Tapahtumia Sääksjärven kylän historiassa : Etelä-Mäntsälän maamiesseuran 100-vuotishistoriikki : Osa 1/2 · DIGI

TAPAHTUMIA

SÄÄKSJÄRVEN ^KYLÄN

HISTORIASSA

TAPAHTUMIA

SÄÄKSJÄRVEN ^KYLÄN

HISTORIASSA

MÄNTSÄLÄNKUNNANKIRJASTO

TAPAHTUMIA

TAPAHTUMIA SÄÄKSJÄRVEN KYLÄN HISTORIASSA

Kannen kuva;

Vanha kartta, jossa voisi olla merkitty perimätiedon mukaan Sääksjärvellä olleet kyläportit? Tai toisen tiedon mukaan tulliportit?

Lukijalle

"TapahtumiaSääksjärven kylän historiasta"kirjoitelman syntysanat lausuttiin noin vuosi sitten. Vuosi^onkuitenkin lyhyt aika aineiston kokoamiseen ja kirjoittamiseen. Jokata-

pauksessa aloitin työn, jonkatietolähteinä ovat olleet valtionarkisto, pöytäkirjat ja jon- kin verran sanomalehti Uusimaa.

Tieto perustuu painettuun sanaan, perimätietoa ei ole käytetty kuin muutamassa lau- seessa. Joistakin asioista ^saattaa olla säilynyt paljon tietoa vaikka asia ^tuntuupieneltä,

muttaolen käyttänyt aineistoakoska se kuitenkin aina on ollut Sääksjärveä tai sääksjär- vcläisiä koskevaa.

Haluan kiittää Teitä kaikkia, erittäinkin Jorma Auniota ja Heikki^Perhoa, jotka olette olleet ystävällisesti auttamassa tiedon hankinnassa ja joita ilman ei historia olisisynty- nyt. Puutteellisuuksistaan huolimattatoivon kuitenkin Teille jokaiselle lukijalle löytyvän jotakin mielenkiintoista ja uuttakin asiaa Sääksjärven menneisyydestä.

Sääksjärvi 1987 Anneli Peltomäki

Kylämaisema Tupsumännyltä Eerolaan päin.

”Pilpun” pelaajia Jussilanaitan takana maantiellä 1906.

TAPAHTUMIA SÄÄKSJÄRVEN KYLÄN HISTORIASSA

Etelä-Mäntsälän maamiesseuran 100-vuotishistoriikki

Sisällysluettelo

1. Perinteisen maatalouden aika^vuoteen 1867

1.1. 1500-luku 7

1.1.1. Vuoden 1543 maakirja

1.1.2. Vuoden 1571 hopeaveroluettelo

1.2. 1600-luku 8

1.2.1. Vuoden 1614 hopeaveroluettelo 1.2.2. Kylän talot ^vuonna 1693 1.2.3. Suuret nälkävuodet

1.3. 1700-luku ¹²

1.3.1. Isonvihan ^aika, kylvöluettelo vuodelta 1719 1.3.2. Rippikirja 1734-1735

1.3.3. Sukutilaoikeuksien takaisinosto 1.3.4.Hämeenlinnan-Porvoon tie 1.3.5. Isojako

1.4. 1800-luku ^vuoteen 1867 17

1.4.1. Henkikirja vuodelta 1809 1.4.2. Koleraepidemia ^vuonna 1830 1.4.3.Pukkilan tien rakentaminen 1.4.4. ViinanpolttoSääksjärvellä 1.4.5. Katovuodet 1860-luvulla 2. Muuttuvan maatalouden aika

2.1. Maatalouden ^muutos 1860-1930 24

2.1.1. Maatilatilasto ^vuonna 1881

2.1.2. Maanviljelystiedustelu ^vuonna 1910

2.1.3. Yleinen maataloustilasto vuosina 1929-1930

2.2. Yksityisiä ja kunnallisia asioita 32

2.2.1. Avioerokirje 2.2.2. Koulunkäynti

2.2.3. Sopimuskirja tien hoidosta 2.2.4. Myrsky ^vuonna 1890 2.2.5. Metsäpalo ^vuonna 1897 2.2.6. Ylöskantokirja vuodelta 1891 2.2.7. Köyhäinhoito

2.2.8.Ensimmäinen kunnanvaltuusto 2.2.9. Ensimmäiset eduskuntavaalit

2.3. Seuratoiminta ^'.. 37

2.3.1. Alku-seura

2.3.2. Louhilinnan rakentaminen

2.3.3. Sääksjärven pohjoispään seurahuone 2.3.4. Työväenyhdistys

2.3.5. Eteläpään Nuorisoseura 2.3.6. Urheiluseura Veli

2.3.7. Mäntsälän Isäntäyhdistys

2.4. Tulitikkutehtaat 52 2.4.1. Sääksjärven Tulitikkutehdas A.W.Gestrin

2.4.2. Weljekset Gestrin

2.4.3. Sääksjärven uusi Tulitikkutehdas 2.4.3. Wäinölän tulitikkutehdas

2.4.3. Tulitikkutehdas Kaleva

2.5. Taloudellista yhteistoimintaa 56

2.5.1. Sääksjärven osakemeijeri 2.5.2. Osto-ja myyntiosuuskunta 2.5.3. Toimipuimuriosuuskunta 2.5.4. Telefooniyhdistys 2.5.5. Turvepehkuosuuskunta 2.5.6. Osuuskassa

2.5.7. Sääksjärven Osuuskauppa 2.5.8. Sähkölaitos

2.6. Kansakoulujen perustaminen 75

2.6.1. Sääksjärven kansakoulu 2.6.2. Purolan koulu

2.6.3. Juurikkaan koulu

2.7. Kylässä toimineita kauppoja 85

2.7.1 Werner Sainion kauppa 2.7.2. Johan Walerian Marttinen 2.7.3. Johan Oskar Simenius 2.7.4. Oskar Maunula

Etelä-Mäntsälän maamiesseuran historia 88

Etelä-Mäntsälän maatalousnaisten historia 98

Sääksjärven eteläpään Nuorisoseuran historia 105

Urheiluseura Sääksjärven Kiiston historia 120

7

1. PERINTEISEN MAATALOUDEN AIKA VUOTEEN 1867 1.1. 1500 luku

1.1.1. Vuoden 1543 maakirja

Sääksjärvenkylä sijaitsee itäiselläUudellamaalla, Mäntsälän pitäjässä, vanhan Porvoontien varrella. Kirkon- kirjoissa ja virallisissa asiakirjoissa^onkäytetty erilaisia ruotsinkielisiä versioita kylän^nimestä; Segsjerfwi, ^Segs- jerffby, Segsjerveby, Sexierffweby, Sexierff, Sexjerfwi, Säxjärff, Säxjärfvi, Säxjärvi ja Sääxjärvi.

Porvoon läänin vanhimman, ^vuonna 1543 laaditun maakirjan mukaan ^Porvoonhallintopitäjässä ja seurakun- nassa oli^Segsjerfviniminen kylä. Kylässä asuivat ainakin kymmenen seuraavassa taulukossa mainittua isäntää:

(Jöns Mognsson) todenn. Manni

(Lasse Persson) Simola

Juntti Maununpoika Lasse Pekanpoika Pekka Maununpoika Lasse Olavinpoika

Juntti Olavinpoika Mikko Laurinpoika Matti Niilonpoika Niilo Paavonpoika Olavi Paavonpoika Juntti Laurinpoika

Simola

(Per Mognsson) Tuomala

(Lasse Olsson)

(Jöns Olsson) Paavola

Michel Larsson Kestikievari

(Matz Nielson)

Maunula (Niels Polsson)

(OlofPolsson) (Jöns Larsson)

1.1.2. Vuoden 1571 hopeaveroluettelo

Lähes 30 ^vuotta myöhemmin tehdyssä hopeaveroluettelossa^on kylässä mainittu olleen 11 taloa. Hopeaveroa kannettiin 10%:a irtaimen omaisuuden määrästä. ^Veroa kerättiin koko Ruotsi-Suomen valtakunnassa Elfsbor-

gin linnoituksen lunastamiseksi Tanskalta 150 000 taalarin hinnasta. Luetteloon ^on merkitty jokaisen talon ir- tainomaisuus sekä maksetun^{veron määrä.} Luettelossaolevatlehmät ^ovat yli 4-vuotiaita. Hevosetmuodostivat melko suuren osan omaisuudesta. Niiden ^arvo vaihteli 10 ja 20 markan välillä.

Sääksjärven talot, isännät ja talojen omaisuus ^{v. 1571.}

Kestikievari, Mikko Laurinpoika Vi leiviskää, kuparia, hevonen, 6lehmää, 2vasikkaa, 2lammasta, (Michel Larsson) 1 sika, koko irtaimen omaisuuden^arvo 82 markkaa 6 äyriä.

Vero: 8 ^mk, 2 äyriä, 6 penniä

Manni, Tuomas Juntinpoika Vi leiviskää kuparia, ^hevonen, 3 lehmää, 2 vasikkaa, 2 lammasta, (Thomas Jönsson) xh leiviskää kuparia, hevonen, 3 lehmää, 2 ^vasikkaa, 2 lammasta, sika,

irtaimen omaisuuden ^arvo 50 markkaa.

