 2018 talousarviosta.
Palkalliset henkilötyövuodet
Henkilötyövuosien määrän kasvaminen toteutuu toimialoilla ja henkilöstöryhmittäin eri tavoin. Tässä on kuvattu isoimmat henkilöstömuutokset. Henkilöstömuutosten taustalla ovat erityisesti palvelutuo- tannon vastuumuutokset sekä kaupungin kasvaessa asiakasmäärän ja palvelutarpeen kasvu.
Konsernihallinnosta siirtyy vuoden 2019 alusta alkaen 35 henkilötyövuotta talous- ja muuta asian- tuntijahenkilöstöä perusturvan sekä sivistyksen toimialoille.
Perusturvan toimialalla sosiaalipalveluiden talous- ja velkaneuvonnan henkilöstö (7 htv) siirtyy liik- keen luovutuksella valtiolle. Vanhuspalveluiden henkilöstömäärä on kasvamassa 41 henkilötyövuo- della suhteessa vuoden 2018 muutettuun talousarvioon. Henkilöstöä lisätään erityisesti kotihoitoon.
Osa vanhuspalveluiden henkilöstölisäyksistä on toteutettu jo syksyllä 2018, mutta täysimääräisesti ne vaikuttavat vasta vuonna 2019. Uuteen palveluasumisen yksikköön Sampoharjuun rekrytoidaan myös henkilöstöä. Ammattiryhminä vanhuspalveluiden henkilöstölisäykset kohdistuvat lähihoitajiin, sairaanhoitajiin, laitoshuoltajiin, sekä yhteen valvontakoordinaattoriin ja fysioterapeuttiin. Avotervey- denhuollossa henkilöstölisäykset (5 htv) kohdistuvat esimerkiksi lasten toimintaterapeuttiin ja ter- veyskeskuslääkäreihin. Terveyskeskussairaalassa on suunniteltu porrastetusti 14 sairaanhoitajan lisäys.
TP 2017 TA/M 2018 TA 2019
htv %
Kaupunki ilman liikelaitoksia 5 922 6 065 6 296 231 3,8 %
Konsernihallinto 247 255 223 -32 -12,4 %
Perusturva 2 656 2 720 2 775 55 2,0 %
Kasvun ja oppimisen palvelut 2 376 2 433 2 625 193 7,9 %
Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 432 440 449 10 2,2 %
Kaupunkirakenne 210 218 224 6 2,8 %
Liikelaitokset 861 923 848 -74 -8,0 %
Tilapalvelu -liikelaitos 25 25 26 1 4,0 %
Työterveys Aalto -liikelaitos 78 83 0 -83 -100,0 %
Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos 325 346 368 22 6,4 %
Kylän Kattaus -liikelaitos 274 307 348 41 13,4 %
Altek Aluetekniikka -liikelaitos 96 99 106 8 7,9 %
Talouskeskus -liikelaitos 63 63 0 -63 -100,0 %
Kaupunki yhteensä 6 783 6 987 7 144 157 2,3 %
Muutos 2018-2019
18
Konsernihallinto 223 3 %
Perusturva 2 775
39 % Kasvun ja
oppimisen palvelut
2 625 37 % Kulttuuri- ja
liikuntapalvelut 449 6 %
Kaupunkirakenne 224
3 % Liikelaitokset 848 12 %
Henkilötyövuodet vuonna 2019 7 144 htv
Sivistyksen toimialalla henkilötyövuodet ovat kasvamassa varhaiskasvatuksessa noin 135:llä. Lisäys kohdistuu pääasiassa varhaiskasvatuksen perushenkilöstöön lapsimäärän kasvaessa sekä virka- ja työehtosopimusten muuttuessa. Kokonaisuuteen liittyy myös toiminnan käynnistyminen uusissa päi- väkodeissa ja vuokrattavissa lisätiloissa. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajoitus suunnitel- laan purettavaksi 1.8.2019 alkaen. Henkilötyövuosien arvioidaan kasvavan tästä johtuen yhteensä 16 henkilötyövuodella. Vuodelle 2019 vaikutuksen arvioidaan olevan noin 7 henkilötyövuotta. Sivis- tyspalveluissa lisäresursseja kohdennetaan myös perusopetukseen ml. koulunkäynninohjaajat, nuo- risopalveluihin ja oppilashuoltoon.
