• Ei tuloksia

Suomen kielen opetusta ruotsinkielisille Helsingin seudun yliopistoissa ja korkeakouluissa näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Suomen kielen opetusta ruotsinkielisille Helsingin seudun yliopistoissa ja korkeakouluissa näkymä"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

263

Katsaukset

uomalaisissa yliopistoissa ja korkeakouluissa enemmistö opiskelijoista on suomenkielisiä. Vaikka yliopistot tarjoavat opetusta myös ruotsinkielisille, ope- tus rajoittuu usein vain oman alan oppiaineiden opetukseen. Sen sijaan ruotsin- kielisille tarkoitettuun vieraiden kielten opetukseen on yliopistoissa kiinnitetty varsin vähän huomiota. Varsinkin suomen kielen opetus on pitkään ollut riittämätöntä opiskelijoiden tarpeisiin nähden. Monet yliopistot tarjoavat enemmän suomen opetusta ulkomaalaisille kuin ruotsinkielisille. Nämä suomen kielen kurssit eivät kuitenkaan ruotsinkielisille so- vellu.

Opetuksen vähäisyyteen on varmasti ollut monia syitä. Monet ajattelevat, että ruotsin- kielinen yliopisto-opiskelija osaa ilman muuta varsin hyvin suomea. Toisaalta taas ruotsin- kielisiä opiskelijoita on valtaosaltaan suomenkielisissä yliopistoissa melko vähän, joten opetuksen järjestäminen ei ole välttämättä helppoa. Tilannetta ei helpota myöskään se, että pätevistä opettajista on pulaa.

Paras tilanne suomen opetuksen järjestämisen ja siten myös sen saatavuuden kannalta on ruotsinkielisissä yliopistoissa ja korkeakouluissa. Åbo Akademi tarjoaa paljon suomen

Suomen kielen opetusta ruotsinkielisille

Helsingin seudun yliopistoissa ja korkeakouluissa

ULLA MALINEN

PEIJA-RIIKKA PIIPARINEN-RINTALUOMA

virittäjä 2/2004

(2)

264

opetusta, ja myös Svenska handelshögskolan järjestää opiskelijoilleen lukuisia suomen kielen kursseja. Helsingin yliopistossa parhaassa asemassa lienevät Svenska social- och kommunalhögskolanin opiskelijat, joilla on oma suomen kielen opettaja ja monta pakol- lista suomen kielen kurssia. Heillä on myös mahdollisuus saada tukiopetusta suomessa.

Pääkaupunkiseudun korkeakouluista vaikeimmassa asemassa ovat Taideteollisen korkea- koulun ruotsinkieliset opiskelijat, joille ei omassa oppilaitoksessa tarjota suomen opetus- ta lainkaan.

Monet ruotsinkieliset opiskelijat ovatkin turvautuneet esimerkiksi kansanopistojen tai iltalukioiden suomen kielen opetukseen tai hankkineet varsin kalliiksi tulevaa yksityis- opetusta.

Ratkaisuna verkostoituminen

Helsingin seudun noin 5 000 ruotsinkielisen yliopisto- ja korkeakouluopiskelijan kielten- opetuksen tarpeisiin on vuonna 2000 perustettu Språkalliansen, joka järjestää kielikursseja ainoastaan ruotsinkielisille. Språkalliansenin opetusverkostoon kuuluvat Helsingin yli- opisto, Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet, Svenska handelshögskolan, Teknillinen korkeakoulu, Teatterikorkeakoulu, Taideteollinen korkea- koulu, Sibelius-Akatemia ja Kuvataideakatemia. Myös Maanpuolustuskorkeakoulun opis- kelijoilla on mahdollisuus osallistua opetukseen. Språkalliansenin puheenjohtajana toi- mii professori Marika Tandefelt Svenska handelshögskolanista. Hänen mukaansa kielen- opetuksen tarve ruotsinkielisten opiskelijoiden parissa on todella suuri. »Ruotsinkielis- ten opiskelijoiden on nykyään osattava tuottaa sujuvaa tieteellistä tekstiä vähintään kol- mella kielellä, ruotsiksi, suomeksi ja englanniksi», professori Tandefelt toteaa.

