entisinä wuosina.

Haapakosken

suulla

tukkilauttoja tänä

kesänä

^ei

ole

hettiinkään

niin paljon luin

entisinä wuosina.

Se kuitenkaan, niinkuin meille on kerrottu, ei tule

niin paljon siitä, että niitä ei jotenkin yhtäpaljoa kuin ennen

olisi kulussa

eteläänpäin, maan

siitä

että ne nyt kulkemat pitemmin, kun ne ^puksataan

suorastaan

Höyrynieneilla, ja

sentähdcn

^{ei niitä}

pakkaannu niin paljon ^yhteen

kohden.

^{Tämä on}

hywä

sille

yleisölle, jollaniillä

Mesillä

^onliitkumista.

Wielä parempi olisi, jos tutit jokainen

olisimat

kuoritut. Suuri

mahinko

^{oli,ettei jo} tukkiliilkccu

alkaessa

^{niin tehty. Paljon enemmän}

olisi siten

kalat säilyneet

tawallisissa

paikoissaan.

Perästä Ruotsi miisas." —

_{Muuten on}

_sanssen

huomatta- ma

^croitus,

sen

^{kun me olemme} hmvainneet, _näillä paikoilla oleman uittomäen Malilla tänä ja

entisinä muosina.

^Mitään rostalauluja, mitään louttaus- puheita

siwuitse

^{kulkemille emme tänä}

muonna

ole kuulleet

—

ilmiö, jota meltecn ei koskaan ennen

haniainnut

niillä paikoilla,

missä

uiltowäteä liikkui.

Nuo ennestään

useilla maaseuduilla tamatsi

^tul-

leet käynnit naapuriscm-atuntain

kirkossa ^tesällä

näyttämät tälläkin

seudulla

^{tuleman yhä tamall:-}

scmmitsi

höyrylaiwain wälitylsellä.

Täällä

emme muista malitetun niillä inattoilla

mitataan

^sopima-

tonta elämää tänä

kesänä

mietetytsi.

Semmoiset

mattat

itsessään

meidän mielestä omat miattomia ja

saattamat

erittäinkin laupuna.il!

asukkaan

^mielelle

tuutua mirkistyttämällc, ilman ettei kristillinen elä- mä niistä mitään pahennusta

tärsi. ^Waara siihen

kuitenkin on

lässä. ^Mutta

^jos

asianomaiset

^lai-

main kuljettajat ja pitäjästen tirtonkylät pitämät yllä hymää järjestystäeitä mitäkään Mäkcmiä niillä ole saatamana, uiin ei niistä mitään

haittaa

^syntyne.

Hmviä

^rukiita

edellisen

^{muoden tasmua, jotka}

sicmeuetsi olisimat

^hylviä, olemme luulleet woita- man

saada

^ostaa

Kustamuksen

^{ja Sysmän vita«}

jäistä.

Kuinka

paljon

sieltä riittäisi

^{ja mitä ne}

maksamat,

sitä

^emme tiedä. Olemme maan

tahto-

neet mainita mitä olemme tuulleet, osmiitaksi, _ettei

tarmitsewat tietäisimät itse

^tuulustaa.

Ilma

^oli suuuuntaina, maanantaina jatiistaina hymää poutaa, mutta kääntyi taas aamuyöstäkes- tiwiiktoa ^mastaan

sateiseksi

^lomalla

ukkosella.

irjeen

Keuruulta

kirjoitetaanmeille

heinät.

^{31 p.}

^Halla

harmaa-parta

VM

^wiime perjantaina perunamaita

tarkastamassa

^{ja taisipa}

alaisilla

paikoin muitakin toukoja syynaillä. Muutoin on ollut ilmat kau- niita;

heinänteko

^{on lopussa ja}

^kohta

alkaa rukiin leikkuu. Niistä on hywä toiwo ja

monessa

^pai-

kassa

ei ainakaan ole

niihin saanut

^{pohjan poika}

osaa.

^{Ci nyt muuta} tällä erällä enempää,

sillä

GÉÉÉMuieiä obottna.

—

_L^É^

saamuttamiscksi

^ou niiden nlontaminen maikntus-

tansa

^mitä

^nscimmille kohdille sen rannikoilla.

Mutta mitä cncmmäu ne

sitä

^{rupccwat tekemään,}

sitä tnntumammatsi

^ja

liaitallisemmatsi

^{käypi niille}

se

^{puute, mitä jo}

^{näihinkin saakta}

^on niille ollut sangen

sunrena

mastukscna,

se,

näet, että maini- tuu järmci, luodot ja karit cimät ^ole merkattuina, eitä symyyocltään uutaltuina, eitä mitataan meri- karttoja

siitä

ole laitettuina.

Kuinka suurta haittaa

^{tämä puute} tekee laima- kululle niin tuotepohjaisella järmclläkuin^Päijänne on,

sen

^{tietää omasta}

kokemuksesta

^{jokainen, joka}

sillä

^{on laiwaa} kuljettanut, ja

se

^on helppo myös- kin jokaisen

asiaan mähcmmänkin

tutustuneen ym-

märtää. Niin kanman kniu ^pysytään cnimmästi tnljctulla Malilalla, käypi kulku

cnimmitcn

ilman mitataan maurioioen tarjoa päinsä, jos lnotettama

lnotsi

^{on mutana ja laiman} kuljettajana on

sem-

moinen,^jotaknljcttaman mäylän

wailhastaan

^tuntee.

Mntta- missäpä

semmoinen

^{luotcttama ja paikat}

tarkoin ^tnntcma

luotsi

^{aina ou}

^saatamana? Puhu-

mattakaan

harmcmmin

tuljcttnjcu paikkojen tunte- mista, ci näytä niin oleman ^olettamana edes niitä- kään, jotka

tamallisemmilla

kulkumäylillä

olisimat ihan

^{mannoja ja} luotettamia. Höyrylaima

Hei'

nolalle" jokn aika

sille luotsin

^{syystä tapahtnnnt}

mahinko

^{ontästä hywä'} todistus. Onncllilun

seikka tässä onnettomassa tohtantsessa

^{oli, että laiiva oli}

lujantctoinen ja l>usi; mutta

sittctiu

^lienee

mahalta

fnynyt, ettei

se

^{majonnnt. Kuu}

tämmöisiä

^mauri<

oita

saattaa

^{olla tarjona}

sclmällä

päimällä ja ta

mallisella

kultnmäylällä, mitä

mahankaan

^tuotetta

mampi watnnS

sitte

^onkaan tnljcttaessa, jos tarmc

niil» maatisi, enemmän

siMnlla

^olemilla

suunnilla.

