Kajaanin pommituksessa helmikuun 7 päivänä paloi ja vaurioitui suuri määrä taloja · DIGI

Kajaanin DOIIHnituksessa

'Utriainen, jotka 25. 8. 1'826 möivät talon ja tontin nahkuri Anders Ry- sellille. Sitten ,c,li talon omistajana

, Axel Rysell, joka .18. 6. 184,1 möi puo-

HELMIKUUN 7 PÄIVÄ"NÄ PALOI JA VAU-

/let siitä Lars Oikariselle ja 30. 12.

r •· •• •· 1.845 toisen puolen vanginvartija

RIOITUI SUURI MAARA TAL9JA. f,,.J

·Mikko iSivosel'le. Sittemmin oli Mik- f,( -.' ~ l ko Sivosen leski tullut koko talQ,n ja

T . · · · ·· 1 hd 11

l

~

¹ tontin omistajaksi sekä möi ne 1865

IetOJa nnsta antanut e

1e

e1nme ·

Ado1f Tcloselle, jolta taas Kusti Ron- krUUilUilVOUti

G. Enwald. Jl.lLJ

ll

ht ( (

kainen 130. 7. V8'95 osti sanotun kiin-

Kun venäläiset lentokoneet helmi- kuun , 7 päivänä !li940 pommittivat Kajaanin ika:upunkia, tuhoutui useita taloja, joiden tont€il'la on ollut asuin- kartanoita ainakip. pari sa,taa vuott1;1, sitten. Tätä todistaa m.m. piirimaan- mittari Gabriel Barckin 1'764 tekemä as,emakartta, johon eri väreillä on merkitty: '1¹⁾ tontit, j¹otil1a on asuin- rakennuksia, ¹2:) tentit, joita viljel- lään peltona ja 3) niittymaana käy- tetyt. tontit. Tonteilla olleista raken- nuksista ja niiden omistajista ei voi saada luotettavia Uetoja ennen vuot- ta 1820, j,olloin maistraatti teki auet- telon eli n.k. tonttikirjan kaupungin

· sil1cisista tonteista ja :n,iiden omista- jista. Tämän johdolla sekä vanhem- mista latnhuudatus- ja pesänkirJo-i- tuskiTjoista saaduma tiedoilla koetan selostaa äsken palaneiden talojen entisiä vaiheita 1!82,0 vuoden jälkeen.

.Enin on taloja pa1anut Kauppaka- dun varrella eli :1'6 kaikkiaan, j,oista meikein kaikki ovat niin perinpoh- jaisesti hävinneet, että ainoastaan rakennusten kivijalat ja uunit piip- puineen ovat enää jäljellä.

l{AUPPAKADUN POHJOIS- PUOLE,LLA

11

V • teistön. Kusti Ronkaisen kuoltua lan-

kesi talo perintönä hänen jälkeläisil- 1749, harjioitti sutuarinammattia Ka- leen., joista poika Elias 1unastettuaan jaanissa ;1700-luvun loppupuolella kanssaperillistensä osuudet, my-öhem- jolloin tämä sukunimi ensikerra min tuli koko talon omistajaksi.

mainitaan kirkonkirjoissa, vaikka e· (JatkJ

käy selville, mistä oli tänne tu'llut.

Hänen puolisonsa oli Elisabet Tall.-- - ~ - - - - ~ ~ - - ~ - ~ - - - - gren, syntynyt 17;5'0 ja heillä oli ai-

noastaan poika Johan Henrik, s .. 7. 1.

1¹780, kuoli 1:3. 18. 1181:8. Tämän puo- liso oli Magdaleena Litovius ja heillä o'li useita lapsia, joista tässä mainit- sen vain pojan, Isak, s 215. 3. 1808, kuoli il:3. ,2. •1188'3. Puolisonsa Anna Rahiikailllen oli syntynyt 9. 9. 1811 ja heidän poikansa Kustaa Isak 80. 6.

