Muutoin lähialueen maankäyttöä ei ole ohjattu maa- kuntakaavassa

Suoritemaksu 4380 euroa









3.3.2009

ASIA Päätös Biovakka Suomi Oy:n ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Nastolaan, Lemuntielle rakennettavaa orgaani- sen kiinteän jätteen sekä lietemäisten jätteiden anaerobista käsittelyä bio- kaasulaitoksessa, kompostoimalla sekä fysikaalis-kemiallisilla menetelmil- lä. Kyseessä on uusi toiminta.

Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaisesta hake- muksesta toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huoli- matta

LUVAN HAKIJA Biovakka Suomi Oy Kalannintie 191 23200 VINKKILÄ

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Biokaasulaitos

Osoite: Lemuntie , 15560 NASTOLA

Kiinteistörekisteritunnus: 532–406-0022-0425 Toimialatunnus: 40210, 24150

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulaki 28 §:n 2 momentti kohta 4, ympäristönsuojelu- asetus 1§ 3 momentti.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Hämeen ympäristökeskus on asiassa toimivaltainen viranomainen ympäris- tönsuojelulain 31 §:n 2 momentin kohdan 1 ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentti kohta 12 d mukaan (kompostointilaitos, tai muu jätteiden käsittelylaitos, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 5000 tonnia vuodessa).

ASIAN VIREILLETULO

Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukseen 14.4.2008.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alueella on voimassa Päijät-Hämeen maakuntavaltuuston 20.2.2006 hy- väksymä maakuntakaava, jossa hankkeen sijoituspaikan välittömässä lähei- syydessä on kaavoitettu käytöstä poistettu tai poistuva jätteenkäsittelyalue (kaavamerkintä EJm). Muutoin lähialueen maankäyttöä ei ole ohjattu maa- kuntakaavassa. Alueella on voimassa Nastolan kunnanvaltuuston 11.11.1991 / 27.1.1992 hyväksymä ohjeellinen Nauhataajaman osayleis- kaava. Hankealue on kaavassa merkitty kaatopaikka-alueeksi (kaavamer- kintä EK). Alueen lähellä on maa- ja metsätalousaluetta (kaavamerkintä MT). Alueella on käynnistetty asemakaavoitus, jossa kiinteistö on tarkoitus osoittaa hankkeen mukaiseen toimintaan.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY

Ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA) annetun lain (468/1994) ja ase- tuksen (268/1999) mukaan YVA-menettelyä on sovellettava biologisiin kä- sittelylaitoksiin, jotka on mitoitettu vähintään 20 000 tonnin vuotuiselle jä- temäärälle. Alueella on suoritettu ympäristövaikutusten arviointi vuonna 2008 toiminnanharjoittajan toimesta

Hankkeen YVA-menettelyn aikana on selvitetty alueen luonnonympäristön herkät ja häiriintyvät kohteet. Selvityksen perusteella alueella ei sijaitse ar- vokkaita suojelukohteita. Alueen maaperä on alavilta osilta hietaa. Kumpa- reinen maasto Kirjavalantien itäpuolella on metsäalueella pääosin moree- nia. Hanke ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle.

YVA-lain mukaisesti on hankkeesta tehty ympäristövaikutusten arviointi- selostus (Watrec Oy). Yhteysviranomainen (Hämeen ympäristökeskus) on antanut lausunnon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 6.6.2008 (kirje JOT/48A/2008).

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön yleiskuvaus

Hanke sijoittuu kiinteistölle Hauholainen numero 532-406-0022-0425.

Noin 9 ha kiinteistö on Nastolan kunnan omistuksessa. Hankkeesta vastaa- va ja kunnan edustajat ovat sopineet alustavasti kiinteistön vuokraamisesta Biovakka Suomi Oy:lle biokaasulaitoksen perustamista varten. Kiinteistö rajoittuu länsipuolella Lemuntiestä Kirjavalantienä jatkuvaan metsänhoito- tiehen, jonka toisella puolella sijaitsee Nastolan kunnan jätevedenpuhdis- tamo ja käytöstä poistettu kaatopaikka-alue. Muutoin kiinteistön ympärillä on yksityisten ja kunnan omistamaa talousmetsää. Kiinteistön pohjoispuo- len rajaa pitkin kulkee sähkölinja. Asutus alueella on harvaa haja-asutusta.

Lähin asuinkiinteistö sijaitsee 150 m etäisyydellä kiinteistön rajalta itään.

Lisäksi n. 300 m etäisyydellä kiinteistön rajalta koilliseen sijaitsee ratsutal-

li. Muutoin asutusta on alueelta vajaan kilometrin etäisyydellä kaakossa, Nastolan Montarin alueella sekä luoteessa, Notkon alueella. Hankkeen si- jaintipaikalta noin 1,5 km koilliseen sijaitsee Veljeskylän teollisuusalue.

Laitoksen rakenteet sijoittuvat kiinteistön Kirjavalantien puoleiselle alueel- le, jolloin laitoksen ympärille muissa suunnissa jää metsää ja etäisyys lä- himpään asuinkiinteistöön on n. 400 m. Tontilta n. 800 m etäisyydellä poh- joisessa kulkee valtatie 12, josta ei ole suoraa liittymää Lemuntielle. Tie- hallinnon Hämeen Tiepiirillä on käynnissä YVA-menettely hankkeeseen

’Valtatien 12 parantaminen välillä Joutjärvi–Uusikylä’ Hämeen tiepiirin ohjelmalausunnon mukaan Valtatien 12 YVA-menettelyssä on mukana va- rautuminen eritasoliittymään Nastolan Veljeskylän kohdalla. Yhteysväli- hanke Lahti - Kouvola on mukana Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunni- telmassa, mutta yhteysvälihankkeeseen sisältyviä toimenpiteitä ei ole vielä päätetty. Kulku kiinteistöltä pääteille on tällä hetkellä reittiä Kirjavalantie - Lemuntie – Pysäkintie – Kouvolantie (maantie nro 312). Lemuntie on puh- distamolle asti kunnan ylläpitämä ja jatkuu edelleen metsänomistajien yllä- pitämänä metsänhoitotienä (Kirjavalantie).

Lähin luokiteltu pohjavesialue on Nastolanharju-Uusikylä (numero 0453252A) on I-luokan pohjavesialue joka sijaitsee n. 1,4 km alueesta poh- joiseen. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 8,4 km², muodostumispinta- ala on 6,2 km² ja arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 4 000 m³ vuorokaudessa. Pohjavesialueella sijaitsevat Levonniemen ja Peltolan ve- denottamot. Hankkeen lähimmät vesistöt ovat Sepänjoki ja Palojoki. Lä- himmillään Sepänjoki kulkee noin 450 m hankkeen sijoituspaikasta kaak- koon. Laitos sijaitsee Porvoonjoen vesistöalueella, Palojoen yläosan vesis- töalueella (nro 18.082). Lisäksi Nastolan jätevedenpuhdistamolta lähtevä purkuoja, jota pitkin puhdistetut jätevedet johdetaan Palojokeen, kulkee Kirjavalantien vartta hankealueen länsipuolella.

LAITOKSEN TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Biovakka Suomi Oy rakennuttaa Nastolaan, Kirjavalantien varrelle keskite- tyn biokaasulaitoksen, jossa alkutuotannon, elintarviketeollisuuden ja yh- dyskuntien sivutuotteista jalostetaan biokaasua sekä typpipitoista nestekon- sentraattia ja fosforipitoista lannoiteraetta. Biokaasulaitoksen ydinprosessi- na toimii biologinen, anaerobinen käsittely. Anaerobisessa käsittelyssä, eli biokaasua tuottavassa mädätyksessä, orgaanista ainesta käsitellään täysse- koitteisessa ja suljetussa bioreaktorissa, hapettomissa olosuhteissa hallitun mikrobiologisen toiminnan tuloksena biokaasuksi, jossa on noin 60 - 70 % metaania ja 30 - 40 % hiilidioksidia.

Lupaa haetaan laitokselle, joka voi vuosittain käyttää raaka-aineenaan 120 000 tonnia yllämainittuja sivutuotteita. Täydellä kapasiteetilla laitok- sella tuotetaan metaanikaasua noin 5 200 000 m³ vuodessa, mikä vastaa

noin 52 GWh bioenergian tuotantokapasiteettia vuodessa. Laitoksen omaan käyttöön kuluu energiaa noin 12 % laitoksen tuottamasta energiamäärästä.

Laitoksen tuottama energia on uusiutuvista jäte- ja sivuvirroista jalostettua, paikallisesti tuotettua puhdasta bioenergiaa. Biokaasu on tarkoitus jalostaa laitoksen omissa CHP-yksiköissä lämmöksi ja sähköksi. Ylijäämäsähkö johdettaneen valtakunnan verkkoon ja lämpöenergia hyödynnetään alueen muissa yrityksissä tai vaihtoehtoisesti ylijäämäkaasu voidaan johtaa maa- kaasuverkostoon. Sopimuksia ylijäämäenergian hyödyntämisestä ei ole vie- lä solmittu.

Täydellä kapasiteetilla laitoksella muodostuu vuosittain noin 21 000 tonnia humuslannoitetta, joka välivarastoidaan laitokselle rakennettavalla katetulla varastointikentällä. Humuksen loppukäyttäjiä ovat ensisijaisesti viljelijät ja viherrakentajat. Lupaa haetaan myös humuksen kuivaus- ja rakeistuspro- sessille, jossa humus voidaan jalostaa lannoiterakeeksi, jota syntyy enintään 7 000 tonnia vuodessa. Lisäksi laitoksella syntyy mädätteen vedenerotuk- sessa typpinestettä noin 92 000 m³ vuodessa. Typpineste konsentroidaan laitoksen vedenkäsittelyprosessissa vähintään 35 % tilavuuteen, jolloin typ- pikonsentraattia muodostuu enintään 32 000 m³ vuodessa, prosessissa muodostuva jätevesi viemäröidään viereiselle jätevedenpuhdistamolle. Nes- temäinen typpineste toimitetaan laitoksen välivarastoista loppukäyttäjille, joita ovat viljelijät, kasvihuoneet ja teollisuus. Välivarastointia varten lai- tokselle rakennetaan enintään 2-5 kpl 5 000 m³ välivarastosäiliöitä.

