13.1
Lasketaan annettujen jäsenten avulla peräkkäisten jäsenten suhteet.
a) 𝑎
𝑎 =−8
−4= 2 𝑎
𝑎 =−16
−8 = 2
Peräkkäisten jäsenten suhde on sama, joten lukujono voi olla geometrinen 𝑞= 2 . b)
𝑎 𝑎 = 7
14=1 2 𝑎
𝑎 =14
7 = 2≠ 1 2
Koska peräkkäisten jäsenten suhde ei ole sama, lukujono ei voi olla geometrinen.
c) 𝑎
𝑎 =0,25
0,5 = 0,5 𝑎
𝑎 =0,125
0,25 = 0,5
Peräkkäisten jäsenten suhde on sama, joten lukujono voi olla geometrinen 𝑞= 0,5 . Vastaus: a) voi olla
b) ei voi olla c) voi olla
Peräkkäisten jäsenten suhde:
𝑞=𝑎 𝑎
Jonon suhdeluku q on kahden peräkkäisen jäsenen suhde.
𝑞=𝑎
𝑎 = 50 10= 5 b)
Koska lukujono on geometrinen, saadaan seuraava jäsen kertomalla edellinen suhdeluvulla q.
Tiedetään, että 𝑎 = 250. Näin ollen seuraava eli neljäs jäsen on 𝑎 =𝑎 ⋅ 𝑞 = 250⋅5 = 1250.
Vastaus: a) 𝑞= 5 b) 𝑎 = 1250
niiden suhde on vakio. Lasketaan annettujen jäsenten avulla peräkkäisten jäsenten erotukset ja suhteet.
a)
𝑎 − 𝑎 = 7−3 = 4 𝑎 − 𝑎 = 11−7 = 4 Koska erotus on vakio, jono voi olla aritmeettinen 𝑑 = 4 . 𝑎
𝑎 =7
3= 2,333 … 𝑎
𝑎 =11
7 = 1,571 …
Koska suhde ei ole vakio, jono ei voi olla geometrinen.
b)
𝑎 − 𝑎 =−25− −5 =−20 𝑎 − 𝑎 =−125− −25 =−100 Koska erotus ei ole vakio, jono ei voi olla aritmeettinen.
𝑎
𝑎 =−25
−5 = 5 𝑎
𝑎 = −125
−25 = 5 Koska suhde on vakio, jono voi olla geometrinen 𝑞= 5 . c)
𝑎 − 𝑎 = 4−2 = 2 𝑎 − 𝑎 = 16−4 = 12 Koska erotus ei ole vakio, jono ei voi olla aritmeettinen.
𝑎 𝑎 =4
2= 2 𝑎
𝑎 =16 4 = 4 Koska suhde ei ole vakio, jono ei voi olla geometrinen.
Vastaus: a) voi olla aritmeettinen b) voi olla geometrinen c) ei voi olla kumpikaan
jonoihin.
Jonossa 1 eli 𝑎 = 3⋅ −2 ensimmäinen jäsen on 3 ja suhdeluku −2.
Näin ollen jonoon sopivat väitteet B ja C.
Jonossa 2 eli 𝑎 = 3 =1⋅3 ensimmäinen jäsen on 1 ja suhdeluku 3.
Näin ollen jonoon sopivat väitteet A ja D.
Vastaus: 1 – B ja C 2 – A ja D
Geometrisessa lukujonossa seuraava jäsen saadaan aina kertomalla edellinen suhdeluvulla.
Näin ollen edellinen jäsen saadaan jakamalla seuraava suhdeluvulla.
𝑎 = 12 𝑎 =𝑎
𝑞 = 12 2 = 6 𝑎 =𝑎
𝑞 = 6 2= 3
Kaksi ensimmäistä jäsentä ovat siis 3 ja 6.
b)
Selvitetään 5. jäsen kertomalla suhdeluvulla.
𝑎 =𝑎 ⋅ 𝑞 = 12⋅2 = 24 𝑎 =𝑎 ⋅ 𝑞 = 24⋅2 = 48 5. jäsen on siis 48.
Vastaus: a) 3 ja 6 b) 𝑎 = 48
Geometrisen jonon ensimmäinen jäsen on 𝑎 = 6 ja jonon suhdeluku 𝑞= 3.
Muodostetaan jonon yleinen jäsen.