1:843. Hän oli naimisissa Leena Kär- nän kanssa, s. 19. 7. 1-8-52, josta avio- liitosta syntyi m.m. poJka Aleksan- der ,5_ ,6. 1881, joka myöhemmin otti sukunimen Syvä virta. Kun Johan; Djupström kuoli 18'24 ja hänen -poi- kansa .Johan Henrik oli ikuollut ennen isäänsä, lankesi talo perintönä• tämän pojanpcjalle Isak Djupströmme, joka omisti sen vuoteen 1839, joUoin se si:irt.yi Bertil Kemppaiselle ja häneltä myöhemmin nikkari Knut Tervolle, jonka kuoltua noin '.1-87¹0 paikoilla sen omistajaksi tuli hänen po,ikansa Knut Tervo nuorempi. Vuonna ,1898 myy- tiin talo ja tontti pakkohuutokau- palla, jolloin suutari Juho Leinonen osti sen 5010 markan -hinnalla. Juho

,Suutari J. Leinosen perillisten Leinonen kuoli .19. 1. .1'927, jolloin·

ennen omistaman talon kaikki ra- kennukset puolella tontilla N:o 24 ensimmäisessä kaupungin0:sassa. En- nen vuotta li903 muodosti tämä t,ont- tipuolisko itsenäisen tontin nume- ro'lla ,3:5. ,Sen omistajina. on ollut:

vuonna li801 :Omisti suutari Johan Djupst!'öm kyseessä olevan talon ja tontin, jotka oli ostanut raatimtes Johan !Helenius'elta. Kun Djupström suvun jäsenet viLdessä polv,essa peräk- käin ovat harjoittaneet suutarin am- mattia Kajaanissa, mainitsen muu- tamia .henkilötietoja niistä. Suvun kantaisä Johan Djupstl'öm, syntynyt

talo la:nkesi hänen perrllisilleen, jqtka olivat sen omistajina vuoteen 1937, jolloin luovuttivat omaisuutensa konkurssiin ·Kun talo faas myytiin pakkohuutokaupalla, osti sen laesta- diolaisläh~tysyhdistys.'

Talokas Elias R<inkaisen omis- t~man

talon kaikki rakennukset puolella tontma N:o 2i4. Vuonna 1.820 muo- dosti tontin puolisko itsenäisen ton- tin numei;ona ,3¹6 ja omisti sen Jaakko Suutari ja hänel). vaimonsa Hedvig

Kajaanin pommituksessa

HELMIKUUN 7 PÄIVÄNÄ PALOI .TA VAU- RIOITUI SUURI MÄÄRÄ TALOJA.

~,~ ·

Tietoja niistä antanut lehdellemme J'Hf 0

kruununvouti G. Enwald.

¹

(Jatk.)

Talokas Heikki Rönnyn kar- tano- ja ulkohuonerakennuk- set

"" {1-. '

Saksa·ssa sekä sitten toiminut hevo- senkengittäjinä Söderteljen kaupun- gissa Ruotsissa ja omistanut siellä ta- lon, jonka venäläiset polttivat 1719.

Itse oli hän syntynyt Söderteljessä, vaan 1sansä kuoltua lähti kiertele- maan Ruotsinmaata, asettuen noin tontilla numero 23. Talon ja tontin 11,0 vuotta sitten e'li 1 7'4Q asumaan omisti li820 hattumaakari Gustaf Hjon kaupunkiin, missä sai porvari- Lindh, joka 1\8i1Q oli ostanut sen Eskil oikeuden. Hän jätti myös raastuvan- Huotarilta, -Gustaf Lindhin kuoltua oikeudelle sanotun kaupungin maist- 9. J. 18511 lankesi talo perintönä hä- raatin Anders Lindhille ja hänen nen monille lapsilleen joista poika perheeUeen antaman lupakirjan:

Karl Fredrik lunasti muiden perillis- · »saada kenenkään estämättä vapaasti ten osuudet talosta. Hän ·oJi talon matkustaa Ruotsin valtakunnan alu- omistajana kuolema-ansa asti 7. 2. eella<<. Raastuvanoikeus, joka ei an- 18-66, jonka jälkeen leskensä Eeva tanut mitään arvoa tälle matkustus- Kaisa Grönberg meni uusiin naimi- lupakirjalle, koska sitä ei oltu näy- siin nahkuri· Kal1e Rönnyn kanssa, tetty viranomaisil'le, suostui kuitenkin joka lunastettuaan Karl Fredrik Lin- Anders Lindhin pyyntöön saada per- din lasten osuudet tuli koko talon heineen Jäädä asumaan Kajaanin omistajaksi. Rönty kuoli

, rn.