Seuraavassa kuvassa laitoksen prosessikaavio:

L i

Lietelanta / Kuivalanta Kasviperäinen aines

Teollisuuden sivutuotteet

3. luokan sivutuotteet

Vastaanotto

Homogenisointi, palakoko <12 mm Hygienisointi, 70°C, 60 min

Kaasuvarasto, jälkikaasutus

Vedenerotus ^Neste

Kiintoaines Välivarastointi

Maanparannusaine/orgaaninen lannoite CHP

Yhdistetty lämmön ja sähkön tuotto

Biokaasun tuotanto (reaktorit) Esikäsittely

Biokaasun tuotteista- minen polttoaineeksi tai myynti

Veden käsittely (Typen konsentrointi)

Prosessiveden kierrätys

Tiivistetty bioliete

Lannoitekäyttö Suora lannoitekäyttö

Terminen kuivaus Rakeistus

Lannoiterae

Viemäröinti

Puhdistamoliete

Liikenne ja liikennejärjestelyt

Biokaasulaitoksen pääasiallinen liikenne muodostuu materiaalikuljetuksis- ta, kun laitokselle tuodaan käsiteltäväksi materiaalia ja kun laitokselta kul- jetetaan lopputuotteita hyödynnettäväksi. Materiaalikuljetukset hoidetaan pääasiassa säiliöautoilla (erityisesti lietelanta ja typpineste), sekä yhdistel- märekoilla (kuivempi aines), jolloin materiaalien kuljetustehokkuus mak- simoidaan. Maatilojen kuljetukset on tarkoitus hoitaa säiliöautokuljetuksina siten, että auto hakee lietettä yhdeltä tilalta saman päivän aikana, ja liete- kuljetusten paluukuormana sama auto ottaa laitoksella tuotettua typpines- tettä ja toimittaa sen kyseiselle tilalle välivarastoitavaksi ja hyödynnettä- väksi. Näin laitoksen lietelogistiikka on kustannustehokasta sekä ympäris- tön kannalta edullista. Taulukossa on esitetty arvio biokaasulaitoksen aihe- uttamista liikennemääristä ja liikenteen laadusta. Humuksen kuljetukselle on esitetty kaksi liikennemäärävaihtoehtoa: rakeistamaton ja rakeistettu humus. Rakeistetun humuksen liikennemääräarviot on esitetty suluissa.

Laitoksen raaka-aineiden vastaanottoa on pääasiassa arkipäivisin klo 7 ja 18 välisenä aikana. Raaka-aineita voidaan vastaanottaa myös lauantaisin.

Lähtökohtaisesti pyhäpäivinä ei ole materiaalin vastaanottoa eikä loppu- tuotteiden toimituksia. Laitokselle ajaa arkipäivisin keskimäärin 17 (13) kuljetusajoneuvoa. Henkilöautoliikennettä on lisäksi arviolta 2 – 4 ajoneu- voa vuorokaudessa arkipäivisin. Raskas liikenne lisääntyy Pysäkintiellä noin 14% , maantiellä 312 n. 16 % ja valtatiellä 12 n. 3 %. Laitoksen ra- kennushankkeen käynnistyessä Kirjavalantien osuus jätevedenpuhdistamol- ta laitosalueelle levennetään ja asfaltoidaan.

käsiteltävät jakeet

laitokselle t/v kuljetusti-

lavuus m³

ajosuori- tetta / vko

ajosuoritetta / vrk (arki- päivisin)

Lietelanta 30 000 säiliöauto 30 12 2

Kuivalanta 5 000 kuorma-auto 20 5 1

Kasvibiomassa 5 000 kuorma-auto 20 5 1

Teollisuuden sivu-

tuotteet 40 000

säiliöauto / yhdistelmä- rekka

35 22 4

Jätevesiliete 40 000

kuorma-auto / yhdistel- märekka

35 22 4

Tuleva yhteensä 120 000 66 12

Lannoitetuotteet laitokselta

Typpikonsentraatti 32 000 säiliöauto

30 0 0

Rae

(optio rakeistettuna)

21 000 kuorma-auto 17 20

24 7

4 1

Jätevesi (viemäriin) 71 500

Liikennesuoritteet yhteensä 90 (73) 17 (13)

Vedenhankinta ja viemäröinti

Laitokselle toteutetaan liittymä kunnalliseen vesijohtoverkostoon. Sopimus liittymisestä vesijohtoverkkoon solmitaan ennen toiminnan käynnistämistä ja toimitetaan ympäristökeskukseen tiedoksi.

Laitokselta viemäröidään typpinesteen konsentroinnissa syntyvä jätevesi viereiselle jätevedenpuhdistamolle.

Laitosalueen sadevedet viemäröidään kaksoisviemärijärjestelmällä, jolloin esim. ulkoalueen puhdistusta vaativissa tilanteissa vesi johdetaan vastaanot- toaltaaseen, normaalitilanteessa sadevesiviemäriin. Asfaltoinnin ja kaksois- viemärijärjestelmän avulla estetään lieteaineksen joutuminen maaperään ja valumavesiin myös tilanteissa, joissa inhimillisen virheen tai laiterikon johdosta ainesta voi joutua maahan. Asfaltoidulta alueelta voidaan aines poistaa ja palauttaa käsittelyprosessiin laitoksen oman kaluston avulla.

Laitosalueen sadevesiviemäristä vedet johdetaan sadevesikaivoon, josta vedet johdetaan kunnalliseen sadevesiviemäriin. Toiminnan käynnistyttyä laitoksen sadevesiviemäristä purettavan veden laatua analysoidaan säännöl- lisesti.

Yksityiskohtaiset prosessikuvaukset:

Pääprosessit biokaasulaitoksella jakaantuvat käsiteltävien sivutuotteiden vastaanottoon ja esikäsittelyyn sekä niiden päästöjen hallintaan, sivutuot- teiden hygienisointiin (lanta, kolmannen riskiluokan eläinperäinen materi- aali ja yhdyskuntalietteet) biologiseen käsittelyyn, vedenerotukseen sekä biokaasun jatkokäsittelyyn.

Sivutuotteiden vastaanotto ja esikäsittely

Raaka-aineet vastaanotetaan laitoksella suljetusti vastaanottoaltaaseen.

Nestemäinen materiaali puretaan säiliöautoista suoraan altaaseen vastaanot- toputken kautta, yhdistelmärekoissa ja kuorma-autoissa tuotava materiaali puretaan vastaanottohallissa vastaanottoaltaaseen avattavan kannen kautta.

Vastaanottohalli ja vastaanottoallas ovat alipaineistettuja ja niistä poistetta- va ilma johdetaan hajukaasujen käsittelyyn. Vastaanoton yhteydessä suori- tetaan kuljetuskaluston pesut. Pesuvedet johdetaan suoraan vastaanottoal- taaseen jolloin vastaanottotiloista ei muodostu jätevesiä.

Vastaanottoaltaasta sekoitettu materiaali johdetaan murskapumpun kautta puskurisäiliöön. Murskapumppu homogenisoi massan alle 12 mm palako- koon ennen hygienisointia. Mm. Vehmaan laitokselta saatujen kokemusten perusteella aineksen käymisprosessi käynnistyy jo puskurisäiliössä, jolloin massa alkaa tuottaa biokaasua. Tästä syystä puskurisäiliö toteutetaan tiivii- nä reaktorirakenteena, josta esikäymisestä aiheutuvat kaasut johdetaan bio- kaasulinjastoon niiden energiasisällön hyödyntämiseksi ja hajupäästöjen hallitsemiseksi. Puskurisäiliö toimii näin ollen laitoksen esimädättämönä.

Hajukaasujen käsittely

Hajukaasujen käsittely toteutetaan kahdessa linjassa. Alhaisen hajupitoi- suuden omaavat kaasut imetään vastaanottohallista ja muista prosessitilois- ta, joissa hajua aiheuttavia kaasuja voi vapautua, ja johdetaan biokemialli- seen pesuriin. Biokemiallisessa pesurissa hajukaasujen sisältämät orgaani- set yhdisteet sidotaan kemikaaleilla ja sitomatta jääneet yhdisteet hapete- taan biologisesti. Hapetustehoa voidaan myös parantaa eri kemikaalien avulla. Vastaanottoaltaasta poistettava kaasu käsitellään ensimmäisessä vaiheessa otsonilla tai muulla hapettavalla kemikaalilla ja johdetaan sen jälkeen samaan biokemialliseen pesuriin muiden laimeampien kaasujen kanssa. Vastaanotto- ja prosessitilojen pinta-alan ollessa noin 550 m² on ti- loista käsittelyyn johdettavan kaasun määrä noin 5.000 m³/h. Laitoksen il- manvaihdossa kiinnitetään erityistä huomiota korvaus- ja poistoilman suh- teiden optimointiin, joka tapahtuu automaattisesti laitoksen päävalvomon avulla.

Biokemiallinen pesuri käyttää noin 5 – 10 m³ prosessivettä vuorokaudessa.

Pesurin poistovesi on hapanta ja vesi johdetaan anaerobisesti käsitellyn liet- teen eli mädätteen jälkikaasuuntumisaltaaseen, mikä osaltaan vähentää ammoniumtypen haihtumista lopputuotteista ammoniumtypen reagoidessa rikkiyhdisteiden kanssa ja muodostaen ammoniumsulfaattia.

Sekä hajukaasujen biokemialliselle käsittelylle, että biokaasunrikinpoisto- yksikölle otetaan varojärjestelmänä käyttöön aktiivihiilisuodatus, jolla tur- vataan kaasujen puhdistustehokkuus myös biokemiallisten pesurien mah- dollisissa häiriö- ja huoltotilanteissa. Hajukaasujen käsittelyn jälkeen pois- toilma johdetaan purkuputkeen, joka purkaa käsitellyn ilman vähintään 10 m korkeuteen. Siten hajukaasujen käsittelyn ollessa häiriötilassa hajua ai- heuttavat yhdisteet laimenevat tehokkaasti aiheuttamatta merkittäviä haju- haittoja lähiympäristölle.

