Toiminta-ajatus ja toiminnan kuvaus
Keski-Suomen pelastuslaitos tuottaa alueen ihmisille ja yrityksille korkeatasoiset pelastustoimen pal-velut onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja antaa nopeaa ja tuloksellista apua onnettomuustilanteissa kaikissa olosuhteissa.
Pelastustoimen palvelujen palvelutasosta on säädetty pelastuslain 28–29 §:ssä (Pelastuslaki 379/2011). Ensihoidon palvelutasopäätös on hyväksytty Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuus-tossa 8.12.2017. Pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia.
Palvelutasopäätöstä toteutetaan pelastuslaitoksen vuosittain tarkistettavalla talousarviolla. Pelas-tustoimen riskinarvion ja palvelutasopäätösten valtakunnalliset laadintaohjeet ovat uudistumassa vuoden 2018 lopussa osana pelastustoimen uudistusta. Pelastustoimen järjestelmä on muuttu-massa 1.1.2020 alkaen ja samoin rahoitusjärjestelyt, mikäli maakuntauudistus etenee suunnitellusti.
Ydinprosesseista onnettomuuksien ehkäisyn ja varautumisen roolit ovat korostumassa (kuva 1). Pe-lastuslaitoksen oman toiminnan varmistamiseen häiriötilanteissa on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota. Keski-Suomen pelastuslaitos tuottaa korkeatasoista ja kustannustehokasta ensihoitopal-velua potilaan parhaaksi. Maakuntauudistuksen valmistelut sekä valtiolta maakunnan hoidettavaksi siirtyvä maakunnan yhteisen varautumisen tuki sekä kuntien varautumisen tuki edellyttävät lisäre-sursointia. Viestinnän onnistuminen muutoksessa on keskeistä. Tukiprosesseissa toimialan ja viran-omaisten yhteisten ICT-järjestelmien käyttöönotto edellyttää pelastuslaitokselta merkittäviä taloudel-lisia panostuksia tila- ja tietoturvallisuuden parantamiseen. Kyberuhkat edellyttävät parempaa tieto-turvaa.
Kuva 1. Pelastuslaitoksen prosessikartta auttaa hahmottamaan kokonaiskuvan ja esittelee organi-saation ydinprosessit
166
Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet
Taloudelliset tavoitteet
Toiminnalliset tavoitteet
Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain ja niistä raportoidaan myös sisäi-sesti kuukausittain.
Onnettomuuksien ehkäisy:
Tavoite 1:
Noudatetaan erikseen vahvistettavaa, pelastuslain 79 § mukaista ja riskien arviointiin perustuvaa valvontasuunnitelmaa, jossa on määritelty vuonna 2019 tarkastusvuorossa olevien kohteiden palo-tarkastukset sekä muut valvontatoimenpiteet.
Tavoite 2:
Turvallisuusviestinnässä otetaan huomioon valvonta- ja onnettomuustiedot sekä asiakasryhmien tarpeet Keski-Suomen pelastuslaitoksen turvallisuusviestinnän toimintasuunnitelma – asiakirjassa tarkemmin kuvatulla tavalla.
Pelastustoiminta:
Tavoite 3:
Kiireelliset pelastustehtävät kyetään aloittamaan riskiluokittain niille asetettujen tavoitteiden mukai-sesti. Keskimääräinen pelastustoiminnan toimintavalmiusaikatavoite on 13 minuuttia. Yksityiskohtai-sempina mittareina käytetään tavoitteen täyttymisprosenttia (tavoite on vähintään 50 %) sekä medi-aaniaikaa riskiluokittain.
I riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 6 mi-nuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 11 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3).
Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 20 minuutissa.
II riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 10 mi-nuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 14 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3).
Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 30 minuutissa.
III riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 20 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 22 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 30 minuutissa.
IV riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 36 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 38 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 40 minuutissa.
TP TA+M TA
1 000 euroa 2017 2018 2019 euroa %
Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -618,2 -2 176,9 -1 623,0 553,9 -25,4 % Muutos 2018 - 2019
167
Riskiluokan ruutujen jakautuma Keski-Suomessa vuoden 2016 lopussa on esitetty alla olevassa tau-lukossa:
Varautuminen ja väestönsuojelu:
Tavoite 4:
Keski-Suomen pelastuslaitos toteuttaa yhteistyötä kuntien ja yhteistyöviranomaisten kanssa val-miussuunnittelussa, erilaisissa harjoituksissa ja erityis- ja häiriötilanteiden johtamistoiminnassa.
Keski-Suomen pelastuslaitos kehittää oman toiminnan jatkuvuuden hallintaa Suomen kansallisen riskiarvion uhkia vastaan toteuttaen osaltaan yhteiskunnan turvallisuusstrategian päämääriä. Pelas-tuslaitos osallistuu aktiivisesti Keski-Suomen maakunnan alueella toimivan valmiustoimikunnan sih-teeristön toimintaan.