Kylän Kattaus -liikelaitokseen siirtyy henkilöstöä liikkeen luovutuksella Keski-Suomen sairaanhoito- piiristä. Sairaalan osastojen ruokapalvelutyön siirtymisen yhteydessä Kylän Kattaus -liikelaitoksen henkilömäärän on arvioitu kasvavan 36,5 henkilötyövuodella. Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelai- tos aloittaa vuoden 2019 alusta monitoimiyksikkötoiminnan Karstulassa ja Laukaassa. Yksiköiden toiminta edellyttää yhteensä 22 henkilötyövuoden lisäyksen.
Talouskeskus-liikelaitoksen osalta on olemassa päätökset toiminnan yhtiöittämisestä. Sama valmis- telu on käynnissä Työterveys Aalto -liikelaitoksessa. Tämä tarkoittaa näiden liikelaitosten henkilös- tön siirtymistä liikkeen luovutuksella tuleviin yhtiöihin. Henkilötyövuosina tämä on yhteensä 146 hen- kilötyövuotta.
Hallintohenkilöstön tehtäviä on täytetty kriittisesti arvioiden jo uuden Jyväskylän muodostumisesta, vuodesta 2009 lähtien. Vapautuvien tehtävien täyttö harkitaan tapauskohtaisesti muita tehtäviä kes- kitetymmän ja koordinoivamman täyttölupamenettelyn kautta. Hallinnon tehtävissä henkilöstöä on aiempaa vähemmän ja tavoitteena on pitää hallinnon henkilöstön määrä jatkossa nykyisellä tasolla.
Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun aikataulu on muuttunut siten, että henkilöstö siirtyisi pää- sääntöisesti uudelle työnantajalle vuoden 2021 alussa. Kaupunkiorganisaatiossa on jo tehty tätä varten valmistelua ja ratkaisuja, esimerkiksi Talouskeskus-liikelaitoksen osalta. Valtakunnallisen val- mistelun etenemistä seurataan, ja se huomioidaan myös Jyväskylän kaupungin valmistelussa. Ne muutostarpeet toteutetaan jo aiemmin, jotka ovat perusteltuja tehdä riippumatta sote- ja maakunta- uudistuksesta.
Muutoksen merkittävyys on nähtävissä myös alla olevasta kaaviosta henkilötyövuosien jakautumi- sesta vuonna 2019 toimialoittain ja liikelaitoksiin. Uudelle tai uusille työnantajille siirtyisi perusturvan toimialan sekä Keski-Suomen pelastuslaitoksen henkilöstö kokonaisuudessaan. Henkilöstöä siirtyisi myös konsernihallinnosta ja liikelaitoksista (pääasiassa tukipalveluita) sekä pieneltä osin kaupunki- rakenteen toimialalta koskien ympäristöterveydenhuoltoa.
19
Henkilöstösuunnitelman tavoitteena on tukea vuoden 2019 talousarvion toteutumista suunnitellusti.
Henkilöstösuunnitelmaa arvioidaan ja tarpeen mukaan henkilöstösuunnitelmaa tarkennetaan edel- leen talousarviovuoden aikana. Ennen rekrytointien käynnistämistä tehtävien täyttämiset arvioidaan täyttölupamenettelyssä ja suhteessa talousarvion toteutumiseen. Koko organisaatiossa kiinnitetään huomiota henkilöstön tehtäväkuvien ajantasaisuuteen. Henkilöstöä kannustetaan uusien toiminta- mallien kehittämiseen ja niiden kokeilemiseen.
Henkilöstömäärää ja henkilöstökustannuksia sekä muita henkilöstötietoja, esimerkiksi sairauspois- saoloja seurataan kuukausiraportoinnin ja kolmannesvuosikatsausten yhteydessä.
Osana talousarvion seurantaa arvioidaan myös tarvittavia muutoksia organisaatiossa, palveluver- kossa ja/tai palvelutuotannossa sekä toiminta- ja työtavoissa. Näillä voi olla myös henkilöstövaiku- tuksia, jotka käydään lävitse asianmukaisessa yhteistoimintamenettelyssä ennen päätöksentekoa ja työtehtävien muutoksia.