Hygienisointi

Kaikki laitoksella käsiteltävä materiaali hygienisoidaan ennen anaerobipro- sessiin johtamista. Hygienisointia edellytetään eläinperäisten sivutuotteiden sekä puhdistamolietteiden esikäsittelynä ennen anaerobista käsittelyproses- sia, jotta laitoksen lopputuotteiden hygieeninen laatu on korkea ja loppu- tuotteet voidaan käyttää peltolannoitteina tai maanparannusaineina. Käsitte- lyllä on lisäksi positiivista vaikutusta muihin biokaasulaitoksen prosessei- hin.

Käsiteltävät materiaalit pumpataan puskurisäiliöstä hygienisointiyksiköihin lämmönvaihtimien kautta. Lämmönvaihtimissa materiaalin lämpötila koho- tetaan 70 °C:een yhden tunnin ajaksi. Hygienisointiyksiköt toimivat rin- nakkaisina panosprosesseina, jolloin materiaalin syöttö biologiseen proses- siin ei katkea. Hygienisointiyksiköt ovat täyssekoitteisia, eristettyjä säiliö- rakenteita. Säiliöt ovat kaasu- ja vesitiiviitä, eivätkä aiheuta päästöjä ympä-

ristöön. Biokaasulaitoksen valvomojärjestelmä kerää hygienisoinnin käsit- telylämpötilat automaattisesti tietokantaan, josta ne ovat toimitettavissa biokaasulaitoksen toimintaa lannoitevalmistelain ja sivutuoteasetuksen kautta valvoville viranomaisille (Evira). Hygienisointivaihetta ei voida ohittaa ja käsittelylämpötilan jäädessä alle tavoitelämpötilan (70 °C) kierrä- tetään materiaali uudelleen käsiteltäväksi.

Anaerobinen käsittely

Hygienisointivaiheen jälkeen lietteet johdetaan anaerobiseen käsittelyyn, joka toimii biokaasulaitoksen ydinprosessina. Materiaalit käsitellään hapet- tomissa olosuhteissa täyssekoitteisessa suljetussa reaktorissa, 35–38 °C:ssa, noin 18–23 vrk:n aikana siten, että sen mineralisoitumisaste nousee noin 30

%:sta 60–65 %:iin. Lietteen mineralisoitumisen yhteydessä prosessista saa- daan talteen biokaasua, joka hyödynnetään laitoksen CHP yksikössä. Käsit- tely toteutetaan kahdessa, n. 4 000 m³ reaktorissa. Reaktoreiden seinämä- korkeus on noin 20 m ja halkaisija noin 17 m. Mikäli biokaasun linjastossa tapahtuu häiriö, purkautuu kaasu reaktorin katolta ilmakehään. Riskiä alen- taa biokaasuvaraston käyttö, jonka tilavuus riittää mitoitusarvon mukaisesti noin 4 tunnin kaasun tuotantoa varten. Häiriötilanteen sattuessa lietteen pumppaus reaktoriin voidaan lopettaa, jolloin kaasun tuotanto vähenee merkittävästi noin neljännekseen täyden kapasiteetin kaasun tuotosta. Siten biokaasuvarasto toimii häiriötilanteen aikana mitoitusarvoa merkittävästi pidempiaikaisena varastona.

Käsittelyn aikana orgaanisen aineksen hajotessa muodostuu vettä sekä me- taanikaasua ja hiilidioksidia eli biokaasua. Biokaasu sisältää myös vähäisiä määriä rikkivetyä (noin 0,1 – 0,3 %), joka puhdistetaan biokemiallisessa pesurissa ennen biokaasun polttamista. Orgaanisen aineksen hajoaminen alentaa käsiteltävien materiaalien kuiva-ainepitoisuutta, pitoisuuden alene- minen riippuu kuiva-aineksen sisältämän orgaanisen aineksen osuudesta ja sen hajoamisasteesta. Prosessin tuottama biokaasu vähentää käsiteltävän materiaalin massaa ja tilavuutta noin 4 – 8 %, käytännössä laitoksen massa- taseeseen materiaalista tuotetun biokaasun määrällä ei ole merkittävää vai- kutusta, koska laitoksella käytetään erityisesti kuljetuskaluston puhdistami- seen vettä, joka johdetaan prosessiin. Lisäksi hajukaasujen ja biokaasun kä- sittelyssä kulutetaan vettä, joka samoin lisää lopputuotteiden kokonaismää- rää.

Reaktoreista käsitelty materiaali eli mädäte puretaan pumppaamalla mädät- teen välivarastoaltaaseen. Allas on kaasutiivis mädätteen sisältämän ja sen jatkohajoamisen tuottaman biokaasun talteen ottamiseksi. Mädätteen väli- varastoallas on maanpäällinen terässäiliö.

Vedenerotus

Anaerobisen käsittelyn ja välivarastoinnin jälkeen mädäte johdetaan ve- denerotukseen joka sijoittuu vastaanottohallin yhteyteen rakennettaviin prosessitiloihin. Vedenerotus toteutetaan lingolla, jossa mädätteestä saa-

daan erotettua kaksi ravinnejaetta, fosforipitoinen kuiva-aines ja typpipitoi- nen nestejae. Vedenerotuksessa saatava typpineste johdetaan rejektivesial- taisiin tai suoraan konsentrointiprosessiin. Konsentrointiprosessina toimii esisuodatus (kaariseula tai välppä), kalvobioreaktori tai muu biologinen prosessi liukoisen orgaanisen aineksen sekä kiintoaineksen poistamiseksi ja ammoniumstrippaus. Typpikonsentraatti johdetaan varastosäiliöihin ja hyö- tykäyttöön ja muodostuva jätevesi viemäröidään jätevedenpuhdistamolle.

Kuiva-aines johdetaan erilliselle kevytkatetulle varastoalueelle. Varastoin- nin aikana tapahtuu myös humuksen jälkistabiloituminen.

Biokaasun jatkokäsittely

Laitoksella voidaan tuottaa lämpöenergiaa biokaasukattilassa, sähköä ja lämpöä CHP-laitoksella, sekä liikennepolttoainetta. Kattila- ja CHP-käyttö edellyttää biokaasun käsittelyltä veden erotusta, rikkivedyn puhdistamisen tasolle < 200 ppm sekä kaasun paineistuksen noin 100 mbar tasolle. Bio- kaasun liikennekäyttö edellyttää esikäsittelyn jälkeistä jatkojalostusta hiili- dioksidin poistamiseksi, rikkivedyn pitoisuuden alentamisen < 10 ppm ta- solle sekä kaasun paineistuksen 200 – 300 bar tasolle. Kaasun kuivaaminen (veden erotus) toteutetaan jäähdyttämällä biokaasu lähelle kastepistettä, jol- loin kaasun sisältämä vesihöyry kondensoituu ja erottuu kaasusta. Proses- sista muodostuva vesi johdetaan mädätteen välivarastosäiliöön.

Rikkivety poistetaan biokaasusta noin 95 % tehokkuudella biokemiallisella pesurilla. Prosessin käyttämä vesi (5-10 m³/vrk) johdetaan mädätteen väli- varastosäiliöön, veden sisältämät rikkiyhdisteet reagoivat erityisesti ammo- niumtypen kanssa muodostaen ammoniumsulfaattia ja vähentäen ammoni- umtypen vapautumista ilmakehään lopputuotteista.

Liikennepolttoaineen valmistuksessa biokaasusta erotettu hiilidioksidi voi- daan poistaa ilmakehään tai ottaa talteen ja hyödyntää eri sovelluksissa, ku- ten lannoitteena esimerkiksi kasvihuoneissa tai kylmäaineena.

Humuksen jatkojalostus

Toiminnan alkuvaiheessa humus toimitetaan varastohallista stabilointijak- son jälkeen pääasiassa viljelijöille ja muille jatkokäyttäjille (mm. viherra- kentajat) maanparannusaineeksi. Toiminnan laajentuessa, mikäli humuksel- le sellaisenaan ei löydy riittävästi vastaanottajia taloudellisesti kannattavan kuljetusmatkan etäisyydeltä, toteutetaan laitokselle humuksen bioterminen kuivaus- ja rakeistusprosessi, joiden avulla humus voidaan kuivata 90 % kuiva-ainepitoisuuteen, jolloin jakeen tilavuus pienenee noin 55 %. Termi- sen kuivauksen toimintaperiaatteena on johtaa kuivattavaan lietteeseen kuumaa ilmaa tai höyryä, joka sitoo lietteessä olevaa vettä itseensä ja kui- vaa siten materiaalia. Kuivausprosessin yhteydessä liete rakeistetaan, jotta lopputuotteen käsiteltävyys (varastointi ja hyötykäyttö) on teknisesti toteu- tettavissa. Kuivaus ja rakeistus koostuvat useasta osaprosessista.

Seuraavassa kuvassa biokaasulaitoksen aine- ja ravinnetase 120 000 t/a ka- pasiteetilla.

Käsiteltävät materiaalit

Biokaasulaitos käyttää raaka-aineenaan pääasiassa teollisuuden, alkutuo- tannon ja yhdyskuntien orgaanisia sivuvirtoja. Teollisista, sivutuoteasetuk- sen piiriin kuuluvista sivutuotteista laitokselle vastaanotetaan vain kolman- nen luokan materiaalia. Kolmannen luokan sivutuotteiksi luokitellaan mm.

entiset eläinperäiset elintarvikkeet ja elintarviketeollisuuden prosesseissa muodostuvat riskittömät sivuvirrat. Laitoksen lopputuotteiden lannoitekel- poisuuden kannalta oleellista on, että sivutuoteasetuksen ehdot raaka- aineille täyttyvät.