Vero; 5 markkaa.

Manni, Martti Juntinpoika 4 naulaa kuparia, ^hevonen, 2 lehmää, 3 vasikkaa, irtaimen omaisuuden (MårthenJönsson) arvo 37 markkaa 6 äyriä

Vero: 3 mk 6 äyriä 6 penniä

Simola, Sipi Laurinpoika 3 naulaa kuparia, hevonen, lehmä, irtaimen omaisuuden ^arvo 21 mark- (Siffert ^{Larsson) kaa 1} äyri.

Vero: 2 mk ¹äyri.

Simola, Heikki Laurinpoika 2 naulaa kuparia, hevonen, lehmä, irtaimen omaisuuden ^arvo 20 mark- (Hendrich Larsson) kaa 6 äyriä.

Vero; 2 mk Vi äyriä.

Metsä, Martti Olavinpoika hevonen, 2 lehmää, lammas, pukki, koko irtaimen omaisuuden ^arvo (Mårthen Olsson) 32 Vi markkaa.

Vero; 3 mk 2 äyriä.

Tuomala, Tuomas Pekanpoika 8 naulaa kuparia, ^hevonen, 3 lehmää, 2 vasikkaa, irtaimen omaisuuden (Thomas Persson) 46 markkaa 6 äyriä.

Vero: 4mk 5'A äyriä, autiona köyhyyden tähden Paavola, Perttu Juntinpoika

(Bertil Jönsson)

Kalja, Olavi Pekanpoika autiona köyhyyden tähden (Oluf^Persson)

Maunula, Maunu Niilonpoika 2 naulaa kuparia, hevonen, lehmä, irtaimen omaisuuden ^arvo 20 mark- kaa 6 äyriä.

(Måns Nielsson)

Vero: 2 mk Vi äyriä.

Hannula, Sipi Juntinpoika 5 naulaa kuparia, hevonen, 4 lehmää, 2 vasikkaa, lammas, irtaimen omaisuuden^arvo 68 markkaa 1äyri.

(Siffert ^Jönsson)

Vero: 6mk 6'A äyriä.

Matti Niilonpoika (Matz Nielsson)

4 naulaa kuparia, hevonen, 3 lehmää, vasikka, 2lammasta, irtaimen omaisuudenarvo 40 markkaa ² äyriä.

Vero: 4 mk 6 penniä.

Simo Sipinpoika (Simon Siffertsson)

3 naulaa kuparia, hevonen, 2 lehmää, 2 vasikkaa, 2 lammasta, sika, ir- taimen omaisuuden arvo 38 markkaa 5 äyriä

Vero: 3 mk 7äyiä.

Sääksjärveläisetolivat mukana Mäntsälän ensimmäisen kirkon rakentamisessa ja heidät liitettiin ^vuonna 1585 perustettuun Mäntsälän kappeliseurakuntaan.

1.2. 1600-luku

1.2.1. Vuoden 1614 hopeaveroluettelo

Vuonna 1614 Ruotsi-Suomi joutui jälleen, hävityn sodan jälkeen^maksamaanElfsborgin lunnaita. Manttaali- luettelossa vuodelta 1614on lueteltu kylän talojen isännät nimeltä ja talojen muiden asukkaiden lukumäärä. Ky- lässä oli tuolloin 12taloa, joissa ei isäntäparien lisäksi ollut muita työikäisiä henkilöitä.

Sääksjärven talot vuonna 1614:

Isännän nimi isäntä emäntä

Paavali Antinpoika ^(Påvall Anderson) Heikki Sipinpoika(Hindrich Sifredson) Yrjö Eskonpoika (Jören Eskelisen) Matti Maununpoika(Madz Mångson) Pentti Sipinpoika (Bengz ^Sifferson) Jaakko Knuutinpoika (Jacob Knutzson) Yrjö Knuutinpoika (Jören Knutzsson) Simo Heikinpoika (Simon Hinderson) Erkki Tuomaanpoika (Erich Thomasson) Yrjö Tuomaanpoika (Jören Thomasson) Yrjö Simonpoika (Jören Simonsson) Perttu Simonpoika (Bertill Simonsson)

1 1

1 1

1 1

1 1

1 1

1 1

1 1

1 1

1 1

1 ¹

1 1

1 1

Vuonna 1647 Johan Berndes osti kokoSääksjärvenkylän veronkanto-oikeudet kruunulta lukuunottamatta^Kes- tikievaria, joka oli Erik Nilssonin elinikäinen läänitys. Kylä liitettiinStrömsbergin rälssitilaan, jonka alaisuu- dessa talot köyhtyivät. Talojen lukumäärä ei ajanjakson aikana kuitenkaan vähentynyt.

1600-luvun lopulla luotiin Ruotsi-Suomeen ruotujakolaitos. Sotaväenototperustuivat pappienlaatimiin ruo- dotusluetteloihin, joihin merkittiin pitäjän koko miespuolinen^väestö. Rahvas jaettiin 10 ^miehisiin ruotuihin, joihin määrättiin ruotumestari. Ruodun muodosti tavallisesti 2—4 taloa. Samaan aikaan kehitettiin ^myösposti- verkkoa. Postitalon isäntä kuljetti postin toiseen tien varrella olevaan postitaloon. 1600-ja 1700-luvuilla^tervan- poltto lienee ollut tavanomaista. Viimeisenätervaa myyntiin valmistaneena muistetaan vielä 1900-luvun alussa Töyry.

tn 9 Strömsbergin kartanon kartta n. 1650: Sääksjärvi.

1.2.2. Kylän talot vuonna 1693

Maanmittari Samuel Brotherus kartoitti Sääksjärven kylän ^vuonna 1693. Kartat ovatsäilyneet ja niistä voi daan nähdä millainen kylä oli 1600-luvun lopussa.

Kartta vuodelta 1693 (talot merkitty karttaan numeroin):

11

Sääksjärven talot ja isännät v. 1693:

1. Kestikievari 2. Marttila 3. Manni 4. Simola

5. Metsä 7. ^Tuomala 8. Paavola 9. Kalja 10. Eerola 11. Hannula 12. Katila 13. Maunula

Eerik Arvinpoika (Erich Arfvedson) Yrjö Martinpoika (Jöran Mårtenson) Pekka Juhonpoika (Per Johansson) Simo Martinpoika (Mats Jöransson) Matti Yrjönpoika (Mats Jöransson) Juho Sipinpoika (Johan Sigfredsson) Jaakko Paavonpoika (Jacob Påhlsson) Matti Antinpoika (Mats Andersson) Matti Juutinpoika (Mats Jostsson) Juho Hannunpoika (Johan Hansson) Eerik Heikinpoika (Erich Hindersson) Yrjö Markunpoika (Jöran Marcusson)

Vuosisadan lopulla^suuressareduktiossa kylät talot palasivat kruunun verotettavaksi. Samaan aikaan Kesti- kievarille myönnettiin oikeus majatalon (kestikievarin) pitoon.

1.2.3. Suuret nälkävuodet

Vuosisadan lopunsuuretnälkävuodet koettelivat kylää. Koko pitäjän ensimmäinen nälkään^kuollut oli sääks- järveläinen Simon Torka joulukuussa 1696. Kyläläisiä kuoli hänen lisäkseen 15 henkeä maalis-huhtikuussa 1697.

Kuolleet olivat ^etupäässä naisia ja lapsia. Torkan lisäksi kuolivat kylästä maaliskuussa Karin ^Kettu ja hänen lisäkseen Ketun torpasta 3 henkilöä, Knutin leski ja lesken poikalapsi, Yrjö Hannunpoika ja Juho Sipinpojan tytär. Huhtikuussa kuolivat Pekka Yrjönpoika, vanhan Sipi Brusin poika, Pekka Pyrmanin 3 lasta ja Olavi Lam- puotia 3 ^tytärtä.

1.3. 1700-luku

1.3.1. Isonvihan aika, kylvöluettelo vuodelta 1719

Isonvihan aika tunnettiin myös Sääksjärvellä.Kylästä vietiin kymmenkunta miestä ja naista Siperiaan. Asuk- kaat joutuivat usein pakenemaan kylästä. Kirkolliset toimitukset jäivät tekemättä. Mäntsälän kirkonkirjoissa on useiden vuosien aukko isonvihan aikana ja^senjälkeen. Suurten nälkävuosien ja isonvihan aikana koko^maan väkiluku putosi 500 000 asukkaasta 390 000 asukkaaseen. Kuitenkin elämä kylässä jatkui, vaikka härilläkin ajettiin. Vuonna 1719 kylän kylvöluettelossa mainittiin kylässä olleen 6 hevosta ja ¹¹ härkää.

Kylvöluettelo v. 1719

Isännän nimi kylvömäärä kappoja eläimet

Anders Ingala ruis 15, ohra 8, kaura 8. hevonen, 2 härkää, 4 lehmää, 4 vasikkaa, 8 lammasta

Mats Sipilä ruis 15, ohra 8, kaura 8. hevonen, härkä, 4 lehmää, 4 vasikkaa, 8 lammasta.

Matts Erola ruis 8, ohra 8, kaura 2. hevonen, härkä, 2lehmää, 2 vasikkaa, 5 lammasta.

