1
Johan Mattsson Rindell, lukkari, urkujenrakentaja, koulumestari ja kanttori
Johan Mattsson oli syntynyt 27.11.1837 Nousiaisissa Alakylän Pietilän talossa. Vanhemmat Alakylän Pietilän talollinen Matts Johansson, syntynyt 10.2.1802 Nousiaisissa, vihitty 19.6.1828 Nousiaisissa Justina Johansdotterin kanssa, syntynyt 10.5.1804 Pakaisten Jaakolassa Nousiaisissa.
Kun Johan Mattsson lähti opintielle Turun Lancasterikouluun vuonna 1855, siellä vaadittiin jokaiselle oppilaalle sukunimi ja mieluummin vähän hienompaa sorttia. Hän on joko itse valinnut sukunimekseen Rindell, tai se oli koulun puolesta annettu.
Johan Mattsson Rindell oli nuorempana niin kutsuttu häämusikantti, mainio laulaja ja viulunsoittaja, kävi lukkarin kanssa kirkossa laulamassa. Hänen kerrotaan olleen myös etevä ihmisten lääkitsijä Nousiaisissa.
Valmistuttuaan Turun Lancasterikoulusta hän toimi lukkarina, urkunistina ja kiertokoulun opettajana useilla paikkakunnilla. Ensimmäinen pitäjä jossa Johan Mattsson Rindell toimi lukkarina ja pikkulasten opettajana oli Jokioinen, jonne hän muutti Nousiaisista vuonna 1865.
”Että allekirjoittanut on tutkinnan jälkeen hyväksynyt Jokioisten kappelin virkaatekevän lukkarin ja urkurin Johan Rindell'in urkujen soitossa, että hän osaa sointuoppia ja kirkkokoraalia tyydyttävästi laulun ja lauluäänen ollessa kiitettävät sekä tuntee urkujen rakenteen siinä määrin, että hän pystyy virittämään ja korjaamaan urut mahdollisten vikojen ilmetessä, ilmoitetaan täten todistukseksi.”
Turussa joulukuun 10. päivänä 1865 Johan. Fredrik. Boström
Musiikkitirehtööri ja virkaatekevä Turun tuomiokirkon urkuri
”Että Jokioisten kappelin lukkari, kiertävä koulumestari Johan Rindell, joka toukokuun 21. v.1865 alkaen on toiminut ym. kappelin lukkarina ja urkurina, on osoittanut omaavansa täysin tyydyttävät valmiudet koraali- laulussa ja urkujensoitossa, omaten korkean ja kirkkaan lauluäänen, sekä täysin tyydyttävän kyvyn käsitellä lapsia lukuopinnoissaan, tämän sekä sen, että hän tällä paikkakunnalla noudattaa kunniallista ja säädyllistä elämää, täten todistetaan ja suosituksena mielihyvin annetaan.”
Tammela 26.syyskuuta 1868 A. E. Granroth, pastori
Johan Rindell Avioitui 31.3.1868 Marttilan kirkossa Emilia Wilhelmina Isaksdotter Sjömannin kanssa, joka oli syntynyt 27.5.1846 Marttilassa. (Vanhemmat Marttilan lukkari Isak Sjöman, syntynyt 20.8.1804 Tenholassa, vihitty 22.3.1835 Salossa Margareta Björklundin kanssa, syntynyt 20.7.1802 Isokyrössä). Vastavihitty vaimo Emilia Wilhelmina Isaksdotter muutti 9.4.1868 Marttilasta Jokioisiin.
Asuivat Jokioisilla ollessaan Ojaisen kylässä olevassa Lukkarilassa, jossa heille syntyi seuraavat lapset:
1. August Edvard Johansson Rindell, syntynyt 7.1.1869 Jokioisissa, muutti 17.3.1886 Heinjoelta Viipuriin, kuollut 16.2.1892 Turussa, jossa työskenteli kauppa-apulaisena.
2. Nestor Johannes Johansson Rindell, syntynyt 16.6.1870 Jokioisissa, kuollut 24.9.1870 Jokioisissa.
3. Ivar Johannes Johansson Rindell,, syntynyt 16.7.1871 Jokioisissa. Muutti 16.11.1893 Heinjoelta Viipuriin, josta vuonna 1899 Tampereelle. Muutti myöhemmin Kanadan Saskatoon.