9. 1912 kaupunkiin. Luulen, että Anders ja talon omistajaksi tuli jonkun ajan Lirihin poika Petter, joka tullessaan kuluttua poikansa Heikki Rönty. Su- Kajaaniin vanhempainsa mukana oli kunimi Lindh on Suomessa hyvin 115 vuoden ikäinen, myöhemmin · on yleinen, vaan Kajaaniss,a eläneellä täällä mennyt naimisiin, josta avio- Lindh-suvulla ei ole mitään yhteyttä liitosta sitten s~l'ltyi edellämainittu näiden ,eri•sukujen kanssa. Vuonna Gustaf Lindh. Tätä tukee tavallaan 192-4 julkaisi ,Arvid Lindh laajan se- seuraava seikka: Kun kaupungin lostuksen eri [.,indh-suvuista Suomes- pormestarina ollessani kehoitin ta- sa, jossa m.m. mainitaan, että ka- lonomistaja Kalle Röntyä hankki- j,aanilaisen Lindh-suvun kantaisä on maan lainhuudon ta'lolleen, jota ei edellämainittu hattumaakari Gustg,f sitä ennen oltu laissa huudatettu, toi Lindh, joka oli syntynyt Ruotsissa ja hän tarkastettavakseni suuren tukun muuttanut Kajaaniin 1'804. Tämä katkenlaisia taloansa kc.skevia kaup-1 tieto on aivan virheellinen, sillä mai- pa- y.m. asiakirjoja, jcista myös löy- nitun henkilön isoisä on jo elänyt sin äskenmainituin Hjon kaupungin täällä vuoden 1715'2 vaiheilla. Sotka- maistraatin Anders Lindhille anta- man piirin nimismies Isak Schrode- ·man ·»matkustuslupakirjan». Kun rus oli elokuun 'l:7 päivänä 17·52 irto- tällainen Kajaaniin muuttanutta An- laisuudesta ja luvattomasta kuljes• ders Linhiä koskeva asiakirja on jou- k.elemisest~ pidättänyt 8 mies- ja 7 tunut hattumaakari Gustaf Linhille naispuOilista henkilöä sekä lähettänyt ja tämän jälkeläiset sitten ovat säi- heidät Kajaanin raastuvanoik·euden lyttäneet sitä lähes pari .sataa vuotta, tutkittavaksi. Pidätettyjen joukossa. niin voinee pättää, että edel'lämainit oli m.m. Anders Pettersson Lindh 52- .semani otaksuma en oikea.

vuotias ja tämän puoliso Pauliina <Jatk.) Lindgren, ·5!0 vuoden ikäinen sekä

heidän laJ)sensa Petter 15, Valientin 9 ja tytär ;Dorde '19 vuoden ikäinen E},okuun 22 päivänä 1752 tutki raas- tuvanoikeus pi·'ätettyjä henkilöitä ja havaittiin si1lo 1, että kaikki puhui- vat selvää ruotsin- ja suomenkieltä, vaikka Anders Linhin ja hänen per- heensä kieli oli saksankielen voit- toista ja selitti Anders Lindh tämän johtuvan siitä, että hänen isäntä Petter Lorentson Lindh oli ' ko.toisin Frankfurt. am Mainen kaupungista

Kajaanin pommituksessa

HELMIKUUN 7 PÄIVÄNÄ PALOI .JA· .VAU- RIOITUI SUURI MÄÄRÄ TALOJA.

rrictoja niistä antanut' lehdellemme

krmit~unvouti G. Enwald. ', - ( ~ ~ 1 . ~'fO.N . ~ t

mmJ KAUPPAKADCN ETELÄ-

PUOLELLA.