Påfval Hannula ruis 15, ohra 8,kaura 4 2 härkää, 2 lehmää, 2 vasikkaa, 4 lam- masta.

Erich Arfvedsson ruis 15, ohra 8, kaura 8. hevonen, härkä, 3lehmää, 2 vasikkaa, 4

(Kestikievari) lammasta.

Jöran Marttila ruis 15, ohra 8, kaura 8. hevonen, härkä, 2 lehmää, 2 ^vasikkaa, 4 lammasta.

Matts Callia ruis 15, ohra 8, kaura 8. härkä, 3 lehmää, 2 vasikkaa, 6 lammasta.

Abraham Paavola ruis ^15, ohra 8, kaura 8. härkä, 2 lehmää, 2 vasikkaa, 4 lammasta.

Jöran Mörttilä ruis 8, ohra4, kaura 2. ^hevonen, 2 lehmää, 2 vasikkaa, 6 lam-

(Metsä) masta.

Mats Katila ruis 8, ohra 4,kaura 2. ^lehmä, vasikka

Johan Magnula ruis 10, ohra 6, kaura 4. ^härkä, 2 lehmää, 4 lammasta.

Manni jaSimola näyttävät olleen merkitty^autioiksi, mikä tarkoittaa ^sitä, ettätalot eivät olleet veronmaksuky- kyisiä, ei välttämättä asumattomia. Kylvömäärien arviointi^tuntuu yhtä tarkalta kuin nykyäänkin. Lähes joka talossaonruista, joka oli päävilja, kylvetty noin kaksi kertaa ^enemmänkuin ohraa jakauraa yhteensä. Ohraa ja kauraa ^on kylvetty suunnilleen yhtä paljon.

1.3.2. Rippikirja vuosilta 1734—1735

Mäntsälän seurakunnan ensimmäisen rippikirjan Sääksjärveä koskeva ^osa vuosilta 1734—1735:

1.3.2. Rippikirja vuosilta 1734—1735

Mäntsälän seurakunnan ensimmäisen rippikirjan Sääksjärveä koskeva ^osa vuosilta 1734-1735

1. Kestikievari Eerik Eerikinpoika

vaimo Anna

veli Heikki

Anna Anna vaimo

piika

2. Marttila (Martti) talollinen Yrjö

vaimo Johanna

Martti poika

vaimo Anna

Juho renki

piika Annika

3. Inkala talollinen

talollinen vaimo

Matti Antti Anna Matti poika

vaimo Walpuri

4. Hannula^(Hannu) talollinen Matti Liisa vaimo

5. Sipilä ^Matti

Kaarle Annika Liisa vävy

vaimo tytär

sisar Sohvi

6. Mörttilä (Metsä) talollinen Juho

vaimo Maria

7. Katila talollinen

vaimo

Matti Maria Anders

Matti poika

poika

8. Manni talollinen

vaimo

Yrjö Kreetta Matti poika

tytär Johanna

9. Eerola talollinen

vaimo

Antti Walpuri

Maria tytär

10. Simola talollinen

vaimo

Antti Kreetta

Simo Maria vaimo

11. Kalja talollinen

vaimo

Matti Matleena Juho poika

vaimo tytär

Maria Maria

15

12. Maunula Simo Heikinpoika

vaimo Anna talollinen tytär

Mikko Hebla 13. Paavola ^(Laurila) talollinen Jaakko

Anna vaimo

Matleena (Malla) Matti

vanha

vaimo ^Anna

Pitäjän räätäli

vaimo Maria

Sotilaita Falkc

Granqvist Utter Sexlin

Vuokralaisia Maria Eerikintytär Pirkko Yrjöntytär Maria Matintytär Katariina Matintytär 1.3.3. Sukutilaoikeuksien takaisinosto

1700-luvulla sukutilaoikeuksia voitiinostaa takaisin. Ennen vuotta 1741 se maksoi 6 vuoden verot

Ja

toimitusmaksun. Mainittuna^vuonna lunastussumma alennettiin 3 vuoden^veroksi,koska kruunu tarvitsi rahaa.

Vuonna 1744 tammikuun 13 päivänä osti kersantti Nils Wilhelm Torvigge Hannulan. Tila oli jo jonkin aikaa ollut hänenhallussaan, mutta ostolla hän muutti ^sen luonnon perintötilaksi. Torvigge yleni kapteeniksi ja piti tilaansa lampuodin viljelyksessä, mutta asui tilalla ajoittain itsekin.

Viimeinen kylässäasunutmiespuolinen Thorvigge, Karl Johan, s. 13.8.1854,tunnettiin erittäin hyvänä kynä- miehenä, joka kävi kyläläisten puolestalakituvassa, tekitestamentit, perunkirjoitukset, valitukset ym. tarvitta-

vatpaperit. Elämänsä ehtoon hän asui Hannun pikkutuvassa sisarensaFloora Aleksandran kanssa jakuoli 15.8.1922.

Sisar kuoli 18.1.1931 ja hänen mukanaan katosi Thorviggen nimi kylästä.

1.3.4. Hämeenlinnan-Porvoon tie

Hollolasta Mäntsälän kautta Porvooseen kulkevan tien keskiaikaisista joenylityspaikoista^tunnetaan Martti- lan ja Uudenkylän välinen Pitkäsilta vuodelta 1486. Sama tie mainitaan vuonna 1622 kestikievarein varustettuna ja lopulta vuonna 1690 yleisenä maantienä. Tie kulki Hämeenlinnasta ensin Koski Hl:ään jakääntyi ^vastasieltä Mäntsälää ja^Porvootakohti. Hämeenlinnasta kuljettiin vielä 1770-luvullatätä kauttaPorvooseen. Tärkeä Haus- järveltäOilin, Olkisten, Sulkavan ja Sälinkään kautta Mäntsälän kirkolle tuleva ^oikotie, joka lyhensi kaupun- kien välimatkaa kolmella peninkulmalla, tutkittiin jakartoitettiin vasta vuoden 1778 syksyllä. Uuden kauniina pidetyn maantien valmistuttua vuonna 1783 ei Hämeenlinnan ja^Porvoon välinen liikenne ollut enää Kosken kauttakiertävän tien^varressa. Viimeksi mainittua tietä sanottiin Ruotsinvallan loppuaikoina "vanhaksi^Porvoon- tieksi”.

Kylässä kerrotaan tien ennenkulkeneenOjaksimentoisella puolella Linturaäen ja Tuomalanmäen yli järven takaa kiertäen. Tietä sanottiin "mustalaisten tieksi”. On kuitenkin vaikea sanoa, onko kysymyksessä vanha Por- voontie vai jokin^muutie. Vanhoissa kartoissa kylän talot sijoittuvat suurinpiirtein nykyisen tien ^varteenkylän keskelle.

1.3.5. Isojako

Kylä oli ennen isojakoa ns. sarkajakokylä. Talot oli rakennettu keskelle kylää tonttimaalle jajokaisellepellol- leoli mitattuomat saratjokaisesta pellosta. Muut kylänmaat,kuten niityt, laitumet ja^metsätolivat kylän yhtei- sessä käytössä, toki niin ^ettäniiden käytöstä yhteisesti sovittiin. Nimen perusteella voisi kenties ajatella, ^että Sipilän Sikoniitty ^on ollut yhteinen sikojen laidun. Sääksjärvellä jako kesti ^vuoteen 1916.

Sääksjärven vanhankylän talot ja isännät^v. 1783

1. Kestikievari Eerik Eerikinpoika (Eric Ericsson)

- Arvela Juho Eerikinpoika (Johan Ericsson) 2. Marttila Matti Heikinpoika (Mats Henricsson)

3. Manni Antti Matinpoika (Anders Matsson)

4. Simola JuhoJuho Juhonpoika^{Juhonpoika (Johan}(Johan ^Johansson)Johansson) 5. ^Metsä Juho Juhonpoika (Johan Johansson) 6. Inkala ^korpraalinkorpraalin virkatalovirkatalo

lampuoti Tuomas Heikinpoika (Thomas Henricsson) 7. Tuomala Aapro Tuomaanpoika (Abraham Thomasson)

- Sipilä Simo Simonpoika (Simon Simonsson) 8. Paavola Matti Juhonpoika (Mats Johansson)

- Laurila Juho Juhonpoika (Johan Johansson) 9. Kalja Eerik Juhonpoika (Eric Johansson)

- Heikkilä Matti Heikinpoika (Mats Henricsson) (Alikalja)

10. Eerola Heikki Eerikinpoika (Henric Ericsson)

11. Hannula Kapt. Torviggen leski (Sophia Charlotta von Essen) 12. Katila Antti Matinpoika (Anders Matsson)

13. Maunula JuhoJuho EerikinpoikaEerikinpoika (Johan Ericsson)(Johan Ericsson)

- Alimaunula Eerik Eerikinpoika (Eric Ericsson)

1700-luvun loppupuolella talojen samoin kuin torppien ja mäkitupien määräkasvoi. Näin ollen oli^asutusky- lässä jo lisääntynyt, kun herra komission maanmittari Th. Winter saapui^vuonna 1783 toimittamaan isojakoa.