2 Johan Rindell jäi leskeksi ja lastensa yksinhuoltajaksi 15.7.1872 kun vaimo Emilia Wilhelmina Isaksdotter kuoli
”Kanttori J. Rindell'in ollessa täällä kanttori-urkurina ja allekirjoittaneen hänen apulaisenaan ja sijaisenaan opettajan toimessa, kuten hänelle oli myönnetty siitä vapautta rakentaakseen urkuja täkäläistä kirkkoa varten. Ja kun lupa-ajat koulusta olin tilaisuudessa oleksimaan hänen urkuverstaassaan, joskus veistäen hänen piirtonsa mukaan. Kuultuani kerrottavan hänen laajaperäisistä tiedoistaan ja kyvystään urkurakennuksen alalla, ja sitten nähden ihmeekseni, miten aprikoimatta hän järjesti tuhat mutkaisen ja jaksoisen urkukoneiston, kunkin eri äänikerran, eri äänilait ja heimot lohkoineen. Kuulin erään etevän soittajan lausunnon, joka "protuleerasi hänen ensimmäisellä teoksellaan", että "tämä tuntuu siltä kun se mies olisi tehnyt satoja urkuja". Sitä paitsi esiintyi hänen työnsä, ei yksin puhtaudessa vaan erittäin tarkkuudessa ja lujuudessa ja silmälle miellyttävässä muodossa, joka täten hänelle ansaittuna todistuksena lausutaan.”
Jokioisilla joulukuun 16. p:nä 1902 J .T. Tuovinen
Ent. virkaatekevä lukkari-urkuri Nyk. Opettaja ja kirkkoväärti
Johan Rindell muutti vuonna 1875 Kauvatsalle virkaatekeväksi kanttoriksi, urkuriksi ja kiertäväksi opettajaksi. Avioitui toisen kerran 10.7.1876 Amanda Kustaava Juhontytär Massan kanssa, joka oli syntynyt 23.4.1849 Kauvatsassa. (Vanhemmat Massan talollinen Johan Johansson, syntynyt 7.8.1818, vihitty 28.12.1839 Kokemäellä Maria Mattsdotterin kanssa, syntynyt 16.1.1810 Harjavallassa).
Asuivat Kauvatsalla ollessaan Yttilän kylän Ylhäisissä, jossa heille syntyi poika.
4. Aksel Oskar Johansson Rindell, syntynyt 24.3.1877 Kauvatsa, kuollut 5.4.1877 Kauvatsa.
”Että Kauvatsan kappelin virkaatekevä lukkari J. Rindell on tehtävässään 27.heinäkuuta 1874 alkaen, myöskin urkurina, lastenopettajana ja lukkarina työnsä täysin tyydyttävästi suorittanut ja on noudattanut nuhteettomia elämäntapoja, täten todistetaan.”
Huittisten pappila 17. heinäkuuta 1876 Oskar Ferd. Engelius, pastori ym.
Muuttivat vuonna 1877 Kortesjärvelle jossa Johan Rindell toimi pikkulasten opettajana. Asuivat Rantalan kylän Vesterbackassa nro 2 jossa heille syntyi tytär.
5. Elsa Eliina Johansdotter Rindell, syntynyt 25.4.1880 Kortesjärvi. Muutti 16.3.1904 Heinjoelta Räisälän pitäjään.
”Lastenopettaja Johan Rindell, joka vuodelta 1877 tässä seurakunnassa on ollut kiertokoulun- opettajana, tässä toimessa on osoittanut kiitettävän taidon ja ahkeruuden, sekä kaikin puolin käyttänyt itsensä viisaasti ja nuhteettomasti, tätä, kuin myös, että hän puolineljättävuotta hyvällä taidolla Jumalanpalveluksen kaunistukseksi omilla uruilla on soittanut kirkossa, hänelle asaituksi suosiolauseeksi annetaan.”
Kortesjärvellä 10.p. Toukokuuta 1882 G. v.Espen
Kirkkoherra Viran todistus
3 Johan Rindell muutti perheineen vuonna 1882 Kortesjärveltä Heinjoen lukkariksi. Asuivat Heinjoen Kurvilan kylän talossa no.1 jossa heille syntyi seuraavat lapset:
6. Alma Aurora JohansdotterRindell, syntynyt 29.9.1882Heinjoki, kuoli 10.12.1882.
7. Alma Erentia JohansdotterRindell, syntynyt 22.1.1884 Heinjoki, kuoli 1.2.1885.
8. Paavo Oskar Johansson Rindell, syntynyt 24.1.1887 Heinjoki.
9. Hilma Maria JohansdotterRindell, syntynyt 15.7.1888 Heinjoki.
10. Arvo Nestor Johansson Rindell, syntynyt 1.2.1891 Heinjoki.
Johan Rindell otti vuonna 1906 käyttöön sukunimen Ristreimari. Hänen lapsistaan Oskari, Hilma ja Arvo puolestaan ottivat sukunimekseen Salokannel.