Laitokselle vastaanotetaan vuosittain enimmillään 120 000 tonnia bioha- joavaa raaka-ainetta, jonka keskimääräinen kuiva-ainepitoisuus on n. 12–14

%. Osa laitokselle tulevasta materiaalista on kuiva-ainepitoisuudeltaan kui-

vempaa (esim. teollisuuden sivutuotteet), osa laimeampaa (esim. sikaliete n. 4 %). Oikea kuiva-ainepitoisuus saavutetaan ensisijaisesti raaka- ainesuhteiden optimoinnilla, minkä johdosta raaka-aineen homogenisointiin ei tarvita merkittävästi vettä. Laitoksen toimintaa harjoitetaan liiketoimin- taperiaatteiden mukaisesti ja raaka-aineiden toimittajien kanssa solmittavi- en palvelusopimusten pituudet voivat vaihdella. Näin ollen myös laitokselle vastaanotettavien raaka-ainejakeiden väliset suhteet voivat vaihdella. Sol- mittavista raaka-aineiden vastaanottosopimuksista toimitetaan tieto laitosta valvoville viranomaisille.

Seuraavassa taulukossa potentiaaliset jäteluokituksen mukaiset raaka- aineet:

02 Maataloudessa, puutarhataloudessa, vesiviljelyssä, metsätaloudessa, metsästyksessä ja kalastuksessa syntyvät jätteet

02 01 01 Pesu- ja puhdistuslietteet 02 01 02 Eläinkudosjätteet

02 01 03 Kasvijätteet

02 01 06 Eläinten ulosteet, virtsa ja lanta (likaantunut olki mukaan luettuna) sekä erikseen kootut ja muualla käsiteltävät nestemäiset jätteet

02 01 07 Metsätalouden jätteet

02 02 Lihan, kalan ja muiden eläinperäisten elintarvikkeiden valmistuksessa ja jalostuksessa syntyvät jätteet

02 02 01 Pesu- ja puhdistuslietteet 02 02 02 Eläinkudosjätteet

02 02 03 Kulutukseen tai jalostukseen soveltumattomat aineet 02 02 04 Jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet 02 02 99 Jätteet, joita ei ole mainittu muualla

02 03 Hedelmien, vihannesten, viljojen, ruokaöljyjen, kaakaon, kahvin, teen ja tupakan valmistuksessa ja jalostuksessa, säilykkeiden valmistuksessa, hiivan ja hiivauutteen valmistuksessa sekä melassin valmistuksessa ja käymisessä syntyvät jätteet

02 03 01 Pesu-, puhdistus-, kuorinta-, sentrifugointi- ja erotuslietteet 02 03 02 Säilöntäainejätteet

02 03 05 Jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet 02 03 99 Jätteet, joita ei ole mainittu muualla

02 04 Sokerin jalostuksessa syntyvät jätteet

02 04 01 Sokerijuurikkaiden pesussa ja puhdistuksessa syntyvä maa-aines 02 04 03 Jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet

02 04 99 Jätteet, joita ei ole mainittu muualla

02 05 Maidonjalostusteollisuudessa syntyvät jätteet

02 05 01 Kulutukseen tai jalostukseen soveltumattomat aineet 02 05 02 Jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet 02 05 99 Jätteet, joita ei ole mainittu muualla

02 06 Leipomo-, konditoria- ja makeisteollisuudessa syntyvät jätteet

02 06 01 Kulutukseen tai jalostukseen soveltumattomat aineet 02 06 02 Säilöntäainejätteet

02 06 03 Jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet 02 06 99 Jätteet, joita ei ole mainittu muualla

02 07 Jätteet, jotka syntyvät alkoholijuomien ja alkoholittomien juomien val- mistuksessa (lukuun ottamatta kahvin, teen ja kaakaon valmistusta)

02 07 01 Raaka-aineiden pesussa ja puhdistuksessa sekä mekaanisessa käsitte- lyssä syntyvät jätteet

02 07 02 Alkoholin tislausjätteet

02 07 03 Kemiallisessa käsittelyssä syntyvät jätteet

02 07 04 Kulutukseen tai jalostukseen soveltumattomat aineet 02 07 05 Jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet 02 07 99 Jätteet, joita ei ole mainittu muualla

19 05 Kiinteiden jätteiden aerobisessa käsittelyssä syntyvät jätteet

19 05 01 Yhdyskuntajätteiden ja niihin rinnastettavien jätteiden kompostoimaton osa

19 05 02 Eläin- ja kasvijätteiden kompostoimaton osa

19 05 03 Komposti, joka ei täytä sille asetettuja laatuvaatimuksia 19 05 99 Jätteet, joita ei ole mainittu muualla

19 06 Jätteiden anaerobisessa käsittelyssä syntyvät jätteet

19 06 03 Yhdyskuntajätteiden anaerobisessa käsittelyssä syntyvä neste 19 06 04 Yhdyskuntajätteiden anaerobisessa käsittelyssä syntyvä liete 19 06 05 Eläin- ja kasvijätteiden anaerobisessa käsittelyssä syntyvä neste 19 06 06 Eläin- ja kasvijätteiden anaerobisessa käsittelyssä syntyvä liete 19 06 99 Jätteet, joita ei ole mainittu muualla

19 08 Jätevedenpuhdistamoissa syntyvät jätteet, joita ei ole mainittu muualla 19 08 05 Asumisjätevesien käsittelyssä syntyvät lietteet

19 08 12 Muut kuin nimikkeessä

19 08 14 Muut kuin nimikkeessä 19 08 13 mainitut teollisuuden jätevesien muussa käsittelyssä syntyvät lietteet

20 Yhdyskuntajätteet (Asumisessa syntyvät jätteet ja niihin rinnastettavat kaupan, teollisuuden ja muiden laitosten jätteet), erilliskerätyt jätteet mukaan luettuna

20 01 08 Biohajoavat keittiö- ja ruokalajätteet 20 01 25 Ruokaöljyt ja ravintorasvat

20 01 26* Muut kuin nimikkeessä 20 01 25 mainitut öljyt ja rasvat

20 02 Puutarha- ja puistojätteet, hautausmaiden hoidossa syntyvät jätteet mu- kaan luettuina

20 02 01 Biohajoavat jätteet 20 03 Muut yhdyskuntajätteet 20 03 01 Sekalaiset yhdyskuntajätteet 20 03 02 Torikaupassa syntyvät jätteet 20 03 04 Sakokaivolietteet

20 03 06 Viemäreiden puhdistuksessa syntyvät jätteet

Kemikaalit ja vedenkäyttö

Biokaasulaitoksella käytetään hyvin vähän kemikaaleja. Rutiinikäytössä olevat kemikaalit ovat lähinnä pesu- ja desinfiointiaineita. Lisäksi hajukaa- sujen ja rejektiveden käsittelyprosesseissa saatetaan käyttää peruskemikaa- leja prosessin pH-tason säätämiseksi ja rikin tai typen yhdisteiden sitomi- seksi. Tarvittaessa mädätteen vedenerotusta voidaan tehostaa polymeerin lisäämisellä. Kemikaalit varastoidaan asianmukaisesti kemikaalikonteissa vastaanottohallissa, erikseen merkityillä ja toisistaan erotetuilla (hapot ja emäkset) alueilla. Kemikaalien säilytyspaikat varustetaan lisäksi asianmu- kaisilla suoja-altailla. Käytettävät kemikaalit ja arvio käyttömääristä on esitetty seuraavassa taulukossa.

Kemikaali Käyttötarkoitus Arvio käyttömää-

rästä t/a Natriumhydroksidi (NaOH) Hajukaasujen käsittely 5 - 40 rikkihappo (H₂SO₄) Hajukaasujen käsittely,

rejektiveden käsittely

5 - 20

Polymeeri Mädätteen linkokuivauk-

sen tehostaminen

0 - 10 Natriumhypokloriitti/sitruunahappo Suodatinten pesu 2 - 5

Biokaasulaitos kuluttaa vettä kalustojen pesussa noin 10 m³ ja hajukaasujen käsittelyprosessissa noin 5-10 m³ vuorokaudessa. Hajukaasujen käsittely- prosessissa käytetään laitoksen vedenkäsittelystä saatavaa vettä. Talousve- den tarve laitoksella on siten arviolta noin 10 m³/vrk.

Tuotteet

Biokaasulaitoksen lopputuotteita ovat biokaasu, mädäte ja mädätteen ve- denerotuksesta muodostuvat typpineste ja humus, sekä typpinesteen kon- sentraatti ja humuksesta biotermisellä kuivauksella tuotettava lannoiterae.

Anaerobisesti käsitelty materiaali eli mädäte on sellaisenaan maanparan- nus- tai orgaaniseksi lannoitteeksi kelpaavaa eli peltokäyttöön soveltuvaa ainesta, mikäli raaka-aineena ei käytetä puhdistamolietettä. Anaerobisesti käsitellyn lietteen ympäristövaikutukset ovat merkittävästi edullisemmat kuin esimerkiksi karjatalouden lietteillä erityisesti lietteestä erottuvien kas- vihuoneilmiötä ja hajuhaittaa aiheuttavien yhdisteiden osalta. Karjatalou- den lannassa hajua aiheuttavat erityisesti orgaaniset yhdisteet, joiden ha- joaminen on oleellinen osa biokaasulaitoksen ydinprosessia. Mädätteen lannoiteluokittelu on riippuvainen biokaasulaitoksen käsittelemistä raaka- aineista, kasvi- ja eläinperäisiä sivutuotteita ja jäännöstuotteita käsittelevän biokaasulaitoksen tuottama mädäte ja humusjae ovat orgaanista eläinperäis- tä lannoitetta (IB1-2, MMMa 12/07 liite 1 tyyppinimiluettelo) tai orgaanista eläinperäistä lannoiteliuosta (IB1-8). Vedenerotuksessa muodostuva typ- pineste on ilman jatkokäsittelyä (typen konsentrointi) orgaanisena lannoit- teena sellaisenaan käytettävää sivutuotetta (IB4-7). Mikäli biokaasulaitok- sella käsitellään myös puhdistamolietteitä, ovat mädäte, typpineste ja hu- mus maanparannuskompostin (ID2-1), tuorekompostin (ID2-3), tai maan-

parannusmädätteen (ID2-4) luokkaan kuuluvia orgaanisia maanparannusai- neita. Orgaanisia maanparannusaineita voidaan käyttää sellaisenaan maan- parannukseen ja eroosion estoon (maanparannuskomposti), maanparannus- aineina vilja- ja energiakasveille sekä maisemointiin ja eroosion estoon (tuorekomposti ja maanparannusmädäte).