Scnraukscna

^lasta cpämarmuudcsta taas on, ella niitä

sunntia

^eninnnitcn laiminlyödään

—

suureksi

malnnqoksi milttaamman liitkccn aikaan

saamiselle.

yhtenä esteenä lnlkn-merkkicn paikallaan ^pysymi

sclle

^Päijänteen

^selillä

^olemmekuulleet mainittaman tukkilauttojen nilon. Ne muka

meisimät

^{mertit mu-}

kanaan.

Tämä

^{kyllä on}

merkkauksessa huomattama

scikta, mutta

suinkaan

^ci

mahtane tehdä sitä mah- dottomaksi. Woihan

merkit olla

mankoilla

^anttn-

reillä

^{pohjassaniinkiinni}

sekä

^{niinraketut,ettäpäälle}

tunkeman lautan alle helposti maipumat ^ja

sieltä

taas nousemat, kun lautta on ylitse ^mennyt.

Laimaliikkecllä

^{Saimaalla ou}nautittamana

se

^etu,

miukä aikaan

saamista

^Päijänteen

selille ^tässä

^olem-

me

esitelleet.

^{Saimaalla on myöskin}luotsiasemia,

missä

^{tarpeen niin ou}

^katsottu

maaliman. Suota^

ma olisi, että

hallitus

^{panisiyhtäläiset}

laitokset Päi-

jänteellä toimeen. Sitä

hartaasti

^haluamat,

sev

tiedämme, kaitki, jotta täkäläistä

laiwaliikettä har-

joittamat,

tahi

^joilla

sen kanssa

^{jollakin lanoinon}

enemmän tekemistä.

on

reu

yliopisto.

Tulewan

syyslukukauden

sisään

^kir-

joitus tapahtuu laumantaina t 4^{p. Syyskuussa} kello 11 ^{e. p. p.}

Niiden nuorukaisten, jotka tulewana|t)f|t)na tah- tomat käydä ylioppilastutkinnon, tulee torstama SP. ^{Syyskuusta kello} 12 ilmoittaa

itsensä

^yliopis-

,t^^M>tonn

_tuona. l-»l'l.>

(H.

D.

t&atlinft.

Helsingin kaupunginwoutiGranberg on ilmestyneen wailingin takia

kannetuissa maksu- rahoissa

^{pantu wankiuteen ja kanteen}

alaiseksi.

Wailinti nousee ^hiutan

^{tili 7000}

markan^^^M

Hallituksen ^{antettawa kohta, joka}

nykyään Päijänteen laiwaliik- keellä on haittana.

Päijänteellä kulkemien höyrylaiwojeil luku on

lviimeisillä

^{aikoja ollut yhä enenemään päin. Vii-}

meisinä

^{kymmenenä wuouna niitä on tullnt}

^lisää

sen

^{aaltoja kyntämään likemmä} latsikymmentä.

Tätä

^nykyä kuulun niiden lutn kaikkiaan oleman 26. Tämä on jo melkoinen ^määrä, lienee kyllä näinä

huonoina

^aitoina

asian

^{laita niin, että niitä}

on

hiukan liiaksikin.

Vilkas liite

wiimcisiuä

^hy-

lvinä

wuosina

^{on ollut}

omansa herättämään

^mitä

snurinta

kilpailua tälläkin alalla, niin että

nscoille asianomaisille

laimojen omistajille lilpailn _nykyään näyttäneeliiankin suurelta, kuinkuljetcttamicn tawa- rain ja matknstajain paljous on miihennyt, kuljet- tamien laimaiu luku

sitä

^mastaan

noussut.

^Mutta

— _..aika

_aikaakutakin,"

sauotaan.

^{Nytonmastaista}

kestäminen,muttakaiketiajat

Manhan

tapansa mukaan taas tulemat kääntymään parempaankin päin. Ai- nakin^on syytä luullaettä niin

suurella

^{järwclläkuin}

Päijänne on, ja jonka rantapitäjäillä ei ole

suurim-

paa

mcsikulkua tahi

rautatietä, joten niiden^tuotteet helposti _ja mukamasti

»voitaisiin

kuljettaa höyryn moimalla myömäpaikoille,

missä

^niillä

olisi

^edulli-

set hinnat säännöllisemmin

^ja

^marmcmmin saata-

mina

—

_että,

sanomme, tällaisella

^{järwellä laima-}

liilteellä

^on olema tärkeä tehtämänsä,joka hywiukin ou palkitsema maimat niille, jotka

sitä

harjoittamat.

Näihin ^saakka

^{onPäijänteen}laimaliikc mclkcenyksin-

omaisesti

tarkoittauut

sen

eteläistä ^{ja pohjaista} päätä.

Ia se

^miili

sille

^{micläkiu autaa koto jou-}

kon

suuremmat

^{tulot ja enemmän}

tchtämää

^kuin

läntiset

^ja

itäiset

^{rannikot,koska}pohjoisessapäässä ou Iymäskylän ^kaupunki

mäliltämässä

^laweiden

alojen tarpeiden tyydyttämistä.

Hiukkasen ^ehkä

saapi laimaliitc tällä Malilla

kohdatkoon

^awcttta-

man Kalkkisten kanawlmlin kautta

manrastumiscn lisää. ^Muttta

^{mastedcs on}

se ^hanltima

^ja

^hake-

ma

itselleeu

mahmiketta, tuloja ja tchtämää,

Päi-

jäuteeen

itäisellä

^ja

läntisellä

rannikolla, enemmän ja

huolellisemmin

^{luin mitä}

uäihin saakta

^{ou ta-}

pahtunut.

Mitä

enemmän karjanhoito uudempaan

tapaan pidcttyine

maitotaloutcneen.

maanmiljclys ynnä muut eliukeiuot näillä

seuduin kohoamat

^ja

edistymät,

sitä

enemmän tietysti ^laimaliikc saapi niiltä mietämää ^{ja tuotamaa.} Niiden

kohoaminen

taas riippuu tuotteiden helposta ^jamukamasta kau paksi

saamisen tilaisuudesta

^uiin

suuressa

^{määrässä,}

että ilman

sitä itse kohoamisesta

^ei

tahdo

^tulla

juuri

niitäkään. Tosin

esitelty rautatie,kun

se

^jos'

kus

saataneen

^aikaan,tuleeitäpuolella olemain ^ranta- pitäjästen liikettä^jotenkinmctämään laimoilta ^puo-

leensa. ^Mutta sittenkin

^{tulee laitti}

läntisen

^ran- nikon

kauwemmaksi

tarkoittama liite

kesä

^aikoma

jäämään yksiuomaisesti laimojen

mälitettämätsi.

Rautatien saaminen

^onmiclä tietymättömissäole-

niau tulewaisuuden,

tiesi

^kuinka

^kaukaisen, hallussa

ja

tehtäwänä.