Ensimmäinen isojakoasetus oli valmistunut vuonna 1757. Isojaolla pyrittiin tehostamaan maatalouden harjoitta- mista. Siinä jaettiin kylän ennen sarkajakoiset pellot talojen kesken uudelleen niin, että talot saivat omistuk- seensa lukumäärältään vähemmän, mutta entistä suurempia peltokappaleita. Kun jokainen talo sai ^omatpellot viljeltäväkseen, katsottiin viljelymenetelmien tehostuvan koska työn tulos tuli pelkästään omaksi eduksi. Jakoa tehtäessä tavoitteenaoli, ettäjokainen tila saisi siinä samanlaisen osuuden kylän maista kuin sillä oli ollut^ennen isojakoa. Isojakoon liittyi myös metsien jakaminen. Pitäjien jakylien yhteismetsät oli jaettava talojen kesken.

Jakoperusteena oli talon veroluku. Vuoden 1757asetustatäydennettiin alueellisilla asetuksilla.^Vuonna 1775^an- nettiin koko Suomea koskenut isojakoasetus. Siihen sisällytettiin määräys siitä, kuinka paljon tiloilla sai olla maatamanttaalia kohti. Jos jakokunnassa oli^{maata enemmän}kuin taloille jaettava määrä, oli liikamaa erotetta- va kruununmetsäksi ja silleperustettava uudistiloja.

Anders deBruce, maaherra jaritari, joka oli Alikartanon omistajan Ulric Nordenskiöldin vävy, lähetti ison- jaon toteuttamiseksi seuraavanlaisen käskykirjeen:

Ruotsin valtakunnan jne.

Kuninkaallisen majesteetin Norjan jne.

Perintöruhtinaan Schlesswig Holsteinin jne. Herttuan Minun kaikkein armollisimman kuninkaani

Uskottu mies sekä Uudenmaanläänin ja Hämeenläänin Maa- herra sekä Kuninkaallisen miekkajärjestön Ritari

Minä Anders de Bruce

Teen tiettäväksi, että sen jälkeen kun herra komission maanmittari Th. Winter ^on tarkastanut maaomaisuudet Sääksjärven kylässä, joka sijaitsee Mäntsälän pitäjässä Ylisen Hollolankihlakunnassa, ja toimittanut minulle siitä saadun arvion, olen minä^sen perusteella sekä mitä kuuliaisemmin seuratenKuninkaallisen Majesteetin armollista isojaonasetusta,joka^onpäivätty 27 kesäkuuta 1775, sekäsen selitystä 25:ltäpäivältä huhtikuuta 1777 ynnäkuninkaan 28:ntena kesäkuuta 1775antamaamääräystä, joka koskee verottamista Savossa ja Karjalassa ynnä vielä Kuninkaallisen Kamarikollegoin kirjoituksia, jotka^onpäivätty 22n:tena helmikuuta ja 20n:tena ^maa-

liskuuta 1782,sen otteenperusteella, jokaonpäivätty lO.ntena kesäkuuta 1785,päättänyt panna asetuksen täy- täntöön siten, että samankylän jakokunnassa sijaitsevasta ylijäämämaasta tulee lohkoa yhdeksäntoista^kruunun- uudistilaa, sekä toimittaa niihin asukkaat.

Lisävakuudeksi olen minätämänavoimen kirjeen allekirjoittanut sekäantanut sen vahvistaa tuomiokunnan si- netillä, mikä tapahtui Hämeenlinnan maakonttorissa tammikuun 26:ntena 1786.

A. de Bruce Sinetti

17 Isossajaossa kylään perustettiin 19uudistaloa, minkä lisäksi pappilaavartenlohkaistiinmaata600 tynnyrina- laa ja lukkarin virkataloa varten 71 tynnyrinalaa. Tynnyrinala oli ^noin puoli hehtaaria.

Sääksjärven kylän kantatilat ^(ns. vanhakylä) jav. 1785 annetulla kuninkaallisella asetuksella isossa jaossa perustetut 19 kruununtilaa.

Perustettu

Kantatila: ^uudistila; Nykyinen nimi: Ensimmäinen isäntä jaemäntä:

1. Arvela 15. Posti Etola Eerik Matinp. Maisala ^-Anna Juhont. Arvela

-Kestikievari 16. Nikula Metsänikula Matti Heikinpoika ^- Anna Juhontytär 2. Marttila (Martti) 20. Mattila Metsämattila Heikki Heikinpoika ^-Anna Juhontytär

- Marttila 24. Mäkelä Antti Eerikinp. Mäkelä ^{- Anna} Matintytär

3. Mannila ^(Manni) 33. Brusila Lamp. Eerik Matinp. ^-Kristiina Kaarlent.

4.Simola 19 Betlehem Juho Juhonp. Nygran ^- Maria Joonaantytär

5. Inkala n.s. vanhankylän taloista ^{ainoastaan Inkalasta,} joka olikruununtila, ei perustettu nimeltä mainittua uudistilaa.

6.Metsä 26. Mörttilä Antti Heikinpoika ^- Anna Matintytär

7. Tuomala 30. ^(Ämmälä)

Jussila Juho Eliaanpoika ^- Liisa Juhontytär

- Sipilä 27 Nysimola Uusisimola Simo Simonp. Sipilä ^-Kreetta Matint. Inkala 8. ^{Paavola 28.} Fredriksdahl Multimäki Lamp. Jaakko Juhonp. ^{(Hannu) -}Pirkko Matint.

- Laurila 29. Seppälä Seppä Juho Juhonp. ^{- Anna} Hannuntytär

9. Kalja 18. Kalljula Kalliola Juho Eerikinp. Kalja ^- Maria Juhontytär

- Heikkilä

(Alikalja) 22. Bertilä Perttilä Räätäli Antti Niilonp. ^- Sohvi Jaakont.

10. Eerola 32. Antila Anttila Sotilas Anders Fröberg ^- Johanna Juhont.

11. Hannula (Hannu) 17. Johannisberg Vuori Lamp. Juho Juhonp. ^{(Hannu) - Anna} Juhont.

12. Katila 31. Juhola Eerik Matinp. Katila ^-Anna Matintytär

13. Ylimaunula 25. Järvelä Heikki Eliaanp. ^- Sohvi Liisa Maunula

- Alimaunula

(Kolkka) 21. Erickala Eerikkilä Fredrik Eerikinp. Maunula^{- Anna} Junttila

- Alimaunula 23. Heickilä Heikkilä Juho Heikinpoika ^- Maria Matintytär

Isojako muutti maatilojen rakennetta ja siten^myösmaatalouden harjoittamisedellytyksiä. 1800-luvun jälkipuo- liskolla,kun uudet viljelymenetelmät levisivät talonpoikaistiloille, se mahdollisti tilojen kasvinviljelyn itsenäisen järjestämisen. Isossajaossa jaettiin kylän yhteinen tontti-ja metsämaa talojen kesken tai erotettiin kruununmaak- si. Koska kylien tilattoman ^väestönedut liittyivät lähinnä näihin maihin, voidaan sen^katsoa merkinneen tilatto- manväestön kannalta jopa olosuhteiden heikkenemistä. Yleisesti isonjaon myönteisiä vaikutuksia viljelyyn pide- tään kuitenkin suurempina kuin ^sen haittoja. Sääksjärvellä isojakoa täydensi 1800-luvun lopulla tehty uusjako.

1.4. 1800-luku^{vuoteen 1867} 1.4.1. Henkikirja vuodelta 1809

Vuonna 1808—09 käytiin Suomen sota,jonka johdosta^maasiirtyi Venäjän vallan alle. Samaan aikaan oli Yli- sen Hollolantuomiokunnan, johon koko Mäntsäläkuului, henkikirjoillaseuraavat sääksjärveläiset:

KESTIKIEVARI, Juho (Eerikinpoika), Eerik, Matti,Kaisa

, Eerik (Eerikinpoika), poika Eerik

, sotilaan vaimo Maria, Antti

MATTILA (MARTTI), Antti(MattiHeikinpoika), Juho, Heikki, Matti, Fredrik, Kristina, Anna, 3 Mariaa, torp.

Heikki, sot. vaimo Maria, Antti

MANNI, Antti(Matinpoika), Matti, Antti, Maria, Sohvi, Anna, sotilaan vaimo Maria, torp.(Kannerbacka) syy- tinkimies Matti (Matinpoika), Juho poika, ^Anna vaimo

SIMOLA, Aaron (Juhonpoika), Tuomas, Juliana, Maria

METSÄ, Juho(Juhonpoika), 2Juhoa, Antti, Matti, Maria, Anna 2 vuotta,expidööri Olavi Bergström, (Heikki) Tammelander, SohviBeckman, 1rengin vaimo

INKALA, lampuotiKaarle Stålpe, Antti,2Mariaa, Leena, Kaisa, torp. Heikki(Juhonp.) Suonaho,kersantti Brunovin leski (Ulrica Elisabeth), poikaKustaa Aadolf, poika Kaarle Juho, tytärLovisa Lotta

TUOMALA, Sipi (Sipinpoika), Matti, reservil. vaimo Kreeta

- SIPILÄ, Simo (Simonpoika), Simo, Maria, torp. Juho Juhola PAAVOLA, Antti (Eerikinpoika), Juho, ^Kreetta

—”

, Fredrik (Matinpoika), Paul

-LAURILA, Juho (Juhonpoika), Matti, Maria

KALJA, Antti(Juhonpoika), Juho, Fredrik, Maria, syytinkimies Juho(Antinpoika), Eerik poika, Maria vaimo

-HEIKKILÄ ^- ALI-KAUA Matti (Henrikinpoika), Kreetta, Saara, Maria, jyvätorppari Otto EEROLA, Antti (Heikinpoika), Eerik, 2 Heikkiä, syytinkimies Juho

HANNULA, vänrikki Kaarle Wilhelm Thorwigge, renki Juho,piiat 3 Mariaa, lampuoti Antti (Heikinp.), vaimo Anna, (Heikint.), torp. Eerik, torp. Antti Lindgren Saarpippa

BETLEHEM, Juho (Juhonp.), Anna, torp. Matti MATTILA, Simo (Tuomaanp.), Juho, Kreetta EERIKKILÄ, Fredrik (Eerikinp.), Jaakko

PERTTILÄ, Matti (Matinp.), syytinkiläinen Sohvi HEIKKILÄ,lisakki, lisakki

—”

, Juho (Heikinp.)

