yhteensovittaminen” vaelluskalakantojen hoidon ”Vesivoiman tuottamisen ja Kehittämisyhteistyötehtävä:

Kehittämisyhteistyötehtävä:

”Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon

yhteensovittaminen”

Alustajana J.Erkinaro

• Istutuspaikka ja –aika

• Kasvatusmenetelmät

• Vaelluskäyttäytyminen

• Turbiini- ja patoallastappiot

• Nousukalojen sijoittuminen alakanavissa

• Kalateiden toimivuus

Eloonjäänti merivaelluksella KUTU

MÄDIN KEHITYS

JOKIPOIKAS- VAIHE

SMOLTTIEN VAELLUS

MERI- VAELLUS KUTU-

VAELLUS

VIIME VUOSIEN TUTKIMUSTEEMOJA

RAKENNETTUJEN JOKIEN VAELLUSKALOJEN HOITO

Rahoittajat:

Energiateollisuus ry, MMM, Fortum Oy SLL:n ekoenergiarahasto, PVO-Vesivoima Oy Kemijoki Oy, EKTR, EAKR, alueen kunnat

0 500 1000 1500 2000 2500

1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49

K u tu ev ien lo h ien mä är ä

Vuodet

Kalastuksen säätely + mätiunien eloonjäänti + smolttikuolevuus Kalastuksen säätely + mätimunien eloonjäänti

Kalastuksen säätely Nykytila

Iijoen ja Kemijoen skenaariot

Joki, 1-5 patoa

• Kymijoen ”kalastuksensäätelyskenaarion” mukaiset oletukset, lisänä patokohtaiset kuolevuudet nousukaloille ja vaelluspoikasille

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000

1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49

Kutualueille pääsevien lohien määrä (kpl)

Aika toimenpiteiden aloittamisesta (vuosia)

Ei patoja Yksi pato Kaksi patoa Kolme patoa Neljä patoa Viisi patoa

Hankeidea:

Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalojen palauttamisen yhteensovittaminen

Aiempi tutkimustieto

Uudet tutkimukset – Kymijoki, Oulujoki, Iijoki, Kemijoki

• Vaellustutkimukset

• Veden käytön tekniset ratkaisut ja näiden taloudellisten vaikutusten arviointi

Yhteistyökumppanit ja rahoitus:

• MMM, ELY-keskukset, Energiateollisuus ry, PVO, Fortum, Oulun Energia ..muut voimayhtiöt?

• Mahdollista lisärahoitusta: EAKR, muut EU-kanavat, RKTL..?

• Yhteistyökumppanit mukana suunnittelussa, toteutuksessa ja soveltamisessa

Operatiivinen malli voimalaitosten käytön ja kalojen vaeltamisen yhteensovittamiseksi

• Näkökulmat: voimantuottamisen vuosikello, kalojen vaellusrytmi

• Kalatien käyttöaika, turbiinien käyttö, lisävesitys + pulssit, kalojen ohjaus

• Teknis-taloudellinen tarkastelu, vaihtoehtojen kustannusvaikutukset

Vesivoiman tuottamisen ja kalojen vaeltamisen yhteensovittaminen

 Uutta osaamista

 Kilpailuetua ekologisella ja tehokkaalla energiantuotannolla

 Ekoinnovaatiot kannattaviksi tuotteiksi kv- markkinoille

 Bisneksestä vihreää, vihreästä bisnestä

 … ?

Aihioita hankeideoiksi

 Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen palauttamisen yhteensovittaminen

– Voimantuottamisen rytmitys (vuosikello, lyhytaikaissäätely, vrk- rytmi), kalojen vaellusrytmi

– Teknis-taloudellis-biologinen tarkastelu, vaihtoehtojen kustannusvaikutukset

 Alasvaelluksen edellytysten parantaminen – Ohjausrakenteet:





– Vaelluspoikasten merkintäkokeet

– Tiivis yhteistyö etenkin ruåtsalaisten kanssa

 Muita?

Keskustelussa nostettuja ideoita

• Isohaara: voimalaitosten käytön mahdollisuudet kalateiden toimivuuden parantamiseksi - PVO ym. aloittaa 2013

– Telemetria, voimantuotannon vaihtelu, suunnitelma tekeillä

– Paineanturit telemetriamerkeissä -> kalapaikannukseen syvyystieto mallinnuksen tueksi

• Lisävesitys? Ei kokemusta Suomessa (Oulujoki 2012 meni pieleen)

– Yhteensovittaminen voimantuoton vrk-rytmin kanssa?

• Pulssitus juoksutuksissa

– Kymijoen Koivukoski

• Istutusten siirtäminen osin jokialueelle: päälukua alasvaellukseen, vaellustappioiden arviointi

• Smolttivaelluskoe: Ounasjoki-Kemijoki ja Muoniojoki-Tornionjoki rinnakkain.

– Sama etäisyys merestä, samanaikaiset merkinnät ja istutukset -> rinnakkainen kontrolloitu koe – todellisten voimala-patoallas -kuolevuuksien aiempaa parempi arviointi

• Alasvaellusreitin yleissuunnittelu Iijoella

– Rakenteita, kokemuksia naapurimaista, kaksisuuntainen kalatie…??

• Elinympäristön valinta, mallinnus, onko vielä tietoaukkoja?

– Esim syvät habitaatit: Kymijoki!? ..muutkin suuret joet