Kansallis-Osakepankin Raati- huoneentorin länsipuolella omistamalla tontilla

Ruokalanpitäjä Ida Heikkisen talo tontilla N:o 25.

n:o 22 oleva puinen asuinrakennus. Tontin vanha numero oli 31 ja sen Vuosina 1803-1,805 oli tämän tontin omistajina ova;t olleet Anders Haa- ja sille rakennetun talon omistaj_ana taja 1812rO~L8710; nahkuri ja raati- Kajaanin ensimmäinen apteekkari mies Alarik Tervo osti 1'4. 2. 1870 Johan Svahn. Hän syntyi M.uhoksella tontin ja sillä olevan rakennuksen 5. 1. 1775; ·kävi Öu'lun trivialikoulua Anders rHaatajalta ja omisti sen 1787-1790, jolloin tuli oppilaaksi J. kuolemaansa asti 9. 2. 1926 jonka Julilnin apteekkiin Oulussa; farma- jälkeen hänen perilliset möivät sen seutti 1796; proviisori 1799 ja.- -·

apteekkari vuonna ¹18012. Sai 20. 3. ·

1 ₁₈₀₃ asianomaisen luvan perustaa: Paavo· Kettuselle J·o::a "'I tämä taas, apteekin Kajaanin kaupunkiin, vaan myöhemmin Ida Heikkise'lle.

Kainuun Sanomain Kirjapaino OY:n -talo puolella tontilla N:o 27.

kun apteekkiliike ei kannattanut, vaikka maistraatti oli myöntänyt hä- nelle oikeuden harjoittaa m~öskin kauppaliikettä apteekissaan,, möi hän apteekin Adam Classonille. Hän toimi

myöhemmin kauppiaana ja raati- Ennen vuotta ,190·3 muodosti tämä miehenä Uudessakaarlepyyssä ja kuo- tonttipuolisko kokonaisen tontin N:o li siellä 23. ·6. 1'85:2. Petter Härkman 33. Sen omistajista mainitsen seu- ja hänen leskensä omistivat tontin raavaia: ¹Hl20 ja 1833 Eskil Huotari, ja talon 1805-181216. Tämän jälkeen joka :2. 1. 1833 möi talon Juho lienee tontti j.onkinlmsella sovinto- Rydbergille. Varamaanmittari Fred- jaolla jaettu kahdeksi, koska kum- rik Lillström osti 22. 10 .. 1845 sen mallakin teinttipuoliskolla tästä al- Rydber,giltä ja Lillströmin kuoltua kaen on eri omistajat. Sitä tontti- fo. · 4 . .1847 möi hänen leskensä Sofia puoliskoa, jolla kyseessäoleva raken- i,mström talon ja tontin nahkuri nus sijaitsi, omistivat nahkuri David Johan Bergille, 11858 luovut:ti Berg Högman 1¹826-1865, raatimies Petter omaisuutensa konkurssiin ja 18. 9.

Leoinard Hedman ,1865-1877, met- J.t315·9 myytiin talo pakkohuutokau- sänhoitaja Flerdinand Gebhard 1877- palla, joUoin maanmittari Gustaf

1 1889 ja rehtori 'Hug-o Alfred Ticcan- Nordberg osti sen, vaan möi sen jo der 1889~119210, Jolloin möi sen Kan- 2'1. :2. 1860 mittari Rikhard Meri- sallis-Osake-Pankille. läiselle. Kauppias Joonas Joel Tolo- nen osti .21. ·2. 118611 talon Meriläi- Paltamon Säästöpankin liike- seltä ja om~ti sen:.~uolema~nsa asti kartano 1/2 tontilla n:o 16. 1'8. ~: 119¹16, Jonka Jalkeen h~n~n les~

, kiensa . Gustaava Tolonen v1ela pari

1 Vuodesta .119210 alkaen oli tontti itse- vu~tta asui talossa. ja

~ö~

se~ 1918 näin,en tontti n:·o 45 ja ovat sitä K~muun Sanomam K1rJapamo 0.

omistaneet Simon Karhu l'.820-Y .lle.