^{Nykyisen ajau} liilkeeu tarpeita ja

waatimuksia

palwelemassa

suuremmassa määrässä

näillä seuduin

on yksinään laimat.

Tarkoituksensa

Kailenlaitzta Ihwaslhlästä.

Hiljaista on kaupungissamme ^nyt,

sen

^tietääen-

nestään

jokainen, jota jonkun

kesän

Iywäskylässä on^wiettänyt.

Eletään

hiljaisuudessa

,,niinkuin hiiret

jauhohinkalossa." Sananparsi

toki tänä

^märkänä

Päijänne

Perimitaiim ^{2 päiwä Elokuuta}

lt:o lil. 1878.

Nlosannetaan Weilin ^ja stlc>ös'inkirjakaupassa Iywäskylässä joka Tiistai ^ja

Per- ! Tilaushinnat:

koko wuodelta 4^m., kolmeneljännekseltä3^{m., puolelta}2^m.,neljän»

jantai-aamu,missä ^myöskinilmoituksia »vastaanotetaan10 p:stä pieneltäriwiltä.

—

_i

nekseltä ^lm.

— Postikonttoreissa:

koko wuodelta sm.<»4 p., kolmeneljann Toimittajat: K.Göös,»vastuunalainen toimittaja.

H.

^Hellssreu,

F.

Canth. ^{? 4m. 23} p., puolelta 2m.82p.. neljännekseltä1m.41p.

—

Yksityiset numerot10^p.

kesänä

^ei

sowi

^yhtä

wastaawaisesti

kaupunkimme elämää wertaamaan kuinkuiwempina

wuosiua.

^Z)ksi

hymä näillä liioilla

sateilla siis

^{ainakin on. Nyt}

ei

hiekka

^{ole pilwinä}

^kaduilla

pölynnyt, ja kimitet- tyjen katujen puute ei ole ^puutteelta tuntunutkaan.

Tromsö^21.Heinät, 2,30 j.p.p.

Wcga on ^nyt purjehtinut, warustettuna

kahdeksi wuodetsi

^{niin hywin tuin on ollut}

mahdollista.

Tulkoon

niille, jotka ^yritystä owat

harrastaneet

^ja

auttaneet, tnnniaa

uhrautsistansa! ^Kaikki

^mattueen

osanottajat

haluawat hartaasti

^puolestaan

tehdä

osansa ^sen saamuttamisetsi. He ^{lähettämät}

^lämpi-

mät jäähywäisterwcisensä.

Matkan tarkoitus on kulkea jäämeritse aina

Ve-

ringinsalmcen, tulla

sen lämitse

Tyyneen mereen ja

Intian

^{meren ja}

Suetsin

kanaman kautta totia.

Raippaluodolla,

Porin

^kaupungin lastaus-pai- kalla,

sanoo

^B.

^T.

^{nyt olewan jotenkin hiljaista.}

Ennen

siellä satamassa

^{oli 80—100 laiwaa, jotta}

tilwan kotiwat

saada ^lastia

^{pitkissä jonoissa alas}

putsatuista_tellen,

lanlku-roomista.

Nyt

siellä seisoo

^ujos-

ei täyttä tymmentätäänlaiwaa.

Paitsi

^puu-

tawaran kaupaksi saanti, joka

sitä

^{pahempi ei kii-}

ruhda

puulastautsien tekemistä, on ^syynähiljaisuu-

teen myöskin

se,

_{että jo}wiioettä wiikkoa lakkaamatta käymä pohjatuuli on

sinne

pyrkiwieu laiwojen tuloa wiiwyttänyt.

Ala alkeiskoulun Hämeenlinnassa

^on

senaati

päättänyt

lakkautettawakst tämän lukunmoden

^päät-

tyessä.

H. ^D.

Tuoreita silakoita

^myytiin

Porissa

^muutamina

päiwinä wiime kuun lopulla 70 ^pennillä nelikko, mikä on tamattoman helppo

hinta.

Wilja.lainain

anomuksia sunoo D. F.

^alkaman

tulla ^Wiipurin läänin

itäosista. Enimmäkseen

anotaan

siemenrukiita.

Ruiskuhilaita

^kertoo

H.

^{N olleen}

^Paraisten

pitäjäässä pellolla 26 p. wiime

kuussa.

Halla

^{on yöllä}

Heinät.

^{26päiwiiä wastaan}

Pirk- kalassa

^{turmellut perunan}

warsia

^ja

samana

^yönä

ollut Rauman tienoilla. Aamulla

^peitti

härmä

maan. ^Myöskin

Turussa

^peljätään

hallan

^turmel-

leen ^perunat ja ^{touwot, kertoo} S.

T.

Itsemurha. ^Tiistaina m.

k.16p.aamulla

lähti

talollinen Malatias

Mikon

^poika

Mattila lämi-

järmen kappelin Kauppilan kylästä

hemosella

^ta-

losta

kahden ^wirstan

matkalla olemalle niitylle.

Talon

muu mäki

lähti sinne

^{weneellä ja}

^{oli siellä}

jo ennen

isäntää. ^Wäki

puuhasi heinätyössä,mutta niitylle

tultuansa

^laski

isäntä hewosen

^{irti jameni}

itse

^latoon.

Parin

^tunnin

kuluttua mentiin häntä sinne

^{katsomaan, mutta} löydettiin hirttyneenä _roik-

kumassa wuoliais-orressa.

^{Wainaja oli tavat ajat}

ollut

raskasmielinen

^ja lienee

siis

^mielen

Miassa itsensä

lopettanut.

Runebergin Lyrilliset runoelmat, Eidyllit ja Epigrammit omat hiljakkoin tulleet painosta Eng- lannin kielellä. Englantilainen

aikakausi-lehti

^I!i6

niitä

ilmoittaessaan

^{ylistääRunebergin}

runoneroa, joka on täynnänuoruuden woimaa, _ollen

senlaisen

maan edustajana tuinSuomi, jossamuun

Manhan

^{Europan älytaudit} eiwät

wielä

ole wai-

waamassa.

^{Runeberg on}

lehden ^mielestä

^uuden

aikaisista

kirjailijoista

enimmän helleninen

^(muinais

kreikan

henkinen), jolla on muinainen kohtuus,puh- das kauneuden ^tunto, melkeen ankara taipumusaja-

tutsen

^ja

mertautsen

sopusoinnulle.

syyt

konkursseihin.

Eräs wirkamies '1'll? ^da», kruptoy court

wirastossa

Englannissa antoi

seuraa- 'Somttcitu.

Novelli.

km. ^(lmilic TcMlcyer.

Mukailemalla suomentanut sR>iijo.