Prosessissa käsiteltävät raaka-aineet asettavat käsitellyn aineksen käytölle rajoitteita, jotka tulee ottaa huomioon arvioitaessa aineksen käyttömahdol- lisuuksia ja peltolevitykseen tarvittavan alueen suuruutta. Puhdistamolietet- tä ja yhdyskuntabiojätettä sisältävää tuotetta ei voida pitää orgaanisena eläin- ja/tai kasviperäisenä lannoitevalmisteena eikä tyyppinimimääritel- män perusteella tyyppinimiluettelon mukaisena maanparannusaineena.

Maanparannusmädätettä voidaan käyttää sellaisenaan vilja- ja energiakas- veille. Viherrakentamiseen ja muuhun kuin vilja- ja energiakasvien tuotan- toon säädökset edellyttävät aineksen stabilointia esimerkiksi jälkikypsyttä- mällä. Muuta eläinperäistä ainesta kuin lantaa sisältäviä tuotteita käytettä- essä tuotantoeläinten pääsy käyttöalueilla tulee estää 21 vuorokauden ajan käyttöhetkestä lukien eikä alueelta saa ko. varoajan aikana kerätä kasviai- nesta eläinten rehuksi.

Eviran kanssa käytyjen lisäkeskustelujen mukaan laitoshyväksyntämenette- lyssä todetaan laitokselle vastaanotettavat raaka-aineet ja tarkennetaan lai- toksen lopputuotteiden käyttötarkoitus.

Laitoksen käynnistysvaiheessa biokaasu on tarkoitus jalostaa laitoksen omissa CHP-yksikössä sähköksi ja lämmöksi. Ylijäämäsähkö on tarkoitus myydä valtakunnalliseen sähköverkkoon ja ylijäämälämpöenergia on tar- koitus hyödyntää muussa lähialueen teollisuudessa. Vaihtoehtoisesti yli- jäämäbiokaasu voidaan myydä Gasum Oy:n maakaasuverkkoon. Myös biokaasun liikennepolttoainekäyttömahdollisuuksia selvitetään edelleen.

Tuotantokapasiteetti

Laitos rakennetaan 120 000 tonnin käsittelykapasiteetille. Laitoksen suun- nittelussa on otettu huomioon laitoksen myöhempi mahdollinen kapasitee- tin kaksinkertaistaminen. Laitoksen mitoitusperusteena prosessialtaiden, säiliöiden ja pumppaustehojen osalta on käytetty 240 000 t/a kapasiteettia, mikä vastaa noin 660 t vuorokautista käsittelymäärää. Näin ollen laitoksen myöhempi kapasiteetin kasvattaminen on siten huomioitu vastaanottovai- heesta hygienisointiyksiköihin saakka.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

Biokaasulaitos on parasta käyttökelpoista tekniikkaa lietemäisten ja bioha- joavien jätteiden biologisessa käsittelyssä. Hakijan näkemyksen mukaan anaerobinen biohajoavien jätteiden keskitetty käsittely on myös ympäristön kannalta parhaan käytännön soveltamista. Elokuussa 2006 on julkaistu Eu- roopan Komission parasta käyttökelpoista tekniikkaa jätteiden käsittelyssä esittelevä asiakirja (BREF). Asiakirjassa mainitaan anaerobinen käsittely

ensimmäisenä biologisista jätteiden käsittelymenetelmistä. Anaerobisen kä- sittelyn käyttäminen eri biohajoavien jätteiden yhteiskäsittelynä tuo asiakir- jan mukaan prosessille ja ympäristölle lisäarvoa. Biokaasulaitoksen osapro- sessien osalta laitos edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa seuraavasti:

Biokaasulaitos voidaan jakaa seuraaviin osaprosesseihin:

Vastaanotto

Raaka-aineiden homogenisointi Hajukaasujen käsittely

Hygienisointi

Anaerobinen käsittely

Biokaasun puhdistaminen ja hyödyntäminen Lannoitevalmisteiden jälkivarastointi

1.Vastaanotto

Bref-asiakirjan mukaisesti parasta käyttökelpoista tekniikkaa on lietteiden ja kiinteiden jätteiden vastaanotto suljettuihin tiloihin sekä suljettujen altai- den ilmanvaihto ja tarvittaessa poistoilman käsittely, samoin kuin vastaan- ottohallin ilmanvaihtojärjestelmän toteuttaminen kohdennetuilla poistoput- kistoilla. Vastaanottoaltaiden ja tilojen suunnittelu mahdollisimman lyhyel- lä viipymällä on myös parasta käyttökelpoista tekniikkaa samoin kuin vas- taanottotilojen säännöllinen puhdistaminen. Lisäksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa on automaattiovien käyttö vastaanottotiloissa. Nastolan biokaa- sulaitokselle toimitettavat raaka-aineet otetaan vastaan suljetussa hallissa, ja johdetaan suoraan suljettuihin altaisiin. Altaista ja vastaanottohallista poistetaan haisevat yhdisteet hallitusti hajukaasujen käsittelyyn tai kaasu- linjaan hyödynnettäväksi. Hallista poistetaan ilmaa käsittelyyn kohdepois- toilla. Vastaanottoallas on suunniteltu siten, että lietemäärää voidaan säätää altaan pinnankorkeutta muuttamalla ja altaan maksimitilavuus mahdollistaa materiaalien vastaanottamisen vain arkipäivisin laitoksen toimiessa kuiten- kin jokaisena viikon päivänä. Laitoksen omavalvontasuunnitelmassa huo- mioidaan laitoksen vastaanottotilojen puhtaanapito ja laitoksen käyttöhen- kilöstön koulutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota hygieenisten epäkoh- tien korjaamiseen ja hygieenisten riskien välttämiseen. Vastaanottohalli va- rustetaan automaattisilla ovilla.

Lisäksi Bref-asiakirja määrittelee parhaaksi käyttökelpoiseksi tekniikaksi laitoksen prosesseihin parhaiten soveltuvien jätteiden yhdistämisen, kuten puhdistamolietteen, orgaanisten teollisten jätteiden, elintarviketeollisuuden jätteiden, maatalouden jätteiden ja yhdyskuntien orgaanisten jätteiden yh- distämisen oikean ravinne- ja kosteustasapainon saavuttamiseksi, sekä jat- kuvan kehitystyön ja toiminnan seurannan laitoksen prosessien ja ohjaus- järjestelmien tehostamiseksi. Nastolan biokaasulaitoksella toteutetaan myös nämä menettelytavat.

2. Homogenisointi

Asiakirjan mukaisesti kaikki jätteiden mekaaniset prosessoinnit toteutetaan suljetuissa tiloissa. Nastolan biokaasulaitoksella homogenisointi toteutetaan tiiviissä esimädätysreaktorissa.

3. Hajukaasujen käsittely

Asiakirjan mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa on käsitellä jätteiden vastaanotosta ja prosessoinnista muodostuvat haisevat yhdisteet. Parhaaksi käyttökelpoiseksi tekniikaksi Bref-asiakirja esittää biosuodattimen ja pesu- rin käyttöä. Nastolan biokaasulaitokselle toteutetaan hajukaasujen poisto ja johtaminen kaksivaiheiseen käsittelyyn vastaanottohallista, vastaanottoal- taasta sekä veden erotuksesta. Homogenisointisäiliöstä konsentroituneempi kaasu johdetaan biokaasulinjaan ja edelleen CHP-yksiköille hyödynnettä- väksi.

4. Hygienisointi

Asiakirja ei ota kantaa anaerobisen käsittelyn hygieenisten ominaisuuksien parantamiseen. Prosessi tuo kuitenkin merkittävää lisäarvoa laitoksen lop- putuotteiden hygieeniseen laatuun ja näin ollen edustaa ympäristön kannal- ta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hygienisointi lisää myös biokaasun- tuottoa, ja näin ollen parantaa laitoksen energiatasetta. Biokaasun tuoton parantaminen on yksi Bref-asiakirjassa esitetyistä parhaista menettelyta- voista.

5. Anaerobinen käsittely

Asiakirjan mukaan anaerobinen käsittely on parhaan käyttökelpoisen tek- niikan mukaista jätteiden käsittelyä. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista toimintaa on mm. seurata käsittelyyn johdettavien ja käsiteltyjen materiaalien COD, BOD, N, P ja Cl – arvoja, kierrättää tarvittaessa jätevet- tä reaktoriin, maksimoida biokaasun tuotto ja termofiilinen käsittely. Nasto- lan biokaasulaitoksen anaerobiprosessi toimii mesofiilisella lämpötila- alueella, mutta osaprosessia edeltää hygienisointivaihe, jossa materiaali pi- detään tunnin ajan 70 C lämpötilassa. Laitoksen biokaasun tuotto on mak- simoitu ja tuotettu biokaasu hyödynnetään kokonaisuudessaan lämpönä ja sähkönä.

6. Biokaasun puhdistaminen ja hyödyntäminen

Asiakirjan mukaan anaerobisesta prosessista muodostuvan biokaasun polt- tamisesta muodostuvien haitallisten yhdisteiden määrää voidaan vähentää erityisesti rikkivedyn vähentämisellä poltettavasta kaasusta. Biokaasun hyödyntäminen sähköntuotannossa paremmalla kuin 30 % hyötysuhteella on parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Nastolan biokaasulaitokselle toteute- taan rikin poisto biokemiallisessa pesurissa. Lisäksi rinnakkaisena rikinkä- sittelyjärjestelmänä laitokselle toteutetaan aktiivihiilisuodatus, jolla varmis- tetaan rikinpoisto ja biokaasun hyötykäyttömahdollisuus biokemiallisen pe- surin ollessa häiriö- tai huoltotilassa. Laitoksen CHP-yksiköiden sähkön- tuoton hyötysuhde (37-39 %) on huomattavasti korkeampi kuin Bref- asiakirjassa mainittu >30 %.

7. Lannoitevalmisteiden jälkivarastointi

Asiakirjan mukaisesti kaikki varastoinnit tulee toteuttaa siten, ettei maape- rään pääse johtumaan haitallisia aineita. Nastolan biokaasulaitoksen loppu- tuotteiden välivarastointi toteutetaan tiiviissä säiliöissä ja katetussa humus- varastossa.