1821; hänen perikuntansa 1821-1 16213; Johan Pihlström 182·3-183'3;

Karl Fr,edrik Lindh IJ.833-11851 ja pii- rimaanmitt. Samuel Henrik Kyander 1851-11896, jo'lloin kuoli ja talon- omistajaksi tuli hänen tyttärensä ~Ii- na :KNander. iNeiti Kyander kuoli 21. 2. 11,92,9 ja s,euraavan joulukuun 16 päivänä möivät hänen perillisensä talon Paltamon Säästöpankille.

Kajaanin pommituksessa paloi. myös Oy. Ahman ,1/2 tontilla· n:o 16

1 oleva uudempi kaksikerroksinen puu- rak~nnus sekä vaurioitui pahoin toi- minimen J. A. Ipatin omistamalla tontilla n:-o ,1¹7 sijaitseva nelikerrok- sinen, noin parinkymmenen vuoden vanha kivirakennus. Ennen kivitalon rakentamista ja vielä senkin jälkeen oli _tontilla pieni puutalo, jonka omis- ti Kajaanin postikonttorinhoitaja ., neiti Charlotta Backman vuosina 1'881-11900 ja oli postikonttorikin sii- hen sijoitettu. Neiti Backman oli syn- tynyt Porvoossa 1'835, toimi Kajaa- nin po_stikonttorinhoitajana 187·9- 1.900, jolloin otti eron virastaan ja muutti Ruotsiin, missä kuoli Södet--;

teljen kaupungissa 3. 2. 1.927. Tämä.~ kin puutalo tuhoutui pommituksessa .

•

CJatkJ

Kajaanin pommituksessa

etanut viime vuosisadan kesKipai- koilla ja sijoitettiin siihen hänen viinanpuhdistustehtaansa. Bergin kuoltua ~8196 myytiin talo huutokau-

(Jatk.)

Kellc--sepä Herman Olasteen ja kauppias Vartiaisen perillis- ten rakennukset tontilla N:o 32.

Tontin numero oli 182·0 vuoden jäl- keen -8 ja olivat sitä omistaneet Johan Rim,piäinen 18210 ja Eskil Huotarin vaimo 11333_ Anders Tuovi- nen osti ;1'3. 10 .. 1'8¹37 2/3 osaa ton- tista Liisa Junkkartlta ja 4. 4. 1838 kolmannen osan Anna Tervoselta.

Tämän jälkeen on kummallakin tonttipuolislmlla ollut eri omistajat ja. eri asuinrakennukset.

Länsipuolista puoliskoa omisti- vat:

Isak Pikkarainen 1840, raatimies Jakob Helander 'L34,1 ja 1:842; palo- vartija Anders Korhonen vuoden 1842 jälkeen ja Kajaanin tuomio- kunnan tuomari Anders Jakob Roos vuoteen .11849, jolloin möi sen sahan- kirjuri ja kauppias Carl Petter Ber- giUe. Kauppias Berg luovutti omai- suutensa konkurssiin ja talopuolisko myytiin 12. 12. ,1861 huutokaupalla, joll:c,in leipuri Carl Gustaf Svedlin osti sen 11 O hopearuplan hinnalla sekä möi tontinpUJOliskon Ja rtalon 20. 8. L8712 piirimaanmittari Ca:r:l Harlinille, jo'lta värjärinleski Vilhel- miina Kärnä osti sen 150'0 markan hinnalla. ' Kun Vilhelmiina Kärnä meni naimisiin värjäri Joc-sef Harti- kaisen kanssa tuli tämä vaimonsa kuoltua talon ja. ton~tipuoliskon omistajaksi. Myöhemmin on värjäri Hartikainen myynyt 1/4 tontista ja Kauppakadun varrella Q-levan asuin-

;rakenrruksen kelloseppä Herman Olasteelle.