MÄKELÄ, Anna (Antini.), Antti, Liisa, Maria JÄRVELÄ, Heikki (Eliaanp.), Juho, Anna MÖRTTILÄ, Heikki (Antinp.), Heikki, Maria

SIMOLA, Juho (Simonp.), (torp. ^Peltonen), syytinkimies Antti FREDRIKSDAHL, Matti (Simonp.)

SEPPÄLÄ, Juho (Juhonp.), Juho, Eerik, Leena, ^Anna JUSSILA, Juho (Eliaanp.), Juho, Topias, Heikki, 2 Mariaa JUHOLA,Anna (Eerikint.), Eerik, Juho, Anna

ANTTILA, Juho (Antinp.), Matti, laivamies Hurtigin leski (Anna-Leena, jyvätorppari Juho

BRUSILA, Juho(Jaakonp.), Juho, Anna, Antti, Kaarle, pitäjän seppä AnttiRaut, pitäjän räätäli Juho(Juhonp.

Lindholm)

Sulkeissa olevat, taloja koskevat tiedot ovat Mäntsälän seurakunnan pääkirjasta v. 1800—1810.

1.4.2. Koleraepidemia ^vuonna 1830

Vuonna 1830 oli Suomessa koleraepidemia. Kolera saapui Venäjältä ensiksiHelsinkiin, jossa elokuun alku- päivinäerässälinkääläinen muonamies tapasi Vanhankaupungin myllyssä^muutamanvenäläisen sotilaan.Ko- tiin palattuaan hän pian sairastui koleraan jakuoli. Muutama päivä myöhemmin kuoli ^myös hänen vaimonsa.

Sairaita katsomassa käyneet sisarukset,joista toinen asui Hirvihaaran Ali-Mäkelässä ja toinenSääksjärven^Ka- tilassa, sairastuivat jakuolivat elokuun lopulla. Sääksjärvellä tauti levisiniin, että syyskuun 13 päivänä^haudat- tiin 9 kyläläistä, joista 5 oli Kaljan talosta. Talonväestä jäi henkiin 2 ^lasta, joista toinen ei sairastunut lainkaan ja toinen parani kolerasta. Taudin leviämistä seudulla yritettiin pysäyttää kieltämällä kylän ulkopuolella liikku- minen. Porvoon kaupunki lähetti kirjeen, jossa^sekielsi kyläläisiä^saapumastakaupunkiin. Siltoja revittiin, jot- taliikenne teillä loppuisi. Sääksjärvelle asetettiin katsastusmieheksi kirjeiden kuljettaja JohanKalja. ^Hänenteh- täviinsä kuului valvoa annettujen määräysten noudattamista. Vielä marraskuussa kuoli talollisen vaimo Maria Kestikievari, muttakuun loppupuolella tauti hellittiotteensa Sääksjärven osalta. Koleraan kuolleet haudattiin Tuomalanmäelle. Hautaus toimitettiin suurtavarovaisuutta noudattaen öiseen aikaan. Kaikkiaan kylässä kuoli koleraan 18 henkeä.

Koko pitäjässä kuoli koleraan 65 henkeä. Vuosina 1849 ja 1853 oli lievempiä koleraepidemioita. Jälkimmäi- senä vuonnakuolonuhrienmäärä koko pitäjässä oli 13 henkeä. Tällöin kuoli SääksjärvelläMikkolan talon isäntä.

Vuonna 1831 koleraan kuolleet Sääksjärven kylässä:

talollisen vaimo talollinen

Maria Juhontytär, Katila 47 ^v.

Antti Antinpoika, Katila 61 ^v.

Maria Matintytär, Kestikievari 74 ^v.

Liisa Antintytär Flink 53^v.

talollisen vaimo loisentytär, naimat.

19

talollinen Eerik Eerikinp., Kestikievari 72 ^v.

talollisen vaimo SusannaAntintytär, Kestikievari 39 ^v.

talollinen Juho Antinpoika Kalja 43 v.

talollisen poika Antti Antinpoika Kalja 38 ^v.

talollisen vaimo ^Anna Antintytär, Kalja 32 ^v.

talollisen lapsi Matti Juhonpoika Kalja 12 ^v.

talollisen lapsi Maria Petronella Juhont. Kalja 4 ^v.

loinen, nainut Carl Färm 60 v.

loisenvaimo Maria Heikintytär 60 v.

suutari Björkrotin renki, naimaton Juho Juhonpoika 17^v.

talollinen Eerik Eerikinpoika Kestikievari 45 v.

talollisen tytär ^Kreetta Liisa Simoni. Mattila 17^v.

kamarijunkkari, naimaton Carl Johan Runsten 28 ^v.

talollisen vaimo Maria Juhontytär, Kestikievari 61 ^v.

1.4.3.Pukkilan tien rakentaminen

Pukkilan jaSääksjärven välisentienrakentamista suunniteltiin 1840-luvulla. Tien suunniteltiinkulkevan Naar- kosken kestikievaristaPukkilan kirkon ohitseSääksjärvenkylän kestikievarin luo. Tähän paikkaan seoliasetet- tuapulaismaanmittari Johan Rosenbergin tekemän tarkastuksen perusteella kihlakunnan oikeudessa Mäntsäläs- säjaPorvoon tuomiokunnassa. Tarkemmin tie määrättiin^alkavantiestä, joka Orimattilan pitäjästä johtiPukki- lan^kirkonohitsePorvooseen, noin 210 kyynärää etelään Pukkilan kirkosta. Uuden tien tuli kulkea kappalaisen virkatalon maiden ylitse Torpin kylän omistusten jaSääksjärven kylän maidenkautta yhtyen yleiseen tiehen, jokakulki Porvoosta Hämeenlinnaan. Uuden tien risteyksen tuli olla 770 kyynärää kaakkoonSääksjärven kesti- kievarista.

Kirkkoherra Alfred Nystenoli omastajaTorpin kyläläisten puolesta lähettänyt 12.9.1844 kuvernöörin kansli- aankirjelmän, jossa hänanoi, ettämuut maarekisteritilojen omistajat niin Pukkilan seurakunnasta kuin Mänt- sälän asukkaatvelvoitettaisiin osallistumaan yleisen tien rakentamiseen sekä tulevaisuudessa ^senkunnossapitoon.

Kihlakunnan oikeus velvoitti Pukkilan seurakunnan jaSääksjärven talot manttaaliluvun mukaan osallistumaan tien rakentamiseen ja kunnossapitoon. Talonpojat Henrik Henrikson Mörtelä jaFredrik Matsson Seppälä valit- tivat päätöksestä kuvernöörin kansliaan. Kanslia määräsi tien tehtäväksi kihlakunnanoikeuden päätöksen ^mu- kaisesti. Lisäksi ^selevensi tietä viidestä kyynärästä kuuteen.

Tien teko synnytti sekä PukkilassaettäMäntsälässämyös muita valituksia. Usein niissä katsottiin tie turhaksi ja siitä aiheutuvat rasitukset ^liian suuriksi. Kaikesta huolimatta viranomaiset jatkoivattien rakennuttamista. Vii- meisen löydetyn päätöksen mukaan ^sen oli oltava valmis vuoden 1858 loppuun mennessä.

4

21

V.

Valituskirjelmän nimet suomennettuna v. 1848

Henrik HenrikssonMörttilä, Fredrik Mattsson Seppälä, Johan Johansson^Anttila, Johan AnderssonMetsä,Fredrik Andersson ^Eerola, Johan JohanssonLaurila, Johansson, Johan Henrik Henriksson, Paul Fredrik Johansson Paavolassa, Thobias JohanssonManni, Sigfrid Sigfredsson Tuomala,Johan Henrik JohanssonKalja, Karl Maunula,

Johan Henrik ErikssonKestikievari, Johan Henrik ErikssonKestikievari, Anders JohanssonKestikievari, Jere- mias Henriksson Järvelä, Henrik Andersson Jussila,Anders Simonsson Sipilä, ^Johan Henrik ^Mattsson Metsä, Matts Mattsson Maunula, Johan JohanssonUusi-Simola, Johan Eriksson Simola, Anders Eriksson Maunula, Johan AnderssonKatila, Johan Johansson Kaljola, (Kalliola), Johan Eriksson Posti, Johan^JohanssonKalja, Simon Johansson Seppälä, Greetta Johanintytär^Mattila,Erik ^Mattsson Frediksdalh, Henrik^{Johansson Vuori,} Henrik^MattssonHeikkilä, Gustav JohanssonBrusila, Johan^MattssonMartti,Henrik Henriksson Martti, Hen- rik MattssonMaunula, Anders AnderssonEerola, Vi Maunulaa, Charlotta JohanintytärNikula, Matts Matts- sonPerttilä, Maria AndresintytärMäkelä,Anders Andersson^Katila, Jakob Eriksson Tuomala, Johan Anders- sonManelius, Uussimola ja^Jussila, Thomas Eriksson Juhola, Anders Fredriksson Erakkala, Eerikkilä, Matts Henriksson^Martti,Fredrik Simonsson Sipilä, Fredrik Eliasson Eerikkilä, Johan Henrik Johansson^Betlehem, G.A. Blomquist, Arentaattori, Inkala.