Rakenteiden, tekniikan ja toiminnan osalta Nastolan biokaasulaitos edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja ympäristön kannalta parhaita käytän- töjä mm. seuraavilta osin:

Laitoksen rakenteet, tekniikka ja infrastruktuuri

Laitosalue asfaltoidaan soveltuvin osin ja varustetaan sadevesien kaksois- viemäröintijärjestelmällä

Laitos varustetaan tarvittavilla suojaus- ym. rakenteilla (vuotojen esto, poistokaasujen käsittely ym.).

Laitosalueen pohja- ja muut eristerakenteet tehdään tiiviinä asetettujen vaa- timusten mukaisesti.

Muodostuvien lopputuotteiden välivarastointi järjestetään asianmukaisesti.

Nestemäinen typpilannoite varastoidaan tiiviissä säiliöissä ja humuslannoi- te tiiviillä, katetulla varastoalueella. Molemmille jakeille hankitaan ennen toiminnan käynnistämistä vuoden kapasiteetille riittävä varastointitila.

Laitoksen käsittelymenetelmät ja lopputuotteiden laatu täyttävät toiminnal- le lainsäädännössä asetetut vaatimukset.

Laitoksessa käytettävät käsittelytekniikat ovat ajanmukaisia ja koeteltuja ratkaisuja.

Raaka-aineiden vastaanottoon, esikäsittelyyn, siirtoon ja prosessointiin liit- tyvien tilojen poistoilma ohjataan käsittelyyn. Haju- ja poistokaasujen kä- sittelyssä käytetään ajanmukaisia ja koeteltuja ratkaisuja. Hajukaasujen kä- sittelylle toteutetaan varojärjestelmät.

Toimintaan liittyvissä kuljetuksessa pyritään ympäristövaikutusten lieven- tämiseksi suurempiin eriin.

Laitosalueelle järjestetään riittävä valvonta. Laitos voidaan liittää kauko- valvontaan.

Hoito, kunnossapito ja tarkkailu

Toiminnanharjoittajalla on toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus.

Käsiteltävän lietteen, laitoksen lopputuotteiden ja toiminnassa muodostuvi- en päästöjen määrää sekä laatua tarkkaillaan säännöllisesti. Tarkkailu jär- jestetään ympäristöviranomaisen hyväksymien suunnitelmien mukaisesti.

Laitoksen toiminnasta raportoidaan valvoville viranomaisille (Ympäristö- keskus ja Evira) säännöllisesti.

Energian käyttö ja arvio käytön tehokkuudesta

Biokaasulaitos tuottaa bioenergiaa biokaasun muodossa. Biokaasu on jalos- tettavissa edelleen lämmöksi, sähköksi ja liikennepolttoaineeksi. Tuotetun biokaasun määrä riippuu laitoksella prosessoitavien raaka-aineiden or- gaanisen aineen pitoisuudesta. Taulukossa on esitetty raaka-aineiden omi- naiskaasuntuottopotentiaalit ja saatavan bioenergian määrä, sekä laitoksen omaan käyttöön kuluvan energian määrä.

Laitoksen kapasiteetti

Raaka-aine Määrä t/a Ominaiskaasuntuotto Tuotettu bio- energia

t/vuosi m³ CH4/ t MWh/vuosi

120 000

Maatalouden sivutuot-

teet 40 000 11 750

Lietelanta 30 000 10 3 000

Kuivalanta 5 000 70 3 500

Kasvibiomassa 5 000 105 5 250

Teollisuuden ja yhdys-

kuntien sivutuotteet 80 000 50 40 000

Yhteensä 120 000 51 750

Laitoksen oma käyttö (sähkö- ja lämpö- energiana)

6 000

Ylijäämä 45 750

Laitoksen omaan käyttöön kuluu energiaa noin 12 % laitoksen tuottamasta energiamäärästä. Näin ollen laitoksen energiatase on vahvasti positiivinen.

Laitoksen tuottama energia on uusiutuvista jäte- ja sivuvirroista jalostettua, paikallisesti tuotettua puhdasta bioenergiaa. Ylijäämäenergia on tarkoitus tuottaa laitoksella lämmöksi ja sähköksi. Sähkö johdettaneen valtakunnan verkkoon ja lämpöenergia hyödynnetään alueen muissa yrityksissä tai vaih- toehtoisesti ylijäämäkaasu voidaan johtaa maakaasuverkostoon. Sopimuk- sia ylijäämäenergian hyödyntämisestä ei ole vielä solmittu.

Arvio päästöjen vähentämistoimien ristikkäisvaikutuksista

Biokaasulaitoksen toiminnasta merkittävimmät päästöt ovat päästöt ilmaan, lähinnä hajupäästöt, sekä liikenteen aiheuttamat pakokaasupäästöt. Laitok- sella ilmapäästöjä vähennetään hajukaasujen käsittelyjärjestelmillä sekä ri- kinpoistojärjestelmillä. Järjestelmät kuluttavat energiaa, vettä ja kemikaale- ja. Järjestelmien tarvitsema energia saadaan laitoksen tuottamasta bioener- giasta. Veden- ja kemikaalien kulutus on kohtuullista.

Biohajoavien materiaalien anaerobinen käsittely vaikuttaa positiivisesti kasvihuoneilmiön ehkäisyyn; toisaalta uusiutuvan energian käyttäminen ja siitä biokaasuteknologian avulla tuotettu energia on ns. hiilidioksidineutraa- lia, koska käsiteltävä orgaaninen aines on lähtökohtaisesti peräisin kasvi- materiaalista, joka sitoo kasvaessaan ilmakehän hiilidioksidia. Toisaalta uusiutuvan energian käyttäminen vähentää fossiilisten polttoaineiden käyt- töä, millä voidaan todeta olevan nettokasvihuonekaasupäästöjä vähentävä vaikutus. Lisäksi biokaasuteknologian avulla mahdollistetaan sivutuottei- den jalostaminen lannoitteiksi, jotka ovat ravinteiltaan ja hygieenisiltä omi- naisuuksiltaan korkealuokkaisia ja joiden käyttäminen vähentää teollisten lannoitevalmisteiden käyttöä. Lannoiteteollisuuden kasvihuonekaasupäästöt ovat erityisesti typpioksiduuli- ja CO₂-päästöjä. Lisäksi sivuvirtojen anae- robinen hyödyntäminen vähentää materiaalien hallitsematonta hajoamista,

jossa muodostuvat kasvihuonekaasut (typpioksiduuli, metaani) vapautuisi- vat ilmakehään. Biokaasulaitoksen vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin voidaan siten arvioida monin eri tavoin, eikä yhtenäistä käytäntöä ole vielä käytössä. Taulukossa on esitetty kolme eri menetelmää biokaasulaitoksen aiheuttamalle kasvihuonekaasupäästövähenemälle.

Laskentamalli Laskennan peruste Arvo

Tuotetun biokaasun käyttö energiana

Vältetty fossiilinen polttoaine, esimerkiksi kevyt polttoöljy. 1 l polttoöljyä tuottaa palaes- saan 2.74 kg CO₂ päästön. 1 m³ metaanikaasua vastaa energiasisällöltään noin 1 l polttoöljyä.

10 kWh tuotettua bioenergiaa vähentää siten 2.74 kg CO₂ –päästöjä.

0.274 t CO2-ekv / MWh

Maatalouden lietteiden biokaasutuksen vaikutus varastoinnin CO₂ – päästövähenemään

Lietteiden varastointi ja raakalietteen käyttö pelloilla aiheuttaa metaani-, hiilidioksidi ja typpioksiduulipäästöjä.

Kirjallisuudessa (Asp- lund ym. 2005) esitet- ty arvoa 0.7 t CO₂-ekv / MWh

Jätteistä talteenottavan metaanikaasun mukai- nen CO₂ –

päästövähenemä¹

Yhdistäen vältettyjen fossiilisten polttoainei- den vaikutuksen sekä biokaasulaitoksen jät- teistä erottaman metaanikaasun KHK- potentiaalin vähentäminen.

0.274 + 1.32 = 1.596 t CO2-ekv / MWh

1Laskelmassa huomioitu vaikutusta alentavana tekijänä biokaasulaitoksen prosessin tuottama hiilidi- oksidi.

Biokaasun tuotannon voidaan yllä esitetyn perusteella laskea aiheuttavan merkittäviä vähenemiä kasvihuonekaasujen osalta. Lisäksi maatalouden, yhdyskuntien ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen biokaasulaitok- sella aiheuttaa positiivisia lisävaikutuksia mm. vähentyvän mineraalilan- noitteen tarpeen kautta. Taulukossa on esitetty laskennallisia kasvihuone- kaasupäästövähenemäarvoja kolmea eri kerrointa hyödyntäen; 1. biokaasu- laitoksen aiheuttama kasvihuonekaasupäästövähenemä vältetyn fossiilisen polttoaineen kautta, 2. biokaasulaitoksen aiheuttama kasvihuonekaasupääs- tövähenemä Asplund ym (2005) perusteella sekä 3. vältetyn fossiilisen polttoaineen sekä metaanikaasun muuttamisen hiilidioksidiksi aiheuttama yhteisvaikutus KHK-päästövähenemään.

CO₂-vähenemäkerroin yksikkö Laitoksen CO₂- vähenemä t/vuosi

0.274¹ t CO2-ekv /

MWh 12 500

0.700² t CO2-ekv /

MWh 32 000

1.596³ t CO2-ekv /

MWh 73 000

1(Wihersaari 2005), ²(Asplund ym. 2005), ³Laskennallinen arvo huomioi- den vältetyn fossiilisen polttoaineen käytön sekä metaanikaasun muuttami- sen 23-kertaa vähemmän haitalliseksi hiilidioksidiksi ja lisäten biokaasun sisältämän hiilidioksidin vaikutuksen arvoa laskevana tekijänä.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin

Laitokselle toteutetaan liittymä kunnalliseen vesijohtoverkostoon. Sopimus liittymisestä vesijohtoverkkoon solmitaan ennen toiminnan käynnistämistä ja toimitetaan ympäristökeskukseen tiedoksi.