Juho Ristreimari kuoli Heinjoella 27.4.1916 78 vuoden ja 5 kuukauden ikäisenä, hautauspäivä 7.5.1916. Kanttorin leski Amanda Gystava Ristreimari, os. Mero ent. Massa kuoli 10.9.1917 68 vuoden 4 kuukauden ja 20 päivän ikäisenä, haudattu 16.9.1917 Heinjoelle.
”Lukkari Heinjoen kappelista, Johannes Rindell, joka lokakuun 13.päivänä 1881 on Tuomiokapitulilta mainittuun virkaan valtuutettu ja viime Toukokuusta sitä hyvästi toimittanut, ja mitä hänen papinkirjassa löytyviin vanhoin muistutuksiin tulee, niin katson minä, niin kuin monet papit tätä ennen, niitä unhoitetuiksi, eikä minäkään esteenä viran saamiseen hänen hyvän ja kristillisen elämänsä tähden.”
Johan Albert Tengen
Lääninrovasti Muolaan rovastikunnassa.
Yllämainittu todistus on voimassa Helmikuun 17. päivänä 1884 Johan Albert Tengen
Lääninrovasti
Yllä mainittu todistus on vielä nytkin voimassa.
Muolaa, 4.päivänä tammikuuta 1887 Johan Albert Tengen.
Lääninrovasti Muolan rovastikunta.
”Täten saan todistaa, että Kanttorimme J. Ristreimari on ollut täällä Lukkarina 32 vuotta ja on monipuolisesti kykenevä ja toimiva, sekä virassaan että muuten täsmällinen ja rehellinen, sekä käytöksessään siivo ja luonteeltaan ystävällinen ja muutoin ovat taloudelliset asiansa jotenkin hyvällä kannalla ollen kahden talon ja ison puutarhatilan omistaja, sekä että hänen ja papiston sekä seurakunnan välit ovat olleet hyvät.”
Heinjoella Lokakuun 24. p. 1913 Tahvo Hyytiäinen
kunnallislautakunnan esimies
Lääninrovasti Muolaan rovastikunnassa
Yllämainittu todistus on voimassa Helmikuun 17. päivänä1884
Johan Albert Tengen Lääninrovasti
Samaten 23. päivänä Kesäkuuta 1885
Yllämainittu todistus on vielä nytkin voimassa.
4
Juho Rindell: "Oma maa, oma kieli"
Arvon saakoon suomenkieli Suomenmaa kell' kotinaan Korkean kuin halvan mieli kiihdy kieleen oman maan.
Kenpä vakaa, joll' on oma avio, kuin kieli maan!
Sen jos hylkäis vaikka soma viertyis vieraan omastaan.
Sointukoon vaan Suomen suusta kieli kaunis oman maan.
Rikas sä et ole muusta kieli ainoastaan vaan.
Sill' on sointi, sillä mahti säveleistään säikkyvää Tasoitettu on sen tahti murteist monist täyttyvä.
Eipä ole kieli Suomen köyhä kuin on itse maa Suotta käyttää vieraan kieltä tarpehetta lainana.
Kosk on kieli kulumaton iän kaiken kestävä
Kansan oma. Suomensalon.
Vieraan olkoon heittävä.
Kaunotarna viihtyy vieras Suomen suurten suojassa Lähtemään on tuiki hidas kuni loinen talosta.
Jossa kauan elää saanut tuvass' niinkuin omassaan Waltaako viel' anastanut vaikka loinen onkin vaan.
Pojat kun on pienokaiset tuli vieras tupahan Kieli vieras, vienonlaiset pojat vaatri valtahan.
Vaan kun pojat vaurastuupi älyit oikeutensa
Kieli oma Suomen soipi, vieraat kielet loisensa
Kanttori Juho Rindellin rakentamat urut:
Juho Rindell rakensi 4-äänikertaiset urut Jokioisilla 1860-luvulla Sormio: Principal 8fot, Gedacht 8fot, Octava 4fot Fleute 4fot.
Liitejalkio
Juho Rindell rakensi 9-äänikertaiset urut Heinjoella vuonna 1903
I Sormio: Bordun 16 jalkaa, Principal 8 jalkaa Gedackt 8 jalkaa Gamba 8 jalkaa Flöjt 8 jalkaa Oktava 4 jalkaa Mixtur 3 kert.
II Sormio:Liebl.gedackt 8 jalkaa Oboe 16 jalkaa.
I Sormio kytketty jalkioon
Metallipillit tehty Gebr. Linkin tehtaassa Saksassa.
Juho Rindell osti vuonna 1896 Muolaan kirkon väliaikaisena olleet, tallinnalaisen G. Normannin vuonna 1870 rakentamat, 15-äänikertaiset urut, jotka kokosi niitä varten rakennettuun vajaan.
Molemmat viimeksi mainitut urut jäivät Heinjoelle.