1.4.4. Viinan poltto Sääksjärvellä

Itä-Uuttamaata^onpidetty ^maansuurimpana viinanpolttoalueena 1800-luvun alkupuolella. Viinapannut olivat talojen kalleimpiaesineitä,koska ^neolivat kuparia. Jokaisella talolla oli manttaalinsa mukaan määrätty pannun koko. Viina oli vaivaton maksuväline. Oli olemassa myössanonta: ”Ku trenkill antaaaamull viinaryypyn, ⁿⁱ säästyymuutasärvint”. Suomensääoloissa vilja saattoi homehtua ja olla kelvotonta ihmisravinnoksi jarehuksi.

Viinaa siitäkuitenkin saattoi keittää. Sääksjärveläisilläkin ^onkirkonkirjoissa merkintöjä liian isoista tai ylimää- räisistä pannuista, joista sakotettiin. Kylän metsissä ^on myös useita Viinakivinä tunnettuja paikkoja. Talojen

viinanpoltto kiellettiin ^vuonna 1866.

1.4.5. Katovuodet 1860-luvulla.

Maatalous ajautui vaikeaan tilanteeseen 1860-luvulla. Useiden katovuosien jälkeenkoettiin todellinen nälkä- vuosi1867—68, jolloinSuomen väkiluku väheni yhdessä vuodessa 370 000 henkeä. ^Vuonna 1870 väkiluku koko maassaoli 1 769 000 henkeä. Välittömänä^syynänälänhätään^onpidetty huonoja viljavuosia vuodesta 1862 läh- tien. Suomi oli menettänyt viljaomavaraisuutensa 1800-luvun alkupuolella, joten heikoista sadoista johtuva^vil- javajaus oli peitettävä tuonnilla. Kun valtion tuki viljalihankinnassa ei^tuon ajan käsityksen mukaan tullut kysy- mykseen kuin hätätilanteissa ja silloinkin pääasiassa^lainana, oli ^{väestönostettava}puuttuva vilja käypään hin- taan, mikä oli köyhässä ^maassa vaikeaa.

23 Vuonna 1867 tapahtuneen kadon jälkeen oli tilanne ^maassavaikea. Vuosien 1862 ja 1865 katoja seurannut normaalia suurempi viljan tuonti oli tyhjentänyt valtion^kassan jakun markanarvo haluttiin pitäävakaana, ul- komaisen lainanottoa viljantuonnin rahoittamiseksi vältettiin. Lisäksi viljan hinta koko Euroopassa oli poik- keuksellisen korkea huonojen satojen takia. Viljantuontiin alettiin lisäksi niin myöhään,^ettäosa viljaa tuovista laivoista ei päässyt perillemeren jäätymisen johdosta. Myös^väestönruokatottumusten ^onsanottu pahentaneen nälänhätää. Samaan aikaan kun ^maasta vietiin kotieläintuotteita, maahan tuotiin viljaa, koska ihmiset olivat tottuneet käyttämään viljaa perusravintonaan. Leivän korvikkeina käytetyt akanat ja oljet aiheuttivat suolisto- haavaumia, jotka koituivat kohtalokkaiksi tarttuvien suolistotautiepidemioiden raivotessa nälkäaikana. Nälkä- vuosien aikanaSääksjärvellä kuoli 48 henkeä. Kuolleet olivat iältään I—Bl-vuotiaita, jotenkaikista ikäryhmistä kuoli ihmisiä. Kuolintapaukset eivät myöskään ^näytä jakautuvan sukupuoli- tai ammattierojen mukaan.

Suurina^kato- ja nälkävuosina talonisäntä

talonemäntä ruotuvaivainen

talonemäntä renki, leskimies talontytär torpparinlapsi torpparinlapsi torpparinlapsi syytinkileski talonisäntä loisenlapsi tupalainen tupalaisen leski muonamies, leskimies talonemäntä

tupalaisen lapsi talonemännän äiti talonpoika, naimaton suutari, nainut talonisäntä, nainut tupalaisen vaimo

ent. talonem. leski talonemäntä renki, naimaton loisenlapsi talonpojan vaimo vuokraaja

tupalainen, leskimies tupalainen, nainut tupalaisen poika talollisen ^lanko, naim.

loinen, leski syytinkileski loinen, naimaton tupalainen, leskimies tupalainen, leskimies talonpoika, naimaton renki, naimaton muurarinlapsi loisenleski, lehtol.

muonamiehen vaimo talonemäntä, leski muonamies, nainut

1866—68 lavantautiin kuolleet Sääksjärven kylässä (48 ^henkeä):

Carl Gustaf Wilhelmsson Hannula 46 v.

Maria Heikintytär 52 v.

Thomas Mattinpoika 66v.

Mathilda Sofia Simont. Mattila 64 ^v.

Henrik Nyström, Kestikievari 38 ^v.

Maja Stina Johanintytär Katila 34 ^v.

Karl Wiktor Johaninp. Kannerbacka 15 v.

Ananias Alfred Johaninp. Kannerbacka 7 v.

Aurora Johanintytär Kannerbacka 5 ^v.

Anna Lisa Johanintytär Jussila 63 v.

Matti Matinpoika Perttilä 48 v.

Flora Erika Timoteantytär 15 ^v.

Maria Minä Nylander41 ^v.

Maria Nyman^{44 v.}

Anders Wendelin 61 ^v.

Ulrica Johanintytär Mattila 50 v.

Hedvig Wacker 10v.

Lena Tahvanantytär 81 v.

Henrik Severus Gustavinp. Brusila 22 v.

Johan Ongelin 45 v.

Johan Johaninpoika Uus-Simola 69 v.

Maja Lisa Johanintytär 57 ^v.

Katri Antintytär, Vanha-Simola 76 ^v.

Maria Aronintytär, Vanha-Simola 52 ^v.

Johan Wilhelm Nikodemuksenpoika 18 v.

Ida Alexandra Liljeblad 8v.

Johanna Josefina Sax, Erola 28 v.

Simon Simenius 38 v.

Anders Lindgren 71 ^v.

Johan Matinpoika Järvenpää 60 ^v.

(haudattuLappilassa)

Anders Johan Antinpoika Kivimäki 17 ^v.

(haudattu Lappilassa)

Matti Matinpoika, Laurila 67 v.

JohanFredrikson, Seppälä 67 ^v.

Anna Greta Matintytär 71 v.

Anders Oksa 57 v.

Johan Blomqvist 53 v.

Johan Henrik Johaninpoika 53 v.

Anders Johan Johaninpoika Katila 37 v.

Antti Antinpoika, Manni 71 ^v.

Maria Lindholm 9 v.

Alma Sofia Flekander 4 ^v.

Hedda Lisa Johanintytär 64 v.

Lisa Johanintytär Berttilä 64 v.

Johan Liljeblad 45 v.

(kuollut Porvoossa)

tupalaisenlapsi muonamiehen lapsi ent. sotamiehen lapsi lapsi

Ilona Sofia Wilenius 1 v.

(kuollut Porvoossa) Maria Lucina Nyberg Gustaf Sefanias Mihl 9 ^v.

Gustaf Eberhard ^Lönn 2v.

2. MUUTTUVAN MAATALOUDEN ^AIKA Kirjoittanut Olli-Pekka Peltomäki

2.1. Maatalouden muutos 1860—1930

Suuret katovuodet 1860-luvullaolivat merkki siihen asti harjoitetun maatalouden haavoittuvuudesta. Vuosisa- dan lopulla kotieläintalouden merkitys kasvoi jakasvinviljelyn väheni. Viljatullien poistuminen Suomen ja Ve- näjän väliltä ja halvan venäläisen viljan markkinoille tulo heikensi leipäviljanviljelyn kannattavuutta.

Viljelytekniikassa tapahtui vuosisadan lopulla muutoksia. Rauta-auran käytön yleistyminen teki mahdollisek- si peltoheinän viljelyn. Aiemmin käytetyillä auratyypeillä ei ollut ollut mahdollistakyntää heinää kasvavaa maata.

Heinänviljelyn ansiosta oli mahdollista käyttää uudenlaista kasvinvuorottelua ja viljelykiertoa. Samalla niitty- jentarve väheni ja niitä voitiin tehdä pelloksi.