Hämmästyneinä ympäröiwiitkaikki Annaa japiti- wät waan

hänestä

huolta, jonkatähden ci kukaan

huo-

mannut, kllillka

Wahti

syöksi ylös ja rajusti

haukkuen

ryntäsi ohrapellon syrjään;kuinka

se

^{kiljahti, kun joku}

sitä

^kepillään

siellä

^{hotaisi, ja taas} wielä raiwokkaam- min

haukkuen

^{juoksi aina} kauemmaksi,

siksi

^{kuin wii-}

meiu winkuen ja kolmella jalalla linkuttaen ^palasi ta-

kaisin. Ainoastaan Anua oli kesken kipujaau

sen

hoksannut, ja kimnistaan huolimatta

tunsi hän suuren

helpoitilkscn. »Nyt Tommi on pois," arweli hän, ja kun

hän

^näkionnettomuuteni,ymmärtää

hän

^myös-

kin, ett'en tänä iltana woi tulla. ^Hywä onkin niin."

Kärsiwälliseuä

^antoi

hän ^äitinsä

^ja

sisarensa useilla

lääkkeillä kokea

saada ^hänelle

liewitystä.

Hän

^oli

maltillinen ja tottelcwainen kuin lapsi, ^ja kun ^puoli-

sonsa/

^{joka tuskin}

liikahti hänen

^luotaan,

iltasella

^lau-

sui

^:

^Kaikkian

mielllummiu

tahtoisin sinut ^huomenna

wicdä mukanani takaisin," loi

hän

^suuret,

siniset

^sil-

mänsä

^wäsyueenä

häneen

^ja waslasi:

Ehkä olisikin

parasta."

Mitä

^minnnpitää kuulla,"wastusti äiti.

,Fllkää

tnlkokaan

semmoisilla

tuumilla! Onko

se

^{nyt laitaa,}

Arjö,

ensin

^tuot

waimosi

^{jalupaat, että}

hän saa

^olla

jonkun werran aikaa luonamme ^ja minä jo toiwoiu

saawani

^{oikein tutustua} tyttäreni-tyttäreen, janyt kun

hän

omasta waromnttomuudcstaan

sai

^{pienen kiwun,}

niin

tahtoisit heti

^wiedä

hänet Pois.

^{Siitäci tulemi-}

tään.

Wai

mitä arwelet ^sinä,Katri?

Emmehän

^ol-

lenkaan aio

semmoista kärsiä?"

Tautinen

^{loi älykkäät}

silmänsä toisesta

^awio-

pnolisostll

toiseen. ^En

^minä

sekaannu mihin-

slattoa wiime ^n:roon.)

Tuskin tietäen

mitähän

^{teki, oli Annalujastitart-}

tunut

miehensä

käsiwarteen, noudattaen waan jotakin

sisällistä

^{tunnetta, joka waati}

häntä

millä neuwolla

tahansa — "

keskeyttämääntätäwaarallista puhetta. Minä,

sammalsi

^hän, hajanaisesti

mieheensä

^{katsoen, ja}

tawoitellen

waiwaloisesti

^{jotakin sopiwaa}

sanaa,

pelk- ään, että Kati repii

waatteensa risuissa

^{tuolla. Tule}

tänne,Kati, ^tule,lapseni, äidin

luokse!"

Anna

^{pienen leikkiä,}

eihän siellä

^woi

hänelle

^mi-

tään tulla,"

lausui hänen

^{wilpitöinmiehensä, joka ei} woinut kyllin

itsekseen

^{ihmetellä, että}

hänen wainwnsa

noin elpyi

oleskellessaan omaistensa

^parissa.

^Hän kietoi käsiwartensa

^{ikäänkuin suojaten ja}

rauhoittaen

Annan wartalon ympäri, ja^kääntyen natoonsa, ^pit- kitti

hän:

^{Sinä, Katri, woit niin Paljon waikut-}

taa

isään. Koetahan

^{kuitenkin tauuuttaa}

häntä so-

wintoon ^{ja jos}

mahdollista saada

loppu näistä

har- millisista

riidoista. Minä puolestani ^en tiedä mi-

tään niin ^itämää, kuin olla epäsowussa naapuriensa kanssa, ja jos

siinä tilassa

olisin, myöntyisinmielet- läni maikka mihin, ellei

se

^{waankunniaani loukkaisi,}

ennenkuinpitkittäisin joutawia riitoja."

Katri, joka aina

tawattomasti

^{tiiwastui, kun tä^}

hän

^arkaan

kohtaan

koskettiin, maikka

hän

^muutenoli

tywen ja hiljainen luonnoltaan,alkoi Mjölle

selittää

Kauhistuneella

mielellä odotti

hän

^{joka silmänrä-}

päys

hirwittäwää

^tapausta ja hämmästyneet

silmänsä oiwalsiwat

^{wielä lisäksi, kuinka}

hänen

weljensä. jota tämä keskustelu

nähtäwästi

^waiwasi,

nonsi

^ja

läheni Pikku

^Katia.

ajatuksiaan

asiassa.

^{Anna oli}

^wähällä

^{mennä tainnok-}

siin. Hän

^{muisti ja}

^tnnsi

^hywin

entisen

^armastct-

tnnsa

waromattoman rohkeuden, ja olimyöskin wa- knutettn, että

hän

^{yhä ole} läheisyydessä ja kuuli jok'- ainoan

sanan.

Sinä olei

semmoinen

^pikkuinen

tuhma

^tyttö"

sa-

noi hän,

kun

^{et wielä}

osaa

^palloakaan

heittää.

Katso

^{tänne, minä näytän sinulle,kuinka}

se

^käy."

Hän

otti

Pallon

^tytönkädestä, ja alkoi

sitä

^{wiskellä ylös} ilmaan ja taas tawoitella

sitä

alas pudotessa. Aina korkeammalle ja korkeammalle

kohosi

^{pallo ja Kati}

hyppi ja kirkui ^{ilosta, kunnes} wiimein

Pallo ^lensi

^si-

wulle ja ^putosi keskelle ohrapeltoa. Samassa tuoki-

ossa

^Anna

^kawahti

^ylösistumiltaan.

Wille!" huusi hän

^ja ääni tuli kimakkana ja

hä- täisenä hänen

kurkustaan. Sinä

saat sen

^{lapsen ai-}

wan

milliksi.

^{Tulkaa tänne, Kati}

saa ^kahwia

^jaminä

kaadan

sinulle

^myös."

Anna otti

samassa

^{raskaan pannun käteensä,}

mutta kun

hän wärisi

^{ja oli hätäinen,}

luiskahti

^pan-

nunsanka ^hänen

^{kädestään ja} ennenkuinkukaan ennätti awuksi, walui kuuma

kahwi hänen wasemman kätensä

^yli,

jossa

hän

parastaikaakuppiparia piteli. Kirkaisten

säi-

kähdyksestä ja kiwun tuskasta olin

hän

warmaankin pu- dottanut koko ^Pannun, ellei äiti

heti olisi

^tarttunut

sii- hen

kiinni ^{samalla, kun}

Heikkinen ^tukesi

^horjuwata

waimoaan.

