SANKAREITA KAKH-HERPMANIN POIKIEN TARINA I
sonvihan aikana sisseinä to im in eid en H e rp m a n in p oikien ta rin a on k u u lu n u t keuru u laiseen k ansanperinteeseen vuosisatoja. P oikien sa n k a
rim aine elää nykyäänkin, sen todistivat K eu ru u n m useon kesänäyttely H erp m a n in po jat - isoviha K euruulla ja m u u t ju h la v u o d en ta p ah tu m at.
Suuresta Pohjan sodasta 1700-1721 alkunsa saaneet H erp m a n in p oikien sankariteot k ie to u tu vat kiehtovalla tavalla p a ik k ak u n n a n historiaan.
K euruulaiset ovat k u ljettaneet ta rin aa m u k a naa n jo 300 vuotta. N iin p ä K eu ru u n m useossa esiteltiin sa nkarien eläm ä n ta rin a n lisäksi ta rin a n m atka ja ilm en ty m ät 1700-luvulta tä h ä n päivään asti.
P io n ee riry k m e n tin la k k au ttam in en osui tilaa
m atta sam alle vuodelle H erp m a n in po ik ien näyttelyn kanssa, jo n k a avajaispäivänä K eu ru u n P io n eeriry k m en tti m arssi viim eistä kertaa. E n sim m äiset k eu ru u laiset p io n e erit kohtasivat, vielä k erran, tällä erää viim eiset. Pojat olivat isoja ja vahvoja, ja m itä sitten tap ah tu ik aan
Sankarim m e, Gabriel, Juhana ja Kustaa, syntyivät 1680-luvulla K uoreveden kappalaisen Yrjö Herp
manin ja Katariina Reuterin poikina. P erheeseen syntyivät m yös ty ttäret Maria, Regina ja Kata
riina. Perhe m u u tti K euruulle Yrjö H erp m a n in tullessa K eu ru u n kirk k o h errak si v u o n n a 1698.
Pojat olivat jo lapsena rohkeita. H e huvittelivat kävelem ällä puujaloilla ja nousivat n iid e n avulla
H erpm anin p oja t ovat kiehtoneet kirjailijoita.
Kuva: K euruun museo.
N äyttely po iki m yös uutta. Ulla Tulosen grafiikka H erpm anin pojat. Teoksessa kä y te tty Pirre Vaijär- ven kuvitusta A sko M artinheim on teokseen Kolme sissiä ja H erpm anin poikien om akätisiä nim ikir
joituksia. Kuva. K euruun museo.
istu m aan k irk o n katolle. H e v arttu iv at pitkiksi ja vahvoiksi. K errotaan, että pisin h eistä oli 7 jalkaa eli 210 cm pitkä. H e taivuttivat paljain käsin h e vosenkengän suoraksi ja vetivät p ikkusorm ellaan m a ih in kaksihankaisen veneen.
Veljekset olivat ajan m itta p u u n m u k a an o p p in e i
ta. H e valm istuivat ylioppilaiksi ja opiskelivat Tu
r u n akatem iassa, oletettavasti papeiksi. O p in n o t keskeytyivät, ku n v enäläiset m iehittivät T urun kesällä 1713.
Keuruun sissien urotyöt
V enäläiset valloittivat syksyllä 1713 K euruun pappilan ja keräsivät väkivaltaa k aih tam atta seu
d u lta pakkoveroja. Isoonvihaan k u u lu i R uotsin arm eijan entisten sotilaiden tai siviilien h a rjo it
ta m a sissitoim inta. E n sim m äin en k ah ak k a K eu
ru u lla käytiinkin, k u n kapteeni Salomon Engberg sissijoukkoineen ap u n a an k e u ru u la in en rahvas valtasi venäläisiltä p ap p ilan ta kaisin joulukuussa
1713.
M uistettavim m an u rotekonsa H e rp m a n in pojat tekivät K etveleenkannaksella kesällä 1714. K erro
taan, että h e kaivoivat y h te n ä kesäyönä kanavan 32
k an n ak sen läpi ja katkaisivat venäläisiltä k u lk u yhteyden K eu ru u n kirkolle. H e jäivät k eu ru u la i
sia m ieh iä a p u n a an o dottelem aan P ohjanm aalta ratsu p o lk u a palaavien venäläisten tu lo a k aivan
n o n kirkonpuoleisille valleille. Verisessä k ah a k as
sa v enäläiset v oittivat k otiseu tu aan puo lu stan eet joukot.
Veljekset kahakoivat venäläisten kanssa m u is
titietojen m u k a an ainakin H onk alan talo n H o m m o sah o ssa M anniskylällä, R iihim äen talon lähellä H alm esm äessä sekä A sunnalla.
Pojat m yös piilottivat kaksi K euruun k irk o n kel
loa venäläisiltä, jo id e n tied ettiin ne ryöstäneen m o n ista seurakunnista. V uonna 1715 H erp m a n it hyökkäsivät venäläisen k u o rm asto n k im p p u u n Längelm äellä ja saivat saaliikseen k uparisia ploo- tuja. Sen jälkeen venäläiset tarjosivat veljeksistä löytöpalkkion.
Am piakssa viim einen joulu
H e rp m a n in po jat viettivät jo u lu a 1715 A m pia- lassa, jossa oli talon väen lisäksi k irk k o h erra H erp m a n ty ttärin ee n ja vävyineen. A ikaisin aam ulla 29.12. ilm aantuivat venäläiset n iin y llät
täen A m pialaan, ettei Jylkynkellolla ollut vartija ehtinyt te h d ä hälytystä.