Kylän maatalouden kehitystä voidaan 1880-luvulta alkaenseuratamuutamien vuosikymmenien välein tehty- jen maatalouslaskentojen avulla. Seuraavissa kappaleissa^on esitetty joitakin tietoja kylän maataloudesta vuosil- ta 1881, 1910 ja 1929. Varsinkin vanhempien laskentojen tarkkuutta ^on epäilty, mutta tässä yhteydessä ei ole mahdollista arvioida tietojen oikeellisuutta.

2.1.1. Maatilatilasto vuonna 1881

Vuoden-1881 tilaston mukaan kylässä oli talonsavuja 55 kappaletta, torpansavuja 9 kappaletta ja muita savuja 45 kappaletta. Savulla tarkoitettiin yhden perheen kokonaisuutta. Siten esim. yhdessä maarekisteritalossasaat- toi olla useampia talonsavuja. Kylän kaikkien viljelysten yhteenlasketut alat olivatseuraavan taulukon mukai- sia. Tynnyrinala oli noin0,5 hehtaaria.

Maankäyttö Sääksjärvellä v. 1881 tynnyrinalaa

viljeltyä _maata 688,10

luonnollisia niittyjä 1193,44 hyödyllistä metsämaata 8976,94

joutomaata 988,51

Laskennan mukaan kaura oli paljon viljellympi rehuvilja kuin ohra. Ohraa viljeltiin kuitenkin lähes kaikilla tiloilla vähäisessä määrin, koska sillä olioma merkityksensä ruokataloudessa. Ohra oli aiemmin ollut suosi- tumpi viljelykasvi, esim. vuoden 1719 kylvötaulukon mukaan sitä viljeltiin yhtä paljon kuin kauraa. Kauran viljelyn lisääntyminen lienee tapahtunutmuutamanedellisen vuosikymmenen aikana. Itä-Uusimaa^ontosin ^van- hastaan ollut vahvaa kauranviljelyaluetta. Ns. kaura-aroissa viljeltiinkauraa kerran toisensa perään niin kauan kuin saatiin jonkinlaisia satoja.Kaura, jokapystyyliuottamaan ravinteita melko ravinneköyhästämaasta, sovel- tui hyvin tällaiseen viljelyyn,^mutta maaoli kauranviljelyn jälkeen luonnollisesti hyvin laihaa jahuonokasvuista.

Vuonna 1881 ei vielä viljelty peltoheinää. Karjataloudessa käytetty heinä kerättiin niityiltä. Nautakarjan^tär- kein _tuoteoli ehkälanta,jotakäytettiin peltojen lannoitukseen. Pellon ^määräei ollut^sadonkannalta ratkaisevin tekijä, vaan pellon ja niityn keskinäinen suhde. Mitä ^enemmän niittyä oli peltoon verrattuna, sitä paremmin pellot voitiin lannoittaa. Sääksjärvellä niitty/peltosuhde oli 1.7/1. Samoihin aikoihin Etelä-Suomen vanhimmilla viljelysseuduilla niitty/peltosuhde oli lähes 1/1.

Toinentapa pellon satoisuuden lisäämiseksi oli kesannointi. Kesannoitaessa maasta liukenee ravinteita kas- veille käyttökelpoiseen muotoon. Osa vapautuneista ravinteista ^on viljelyskasvien käytössä vielä kesannointia seuraavana vuonna. Toinen kesannon tehtävä oli hävittää pellon rikkakasveja. Kesannointitapoja olivat kaksi- tai kolmivuorokesannointi. Kaksivuorokesannoinnissa pelto oli kesantona joka toinenvuosi,kolmivuorokesan- noinnissajoka kolmas vuosi. Kolmivuorokesannointi oli uudempi jakehittyneempi^muoto. Siinä oli ongelmana kuitenkinrikkaruohot, joidenkurissapito oli vaikeaa alkeellisilla muokkausvälineillä. Myös lannan riittämättö- myys saattoi olla satotasoaalentava tekijä. 1880-luvulla kaksivuoroviljely oliSääksjärvellä vielä yleisempää kuin kolmivuoroinen.

25 Kyntö 1941, kyntäjänä Hilma Hietala.

Heinänniittoa 1917, niittäjänä Rikhard Salo.

Satotaso ei laskennan aikaan ollut korkea. Tavallisia olivat 3—4 kertaiset sadot. Kylvömäärä ilmoitettiin kyl- vetynsiemenenmääränäeikä pinta-alana. Satoisuutta laskettiin vertaamalla kylvetyn jakorjatun viljan suhdetta eikä hehtaarisatona.

Kylvömäärät ja sadot yhteensä Sääksjärvellä v. 1881 (suluissa viljelyä harjoittavien tilojenlukumäärä)

kylvö tynnyriä

vuodentulo tynnyriä

suhde sato/kylvö vehnä (34)

ruis (54) ohra (53) kaura (54)

5,5 12,4 2,3

215,5 1007,2 4,7

35,5 132,9 3,7

361,8 1666,5 4,6

sekavilja(11) herne (46)

7,2 24,8 3,4

7,7 25,8 3,3

333,6 peruna (54)

pellava (47)

1098,1 3,3

87,8 (leiviskää)

Kotieläinten lukumäärä kuvaa tilannetta talven jälkeen. Yleensä parhaat rehut varattiin hevosille. Nautakarja eli talven yli erilaisillakorvikeruuilla, esim. oljilla ja akanoilla. Lehmien tärkein tehtävähän talvella oli_tuottaa lantaa eikä maitoa. Härkien ja sonnien suurimääräviittaasiihen,että osaryhmän eläimistäon ollut vetojuhtina käytettyjä härkiä. Lampaita oli lähes joka tilalla. Sikojen jakanojen lukumäärä^olimelko pieni, eikä niitä ollut lainkaan kaikilla tiloilla. Saattaa olla, ettärehut 1880-luvulla eivät suosineet niiden kasvatusta. Erikoista ^on.

että hanhia tai ankkoja on ollut kolmella tilalla. Myöhemmissä laskennoissa niitä ei enääesiinny.

Kotieläimet ^vuonna 1881

kpl tiloja

hevosia 154

varsoja 31

härkiä ja sonneja 57

lehmiä 353

nuortakarjaa 69

lampaita 400

sikoja 88

kanoja 137

54 27 30 53 33 52 43 26

hanhia ja ankkoja 12 ³

Kaskiviljelyä ei kylässäenää 1880-luvulla harjoitettu. Jotkut paikannimet ja esim. tieto riihistä nykyisen ^Ter- risuon alueella viittaavat kuitenkin siihen, että joskus aikaisemmin kaskia kylässä ^on viljelty.

2.1.2. Maanviljelystiedustelu ^vuonna 1910

Vuoden 1910 laskennan mukaan kylän kaikkien viljelmien koko viljelty ala oli ^1293,5 hehtaaria. Viljelmiä oli 106 kappaletta. Niistä oli perintö- tai lohkotiloja 54 kappaletta. Niittyala oli pienentynyt edellisestä lasken- nasta. Yhteenlaskettu pelto-ja niittyala olirunsaat 1600hehtaaria, kun sevuonna 1881 oli ollut vajaat 1000 hehtaaria.

Maankäyttö vuonna 1910

ha tiloja

peltoala niittyjä

1293,5 402,3

106 86

Vuodesta 1881 tapahtunuttamuutosta kuvaaapila- jaruohokasvien ala, joka on kasvanut nollasta yli 650 heh- taariin. Puolet viljellystä pellosta oli siis heinänä.^Kesantona oli vajaat 200 hehtaaria eli noin kuudennes peltoalasta.

Pellon käyttö ^vuonna 1910

ha tiloja

vehnä ruis

4,6 ³¹

172,75 81

27 SeverinSeppälän Sampo-sonni lähdössä päivän töihin 1937 ajajanaPaavo Laakso jaLiisa Seppälä. Sonni sai sama- na vuonnaMäntsälän maatalousnäyttelyssä nuorten sonnien sarjassa toisen palkinnon.

Viljan puinnilla säkkimiehenä Ailo Haarma.

ohra 14,63

kaura 217,26

sekuli 5,45

rehuvirna 0,59

herne ja papu 5,69

juurikasvit 0,86

peruna 30,14

pellava _10,84

vihantarehu 3,53

apila- ja ruohokasvit 652,82

kesanto 173,10

52 80 8 2 51

7

103 45 15 78 83

Voita tuotettiin vuonna 1910 yhteensä 19 929 kiloa. Kotieläimistä hevosten ja lehmien lukumäärä oli hieman noussut. Härkiä ja sonneja oli^sen sijaan vähemmän kuin ^vuonna 1881. Kun edellisen laskennan aikaan osa tämänryhmän eläimistä ehkä vielä käytettiin vetoeläiminä, niin ^vuonna 1910näyttää siltä,että lähes kaikki ryh- mäneläimet olisi tarvittu siitoskäyttöön. Lampaiden lukumääräon laskentojen välisen ajan pysytellyt vakaana.

Sikojen ja siipikarjan määrä on selvästi noussut.