Laitokselta johdetaan typpinesteen konsentrointiprosessissa syntyvää jäte- vettä viereiselle puhdistamolle noin 55 500 m³ vuodessa. Arvio puhdista- mokuormituksesta on esitetty seuraavassa taulukossa.

Parametri Yksikkö 120.000 t/vuosi

biokaasulaitos

Virtaama m³/vrk 152

Summavirtaama m³/vuosi 55.500

CODCr-pitoisuus mg/l 1.000

CODCr –kuormitus kg/vrk 152

COD_Cr-summakuorma tn/vuosi 55,5

BOD7-pitoisuus mg/l 100

BOD7-kuormitus kg/vrk 15,2

BOD₇-summakuorma tn/vuosi 5,5

Ntot-pitoisuus mg/l 500

Ntot-kuormitus kg/vrk 76

N_tot-summakuorma tn/vuosi 27,7

P-pitoisuus mg/l <10

P–kuormitus kg/vrk <1,5

P-summakuorma tn/vuosi <0,54

Kiintoainepitoisuus mg/l 30

Kiintoainekuormitus kg/vrk 4,56

Kiintoaineen summakuorma tn/vuosi 1,66

Jätevedenpuhdistamolle johdettavan veden käsittelyprosessi sekä veden laatu on seuraavanlainen:

Biokaasulaitoksen mädätteen vedenerotuksessa käsitellystä lietteestä erotet- tu vesi käsitellään mikrobien, hienoaineksen, orgaanisen kuorman ja am- moniumtypen pitoisuuksien alentamiseksi, jolloin vesi on kierrätettävissä takaisin laitoksen prosesseihin ja rejektivedestä erotettu ammoniumtyppi on erotettavissa lannoite – ja teolliseen käyttöön soveltuvaksi puhtaaksi am- moniakkiliuokseksi.

Prosessissa käsiteltävä vesi johdetaan paineviemäriä pitkin vedenerotukses- ta suoraan ilmastusaltaaseen johon on upotettu mikrosuodatinelementtejä (200 nm huokoskoko). Ilmastusvaiheen tarkoituksena on poistaa rejektive- den kiinto- ja hienoaines sekä bakteerit ja alentaa rejektiveden COD-, BOD- ja fosforipitoisuutta. Prosessin suunnittelussa pyritään välttämään nitrifikaatiota. Biokaasureaktoreista poistettavan mädätteen sisältämästä liukoisesta typestä noin 10 % on ammoniakkimuodossa, jonka oletetaan

poistuvan ilmastusilman mukana prosessista. Ammoniakin haihtumisen johdosta ilmastusaltaan poistoilma kytketään laitoksen hajukaasujen käsit- telyprosessiin ammoniakin talteen ottamiseksi.

Ilmastusvaiheessa muodostuva bioliete sekä suodatuksen konsentraatti pa- lautetaan takaisin biokaasulaitoksen esimädättämöön.

Suodatusjärjestelmä perustuu 200 nm huokoskoon omaaviin keraamisiin kalvoihin, jotka omaavat erittäin suuren kestävyyden mekaaniselle rasituk- selle. Kalvoelementit upotetaan ilmastusaltaaseen ja ne toimivat alipaineen alaisina, ts. suodatettu neste imetään kalvopinnan lävitse. Kalvot puhdiste- taan automaattisesti vastavirtahuuhtelulla. Vastavirtahuuhtelun yhteydessä käytetään kerran viikossa myös puhdistuskemikaaleja (natriumhypokloriit- ti, sitruunahappo, NaOH). Kiintoaineksen erotukseen käytettävä kal- vosuodatus voidaan korvata myös muilla kiintoaineksen erotusmenetelmillä kuten selkeyttimillä.

Suodatettu vesi johdetaan lämmönvaihtimen ja pH-arvon säädön kautta strippaukseen, jossa veden sisältämä ammoniumtyppi erotetaan pesurissa nesteestä ammoniakkikaasuna. Pesuri on täytekappalekolonni, jossa vesi johdetaan kolonnin yläosaan ilmavirtaa vastaan ja vesi poistetaan kolonnin alaosasta. Käsittelyssä kaasufaasiin erotettu ammoniakki johdetaan kaksi- vaiheiseen talteenottoprosessiin.

Ensimmäisessä vaiheessa ammoniakkikaasun konsentrointiprosessissa strippauksesta poistettava kaasu johdetaan lauhduttimeen, jossa kaasun lämpötilaa lasketaan ja osa kaasun vesihöyrystä lauhtuu ja ammoniakkia poistuu kaasusta nesteen mukana lauhdesäiliöön. Toisessa käsittelyvaihees- sa jäljelle jäänyt ammoniakkikaasu johdetaan kemialliseen pesuriin, jossa ammoniakki sidotaan pesurissa kierrätettävään nesteeseen pH-säädön avul- la. PH-säätökemikaalina käytetään rikkihappoa, typpihappoa tai suolahap- poa konsentraattiliuoksen markkinatilanteen mukaan.

Päästöt maaperään

Biokaasulaitoksen toiminnot tapahtuvat kokonaisuudessaan suljetuissa pro- sesseissa ja laitoksen varastointitilat ja – säiliöt rakennetaan tiiviiksi, joten laitoksen normaalitoiminnan aikana päästöjä maaperään ei ole.

Laitoksen piha-alueet toteutetaan siten, että ne alueet, joissa kuljetetaan ja siirretään käsittelemätöntä ja käsiteltyä materiaalia, on asfaltoitu ja viemä- röity kaksoisviemärijärjestelmällä, jolloin ulkoalueen puhdistusta vaativissa tilanteissa vesi johdetaan vastaanottoaltaaseen, normaalitilanteessa sade- vesiviemäriin. Asfaltoinnin ja kaksoisviemärijärjestelmän avulla estetään lieteaineksen joutuminen maaperään ja valumavesiin myös tilanteissa, jois- sa inhimillisen virheen tai laiterikon johdosta ainesta joutuu maahan. Asfal- toidulta alueelta voidaan aines poistaa ja palauttaa käsittelyprosesseihin lai- toksen oman kaluston avulla. Sadevesiviemäröinti varustetaan näyte- kaivoilla, joiden avulla seurataan rakenteiden mahdollisia vuotoja ja muita

häiriötilanteita. Vuototilanteessa valumaveden johdetaan takaisin vastaan- ottoaltaaseen. Laitos ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle eikä ve- denoton kannalta tärkeän vesistön välittömään läheisyyteen.

Päästöt ilmaan ja haju

Laitoksella syntyy haisevia yhdisteitä erityisesti orgaanisten yhdisteiden happokäymisen yhteydessä. Laitoksen prosessi on suljettu ja laimeammat hajukaasut vastaanottohallista, sekä linkohuoneesta johdetaan hajukaasujen käsittelyn kautta ilmaan. Muut kaasut johdetaan biokaasulinjaston kautta CHP-yksikköön (tai biokaasukattilaan) hyödynnettäväksi. Vain poikkeusti- lanteissa biokaasu johdetaan soihtupolttoon, josta poltettava kaasu vapau- tuu ilmaan.

Laimeampien hajukaasujen käsittely toteutetaan kahdessa linjassa. Alhai- sen hajupitoisuuden omaavat kaasut imetään vastaanottohallista ja johde- taan biokemialliseen pesuriin. Biokemiallisessa pesurissa hajukaasujen si- sältämät orgaaniset yhdisteet sidotaan kemikaaleilla (emäs tai happo) ja si- tomatta jääneet yhdisteet hapetetaan biologisesti. Hapetustehoa voidaan myös parantaa eri kemikaalien avulla. Vastaanottoaltaasta poistettava kaasu käsitellään ensimmäisessä vaiheessa otsonilla tai muulla hapettavalla kemi- kaalilla ja johdetaan sen jälkeen samaan biokemialliseen pesuriin muiden laimeampien kaasujen kanssa. Vastaanotto- ja prosessitilojen pinta-alan ol- lessa noin 550 m² on tiloista käsittelyyn johdettavan kaasun määrä noin 5.000 m³/h. Laitoksen ilmanvaihdossa kiinnitetään erityistä huomiota kor- vaus- ja poistoilman suhteiden optimointiin, joka tapahtuu automaattisesti laitoksen päävalvomon avulla. Suunnitteluvaiheen arvion mukaan prosessi- tiloista poistettavan kaasun hajupitoisuus on noin 10.000 HY/m³, joten kä- sittelyyn johdettava kuormitus on noin 50.000.000 HY/h eli 13.900 HY/s.

Vastaanottoaltaasta poistettava kaasumäärä on noin 500 m³/h ja arvioitu ha- jupitoisuus on noin 250.000 HY/m³, jolloin vastanottoaltaan kuormitus ha- jukaasujen käsittelyyn on noin 125.000.000 HY/m³ eli 34.700 HY/s. Yh- teensä käsittelyyn johdettava hajukuorma on siten yhteensä noin 48.600 HY/s. 92 % tavoitekäsittelyteho alentaa siten laitoksen käsittelyn jälkeisen hajukuormituksen tasolle 3.900 HY/s, mikä vastaa hajupitoisuutta 2.500 – 3.000 HY/m³. Hajukaasujen käsittelyn jälkeen poistoilma johdetaan purku- putkeen, joka purkaa käsitellyn ilman vähintään 10 m korkeuteen. Siten ha- jukaasujen käsittelyn ollessa häiriötilassa hajua aiheuttavat yhdisteet laime- nevat tehokkaasti aiheuttamatta merkittäviä hajuhaittoja lähiympäristölle.

Purkuputken sijainti on esitetty asemapiirroksessa.

Varojärjestelmänä biokemialliselle pesurille tulee aktiivihiilisuodatus jolla varmistetaan rikinpoisto ja biokaasun hyötykäyttömahdollisuus biokemial- lisen pesurin ollessa häiriö- tai huoltotilassa.