Idänpuolista puoliskoa maini- tusta tontista

ovat omistaneet Anders Korhonen vuoteen 11866, j,olloin möi sen maan- mittarinapulaiselLe Anders Johan Korhoselle; Johan Henrik Korhonen 11877-11881; Martti Piipponen 1881 -1883; ajuri Kalle Pekka Korho- nen 1883-1899; kauppias R:einho1d Korhonen .1899-1900; kelloseppä Gustaf Mikelsson li900-lt913, jolloin ,kuoli ja hänen perilliset möivät talo:q_

kauppias Matti Vartiaiselle. Hänen kuoltua ,1:5. 2. li!}33 siirtyi talo hänen perillisille.

Apteekkari A. E. lsotuvan ta- lo 1/2 tontilla N:o 33.

Taloa ja tonttia, jonka vanha nu- me'r'or o'li 9, ovat aina vuodesta 17:52 alkaen omistaneet Grönberg .. suvun jäsenet. [Näistä on kaksi toiminut Kajaanin seurakunnan lukkarina, ni- mittäin Lars Grönberg, syntyi 3. 2.

1742, kuoli 26. 6. ,1'808 .sekä hänen

. pal~a, jolloin apteekkari S. V. Stenim-

VAU-

?st1 ta1on ja perusti siihen virvoitus- Juomaterrtaan. Myöhemmin on kau-

1

P~nki ostanut talon ja tontin Ste- ruukselta. ·

Mekanikko August Lappalaisen

1 talo 1/2 tontilla numero 41.

1

.. • 1 Tontin vanha numero oli 28 ja ovat p.oikans,a Ande~·s Gronberg ~~n~_y1 sit~ omistane,et seppä Daniel Söder- 27. 9. 17·65,. k~oll 5. 3. 18~5. Taman I strom ennen vuotta 1.8:20, Matti Isak kuoltua omis:t1 JoI:an _Gronberg t~- Qveflander vuotern ,118130, jolloin möi lo~ vuot~en 11878 ~a sitten t~_as ta- sen Henrik Rönnylle ja tämä Pette ma_n pmka Antti Juh? Gro~berg. Toloselle, jolta, Tuomas Halonen 30.

Nom 1~20 vuoden seuduilla osti ap~ 2. 1-8150 osti talon Ja tontin sekä möi teekkari .. A. E .. ls?_~upa .. _t~_lJC!_n. Antti 1. 3. 1,8-78 puolet tontista kultaseppä Juho G~onbergm JalkeJa1S1l~a Ja r~- Johan Fe1•dinand Juntuselle. Hänen kennutt1 uuden talon entisen pa1- kuoltuaan ,W. 4. 1900 osti poikansa

kalle. lmrtaseppä Arttur Juntunen ei ai-

noastaan sisarustensa osuudet vaan Viskaali S. A. Plantingin peri- myös Tuomas Halosen perillisten kunnan talo 1/2 tontilla N:o omistaman puoliskon talosta ja tuli

33. siten koko ta'lon omistajaksi. Myö-

hemmin myytiin talo pakkohuuto- kaupalla, jolloin August Lappalainen osti sen. Tätä taloa jo ennen koh- danneesta kovasta kohtalosta mai- nitsen seuraavan tapauksen: kesä- kuun 1.8 päivänä li8i07 raivosi Ka- jaanissa suuri tuli;palo. Se alkoi kello 3 jälkeen puolen päivän seppä Da- niel .Söderströmin pajassa tontil'la numero 2,8 ja kolmessa tunnissa pa- loi poroksi 78 asuinlwonetta kau- pungin ensimmäisessä ja toisessa