Kotieläimet syyskuussa vuonna 1910

kpl tiloja

Hevoset yli 3-vuotta oriit 10 10

ruunat 70 49

tammat 106 62

I—3 vuotta alle 1 vuotta

21 19

17 17

Naudat härät ja sonnit 14 11

lehmät 486 95

alle 2 vuotta 174 69

Lampaat yli 1 vuotta 171 43

alle 1 vuotta 359 59

Siat karjut 25 21

emakot 98 63

porsaat alle 8 kk 210 70

Siipikarjaa ^{713 68}

Laskennassa kysyttiin myös eräiden tärkeimpien työkoneiden määriä. Eniten tiloille oli hankittu heinätöihin liittyvää kalustoa, niittokoneita ja hevosharavia.

Eräiden työkoneiden ^määrä 1910 höyrykoneet

puimakoneet kylvökoneet niittokoneita hevosharavia

2 13 19 46 35

2.1.3. Yleinen maataloustilasto vuosina 1929—1930

Vuosien 1929—1930 laskennassa pellon^osuus oli lisääntynyt niittyalan kustannuksella verrattuna vuoden 1910 tilanteeseen. Yhteenlaskettu pelto- ja niittyala ei sen sijaan ollut lisääntynyt vuodesta 1910. Viljelmiä oli 116 kappaletta.

Maankäyttö vuonna 1929

ha tiloja

puu- ja kasvitarha peltomaa

5,41 37

1489,98 114

121,18 40,58 niitty 42

pysyvä laidun 14

29 Eemil Gestrin kylvämässä 1924.

Perunan multausta 1935 Väinö Hannula ja hevosen selässä Pertti Järvelä.

metsämaa kokonaisala

4580,25 6526,15

102 116

Pellonkäyttö oli entistä selvemmin painottunut^nurmenviljelyyn. Nurmiviljelynäyttää sitä voimakkaammal- ta, mitä suuremmastatilasta^on kysymys. Rukiin ja^perunanviljely oli tavallista lähes jokaisessamaataomista- vassapaikassa. Ilmeisesti suurin^osaleipäviljan japerunanviljelystä tapahtuiomaankäyttöön. Tärkein myynti- tuoteoli maito,minkä takia nimenomaansen tuotantolisääntyisenjälkeenkun kotitaloudenomattarpeetolitäytetty.

Laskennan tapahtuessa karjan metsälainduntaminen oli vielä yleistä. Laitumeksi viljellyn heinän ^{osuus on} sentähden melko pieni. 1930-lukua^on pidetty ilmastoltaan edullisenaaikana, jolloinvehnän viljely laajeni kauas pohjoiseen. Kesällä 1929^sen viljely näyttää kylässä olleen kuitenkin lähes olematonta. Kaura ^on ollut edelleen- kin eniten viljelty vilja.

Pellon käyttö kesällä 1929

ha tiloja

syysvehnä kevätvehnä

7,29 21

ruis 162,61 98

ohra ^{35,47 73}

kaura 330,06 96

korsiviljasekuli ^{4,42 3}

viljapalkokasvisekuli ^{4,00 2}

herne, papu ja virna ^2,43 15

apila, siemensato ^4,37 26

heinäkasvit, siemensato ^6,37 34

heinä I—s v. rehuksi ^646,46 99

heinä yli 6 ^v. rehuksi ^28,70 6

heinä I—s ^v. laidun ^39,32 20

heinä yli 6 ^v. laidun ^45,45 24

vihantarehu ^4,71 10

juurikasvit ^7,79 23

peruna ^36,71 109

pellava 1>94 ²¹

täyskesanto ^153,98 84

muu peltoala ^{3,22 4}

peltoala yhteensä

Kotieläimistä hevosten lukumäärä ei enää ollut lisääntynyt vuodesta 1910. Lehmien lukumäärä oli vielä^hie- man noussut,kanojen pysynytennallaan, muttasikojen lampaiden^määräoli jopa hieman laskenut. Muutoksis- sanäkyy maidontuotannon merkityksen kasvu. Kylässä tuotettiin vuonna 1929 maitoa kaikkiaan 965 000 ^lit- raa. ^Kotona valmistettiin voita yli 16 000 kiloa. Voin kotivalmistus ja voin myynti torilla olikin yleisin^tapa

hoitaa maitotuotteiden markkinointi. Maidon toimittaminen meijeriin muodostui vakiintuneeksi ^{tavaksi vasta} 1940 ja1950-luvuilla.

Kotieläimet 1.1.1930

kpl tiloja

Hevoset orilta 7 7

ruunia 75 50

tammoja 108 71

nuoria hevosia 17 ¹⁷

varsoja ⁴ 4

Nautaeläimet ^{sonneja 17 17}

lehmiä 532 105

nuoria sonneja 45 38

hiehoja 116 64

vasikoita 97 53

Lampaat yli 1 vuosi 240 55

alle 1 vuosi 74 31

Siat karjuja 4 3

emakkoja 17 12

lihotussikoja 33 28

31 Heiniä haravoimassa Unto Sipilä Osmo-hevosella 1928.

Heinäkuorman köyttä kiristämässä Antti Perho.

nuoria sikoja porsaita

74 44

24 14

yli 6^kk alle 6 kk

Kanat 667 63

52 ⁵

Työkoneita oli hankittu lisää sitten^vuoden 1910 laskennan. Edelleen enitenoli niittokoneita jahevoshara- via. Puimakoneiden määräei ollut lisääntynyt, mitä ehkä osaltaan selittää puimakoneiden rahtikäytön yleisyys.

Työkoneidenmäärä 1929—1930

kpl tiloja (myös ^ne 3

joillaosuus)

höyrykoneita 4

polttomoottoreita 7,5 9

puimakoneita 12,5 14

rivikylvökoneita 44 44

niittokoneita 66 66

hevosharavia 54 54

2.2. Yksityisiä jakunnallisia asioita 2.2.1. Avioerokirje

Esivalta valvoi ihmisten elämää 1800-luvullatarkemmin kuin nykyään. Esimerkiksi avioeroja haettiin ja myön- nettiin paljon vähemmän kuin tällä hetkellä. Neolivat kuitenkin mahdollisia,kuten seuraavaesimerkki osoittaa.

’’TämäPorvoon tuomiokapitulin avioerokirje suutari Juhonja hänen vaimonsa^Hetan välillä,molemmat Sääks- järvenkylästä, Mäntsälän pitäjästä, joista aviopuolisoista JuhoKeisarillisen Senaatin^tämänvuoden kesäkuun

15 p:nä tehdyn päätöksenmukaan, joka koskee avioerokirjettä, on,koskien ^omaa avioliittoaan, Tuomiokapi- tuliltapyytänytsisäänjätetyssä kirjelmässä, jonka liitteenäonyllämainittupäätös, pyytänytsaada purkaa avioliitto.

Juhon ja Hetan alamaisesti tehdyn anomuksen perusteella ^on Senaatti sallinut avioliiton purkamisen ^mainit- tujen aviopuolisoidenvälillä, jotkaovatjoutuneet epäsopuun ja vaikka seurakunnan pastori ja kirkkoneuvosto ovatkehottaneet k.o. aviomiestä yksimieliseen yhdessäoloon vaimonsakanssa, niin he eivät olepystyneette-

kemään sopua ^vaannukkuvat ja istuvat erillään jatämän lisäksi^on Juholle ja Hetallemyönnettyoikeus, ^sen jälkeenkun Porvoon Hiippakunnan Tuomiokapituli anomuksesta ^{onmyöntänyt}avioerokirjeen, lain mukaises- ti solmia uudet avioliitot ja muutoin^on säädettyettäk.o. aviopuolisoiden yhteisen omaisuuden jaossa menetel- lään lain mukaan, sikäli kuin muuta ei ole sovittu.

Annettu Porvoossa elokuun 15^p:nä 1881.

Tämänjohdosta, viitaten siihen mikä asiassa ^onyllämainitun mukaan tapahtunut, Tuomiokapituli harkitsee oikeudenmukaiseksi julistaa aviopuolisotJuhon ja^Hetantoisistaan vapaaksi, sekä esteettömiksi solmimaan uudet avioliittosuhteet lain mukaisesti.

taikka ja aika kuten yllä Tuomiokapitulin puolesta

A.J. HORNBORG”

2.2.3. Sopimuskirja tien hoidosta

Teidenkunnossa pitotapahtui huutokaupassa tehtyjen tarjousten perusteella. Se, joka suostui halvimmalla pi- tämään tien vaaditussakunnossa, sai tehtävän suorittaakseen. Tällaisesta käytännöstä on säilynyt seuraavanlai- nen sopimuskirja:

”Semaantien osan, kuin minä alle kirjoitettu olen vuona 1881 kihlakunnan oikeudessa huutannu. jokaalkaa Bruussilan pellon kohdalta seisovasta tukista ja loppuu Jussilan Pellon kohdalle seisovaan tukkiin Sääksjärven kylässä Mäntsälän kuntaankuuluvaa, annanminä mainitun lohon Anders Johan Gustan pojalle Bruussilalle Sääksjärven kylästä sen talvi hoironjakunnossa pitämisen laillisessa hoidossa mitä huutokauppa kirjaosottaa, niin että minäalle kirjoitettu, olen huoleti kaikesta sen hoidosta jokatäten tunnustetaan

SääksjärvelläLoka kuun 21 ^päivä 1882.

Antti Johanneksen^poika Finnilä Talon isäntä Haaran kylästä