Lyhytaikaista hajuhaittaa, joka saattaa olla selvästi häiritsevämpi kuin ha- jukaasujen käsittelyn jälkeisen kaasun kuormitus, voi aiheutua biokaasun soihtupoltosta. Soihtupolttoa käytetään laitoksen häiriötilanteissa, esimer- kiksi silloin kun biokaasun puhdistus rikin yhdisteiden poistossa ei ole toi-

mintakunnossa. Tällöin biokaasua ei voida johtaa CHP-yksikölle vaan kaa- su soihtupoltetaan. Koska soihtupolttimien suunnittelu perustuu lyhyeen viipymään (< 3 sekuntia) NOX-yhdisteiden muodostumisen ehkäisemiseksi, eivät rikkiyhdisteet välttämättä poistu soihtupolton aikana täydellisesti, jol- loin hajukuormitus on merkittävästi normaalia toimintaa korkeampi. Lisäk- si laitoksen läheisyydessä tämän tyyppisen häiriön havaitseminen on vaike- aa, koska soihtupolttimesta poistuva ilma on kuumaa ja se kulkeutuu pois laitoksen läheisyydestä. Tämän tyyppisten häiriötilanteiden välttämiseksi biokaasulaitokselle toteutetaan varojärjestelmä biokaasun puhdistamiseksi tilanteissa, jolloin biologinen tai biologis-kemiallinen biokaasun puhdistus ei ole toiminnassa. Biokaasun sisältämät rikkiyhdisteet poistuvat tehok- kaasti aktiivihiilisuodattimella, mutta korkean kuormituksen johdosta aktii- vihiilisuodatus voidaan käytännössä mitoittaa käsittelemään laitoksen tuot- tama biokaasu noin 10 vuorokauden yhtämittaiselle häiriöjaksolle. Biologi- nen biokaasun käsittely palautuu mahdollisesta häiriötilanteesta tyypillisesti noin 2-5 vuorokauden kuluessa normaalin puhdistuskapasiteetin mukaiseen tilaan, jolloin 10 vuorokauden varoaika voidaan arvioida riittäväksi. Soih- tupolttimen sijoittuminen laitokselle on esitetty asemapiirroksessa, liittees- sä 2.

Metaanin polton päästöt

Laitoksen anaerobiprosessissa tuotetun biokaasun sisältämästä metaanista valmistetaan sähkö- ja lämpöenergiaa laitoksen omassa CHP-yksikössä (yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotto). Laitoksella voidaan lisäksi tuottaa tarvittaessa lisälämpöä erillisessä kattilassa.

Metaanin palaessa täydellisesti muodostuu pääasiassa vettä ja hiilidioksi- dia. Biokaasun poltossa voi lisäksi muodostua mm. typen oksideja (NO_x), rikkidioksidia (SO2), hiilimonoksidia (CO) ja hiilivetyjä (HC), kuten mui- denkin orgaanisten hiiliyhdisteiden polttamisessa.

Biokaasun polton päästöjen on todettu olevan yleisesti pienempiä kuin fos- siilisten ja muiden biopolttoaineiden päästöt johtuen polttoaineen puhtau- desta. Lisäksi uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuva energiahuolto tuottaa hiilidioksidivapaata energiaa, koska kasvit sitovat hiilidioksidia yhteyttäes- sään. CHP-yksiköiden ja kattilan sijainnit on esitetty asemapiirroksessa, liitteessä 2.

Liikenteen pakokaasupäästöt

Biokaasulaitokselle käsiteltäväksi tuotavien raaka-aineiden sekä muodostu- vien lannoitejakeiden kuljetuksista aiheutuu pakokaasupäästöjä ilmaan.

Näitä ovat esim. typen oksidit (NOx), hiilimonoksidi eli häkä (CO), hiukka- set sekä epätäydellisestä palamisesta syntyvät hiilivedyt (HC).

Biokaasulaitoksen liikenteestä aiheutuvien päästöjen määrä on arvioitu käyttäen LIISA 2001.1 pakokaasupäästöjen laskentajärjestelmän (VTT) mukaisia päästökertoimia. Kunkin yhdisteen vuosittainen kokonaispäästö

saadaan kertomalla auton vuosittain ajama kilometrimäärä yhdisteen pääs- tökertoimella. Laskelmissa on käytetty keskimääräisenä ajomatkana 40 km /ajosuorite. Päästökertoimet ovat puoliperävaunullisen rekan päästöjä v.

2005 keskimääräisellä kalustoiällä maantieajossa. Päästöjen määrä on esi- tetty seuraavassa taulukossa.

Laitoksen kapasiteetti 120 000 t/vuosi Raskaan liikenteen ajosuoritteet/vko 73

Raskaan liikenteen ajomäärä ¹⁾ km/vuosi 151 840 Ilmapäästöt tonnia/vuosi

CO 0,212

HC 0,134

NOx 1,042

Hiuk. (PM) 0,037

CH4 0,009

N₂O 0,004

SO2 0,0010

CO₂ 153,53

1) Huomioitu 1 ajosuoritteen osalta 40 km ajomatka Termisen kuivauksen aiheuttama haju ja pöly

Laitoksella muodostuvan humusjakeen jatkojalostaminen lannoiterakeeksi tapahtuu johtamalla kuivattavaan humukseen kuumaa ilmaa tai höyryä ja mekaanisesti seulomalla, hienontamalla tai puristamalla massaa raemuo- toon. Prosessoitavan humuksen hajukuorma on mädätys- ja hygienisointi- prosessin jälkeen vähäinen, jakeessa on tyypillinen mullan tuoksu. Kuiva- usprosessin kuumennuksen yhteydessä jäljelle jääneet hajuyhdisteet kui- tenkin vapautuvat osin jakeesta höyrystyvän ilman mukana ja voivat aihe- uttaa hajua. Lisäksi kuivatun jakeen prosessoiminen rakeeksi aiheuttaa pö- lyämistä.

Prosessissa kuivausrummusta poistettava ilma imetään puhaltimilla syklo- nien kautta missä pölymäinen osa poistetaan. Prosessi sijoitetaan vastaanot- tohallin yhteyteen rakennettavaan omaan eristettyyn osastoon, josta haju- kaasut on mahdollista johtaa hajukaasujen käsittelyyn, mikäli käsittelyyn on tarvetta.

Melu Biokaasulaitoksen prosesseissa ei aiheudu häiritsevää melua eikä tärinää.

Laitoksen ympäristöönsä aiheuttaman melun arvioidaan olevan alle 50 dB.

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen sekä varastointi

Laitoksen toiminnasta syntyy sekajätettä noin 200 kg vuodessa ja vastaan- ottosäiliön pohjalta poistettavaa inerttiä ainesta, kuten hiekkaa, soraa ja vastaavaa arviolta 50 m³ vuodessa. Jakeet toimitetaan asianmukaiseen jäte- huoltoyhtiöön kierrätettäviksi edelleen tai loppusijoitettavaksi.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu ja raportointi

Biokaasulaitoksessa on sivutuoteasetuksen perusteella otettava käyttöön pysyvä valvontajärjestelmä, jonka on perustuttava HACCP-järjestelmään (Hazard Analysis and Critical Control Points = Riskien analysointi ja kriit- tisten valvontapisteiden valvonta). Omavalvontajärjestelmä on kirjallinen kuvaus laitoksen toiminnasta, jossa määritellään prosessin kriittiset valvon- tapisteet, niiden tavoitetasot ja toimenpiderajat. Lisäksi suunnitelmassa määritellään mm. laitoksen puhdistus-, näytteenotto- ja tuhoeläintorjunta- suunnitelma. Laitoksen omavalvontaohjelman mukaisesti kriittisten valvon- tapisteiden valvonnasta, edustavien näytteiden ottamisesta, ainesten jäljitet- tävyyden varmistavien sääntöjen käyttöönotosta ja korjaavien toimintame- netelmien kehittämisestä laaditaan asianmukaiset asiakirjat, joita tulee säi- lyttää vähintään kaksi vuotta. Omavalvontajärjestelmän tavoitteena on varmistaa, etteivät taudinaiheuttajat pääse missään vaiheessa leviämään biokaasulaitokseen ja sieltä pois kuljetetuista tuotteista toisiin. Ohjelmassa kuvataan rutiinit, joilla ehkäistään taudinaiheuttajien mahdolliset leviämis- tilanteet. Järjestelmän avulla varmistetaan myös, että biokaasulaitoksella käytössä oleva sisäinen valvontajärjestelmä vastaa kaikilta oleellisilta osilta sivutuoteasetuksen tavoitteita ja vaatimuksia ja mahdollistaa sopeutumisen uusiin olosuhteisiin ja vaatimuksiin. Järjestelmä hyväksytetään Eviralla lai- toshyväksyntämenettelyn yhteydessä.

Laitoksen prosessiohjaus ja -säätö perustuvat laitoksen automaatiojärjes- telmään. Lisäksi laitoksen päivittäistä yleistä käyttötarkkailua suorittaa lai- toksen käyttöhenkilöstö. Laitoksen käyttötarkkailuun kuuluvat mm. seuraa- vat toimet:

vastaanotettavien raaka-ainemäärien seuranta

prosessin etenemisen seuranta ja laadunvalvonnan näytteenotto (mm. sään- nöllisesti analysoidaan raaka-aineen ja käsitellyn mädätteen TS, VS, typpi ja fosfori)

lopputuotteiden määrän, laadun ja edelleen toimittamisen seuranta (biokaa- su ja lannoitevalmisteet)

tarkkailu- ja huoltotoimenpiteiden sekä häiriötilanteiden kirjanpito toteutettujen ja suunniteltujen toiminnan muutosten kirjaus.

Em. käyttötarkkailun tietojen perusteella laaditaan vuosittain ympäristövi- ranomaiselle toimitettava yhteenvetoraportti. Lisäksi säännöllisesti (esim.

kuukausittain) voidaan toimittaa ympäristöviranomaiselle sähköinen toi- mintaraportti, jossa esitetään tärkeimmät toimintaan liittyneet parametrit, kuten:

vastaanotettujen raaka-aineiden määrä ja laatu

edelleen toimitettujen lopputuotteiden määrä, laatu ja toimituspaikka mahdolliset häiriötilanneraportit

päästöihin liittyvät tiedot