Maatilanlauppa. Vääksynitiperintösäteri

Kan-

gasalan pitäjässä ynnä

siihen

kuulumat tilastot myytiin

tämän kuun

^23p.,

luutnantti Faworin

^wai-

najan tuolinpesänpuolesta.

Ne

ostimaatilanhaltija

I. ^Eklund

240000 markan

hinnasta. Herra

^Ek-

lund

on

Erkkilän

^ent. omistaja, jolta joku

wuosi sitten

^Kyttälän esikaupunki Tampereella

lunastettiin.

S.

3.

Kowa halla

^täwi

Porin

^{tienoilla yöllä25—26}

päiwäin wälillä

Heinät.,

joka

tumminti niillä

^pai- koilla on wahingoittanut perunanwarsia.

Maalai-

set, jotta

aitaisin

^oliwatliikkeellä, wakuuttawat, että

wesi

^oli

astioissa

^{ulkona jäässä.}

Paikka

^paikoinon

halla ehkä

»vahingoittanut suwilaihoja. (Satat.)

Wesilauhua. Heinäkuun

^{28 p. puri tuntema-}

ton koira 3

henkeä

^<yhtii

Nurmeksessa

^ja

kahta

Kinterissä).

Luullaan

koiralla, joka

sittemmin

^ta-

pettiin, olleen

wesitauhua.

Koira.raiwoa. Raimoisa

^{toira on}

H. ^3:n

^mu-

taan 23 p. heinät, tawattu Lappeenrannassa, jossa

se ^maalta

tulleena oli

saanut

^purta

useita

^koiria,

maan

jotka, niinkuin

itse

^{purijakin, tapettiin.}

Kenraali

Grant, Amerikan yhdyswaltaw mui- nainenpresidentti,on puolisoneen 28p.

Heinäkuussa,

matkustaessaan Tukholmista Pietariin

^käynyt

^Tu-

russa. Turkulaiset

^ottimat

heidät wilttaillahurraa- huudoilla

^{ja muilla}

kunnioituksen osoituksilla was-

taan ja tuljettimat näitä

korkeita wieraita

Maunuilla

Turun

^kaupungin

nähtämiä katsomassa sekä ^Ruis- salossa.

Kaikkien rannalla olewain laiwain liput olimat koko ^päimänmicrasten

kunniaksi kohotettuina.

Vierasten lähteissä suuri waen

^paljous

taasen

^raik-

kailla

hurraa-huudoilla

^{jättiwät hywästi ja}

^Fieh-

telberg'in kappeli kauniin Samppalinnan pamiljon- gissa

soitti amerikalaista kansalaulua.

Kalemalaa kääntää

^englannin

lielelle

^täydelli-

sesti

^professori

^Wisconsin

yliopistossa Amerikan Mdysmalloissa

R.

^B.

Andersson

^{ja on}

hän sitä

warten

hankkinut

^täältä kirjallisuutta.

Undet

hourunhoitolaitokset. Hbl.

^{kertoo että}

m.

t. ylitirehtöri,tod.

waltioneuwos F. ^{v. Wille-}

brand

^on

ensimmäisen arkitehtin Vileniuksen kanssa

matkalla

malitsemassa

^{paikkoja niille}

uusille ^hourun-

hoito-laitoksille, jotta pannaan toimeenWiipurissa,

Turussa, Vaasassa,

Oulussa, Kuopiossa ja

Mikke- lissä.

Almanakka wuodelle 187

Uon ilmestynyt enti-

sen näköisenä

^{ja 20 pennin}

hintaisena.

^Loppukir-

jsituksena on

siinä:

^{Selitys siitä, jota almanakka}

taimaankappaleista

mainitsee"

^jaLapsen

^hoidosta

sen ensimmäisinä ikälvuosina"

^{ja lopuksi Ote}

Keis.

Maj. arm. karttapaperiasetuksesta

Suomessa. ^An-

nettu 20 p:nä

Toukokuuta

^1878,"

sekä

^myösmuu-

tamia pykäliä metsästys-asetuksesta. (N. S.)

Puumalasta ^kerrotaan

^U.S.relle että

siellä hei-

nät. 22p. illalla noin t:lo⁷ aitana tulti

halti Puu- malan-salmen

^{niin mäkemä} tuuliaispää että

mesi

meni yhtenä tuiskuna, ja

mihdoin

^tuin

^nousi

^maalle

nahkuri Kohosen

^kartanoa kohden, niin _{nosti pää-}

rakennuksesta wahwan

katon kaikkine perustuksilleen ilmaan, jota

siellä mahan

^aitaa

teituteltuaan

jätti kumminkin kynsistään pellolle,

maan

^ylöspäin.Seu- raamana päimänä puolenpäimän aitana

satoi

^noin

ison herneen kokoisia

jäitä jotenkin rankasti, maan ei mitään

sanottamaa mahinkoa

^tehnyt

—

tummin- kaan kirkonkylässä.

Karhunjahti.

H F:lle

kirjoitetaan: Sunnuntaina 14 p.

heiuäk.

^pidettiin

Wchkalahden

^pitäjässä

^Dn-

kamaan kylän

tiluksilla,

jossa

karhut

^tänä

kesänä

omat raadelleet karjaa, ^yleinen petojen ajo

sillä seurauksella,

että

kaksi tävsitaswuista karhua

^joutui

kierrokseen. ^Toinen

^niistä,

suuri ^koiras,

^syöksimerk-

koihin

^ja

^siellä sen ^miehet

^oiteen

^manhaan

^tapaan

keihäillä surmasiwat;

toinen ryntäsimetsästäjä-ket- jua

kohden

^ja

^onnistui

^päästä

^lämitse, sillä miehet

mäistyimät, mutta wäittäwät kuitenkin ^ampumalla

haamoittaneensa sitäkin ^karhua.

Pitliä oltia. Kristiinan

pitäjäässä on tawattu ruisolkia 4kyynärän ja 1korttelin pituista.

Keu-

ruun pappilan pellossa on ^myös tawattu 4 kyyn.

3 tuuman pitkiä oltia.

Liite

Saimaan

tanakalla. W. Tn mukaan

^on Saimaan kanawaa purjehdus-ajan _alusta 1 ^p:ään

heinäkuuta

kulkenut 458 ^alaspäin ja 493 ylöspäin

menewiiä

laiwaa, jonka

ohessa ^tokkaan

^{on otettu}

24.