𝑎 =6⋅3
Lasketaan jonon 3. jäsen sijoittamalla järjestysluku 𝑛 = 3 yleisen jäsenen lausekkeeseen.
𝑎 =6⋅3 = 6⋅3 = 6⋅9 = 54 b)
Geometrisesta lukujonosta tiedetään
• jonon ensimmäinen jäsen on 𝑎 = 9
• jonon suhdeluku 𝑞= = = Muodostetaan jonon yleinen jäsen.
𝑎 = 9⋅
Lasketaan jonon 3. jäsen.
𝑎 = 9⋅ = 9⋅ = 9⋅ = = 1
Vastaus: a) 𝑎 = 6⋅3 , 𝑎 = 54
b) 𝑎 = 9⋅ , 𝑎 = 1
Geometrisen jonon yleinen jäsen: an = a1 ∙ qn – 1
Koska seuraava jäsen saadaan kertomalla edellinen jäsen luvulla −4, 𝑞=−4.
b)
Geometrisesta lukujonosta tiedetään
• jonon ensimmäinen jäsen on 𝑎 = 1
• jonon suhdeluku 𝑞= −4 Muodostetaan jonon yleinen jäsen.
𝑎 = 1⋅ −4 = −4 c)
Lasketaan jonon 9. jäsen sijoittamalla järjestysluku 𝑛 = 9 yleisen jäsenen lausekkeeseen.
𝑎 = −4 = −4 = 65536
Vastaus: a) 𝑞= −4 b) 𝑎 = −4
c) 𝑎 = 65536
Jonon seitsemäs ja kahdeksas jäsen ovat peräkkäiset jäsenet, joten jonon suhdeluku on 𝑞=𝑎
𝑎 = 1152 576 = 2.
Jonon yleisen jäsenen muodostamiseksi tarvitaan jonon ensimmäinen jäsen.
Jonon seitsemäs jäsen tunnetaan. Muodostetaan yhtälö ja ratkaistaan ensimmäinen jäsen 𝑎 . 𝑎 = 576
𝑎 ⋅2 = 576 𝑎 ⋅2 = 576 | ∶2
𝑎 = 9
Yleinen jäsen on siis 𝑎 = 9⋅2 . b)
Muodostetaan yleisen jäsenen avulla yhtälö ja ratkaistaan järjestysluku n.
𝑎 = 36864
9⋅2 = 36864 | ratkaistaan laskimella 𝑛= 13
Luku 36864 on jonon 13. jäsen.
Vastaus: a) 𝑎 = 9⋅2 b) 13. jäsen
Selvitetään ensin lukujonon ensimmäinen jäsen 𝑎 . 𝑎 = 𝑎 ⋅2
20 =𝑎 ⋅2 𝑎 = 5
Lukujonon yleinen jäsen on siis 𝑎 = 5⋅2 . Sijoitetaan järjestysluku 𝑛= 8 yleisen jäsenen lausekkeeseen.
𝑎 = 5⋅2 = 5⋅2 = 640
b)
Luku 163840 on lukujonon jäsen, jos se saadaan sijoittamalla jokin positiivinen kokonaisluku n yleisen jäsenen lausekkeeseen. Muodostetaan yhtälö ja ratkaistaan n.
𝑎 = 163840 5⋅2 = 163840
𝑛= 16
Koska ratkaisuksi tuli positiivinen kokonaisluku 16, luku 163840 on jonon 16. jäsen.
Vastaus: a) 𝑎 = 640 b) on, 16. jäsen
Jon suhdeluku on kahden peräkkäisen luvun suhde.
𝑞=𝑎
𝑎 = 24 6 = 4 b)
Tiedetään, että jonon ensimmäinen jäsen on 𝑎 = 6 ja suhdeluku 𝑞= 4.
Muodostetaan yleinen jäsen.
𝑎 = 6⋅4 c)
Lukujonossa viimeisen luvun, 393216, järjestysluku ilmaisee lukujonon jäsenien lukumäärän.
Muodostetaan yleisen jäsenen avulla yhtälö ja ratkaistaan järjestysluku n.
𝑎 = 393216 6⋅4 = 393216
𝑛= 9
Jonossa on siis 9 jäsentä.
Vastaus: a) 𝑞= 4
b) 𝑎 = 6⋅4
c) 9 jäsentä
Ratkaise CAS-laskimella.