Taistelussa K ustaa v angittiin ja Juhana taisteli vielä p ah o in h aav oitettunakin pitkään, saaden lo p u lta surm ansa. G abriel y ritti p ae ta kato n k autta am pujia, eivätkä am m ukset osu n eet sissipäällik
köön. T arina kertookin, että G abrielin surm asi vasta taikakeino, hopealuoti. Sam alla tavalla
epäillään m yös R uotsin itsevaltiaan k u n in k a an
Sankarim uistoja kesältä 2014. Kuva: K euruun museo.
Sankarin m itta herätti näyttelyvieraissa kiinnos
tusta. H erpm anin pojan m ittaan yltä n yttä näytte- lyvierasta ei tainnut löytyä, sankarin saappaatkin olivat kokoa 55. Kuva: K euruun museo.
Kaarle XII kuolleen N orjassa m u u ta m a vuosi m yöhem m in.
A m pialan talo poltettiin. Kustaa ja k irk k o h er
ra H erp m a n p erheineen joutuivat venäläisten vangeiksi. K ustaa k uoli vankeudessa ja k irk k o h e rra H erp m a n jo u tu i orjuudessa Venäjälle. H än pääsi palaam aan K euruulle rau h a n tu ltu a v u o n n a
1722.
Sankarimaine d i i
H erp m a n in poikien ta rin a jatkoi eläm äänsä kansanperinteessä, m u tta ei pysynyt vuosisatojen aikana m u u ttu m atto m an a. V uonna 1753 K eu
ru u n kirk k o h erra A braham In d ren iu s k irjoitti 33
isonvihan ta p ah tu m ista siten, että H erp m a n in pojista yksi jää vangiksi e n n e n m u ita, ja ilm iantoi m uut.
K ansanperinteenkerääjä H. A. Reinholm kirjoitti K euruulta 1840-luvulla kerääm ässä ta rin a s
sa ilm iantajana olleen veljesten k euruulaisen sissitoverin, Kuuliaisen Tapanin. E.N. Setälä keräsi A m pialasta v u o n n a 1881 m u rren äy tteen ä H erp m a n in poik ien ta rin a n ja siinä ilm iantajana oli noitam ies T u ru n puolelta, Kuuliais-Tapani.
Kirjalliset k erto m u k set H e rp m a n in pojista tavoittivat 1800-luvun lo p u n S uom en om aa k u lt
tu u ria luovat ja isänm aallisuutta h enkivät k irjai
lijat. A uran ro m aan i H ä rk m a n in p o jat vuodelta 1887 oli aikanaan hyvin suosittu. K arion novelli U rh o t ilm estyi v u o n n a 1888 ja jo u tu i sensuurin ham paisiin venäläisvastaisena.
S uom en itsenäistyttyä n u o ri k an sak u n ta tarvitsi sankareita, ja H e rp m a n in po jat nousivat n u o ren isänm aallisen m ie h en esikuviksi m u u n m uassa Einari Vuorelan, Heikki Asunnan ja Joel Lehtosen runoissa sekä U rho K arh u m äen näytelm ässä.
Sankarin mitta ja muita terveisiä nykyajasta
H erp m a n in poik ien sa n k aru u s piili ro h k eu dessa toim ia, k u n kysyttiin v alm iu tta p u o lu s
taa kotiseutua. Teot olivat paikallisia ja sodan k an n a lta vähäisiä, eikä o m a n a aikanaankaan yksiselitteisesti sankarillisia. Rahvas ei pitänyt
Näyttely H erpm anin p o ja t-iso vih a K euruulla oli esillä K euruun museossa 18.7.-30.9.2014. K uva:
K euruun museo.
sissien to im in n asta, katosivathan he m iehittäjiin k o h d istu n eid e n hyökkäysten jälkeen m etsiin ja v enäläiset kostivat sissien te o t seu d u n asukkaille.
Silti 1920-luvulla K euruulla pystytettiin jo m u is
tom erkkejä sankareille ja E. A. Aaltion tutkim us H erp m a n in po jat ilmestyi.
K eu ru u n K isailijoiden H erp m a n in p oikien m uis- tokisat vaalivat osaltaan sankareiden perinteitä, sam oin k u n 1967 p e ru ste ttu nykyinen Pioneeri- rykm entti.
K esän näyttelyssä kävijä haastettiin p o h tim aa n sa n k aru u tta ja sa n k arin m ittaa nykyaikana. Kä
vijät nim esivät sankareikseen urheilu- ja sarjaku- vasankareita, m u tta sankareita olivat m yös om at van h em m at, ystävät tai m e kaikki arjen sankarit.
S ankaruutta lienee m eissä kaikissa. Joskus ky
sytään ta h to a sen esiin nostam iseen. K uten kävi keuruulaisille pap in pojille isossavihassa.
H anne Rokkonen
Lähteet:
AALTIO; E ino A. 1928: H erp m a n in pojat. K eu
ru u n sissipäälliköt isonvihan aikana. Jyväskylä:
K.J.
G u m m eru s osakeyhtiö.
ID RENIUS, A braham : K uvaus K euruun pitäjästä 1753. Suom. Aulis Oja.
M A R TIN H EIM O ; Asko 1980: Kolme sissiä.
Helsinki: K irjayhtym ä.
R EIN H O LM , A 1874: H ärk m a n in pojat Iso n vih an aikana. Teoksessa H istoriallinen arkisto IV.
H elsinki. Suom alaisen K irjallisuuden Seura.
SETÄLÄ, E. N 1883: L auseopillinen tutkim us K oillisSatakunnan kansankielestä. Helsinki:
Suom alaisen K irjallisuuden Seura.
34