Tulo

koto tälta ajalta

nousee

Sm. 221,123:

05: niistä on rästinä

olemia

arentirahojaSm. 758,

alasmenemistä

Sm. 191,265: 43, ylosmenewistä Sm. 26,628: 62,

sekä

tokkaan otetuistaSm. 2,471.

Nunoseppä.

Eräässä

lähetyksessä

Ilmariseen

kerrotaan Uukunicmen pitäjäässä oleman noin 60

muotisen

^{runoscpäu, joka on paljon scpitellytpilkka-}

ja ima^ruroja paikkakuntansa

seikoista

^{ja tapahtu^}

misla.

osaa

^tirjottao,

Hällen nimensä

^{maan ontekee}Jaakko Erilainen.

runonsa ^mmstossaan Hän

^ei

»valmiiksi

^ja

siellä

^{ne säilyttää.}

Wanhaa

^runo-

mittaa

miliclcc hän ihan

^oikein, maikka ci mitä takaan rnnonSoppia ole lukcnllt.

Nordenskiöldin

jäamerimatla on alkanutVega laiwalla

Tromsösta

²¹

v. Heinäkuussa.

^Siltäpäi-

wältä on

Ruotsalaisessa

^G.

H. ^T:ssä

^julkaistu

näin kuuluma lennätin

sanoma:

Tom^mi.

kin

sentään.

Mikko,

siinä

^on.

Tommi.

Ouva waan

30:nncssä numerossakin

tänä »vuonna. Siinä Päijännettä iwatessaan, _kun

se

^on »värikkäästi kuwaillut uutta naislväcn»vaate- partta ker

Mikko. Pidätäppäs puhettas, Tommi.

Ei' hau

^Päijänne ole koskaan kumaillut mitäkään nais

»väen ^partta.

Nimimertti

^Teppo terran kirjees-

sään siitä

kertoi. Jos

..Hämäläinen"

^{ei tiedä,niin-}

kuin muut

lehdet

^{olvat tchueet, jotka lästii}

asiasta

olvat kertoneet, croittaa muita, jolta jossakin

leh dcssä ^nimensä

^eli

nimimerkkiusä

kirjoitutseeusaliit- tälvät,

itse lehdestä

^ja

sen

toimituksesla,

niin

^on

sen

^nerohylyin

hämäränälöistä laadultansa.

Tommi.

Niin no! olkoonpa ^nyt

siinä »vähän

erehtynytkin:

onhan sitä nerokkaissakin hiukan se-

kawuutta.

Mutta hienoa

älyllisyyttäeli ^oikcil,(ko-

ettaakseni lehden

^tapaan

hiukan

^{minäkin) ä'6Bprit}

lrancai^ tulee

siinä

kirjoituksessa ilmi. ^Siinäpä

»vasta

ilmoitakse

syntyperäinen,rikas neron lahja

kauniissa

yhdistyksessä lawcan kirjallisen tiedon kanssa, joka tekee

..Hämäläiselle" mahdolliseksi

^keika-

hutclla

^{muutamilla hypyillä maan} Ranskan ny- kyisten muotien ja Sokratcn oppilaan

Antisthencn

»välillä. Ia ^puheenwäliin

sitte

^{höysteeksiRanskaa!}

Hinkan

^»vaan

^kuhunkin

^arkaan

kohtaan

satutellen, niinkuin

suurilla neroilla usein

^ontapana,

se

^saapi

lukijau pään

waihtelewia

ajatuksia täyteen. Muis- tanpa ulkoa, kuinka

se

laskettelee waan.

Ia

^Iymästylä

saa

kulvcrnörin!!!"

Mikko.

Mitä

niillä

sanoilla

^{on naisten »vaa-} teparsien

kanssa ^tekemistä?

Tommi. No anna nyt tertoani

katkaisematta:

Ia

Iywäskylään määrätään ^kultainspehtoöri ja

hovia

inspchtööri,

sillä

^{kultaa ja} hopiata tulee tä-

män uuden

keinollisuuden

^kautta

maahamme

ⁿⁱⁱⁿ

paljon että

insvelitöörit

tarwitaan."

..Ia

Kesti Suomeen

lähetetään

^{maito-ja Hunaja-}

wan lausunnon komitealle,

jonka piti

tuttia

maimais-

hoitoa:

..Niistä

^7V

konkurssista,

joita olen täytellyt, ei ole ^yksikään ollut huonojen aitojen»vaikuttama. 14

henkilöä

^teki

konkurssin sentähden

^että olimat olleet asioissa, joita eimät ollenkaanymmärtäneet ;3

hen-

kilöä sentähden

^ettei

heillä

ollut oikeatakirjanpitoa ; 10 oli ryhtynyt

asioihin

laweammalta kuin^pääoma sieti, 49 oli kuluttanut

enemmän

kuin olimat an- sainneet, maikka

liikkeensä

^{oli ollut}

sangen

moittoa antama."

Toinen

^antaa

seuraaman

selityksen: Olen

käsi-

tellyt52 konkurssi-tapausta. Niistä ei^yksikäänkuulu ..huonojen aikain" luokkaan. 32:een oli syynä jär- jettömät

tuhlaukset;

5

samasta

syystä yhteydessä muiden

konkurssien kanssa

^;15 johtui tyhmistä yri-

tyksistä,niiden joukossa oliräätäli,jokarupesi lai- Manrakentajatsi ja rmvintolan isäntä, joka ottiura- kalla

hankkiakseen

kaupungille mettä."

52

—

_{57 pykälät}

sclittälvät

europalaisenTonawa toimikunnan töilä. Laiwakulku on

Tonawalla

wa- paa. Kaikki

linnoitukset

Rautaportista Tonalva»

suulle

^jaotetaan

maahan

^eitä

uusia saa

^rakentaa.

Solalailvoja ei

saa

^yhtään kulkea Rautaportista

Galatsiin

^{asti, paitsi pölisi- ja} tulli-laiwoja. To nawa-toilnikuula pitää

huolla

^kaikesta,mitä toStce yhteisiä ja yksityisiä

oikeuksia. Itäwalta

^Unkari

tarkastaa töitä,jotka ^poistawat lai»vakulun eSteitä Rautaportin ja putouksien

»vaiheilla.

58-60 pykälätmääräälvät,mitä Turkkiluowut- taa Wcnäjälle

Aasiassa.

^KarS,

Aroahan

^jaBatum

ympärislöineusä jäälvät Venäjälle, wiimcmaiulttu

»vapaana, pääasiallisesti lanppasatamana.

Aladsa-

kurdin

laakso

ja Bajatsct jääirät

Turkille

^mastoin San

Stcfanon

^{19 pytal. määräystä;}

Portli

^luo-

»vuttaa

Persialle ^Koturiu

kaupungin ja »naa alan.