Vakituisen henkilöstön poistuma
Vakituisen henkilöstön osalta on tehty kartoitus eläkkeelle siirtymisestä. Kartoituksen mukaan ensi vuonna henkilöstöä siirtyisi eläkkeelle 175 henkilöä. Tämän lisäksi tapahtuu myös muuta poistumaa, esimerkiksi henkilön siirtyessä liikkeen luovutuksella toiseen organisaatioon tai henkilön irtisanoutu- essa Jyväskylän kaupungin palveluksesta. Liikkeen luovutuksella henkilöstöä on siirtymässä vuoden vaihteessa toisiin organisaatioihin 153 henkilötyövuotta. Tämä koskee talouskeskuksen, työtervey- den sekä talous- ja velkaneuvonnan henkilöstöä. Eläköitymisten ja liikkeenluovutusten lisäksi muuta poistuman on arvioitu olevan ensi vuonna 200 henkilöä.
Vakituisen henkilöstön poistumataulukko
Vuoden 2019 aikana kartoituksen perusteella eläkkeelle siirrytään eniten seuraavista tehtävistä.
hlö lkm 2017 2018 2019
Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläke 192 187 175
Liikkeenluovutus 83 0 153
Muu poistuma (esim. irtisanoutuvat) 171 200 200
Poistuma yhteensä 446 387 528
0 5 10 15 20
lastenhoitaja lastentarhanopettaja perusopetuksen luokanopettaja lähihoitaja sairaanhoitaja laitoshuoltaja perusopetuksen erityisopettaja perusopetuksen lehtori koulunkäynnin ohjaaja perhepäivähoitaja perushoitaja terveydenhoitaja välinehuoltaja
lkm
Tehtävät, joissa eniten eläköitymistä vuonna 2019
20
Organisaatiossa tarvitaan myös uutta osaamista, jota olemassa olevalla henkilöstöllä ei vielä ole työtehtävien ja työtapojen muuttuessa. Yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävään yhteistoimintalain mukaiseen koulutus- ja henkilöstösuunnitelmaan tunnistetaan ja priorisoidaan toimialojen ja liikelai- tosten osaamisen kehittämisen ja työkyvyn tukemisen tarpeet. Tämä suunnitelma tehdään vuosit- tain, ja vuodelle 2019 se valmistuu joulukuussa 2018. Osaamisen ja työkyvyn resurssit ja toimenpi- teet painotetaan suunnitelman mukaisiin tarpeisiin. Vapautuviin tehtäviin tai kokonaan uusiin tehtä- viin rekrytoinnit tulee tehdä moderneilla osaamisvaatimuksilla ja tehtävänkuvilla.
Sairauspoissaolojen määrä (pv/htv) on korkealla tasolla ja tavoitteena on poissaolojen määrän kään- tyminen laskuun. Jos henkilöstön sairauspoissaolot vähenevät, kertoo se samalla tavoitteena olevan henkilöstötuottavuuden kasvusta. Henkilöstötuottavuuden kasvuun voidaan vaikuttaa hyvällä esi- miestyöllä sekä kehittämällä henkilöstön osaamista, motivaatiota ja työkykyä.
Henkilöstötyötä ja henkilöstöjohtamista ohjaa kaupunginhallituksen hyväksymät henkilöstötyön lin- jaukset (henkilöstöpolitiikka) vuosille 2018 – 2020.
Henkilösivukulut
Henkilöstösivukulujen budjetoinnissa on käytetty alla olevan taulukon mukaisia henkilöstösivukulu- prosentteja. Sairausvakuutusmaksu (-0,12 % -yks.) alenee kilpailukykysopimuksen mukaisesti.
Myös työttömyysvakuutusmaksu alenee 0,55 %-yksikköä Työttömyysvakuutusrahaston esityksen mukaisesti.