𝑎 = 2⋅2,5
Ratkaistaan järjestysluku n, jolla jonon jäsen ensimmäisen kerran ylittää arvon 20000.
Tapa 1: Muodostetaan yleisen jäsenen avulla yhtälö ja ratkaistaan järjestysluku n.
𝑎 = 20000 2⋅2,5 = 20000 𝑛 = 11,05 …
Jos 𝑛 = 11, jonon jäsen on 𝑎 = 2⋅2,5 = 19073,5 … 20000.
Jos 𝑛 = 12, jonon jäsen on 𝑎 = 2⋅2,5 = 47683,7 … 20000.
Jonon 12. jäsenestä alkaen jonon jäsenet ovat suurempia kuin 20000.
Tapa 2: Lasketaan jonon jäseniä taulukkolaskennan avulla.
Jäsenet ovat suurempia kuin 20000 jonon 12. jäsenestä alkaen.
Vastaus: 12. jäsenestä alkaen
𝑎 = 2 𝑞= 2,5
suhdeluvulla.
𝑎 = 𝑎 𝑞 = 6
1,5= 4
Muodostetaan jonon yleinen jäsen. 𝑎 = 4⋅1,5 .
Ratkaistaan järjestysluku n, jolla jonon jäsen ensimmäisen kerran ylittää arvon 100000.
Tapa 1: Muodostetaan yleisen jäsenen avulla yhtälö ja ratkaistaan järjestysluku n.
𝑎 = 100000 4⋅1,5 = 100000 𝑛 = 25,97 …
Jos 𝑛 = 25, jonon jäsen on 𝑎 = 4⋅1,5 = 67336,4 … 100000.
Jos 𝑛 = 26, jonon jäsen on 𝑎 = 4⋅1,5 = 101004,67 … 100000.
Jonon 25 ensimmäistä jäsentä ovat pienempiä kuin 100000.
Tapa 2: Lasketaan jonon jäseniä taulukkolaskennan avulla.
Jonon 25 ensimmäistä jäsentä ovat pienempiä kuin 100000.
Vastaus: 25 jäsentä
Muodostetaan jonon yleinen jäsen.
• ensimmäinen jäsen on 𝑎 =−5
• suhdeluku on 𝑞= = =
Yleinen jäsen on siis 𝑎 =−5⋅ =−5⋅ 0,6 . b)
Sijoitetaan järjestysluku𝑛= 6 yleiseen jäseneen.
𝑎 =−5⋅ 0,6 =−5⋅ 0,6 =−5⋅3
5 =−243
625= −0,388 …≈ −0,39 c)
Ratkaistaan järjestysluku n, jolla jonon jäsen ensimmäisen kerran ylittää arvon −0,0002.
Muodostetaan yleisen jäsenen avulla yhtälö, ja ratkaistaan järjestysluku n.
𝑎 =−0,0002
−5⋅ =−0,0002 𝑛 = 20,82 …
Jos 𝑛 = 20, jonon jäsen on 𝑎 = −5⋅ 0,6 =−0,00030 …<−0,0002.
Jos 𝑛 = 21, jonon jäsen on 𝑎 = −5⋅ 0,6 =−0,00018 … >−0,0002.
Jonon 20 ensimmäistä jäsentä ovat pienempiä kuin −0,0002.
Vastaus: a) 𝑎 = −5⋅ b) 𝑎 =− ≈ −0,39 c) 20 jäsentä
Lukujonon on geometrinen, kun sen suhdeluku on vakio. Ratkaistaan ensimmäisten jäsenten avulla suhdeluku.
𝑞=𝑎 𝑎 = 3
6=1
2= 0,5
Myös toisen ja kolmannen jäsenen suhde on oltava 0,5. Muodostetaan yhtälö ja ratkaistaan t.
𝑞= 𝑎 𝑎 0,5 =2𝑡
3 𝑡= 3
4 b)
Merkitään peräkkäisten lukujen suhteet samoiksi ja ratkaistaan t.
𝑎 𝑎 =𝑎
𝑎 𝑡 2=8
𝑡 | kerrotaan ristiin 𝑡 = 16
𝑡 = ±4
Vastaus: a) 𝑡= b) 𝑡= −4 tai 𝑡= 4
Geometrisen jonon ensimmäinen jäsen on 𝑎 = −5 ja jonon suhdeluku 𝑞= 2.