61 pykälä:

Portti suostuu

»viipymätlä tekemään parannuksia

Armenialaisten asumissa maakunnissa.

62 pyk.: Kosta

Portti

^on luwannut kannattaa

us-

konnon ^»vapaudcu peri-aatctta, _pitäwät »vallat

siitä

»vaaria. Ei

missään osassa

ottomanicn »valtakun- taa

saa

^uskonnon

erilaisuus

^{cölääpääsemästä kan-}

sallisiin

^ja

»valtiollisiin oikeuksiin

^ja

»virtoihin.

^Us-

konnolta

saa

^{joka mies olla} todistajana

oikeudessa.

Kaikkien

kansallisuuksien

hengellisten, pyhissä mat- knstajain ja munkkien oikeudet ^pidetään pyhinä.

Ranskan

entiset

^{oikeudet pyhiiu paikkoihinpysywät}

woimassa. Julkinen

^{snojelus »valtojen}

»valliollisille

ja

konsulilvirkumichille.

^{63 pyt.:}

Parisin

^{liitto 30}

p.

maalisk.

1856 ja Lontoon 13 p. maalisk. 1871 pysylvät

»voimassa niissä

^kohdin,

missä

^tämäliitto

ci niitä ^muuta. 64 pyt.:

Tämä

liitto

wahwiste-

taan ja

wahwistus »vaihdetaan Bcrlinissä

^{3 »vii-}

kossa

tai pikaisemmin. Annettu

Bcrlinissä

^{13 p.}

heinät.

^1878.

Tuntuma

^peliwelta. ..Rustij Mir" julkaisee

Hu.

hun, joka tietää kertoaerään korteasukuisen,

wuoden

ajan

naimisessa

^olleen

rouwan Pietarissa

^kadotta-

neenpelissä

suuremman summan ^rahaa.

^{Mies, eräs}

rikas asioitsija.oli ^{joku päimä}ennenmuuttanut

use-

oita anvopapereita

rahaksi

^{ja pannutne}

^lukun

^taka

piironkiinsa.

Kun hänen ^eräänä

^{päiwänii piti mak-}

saa

^{3t)W 40W ruplaa ja}

_aukaisi

piironkinsa,

huo- masi hän

hämmästyksekseen

rahat

olemankin poikessa.

Nouma

ei ollut kotona.

Jonkun hetken

^kuluttua

saa

hän

^{kaupungin portilla kirjeen, jossa tämä tunnus-}

taa jonkun kuukauden ajan

antauneensa

^pelihimon

maltaan,

ottaneensa

^{piironginpäältäamaimen,}

sillä

amanncensa

^{piirongin ja}

_ottaneensa siellä

^säilytetyt

rahat. Mutta

^{onni uli}

silloinkin

ollut mastainen ja

rahat

^{olimat pelissä menneet.}

Huhu

^{kertoo tap-}

pion tekemän noin 50,000 ruplaa.

Wanha ^teateri. Muinaisen

^{Pompejin kaupun-}

gin tcatcri, ^joka

Vcsulvion

tulilvuoren puhjetessa w. 79 j. K.

s. haudattiin tuhan

^{alle, on taas,}

sit-

tcnkun

kaiwotset

^omat

sen

peitteestään tuouect ilmi,

awattu

tarkoitukseensa

käytcltä»väksi.

Illnoituksen

alkaa teaterin johtaja

seuraawilla

ilostclelviNa

sa

noilla: 1800 wuoden ^ajanjakson kuluttua awataan täkäläinen tcateri ^{jälleen ja}tulee

siinä annettawalsi

..Rykimentin tytär,"

Don iz

^ettin kirjoittama.

Pyydän

saada

^{nauttia yleisönpuolelta yhtäläistä}

suosiota

kuin edellä käwijäni Uarou» <)vintuB

Nartiu»,

^ja woin wakuuttaa kokcwani aina

osoit

laa samoja

harlvinaisia omaisnuksia

^{kuin minun}

cdelläkälvijäni.

Berlinin

sowintotirja

23—24 ^pykälät kostcwat kreikkalaistakysymystä.

Portti

^on mclwollincn

saattamaan

»voimaan Kree»

tan

saarella

1869 »vuoden

säännöt. Samallaisia

maanolojcn parannusta koske»via sääntöjä pitää

Portin asettaman muissakin

europalaisen

Turkin maakuunissa. Jos

^ei

Portti

^jaKreikka

sowi

^kes-

kcnänsä ^Kreikan

^rajoista, ruvccwal nniul »vallat

»välittäjiksi.

25pykälä koskee

Itäwallan

bosnialaista ja

herlsc-

gowinalaista »valloitusta.

26

—

33 ^pykälät

sisältämät

Montenegron

asioista.

Montenegro eroaa Turkista. Montenegrossa _ci tule ^{nolon ja}

uskontunnustuksen ^erilaisuus esteeksi

»virloihiu,

»valtiollisiin

^toimiin ja kunniasijoihin ynnä yhteiskunnallisien

oikeuksien nauttimiseen

^pää-

semiselle.

Montenegron rajat on tyystin määrätty,

sen

alaa laajennettu ja

se

^{ulottuu nyt} Adrian^me- reen asti

sekä saa

^Anliwarin

^sataman

^{ja rannikon}

Bojana wirtaan asti, Alltiwariin ei

saa

^tulla

so-

talaiwoja. Bojanalla on

sillä

wapaa laiwakultu.

Montenegro ci

saa

^pitää solalaiwoja eikä ^sotalip- pua. Monlcncegroon tulee

Dalmatian

merilait.

Koska

Montenegro ottaa

osan Turkin

^{walliowel^}

taa rajojensa laajcnnnutscu tähden,

suostuwat sen

määräämisestä

^{maltainedustajat}Konstantinopolissa.

34—42 pykälät

sisältämät

^{Senvian olojen ja}

rajojen määräykset. Senvian ^ero Turtista,

us-

konnon »vapaus niinkuin Montenegrossa. Kunnes

uusia suostumuksia

tehdään, pysywät Scrwiau ny- kyiset kauppaliitot, yksityiset ctu-oikeudct ^ja laki-

asiat

^{muiden maltain}

kanssa woimassa.

^Serwian

läwitse

kullewista tawaroista ci

saa

^{ottaa tullia.}

Kiinteää omaisuutta saawat

^maasta poissa olcwat

mahomcltilaisct

^pitää

samalla ehdolla

^tuinBulga-

riassa. ^Turkkilais serwialainen

komitea tekee 3

wuodcssa selwän

^tilin

^Turkin

^ja Serwian»välillä.