Eläkevakuutusmaksujen käsittely muuttuu vuonna 2019. Palkkaperusteisia työeläkemaksuja ei enää tilitetä, vaan Keva laskuttaa ne tulorekisteriin ilmoitettujen palkanmaksutietojen perusteella kuukau- sittain. Lisäksi palkkaperusteinen eläkemaksu muuttuu siten, että se sisältää sekä työnantajan että työntekijän eläkemaksun ja lisäksi työkyvyttömyyseläkemaksun. Vuodesta 2019 alkaen uusi työky- vyttömyyseläkemaksu korvaisi nykyisen varhaiseläkemenoperusteisen eläkemaksun. Kevan julkai- seman työnantajakohtaisen budjetointiohjeen mukaan palkkaperusteisen eläkemaksu vuodeksi 2019 on 17,42 %.
Palkkaperusteisen eläkemaksun muutokset edellyttävät vielä Kevan valtuuskunnan käsittelyä. Keva vahvistaa työnantajakohtaisen kokonaisprosentin 30.11.2018.
Henkilösivukulut 2018-2019
TA+M TA Muutos
2018 2019 %-yks.
Prosenttia maksetuista palkoista
Sairausvakuutusmaksu 0,87 % 0,75 % -0,12 %
Tapaturmavakuutusmaksu 0,32 % 0,32 % 0,00 %
Ryhmähenkivakuutusmaksu 0,15 % 0,15 % 0,00 %
Työttömyysvakuutusmaksu 2,60 % 2,05 % -0,55 %
Yhteensä 3,94 % 3,27 % -0,67 %
Palkkaperusteinen KuEL-maksu 16,75 % 17,42 % 0,67 %
Yhteensä 20,69 % 20,69 % 0,00 %
Opettajien VaEL-maksu 17,28 % 17,28 % 0,00 %
1 000 euroa TA+M TA Muutos
2018 2019 %
Eläkemenoperusteinen maksu 10 832,6 10 832,6 0 %
Varhaiseläkemenoperusteinen maksu 3 268,0 0,0 -100 %
Yhteensä 14 100,6 10 832,6 -23 %
21
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyjen avulla tuotetaan kohtuullinen varmuus tuloksel- lisesta ja tavoitteiden mukaisesta toiminnasta sekä hyvän hallinnon toteutumisesta. Sisäisen valvon- nan ja riskienhallinnan avulla varmistetaan strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen, päätösten perusteena olevan tiedon riittävyys ja luotettavuus ja se, että lainsäädän- töä, määräyksiä ja ohjeita sekä johdon ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan.
Kaupunginvaltuusto vastaa kuntalain mukaisesti kaupungin toiminnasta ja taloudesta sekä päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kuntalain mukaan kaupunginhallituksen tulee huolehtia sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kaupunginhallitus valvoo sisäi- sen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanoa, tuloksellisuutta ja raportointia. Lisäksi kaikki tilivel- volliset toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa varojen käytössä vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta.
Kaupunginvaltuusto on määritellyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet, joka ohjaa koko kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä. Kaupunginvaltuusto edellyt- tää, että kaikissa toiminnoissa ja kaikilla organisaatiotasoilla toteutuu riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Kaupunginhallitus on edelleen antanut täydentävät ohjeet sisäisen valvonnan ja ris- kienhallinnan järjestämiseksi. Kukin toimiala ja liikelaitos sekä niiden tilivelvollinen johto huolehtivat vastuualueensa osalta riittävien ja toimivien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelytapojen toteuttamisesta kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.
Konsernijohto vastaa kuntalain mukaan konsernivalvonnan järjestämisestä. Kaupunkikonsernin ty- täryhteisöissä hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhteisön sisäisestä valvonnasta ja riskienhallin- nasta lainsäädännön, valtuuston määrittelemän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden ja konsernijohdon antaman ohjeistuksen mukaisesti. Konserniyhteisöjen sisäistä valvontaa ja ris- kienhallintaa on esitelty talousarvioin konsernia käsittelevässä osassa.