~kortteerissa», jolloin 39 asukasta menetti kaiken omaisuutensa. Kuri snsi:mmäincn ja toinen kortteeri tä- Talon ja tentin, joka 1,820 vuoden

jälkeen oli kokonainen tontti numero 10, omisti ,1'820-184.5 Lars Johan Grönberg ja sitten raatimies ja vär- järi Carl Tallgren kuolemaansa asti 2'7. 1. :L87¹6, jolloin talc, perinnön kautta joutui hänien leskelleen Sofia Tallgrenille, tyttäre'lle Sofia Elisa- bet Talltgrenille Ja tämän miehelle viskaali Frans August ,Planti:ngille, jonka· kuoltua 1/5 19¹2.2 talo lankesi perintönä hänen lapsilleen ja leskelle sekä tämän kuoltua 22. 11. 1.9:2,3 hä- nen miesvainajansa lapsille.

hän aikaarr olivat lrn.upun,gin tiheim- LINNAKADUN LÄNSIPUOLELLA. min rakennettuja osia, hävitti tulipa- lo suhteellis,en suuren osan kaUJ).un- Hamaslääkäri Eeva Väyrysen '.da, jonka silloinen väkiluku oli 34·0 talo 3/4 tontilla N:o 3. henkeä.

Tontin vanha numero oli 6,6 ja luultav?it on, että nyt palanut asuin- rakennus oli raatimies Carl Gustaf Ber,gin rakennuttama vuosina 1872- 1877, jolloin hän omisti kyseessäole- van tontin ja sillä sijaitsevan van- hemman asuinkartanon. 7. 6. 1877' möi raatimies Ber,g talon ja tontin, väv:vlleen Mauri Emil Me'lartille ja tämä 23. 4. 11¹899 Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiölle, joka perusti kum,paan- kin tontillaolevaan asuinrakennuk- seen matkailijahatellin. Sittemmin ovat taloa omistaneet tehtailija Her- man Renf.ors ja ravinto1anpitäjä Mia IJienriksson, jolta hammaslääkäri ,Eeva Vä,yrynen syyskuussa 1927 osti ta'lon. Tontilla oleva vanhempi asuin- rakennus säilyi kaupm1gin pommi- tuksessru. Sm oli tehtailija Herman Renfors, ollessaan talon omistajana, lahJoittanut Kajaanin Käsityö- ja Tehdasyhdistykselle. Tämän talo omisti rno!Or-luvun keskipaikoilla Kar jaanin l'innan päällikkö Ditrik Trolin, jonka ¹leski Anna Rahse möi talon 1747 Kajaanin kaupungille. Taloa käytettiin . i1r'aatihuoneena vuoteen L830 asti, jol¹1oin nykyinen raatihuo- ne valmistui.

.Kaupungin omistama talo vanhalla tontilla N:o 25.

Tonttia ,ei enää ole· merkitt&7" kaupun-, gin asemakaavaan, koska. se sijaitsi tekeillä. olevalla puistokadU:lla ja talc oli määrätty purettavaksi. Talon oU raatimie,s Cao:l Gustaf Berg raken-.

Edellämainitut ,1,4 ta'loa ovat van- himmat palaneista taloista, muu.·

:)Va;t rakennetut li884 luvulla ja sen jälkeisenä aikana, jonka vuoksi niis-

~ä ja ni!den, omistajista on vain vä- häisiä tietoja kerrcttavana.

Kaupungin virastotalo toisella puoliskolJa edellämainittua t8nttia

numero 41. Tonttipuolisko o'ii raken-

~amaton, kunnes kaupunki 19·20 ra- '

{ennutti sille kaksikerroksisen puu-

~alon, jossa kaupunginhallituksella.

val tu usmi ehillä, raha toimikamarilla y.m. virastoilla. on ollut kokous- ja :oimistohuoneet.

Räätäli Lauri Kataisen talo 1/2 tontilla numero 4,2,

vielä 1926 rakentamaton.

Kajaanin pommituksessa

HELMIKUUN 7 ·PÄIVÄNÄ PALOI JA VAU- RIOITUI SUURI MÄÄRÄ TALOJA.

Tietoja niistä antanut lehdellemme

kruunum t~r~ ^{ff~Q. ,t,, 'J'I}

':"- (Jatk.) oleva talo valmistui 1908-09 paikoil- Opcttajatar Tyyne Pirisen talo

1/2 tontilla iiumero 42. Opet'tajatar Pirisen isä kaupunginrahastonhoitaja Erik Pirinen oli rakennuttanut talon Ul90-luvulla, ja hänen kuoltua 7. 12.