Strategiaa toteuttavat kehittämistoimenpiteet
Keski-Suomen pelastuslaitoksen kehittämishankkeet:
1. Maakunnalliseen yhteistoimintaan valmistautuminen
2. Pelastustoimen ja kuntien jatkuvuudenhallinnan kehittäminen 3. Monitoimiyksikkömallin toiminnan kehittäminen / laajentaminen 4. Tietoturvallisuuden parantaminen
Maakunnalliseen yhteistoimintaan valmistautuminen
Keski-Suomen pelastuslaitos osallistuu aktiivisesti vuonna 2019 aloittavan maakunnallisen pelas-tustoimen valmisteluihin osana muuta maakunnallista valmistelutyötä. Maakunta-SOTE –uudistusta on mallinnettu ja tiivistä pohjatyötä tehty yhdessä kaikkien uuteen järjestelmään liittyvien tahojen kanssa: Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, ELY-keskus, Työ- ja elinkeinokeskus, sekä muut toimijat. Vuosi 2019 tulee olemaan ratkaisevaa valmisteluaikaa, jotta maakunnallinen pe-lastustoimi voi aloittaa toimintansa vuoden 2020 alusta.
Pelastustoimen ja kuntien jatkuvuudenhallinnan kehittäminen
Pelastustoimen ja kuntien jatkuvuuden hallintaa tullaan kehittämään mm. varautumisen ja häiriöti-lanteiden hallinnan suunnittelun tehostamisella kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Pelas-tustoimen omaa varautumista kehitetään mm. Kalustohankinnoilla, jotka käsittävät varavoimakonei-den hankintaa johtamisalueille sekä varavoimasyötön mahdollistamista niille paloasemille, joilla va-ravoimakonetta ei ole. Lisäksi toiminta-alueille hankitaan suojavarusteita ja siirrettäviä polttoainesäi-liöitä turvaamaan omaa toimintaamme häiriö- ja poikkeusoloissa.
Monitoimiyksikkömallin toiminnan kehittäminen
Monitoimiyksikön tarkoitus on hyödyntää ensihoidon ja pelastustoimen osaamista samassa yksi-kössä joka mahdollistaa monipuoliset palvelut nopeasti alueen asukkaille. Monitoimiyksikkö aloitti toimintansa Muuramen toiminta-alueella 1.5.2017 ja siitä saadut kokemukset ovat olleet hyviä. Mo-nitoimiyksikkö toimintamallia laajennetaan Karstulaan ja Laukaaseen vuoden 2019 aikana.
Ruutujen määrä Väestömäärä Riskiluokka (kpl, km2) 2016 (arvio)
Riskiluokka I 15 43 632
Riskiluokka II 159 114 376
Riskiluokka III 218 44 005
Riskiluokka IV 19 559 73 775
Yhteensä 19 951 275 788
168
Tietoturvallisuuden parantaminen
Pelastuslaitoksen tietojärjestelmissä ja sen hallinnoimissa tiloissa havaittujen puutteiden korjaa-miseksi on perustettu ICT-ryhmä, jonka tehtävä on kartoittaa tietojärjestelmätarpeet ja ottaa huomi-oon myös valtakunnalliset pelastusalan hankkeet. ICT-ryhmä on tehnyt vuoden 2019 talousarvihuomi-oon kalustohankintoja tietoturvallisuuden kehittämiseksi vaaditulle tasolle. Kalustohankinnat mahdollis-tavat tulevien kenttäjohtamisjärjestelmien ja viranomaisten (TUVE) sekä (ERICA) järjestelmien otta-misen pelastuslaitoksen käyttöön. Myös tietoturvakoulutusta ja ohjeistusta lisätään vuoden 2019 ai-kana. Lisäksi henkilöstölle tehtävät turvallisuusselvitykset toteutetaan suunnitelmallisesti niin vaki-naisen kuin sopimushenkilöstön osalta.
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta
Hälytysjärjestelmien haavoittuvuus pitkittyvien sähkökatkojen aikana, sekä ajoneuvojen ja muun ka-luston rikkoutuminen muodostavat riskin Pelastuslaitoksen perustehtävän sujuvalle toteuttamiselle.
Toimitilojen välttämättömät ja ennakoimattomat korjaustarpeet ovat riski määrärahojen riittävyydelle, sekä henkilöstön työkyvylle. Merkittäviä riskejä pelastuslaitokselle ovat sopimusriskit sekä jatkuvuus poikkeusoloissa. Henkilöstöriskiksi on tunnistettu henkilöstön saatavuus hälytystehtäviin, erityisesti päivälähtöihin pienissä kunnissa. Lisäksi on tunnistettu seuraavia riskejä: Avainhenkilöriippuvuus, tieto-ja viestintäjärjestelmien riskit sekä henkilöriskit. Riskien hallintakeinoja ovat mm. pelastuslai-toksen prosessien kuvaaminen ja selkiyttäminen sekä henkilöstölle tehtävät turvallisuusselvitykset.
Tunnusluvut ja mittarit
TA 2018 TA 2019 Tehokkuus, taloudellisuus:
Palokunta saavuttaa väestöstä
6 min. hälytyksestä 104 700 (38 %) 104 700 (38 %) 10 min. hälytyksestä 217 000 (79 %) 217 000 (79 %) 20 min. hälytyksestä 262 400 (93 %) 262 400 (93 %) 30 min. hälytyksestä 272 600 (99 %) 273 400 (99 %) Laajuustiedot:
Maa pinta-ala (km²) 16 704 16 704
Sisävesi (km²) 3 245 3 245
Väkiluku 276 126 275 741
Väestöntiheys (as/km²) 17
Valvontakohteiden määrä 116 000 116 000
Tarkastuskäynnit yhteensä 3 000 3 000
Asiakirjavalvonta yhteensä 9 000 18 000
Voimavarat:
Vakinainen henkilöstö 308 313
VPK- ja sivutoiminen henkilöstö 1 000 1 000
Paloasemien lukumäärä 47 47
Ajoneuvot/veneet 234 234
Ambulansseja 23 23
169