Toimintaympäristöanalyysi
Talousarvion valmistelun yhteydessä toimialat ja liikelaitokset ovat analysoineet toimintaympäristön muutoksia, tunnistaneet tavoitteita uhkaavia riskejä, arvioineet niiden vaikutuksia ja toteutumisen todennäköisyyttä sekä laatineet tarvittavat suunnitelmat ja toimenpiteet merkittävimpien riskien hal- litsemiseksi. Analyysin ja arvioinnin perusteella merkittävimmät uhat ja mahdollisuudet on priorisoitu ja valvonnan toimenpiteet on kohdistettu olennaisimpiin riskeihin. Näin on muodostettu sisäisen val- vonnan ja riskienhallinnan suunnitelma, joka konkretisoi riskiprofiilin ja riskienhallinnan toimintamal- lin sekä prosessin tavoitteet ja vastuut.
Prosessissa on noudatettu aiempaa systemaattisempaa ja yhtenäisempää toimintatapaa. Riskien arvioinnin, seurannan ja raportoinnin sekä dokumentoinnin tueksi on käytetty yhdenmukaista työka- lua ja toimialoilla sekä liikelaitoksilla on ollut käytössään toimintaohjeet ja vastuiden määrittelyt. Si- säisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjausryhmä on toiminut tuloksia koordinoivana elimenä sekä tukenut toimialojen ja liikelaitosten sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan käytännön toteuttamista.
Toimialojen ja liikelaitosten riskien tunnistaminen ja analysointi on toteutettu johtoryhmätasolla hyö- dyntäen yhtenäisen mallin mukaista riskienhallintatyökalua. Arviointien tulokset on käyty läpi ja koos- tettu yhteen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjausryhmässä, jonka perusteella on muodos- tettu käsitys kaupunkiorganisaation merkittävimmistä toimintaan ja tavoitteisiin vaikuttavista ris- keistä, niiden hallintakeinoista ja sisäisen valvonnan toimenpiteistä. Nämä on esitetty alla olevassa taulukossa satunnaisessa järjestyksessä. Talousarviovuoden aikana toimintaympäristön muutoksia seurataan säännöllisesti ja riskiarviointia päivitetään tarvittaessa.
22
Riski Hallintakeinot ja toimenpiteet Turvattomuus lisääntyy työpai-
koilla uhka- ja väkivaltatilantei- den muodossa, loukkaantumisen riski kasvaa ja vaikuttaa työnteki- jöiden jaksamiseen heijastuen poissaoloihin.
Jyväskylän kaupungin turvallisuuskulttuuria kehitetään mm. henkilöstö- koulutuksilla, päivittämällä toimintaohjeita ja raportointia.
Riskin kehittymistä seurataan poikkeamailmoituksia analysoimalla ja henkilöstökyselyiden avulla. Käydään tiivistä vuoropuhelua eri viran- omaisten kanssa ja etsitään ratkaisuja kokonaisturvallisuuden paranta- miseksi.
Työjärjestelyin vähennetään yksintyöskentelyä ja pyritään ennakoimaan riskitilanteita.
Tilat ja tapahtumat suunnitellaan turvallisemmaksi. Henkilökunnalle jär- jestetään turvallisuuskävelyjä ja –harjoituksia. Varmistetaan hälytysjär- jestelmien riittävyys sekä toiminta. Turvallisuuspalveluiden ostaminen päätetään riskikartoituksen perusteella.
Riski yleisillä paikoilla tapahtu- vaan väkivallantekoon on kasva- nut. Väkivaltaiset teot kohdiste- taan suureen joukkoon ihmisiä ja vaikutukset ovat pitkäkestoisia.
Asukkaiden turvallisuuden tunne heikkenee.
Johdonmukaisella ja näkyvällä turvallisuustyöllä ennaltaehkäistään tur- vallisuusongelmia, lisätään turvallisuutta ja sen tunnetta.
Jyväskylän kaupungin keskustan viihtyvyyttä ja turvallisuutta kehitetään yhteistyössä sidosryhmien ja eri viranomaisten kanssa.
Asukkaat otetaan aktiivisesti mukaan asuinympäristön turvallisuussuun- nitteluun.
Ennaltaehkäisevällä työllä pyritään löytämään esimerkiksi syrjäytymisen vaarassa olevat henkilöt ja näin estämään rauhattomuutta sekä turvalli- suuteen vaikuttavaa kielteistä käyttäytymistä.