Scrwiau ja

Turkin

sotajoukkojen

vitaa

^{15päiwässä} menemän pois toinen

toisensa

alueelta. Serwia otlaa

osan Tnrkin waltiowelasta uusien

^maa-alo-

jcnsa

»vuoksi

^ja

siitä

^{määräämät}

samoin suuriwal«

tain

^edustajat Kostantmopoliösa.

43—51 pykälät määräämät Numanian

ruhtinas-

kunnan

itsenäiseksi ^waltiofsi.

^{Uskonnon wapaus}

niinkuin

Scrwiassakin. Ruhtinaskunta

^luowuttaa

Parisin liitossa

^{1856 Wcnäjältö}

saamansa ^Bcssa-

rabian Weuäjän kcijarille

Pruth

^wirran

laaksoa

^ja

Tonawan

Kiliä nimistäpuuhaaraa_myöten.Rumänia

saa saaret

^Tonawan suuseudulta,

Kärmc-saarct

^ja

Mustan-mercn puoleisen

Dobrudsan.

^NajanBulga-

riaa wastaan määrää

itse

paikalla curopalaincn toi- mikunta.

Kummankin

»valtakunnan

alammaisct

^naut-

timat

toistensa waltakunnassa

^{niitä oikeuksia, jotta}

on taattu muidenkin ^europalaisten maltain ala- maisille; lama määräys koskee muidenkin tässä lii»

tossa

mainittujen ja

Turkista

eronneitten

osien

^kes-

kinäistä waliä

Turkkiin. Sisätullia

^ci

saa

^ottaa

Nnmanian

läwitse

menemistä tawaroista.

kään," kuului sitten mastans.

..Heidän

^{tuleesiitä kes-}

kenään sopia."

Ia

sen he

^tctimättiu

^tahi

^oikeammin,

^he

^eimät

enää mitään puhuueet ^anasta. Se jäi

rutisette

^kan-

nalle,_mutta kun

Heikkinen seuraamana

^{aamuna jäähy-}

mäisiksi

syleili maimoaan,

kuiskasi hän

^{tämänkonnaan:}

Kyllä minä

kohdakkoin

^{tulen takaisin sinna}

katso-

maan."

Talonpoika ei ole arkaluoutoiucn, ja

Peltola

^puo-

lestaan ci tuntenut

mahaakaan

^taipumusta joutamalli-

scen

^tunteiden

haametsimiseen. Hänen ^isällinen

^helley-

tcusä

^{olin täydesti} tyytynyt, kun maan parin kuukau- deu päästä

olisi

^{aina päimäu tai}

Parin saanut seu-

rustella

naimisessa

^{oleman tyttärensä}

kanssa.

Mutta kun tämä nyt kerran mieli olla pitemmänkin aikaa, ja sitä marten oli tullut, _ei

sekään häntä

^{mastaanollut.}

Päinmastoin

^oli

se _hänestä

hupaistakiu

saada

^taas

monesta aikaa

itseään

mastapäätä, pöydäu

toisella

puolen

nähdä

^nuoremman tyttärensä miellyttämätkas- mot,

sillä ehdolla

^{tietysti, että nämät}

olisimat

iloi-

sat

^{niinkuin emienkin;}

hän

^kiikutteli tyttärensä-tytärtä polmillaan ja oli

sisällisesti

makuutettu ^siitä, ett'ei

tässä maailmassa

^parempaa

isää

^eikä

isoisää

^ollut

kuin

hän.

^{Se uuta}

hänen

^mämynsä

heti

^tulinaan

o!i

hänelle kahdateskcn

^puhuuut Annansynkkämielisyy- destä ja koti-ikämästä, oli

hänen

mielestään maan joutamia. Hänen,

Peltolan isännän

^{tytär, josta}niin

hywä

huoli

^{oli Pidetty ja jonka}

^{läksiäisiä}

ja myötäjäi-

siä

^{koto kylä oli}

kadehtinut, hänkö

^nyt synkkämielinen

(latk.)

olin? Hulluutta!

Semmoisia moi maan

Heikkinen

ajatella scntähdeu, että luki liian paljon kirjoja ja oli niistä

saanut

^{liian paljon} kaikenmoista oppia ^ja

tvh-

jänpäiwäisiä ^tietoja päähänsä. Tulkoonpa maan ty- tär

hänelle ^scmmmsia

^puhumaan! Mutta sitä ci

hän

tehnytkään.

Tosin

^täytyi

Peltolan

^jo

seuraamana

^päi-

mänä

itselleen

myöntää, että Anua näytti kalmealta ja kärsimättä; mutta

sen

waikuttimat ne kirnut, joita

hau

^yhä

tuusi

^poltetussa

kädessään

^;

cht'ci hän olisikaan

näyttänyt niin kärsimättä, _ellei

kätensä olisi kääreissä

ollut, sillä

—

muutamau päimän kuluttua alkoimat

ruusut

taaskin mertallcen aiua enemmän kullltaa

hä-

nen poskillaan. Täällä ei kukaan

häneltä

^waatiuut

muuta, kuin mitä

hän

^{moi antaa.}

Hau

^{istui taas-}

kin, niinkuin ennen tyttönä ollessaan, Katrin rulla- tuolin

ääressä

^ja

katseli

^kuinka

sicmästi

^{hänenhienot,}

kuuleat

sormensa liiknttelimat

sukkapuikkoja ja kuinka

sukankudin

kasmamistaan kasmoi

hänen

uutterissa,_lai-

hoissa käsissään.

^{Ia mäliiu taas}

soitti

Katrikanteletta ja

he

^{yhdessä lauloimat Kukkuu,} kukkuu,"

Hontain

keskellä," ..Sydämestäni rakastan" ja monta muuta lapsuudesta

saakka

^{tunnettua ja} rakastettua laulua.

Vieraita, -

manhoja, hymiä tuttuja kämi

heitä ^sillä

miiliu

usein tcrmehtimässä

ja kyselimät Annalta kuu-

lumisia

naapuri-pitäjästä ja

hänen

omista oloistaan

uudessa

^{kodissa, ja suloiset,}

hurmaamat

unelmat kutoi- mat

kultasäiteistä kimalteleman merhon

^{kaiken yli.}

Kaikenlaista.

Äläpäs niinkään! onpa

siinä

^muuta-

No annappas kuulua, mitä nerokasta

Tommi.

^En

tosin

^tunne

Hämeenlinnaa,

mutta

mahtaa se

olla erittäin

uusimuotinen

^jauudenajan

tapainen taupnnti, kun

sillä

^{onniinmuotiapuolus-}

tama janerokasäänenkannattajakuin

Hämäläinen."

Mikko.

..Hämäläineu"

^{nerokas äänen} kannattaja!

— Ilmoitutsillaanhan se cnimmätsi osaa

^on

Hä-

meenlinnan

seudun

^äänen kannattajana.