Muodostetaan jonon yleinen jäsen.
𝑎 =−5⋅2
Lasketaan jonon 3. jäsen sijoittamalla järjestysluku 𝑛 = 3 yleisen jäsenen lausekkeeseen.
𝑎 =−5⋅2 = −5⋅2 = −20 b)
Geometrisesta lukujonosta tiedetään
• jonon ensimmäinen jäsen on 𝑎 = 10
• jonon suhdeluku 𝑞= −3 Muodostetaan jonon yleinen jäsen.
𝑎 = 10⋅ −3 Lasketaan jonon 3. jäsen.
𝑎 = 10⋅ −3 = 10⋅ −3 = 10⋅9 = 90
Vastaus: a) 𝑎 = −5⋅2 , 𝑎 =−20 b) 𝑎 = 10⋅ −3 , 𝑎 = 90
Geometrisen jonon yleinen jäsen: an = a1 ∙ qn – 1
Geometrisesta lukujonosta tiedetään
• jonon ensimmäinen jäsen on 𝑎 = 8
• jonon suhdeluku 𝑞= = = Muodostetaan jonon yleinen jäsen.
𝑎 = 8⋅ = 8⋅1,5 Lasketaan jonon 5. jäsen.
𝑎 = 8⋅ = 8⋅ = = 40,5
b)
Geometrisesta lukujonosta tiedetään
• jonon ensimmäinen jäsen on 𝑎 =
• jonon suhdeluku 𝑞= = : = ⋅⋅ = 3 Muodostetaan jonon yleinen jäsen.
𝑎 = ⋅3
Lasketaan jonon 5. jäsen.
𝑎 = ⋅3 = ⋅3 = = 20,25
Vastaus: a) 𝑎 = 8⋅ , 𝑎 = 40,5 b) 𝑎 = ⋅3 , 𝑎 = 20,25
Jonon seuraava jäsen on aina 20 % suurempi eli 120 % edellisestä jäsenestä. Näin ollen seuraava jäsen saadaan edellisestä aina kertomalla prosenttikertoimella 1,20.
Tiedetään siis, että jonon ensimmäinen jäsen on 𝑎 = 7 ja 𝑞= 1,20.
Yleinen jäsen on siis 𝑎 = 7⋅1,20 . b)
𝒂𝟑𝟐 on jonon 32. jäsen. Sijoitetaan sen järjestysluku yleiseen jäseneen ja lasketaan jäsenen arvo.
𝑎 = 7⋅1,20 = 7⋅1,20 = 1993,961 …≈ 1994,0
Vastaus: a) 𝑎 = 7⋅1,20 b) 𝑎 ≈1994,0
Jonon viides ja kuudes jäsen ovat peräkkäiset jäsenet, joten jonon suhdeluku on 𝑞=𝑎
𝑎 = −3072
−768 = 4.
Jonon yleisen jäsenen muodostamiseksi tarvitaan jonon ensimmäinen jäsen.
Jonon viides jäsen tunnetaan. Muodostetaan yhtälö ja ratkaistaan ensimmäinen jäsen 𝑎 . 𝑎 = −768
𝑎 ⋅4 = −768 𝑎 = −3
Yleinen jäsen on siis 𝑎 =−3⋅4 . b)
Muodostetaan yleisen jäsenen avulla yhtälö ja ratkaistaan järjestysluku n.
𝑎 =−3145728
−3⋅4 =−3145728 𝑛 = 11
Luku −3145728 on jonon 11. jäsen.
Vastaus: a) 𝑎 = −3⋅4 b) 11. jäsen
Ratkaise CAS-laskimella.
Jon suhdeluku on kahden peräkkäisen luvun suhde.
𝑞=𝑎 𝑎 = 1
0,5= 2 b)
Tiedetään, että jonon ensimmäinen jäsen on 𝑎 = 0,5 ja suhdeluku 𝑞 = 2.
Muodostetaan yleinen jäsen.
𝑎 = 0,5⋅2 c)
Lukujonossa viimeisen luvun, 524288, järjestysluvun verran jäseniä.
Muodostetaan yleisen jäsenen avulla yhtälö ja ratkaistaan järjestysluku n.
𝑎 = 524288 0,5⋅2 = 524288
𝑛 = 21
Jonossa on siis 21 jäsentä.