Tietojärjestelmien toimivuus, tie- toturva ja tietosuoja.
Tietojärjestelmät kaatuvat tai verkko vaurioituu.
Digitalisaatio lisääntyy tulevai- suudessa ja aiheuttaa myös uu- denlaisia uhkia palvelutuotan- nolle esimerkiksi toimintahäiriöi- den muodossa.
Tiedon käsittelyyn ja säilytykseen annetut ohjeet ovat ajan tasalla sekä niiden noudattamista seurataan.
Tietojärjestelmiin kohdistuvia hyökkäyksiä valvotaan aktiivisesti ja suo- jaus pidetään korkealla tasolla.
Tietojärjestelmien käyttöoikeudet rajataan vastaamaan työtehtäviä sekä käyttöoikeuksien hallinta ohjeistetaan tarkemmin.
Ihmisten tietoisuutta tietoturvaan ja tietosuojaan liittyen lisätään koulut- tamalla.
Jatkuvasti monimutkaistuva toimintaympäristö on entistä herkempi häiriöille. Häiriöt yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin koskettavat useita eri toimijoita ja voivat pahimmillaan aiheuttaa konkreet- tisia vaaratilanteita. Häiriöiden torjumiseksi korostuukin tiivis yhteistyö eri viranomaisten sekä kes- keisten toimijoiden kesken. Yhteistyön tavoitteena on vähentää häiriöitä, onnettomuuksia ja rikoksia sekä lisätä turvallisuutta sekä ihmisten turvallisuuden tunnetta.
Toimialojen ja liikelaitosten toimintaan kohdistuvat merkittävimmät riskit sekä riskienhallinnan ja si- säisen valvonnan suunnitelmat löytyvät toimialojen osalta talousarvion käyttötalousosasta ja liikelai- tosten osalta kunkin liikelaitoksen kohdalta.
Tavoitteet vuodelle 2019
Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyitä kehitetään jatkuvasti siten, että pystytään mahdollisimman hyvin ennakolta huomioimaan muuttuvan toimintaympäristön haas- teet, vastaamaan olennaisiksi arvioituihin riskeihin ja suunnitelmallisesti hyödyntämään avautuvat mahdollisuudet. Tulevan talousarviokauden tavoitteena on edelleen lisätä prosessin toimintatapojen
23
systemaattisuutta ja yhtenäisyyttä. Tähän tavoitteeseen pyritään osallistamalla riskiarviointiin ja ana- lysointiin myös johtoryhmiä alempia organisaatiotasoja sekä edelleen vakiinnuttamalla ohjausryh- mätyöskentelyä. Tulevan talousarviokauden tavoitteena on myös sisäisen valvonnan ja riskienhal- linnan vaikuttavuuden arviointi, jonka tueksi pyritään muodostamaan tarkoituksenmukaisia mitta- reita. Konserniyhteisöjen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan seurantaa on mahdollista terävöittää omistajaohjauksen kautta.
24
KAUPUNKISTRATEGIA
Kaupunginvaltuustossa 30.10.2017 hyväksytty kaupunkistrategia vuosille 2017-2021 kiteyttää kaupun- gin keskeiset pitkän aikavälin tavoitteet, jotka ohjaavat kaupungin päätöksentekoa ja toimintaa. Strate- gia kytkeytyy talousarvioon, jossa on toimialakohtaisesti esitetty kaupunkistrategiaa toteuttavat kehittä- mistoimenpiteet.
Kaupunkistrategian mukaan Jyväskylä haluaa oll a rohkeasti aikaansa edellä. Visiona on olla kasvava ja kansainvälisesti arvostettu koulutuksen ja osaamisen kaupunki. Tämän perustana olevia arvoja ovat vastuullisuus, luottamus, luovuus ja avoimuus. Ne kannustavat osallistavaan vuorovaikutukseen ja roh- kaisevat etsimään ja kokeilemaan uusia toimintatapoja. Valinnat korostavat myös vastuullisuutta omasta itsestä, läheisistä, ympäristöstä ja tulevaisuudesta.