11927 lankesi talo perintönä hän~n 'lapsilleen, joista opettajatar Pirinen myöhemmin lunasti muiden osuudet.

Samuli Seppäsen perillisten talo

1/2 tontilla \N:o 44. Samuel Seppänen omisti 1880-luvulla koko tontin ja rakensi sille nyt palaneen asuinkar- tanon. Hänen kuoltuaan lankesi talo perintönä hänen lapsilleen.

Kalle Seppäsen talo 1/2 ton- tilla N:o 44.

Isänsä Samuel Seppäsen kuoltua oli Kalle Seppänen muilta kanssaperil- lisiltään :lunastanut mainitun tontti- puoliskon ,1906-luvun paikoilla ja ra-

la, muutettiin sen konttori siihen.

Talon alakerta o1i rakennettu tiileistä ja yläkerta hirsistä sekä yläkerran läntisen ja itäisen · osan välille oli tehty vahva palomuuri, minkä vuoksi nämä osat talosta säilyivät vaurioitta.

I

Sairaalan ylilääkäri J. K. Leh- tisen talo

tontitla N:o 113. Tontti oli rakentama- ton, kunnes tohtori Lehtinen noin 19128 .vuoden paikoilla rakensi sille asuinrakennuksen.

Kajaanin seminaarin johtajan asunto ja harjoituskoulun ylä- kerros.

Seminaarin rakennukset valmistui- vat syyskuun alussa 1904. Ne olivat kaksikerroksisia, alakerta tiileistä ja yläkerta hirsistä rakennettu. 16. 2.

-11929 paloi opistorakennus ja 1. 10.

1,929 laskettiin uuden kivirakennuk- sen peruskivi. Tämä uusi osittain nelikerroksinen rakennus valmistui ,2. 9. 1.9,3·0.

kentanut sille a.suinkartanon.

1.--- - - -- - ~ - - -

Kajaanin kihlakunnan vanki- Janrakennus

tontilla numero 6\2. Kun vanha van- kila, joka sijaitsi lähellä raatihuo- netta, oli mennyt aivan huonoksi ja tarkoitukseen kelpaamattomaksi, ra- kennutti valtio .1891 uuden vankila- rakennuksen, jossa on säilytetty van- keja viime vuosiin asti.

LINNA,KADUN ITÄPUOLELLA.

Suutari Heikki Paakin perillis- ten talo

1/2 tontilla N:o 45, jonka 1.880-lu- vulla oli rakentanut suutari Heikki Paakki. Hänen kuoltua perivät lapset talon.

Työnjohtaja Emil Määtän talo 1/2 tonti'lla numero 40. Tontin enti- nen numero oli i8·3 ja sillä olevan a.suinkartanon rakensi ,1880:-1.uvulla Jussi Lukkarinen, jonka kuoltua en- nen vuotta 11894 hänen leskensä Kai- sa ja poikansa Kusti Lukkarinen tu- livat talon· ja tontin omistajiksi sekä möivät 1'9'00 paikoiJ.la talon ja 1/2 tontista kirjapainon omistajille Kal1e ja .Petter HöglundiUe. Sittemmin on 'taloa omistaneet Adolf Määttä ja työnjohtaja Emil Määttä ainakin vuodesta 1926.

KOLMANNESSA KAUPUNGIN- OSASSA.

Kaj4',tl.J\in; Pu'Utavara Osake- yhtiön liiketalon

tontilla N:o I yläkerroksen itäinen puoli. Yhtiö ·aloitti toimintansa Ka- jaanissa 1007, jolloin sen säännöt vahvistettiin. Alkuaikoinai oli yh- tiön konttori sijoitettu Kainuun Osuusliikkeen Kauppakadun varrella olevan talon yläkertaan, jonka ta- lon &iihen aikaan omisti kaU,Ppias Ivan Sergejaff. Kun ~htiön puheena-