Vastaus: a) 𝑞= 2
b) 𝑎 = 0,5⋅2
c) 21 jäsentä
Ratkaise CAS-laskimella.
Muodostetaan neljännen jäsenen yhtälö ja ratkaistaan q.
𝑎 =𝑎 ⋅ 𝑞 𝑎 = 4,5⋅ 𝑞 15,1875 = 4,5⋅ 𝑞
𝑞= 1,5
b)
Jonon yleinen jäsen on nyt 𝑎 = 4,5⋅1,5 . Lasketaan tämän avulla 12. jäsenen arvo.
𝑎 = 4,5⋅1,5 = 4,5⋅1,5 = 389,239 … ≈389,2.
Vastaus: a) 𝑞= 1,5 b) 𝑎 ≈389,2
𝑎 = 0,75⋅1,25
Ratkaistaan järjestysluku n, jolla jonon jäsen ensimmäisen kerran ylittää arvon 500.
Tapa 1: Muodostetaan yleisen jäsenen avulla yhtälö, ja ratkaistaan järjestysluku n.
𝑎 = 500 0,75⋅1,25 = 500
𝑛 = 30,13 …
Jos 𝑛 = 30, jonon jäsen on 𝑎 = 0,75⋅1,25 = 484,67 … < 500.
Jos 𝑛 = 31, jonon jäsen on 𝑎 = 0,75⋅1,25 = 605,84 …>500.
31. jäsenestä alkaen jonon jäsenet ovat suurempia kuin 500.
Tapa 2: Lasketaan jonon jäseniä taulukkolaskennan avulla.
31. jäsenestä alkaen jonon jäsenet ovat suurempia kuin 500.
Vastaus: 31. jäsenestä alkaen
Muodostetaan jonon yleinen jäsen.
• ensimmäinen jäsen on 𝑎 =
• suhdeluku on 𝑞=
Yleinen jäsen on siis 𝑎 = ⋅ .
Sijoitetaan järjestysluku𝑛= 14 yleisen jäsenen lausekkeeseen 𝑎 = ⋅ = 0,00171 …≈0,002
b)
Ratkaistaan järjestysluku n, jolla jonon jäsen ensimmäisen kerran alittaa arvon 0,0001 . Muodostetaan yleisen jäsenen avulla yhtälö, ja ratkaistaan järjestysluku n.
𝑎 = 0,0001
⋅ = 0,0001 𝑛 = 21,005 …
Jos 𝑛 = 21, jonon jäsen on 𝑎 = ⋅ = 0,0001002 … >0,0001.
Jos 𝑛 = 22, jonon jäsen on 𝑎 = ⋅ = 0,0000668 … < 0,0001.
21 jäsentä ovat suurempia kuin 0,0001.
Vastaus: a) 𝑎 ≈0,002 b) 21. jäsentä
Ratkaise CAS-laskimella.
Jonon kolmannesta jäsenestä saadaan kuudes jäsen kertomalla sitä 6−3 = 3 kertaa suhdeluvulla q.
𝑎 ⋅ 𝑎 ⋅ 𝑎 ⋅ 𝑎
Muodostetaan yhtälö ja ratkaistaan q.
𝑎 ⋅ 𝑞 ⋅ 𝑞 ⋅ 𝑞=𝑎 1
3⋅ 𝑞 = 64 375 𝑞 =4
5 b)
Tiedetään, että 𝑎 = ja 𝑞= . Muodostetaan yhtälö ja ratkaistaan 𝑎 . 𝑎 =1
3 𝑎 ⋅ 4
5 =1
3 𝑎 ⋅ 4
5 =1 3 𝑎 = 1⋅25
3⋅16=25 48 c)
Ratkaistaan järjestysluku n, jolla jonon jäsen ensimmäisen kerran alittaa arvon 0,01.
Muodostetaan yleisen jäsenen avulla yhtälö ja ratkaistaan järjestysluku n.
𝑎 = 0,001 25
48⋅ 4
5 = 0,001 | ratkaistaan laskimella 𝑛= 18,71 …
Jos 𝑛 = 18, jonon jäsen on 𝑎 = ⋅ = 0,0117 … > 0,01.
Jos 𝑛 = 19, jonon jäsen on 𝑎 = ⋅ = 0,0093 …<0,01.
Jonon jäsenet ovat pienempiä kuin 0,01 jonon 19. jäsenestä alkaen.
Ratkaise CAS-laskimella.