Kaupunkistrategian seuranta on toteutettu sähköisellä seurantatyökalulla Jyväskylän kaupungin nettisi- vuilla, joka on kaikkien kaupunkilaisten käytettävissä. Seuranta löytyy alla olevasta linkistä:
Kaupunkistrategian seuranta
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrI-
joiYThmODdjYTMtM2M3YS00NzBmLThmMDctODI2NDNmYmE2YWNjIiwidCI6Im- ZjMzRkMDVjLWEyZjItNGFjMi04OWM1LWI0NGYzYTlmNDUxYyIsImMiOjh9
25
Kaupunkistrategian kärjet
Kaupunkistrategian kärkiteemat ovat 1) osallistu vat ja hyvinvoivat asukkaat, 2) raikas ja kasvava elin- voima, 3) resurssien viisas käyttö ja 4) liikuntapääkaupunki. Niiden toteuttamiseksi on asetettu yhteensä 23 strategista teemaa, jotka ohjaavat kaupungin johtamista ja päivittäistä työtä pitkällä aikavälillä. Seu- raavassa on kuvattu kaupunkistrategian kärjet teemoittain.
Osallistuvat ja hyvinvoivat asukkaat
1) Lisäämme lasten ja nuorten mahdollisuuksia terveeseen kasvuun ja hyvään oppimiseen.
2) Tuemme asukkaiden osallistumista ja lisäämme vaikuttamisen mahdollisuuksia.
3) Edistämme asukkaiden yhdenvertaisuutta ja otamme huomioon kulttuurisen moninaisuuden.
4) Parannamme palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta koko Jyväskylässä.
5) Vahvistamme yhteisöllisyyttä, tuemme harrastustoimintaa ja vähennämme yksinäisyyttä.
6) Edistämme kulttuurin ja taiteen moni-ilmeisyyttä.
Raikas ja kasvava elinvoima
1) Vahvistamme Jyväskylää vetovoimaisena korkean osaamisen koulutuskaupunkina ja tutkimuk- sen keskuksena.
2) Edistämme kaupunkikehitysalustoilla ja kumppanuuksilla yritysten kasvua.
3) Tuemme uusien teknologia-, liiketoiminta- ja palveluinnovaatioiden syntymistä.
4) Vahvistamme Jyväskylän vetovoimaisuutta kansainvälisenä kulttuuri-, tapahtuma- ja matkailu- kaupunkina.
5) Parannamme kaupunkikeskustan viihtyisyyttä ja elinvoimaa.
6) Teemme kaupungista houkuttelevan työpaikkana ja työnantajana.
Resurssien viisas käyttö
1) Toteutamme eheää yhdyskuntarakennetta ja kannustamme kestävään liikkumiseen.
2) Teemme kestäviä, eettisiä ja innov atiivisia hankintoja sekä edistämme resurssiviisasta liiketoi- mintaa.
3) Hyödynnämme tehokkaasti digitalisaation mahdollisuuksia.
4) Avaamme kaupunkitilat paremmin kaupunkilaisten käyttöön.
5) Pyrimme hiilineutraaliksi ja jätteettömäksi kaupungiksi sekä edistämme kiertotaloutta ja uusiutu- vaa energiaa.
6) Käytämme luonnonvaroja harkiten ja huolehdimme luonnon monimuotoisuudesta.
Liikuntapääkaupunki
1) Teemme Jyväskylästä Pohjoismaiden vetovoimaisimman liikunnan, urheilun ja terveyden osaa- miskeskittymän.
2) Luomme mahdollisuuksia elinikäiseen liikkumiseen kehittä mällä yhteistyö- ja palvelumalleja sekä asuinympäristöjen liikuntamahdollisuuksia.
3) Edistämme lasten ja nuorten liikuntaa päiväkodeissa, kouluissa ja vapaa-ajalla.
4) Yhdistämme joustavasti opiskelun ja urheilun kaikilla koulutusasteilla.
5) Luomme edellytyksiä liikunta- ja hyvinvointialan yritystoiminnalle.
Toimialakohtaisissa talousarvioteksteissä on kuvattu keskeisimmät kehittämistoimenpiteet, jotka toteu- tetaan vuoden 2019 aikana.
26