Språkalliansen aloitti suomen kielen opetuksen kevätlukukaudella 2001 kurssilla »Aka- teemista asiasuomea», jonka tarkoituksena oli valmentaa opiskelijoita suomen kielen suu- ren kielitutkinnon suorittamiseen. Suomen opetuksen suuresta tarpeesta kertoo se, että kurssille ilmoittautui enemmän opiskelijoita kuin sille voitiin ottaa. Syksyllä 2001 järjes- tetty suomen kielen tukikurssi osoittautui yhtä suosituksi; jälleen osa opiskelijoista jäi ryhmän ulkopuolelle. Tämän jälkeen Språkalliansen on järjestänyt suosittuja suomen kurssejaan joka lukuvuosi.

Suomen kielen opetuksessa on Språkalliansenin kursseilla keskitytty lähinnä kahteen pääteemaan, kääntämiseen suomesta ruotsiksi ja suomen kielioppiin. Lisäksi suomen kielen kirjoittamista harjoitellaan paljon. Tukikursseilla tavoitteena on saavuttaa opiskeluissa vaadittava, riittävän hyvä suomen kielen taitotaso. Edistyneiden opiskelijoiden kursseilla tavoitteet ovat korkeammalla: tähtäimessä ovat äidinkielenomainen kielitaito ja sitä mit- taava suomen kielen suuri kielikoe.

Suomen opettamisessa ruotsinkielisille opiskelijoille on omat, tavallisesta S2-opetuk- sesta poikkeavat ongelmansa, joihin olemme itsekin törmänneet aloitellessamme suomen kielen opettamista Språkalliansenissa. Toisaalta opettaminen on helpompaa kuin esi- merkiksi suomen kielen opetus ulkomaalaisille opiskelijoille, sillä kaikilla opiskelijoilla on suhteellisen yhtenäinen koulussa opetettavan suomen pohja, jolle opetus on helppo pe- rustaa. Myös opiskelijoiden yhteinen kulttuuritausta helpottaa opetuksen järjestämistä.

Toisaalta opiskelijat ovat vuosien varrella ehtineet omaksua paljon esimerkiksi suomen

(3)

265

puhekielen rakenteita, joiden siirtymistä kirjakieleen on vaikea estää. Lisäksi opiskelijoi- den välillä on yhteisestä kouluopetuspohjasta huolimatta yllättävän suuria tasoeroja: osa opiskelijoista ei ole koskaan käyttänyt suomea muuten kuin koulussa, kun taas toiset ovat eläneet lähes kaksikielisessä ympäristössä. Opetuksessa on myös koko ajan otettava huo- mioon kontrastiivinen näkökulma. Niinpä opettajan ruotsin kielen taidon on oltava erit- täin hyvä.

Esimerkkinä Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet

Svenska social- och kommunalhögskolanissa suomen kielen opetus on järjestetty moni- puoliseksi ja toimivaksi. Oma suomen kielen opettaja takaa sen, että opiskelijat saavat varsin paljon suomen opetusta omassa oppilaitoksessaan. Kursseja on tarjolla monella eri tasolla, ja opiskelijat jaetaan opetusryhmiin erityisten tasokokeiden perusteella. Näin väl- tetään ryhmien heterogeenisyys. Heikoiten tasokokeissa menestyneille järjestetään eri- tyiset tukikurssit ennen varsinaisen suomen opiskelun aloittamista. Oman oppilaitoksen opetustarjonnasta huolimatta osa Social- och kommunalhögskolanin opiskelijoista täy- dentää osaamistaan myös Språkalliansenin kursseilla.

Social- och kommunalhögskolanin kirjallisen viestinnän kursseilla opiskellaan paitsi kääntämistä ja kielioppia myös kirjoittamista, kunkin alan erityissanastoa sekä kirjalli- suutta. Opetusta täydentämässä käytetään myös kaunokirjallisuutta. Puheviestinnän kurs- seilla hiotaan esiintymistaitoja ja suullista ilmaisua. Kursseja uudistetaan ja kehitetään koko ajan.

Oppilaitosten oma suomen kielen kurssitarjonta helpottaa opiskelijoiden mahdollisuutta suomen kielen opiskeluun ja mahdollistaa kielenopetuksen sitomisen oman oppiaineen opintoihin. Tällaisen opetustarjonnan järjestäminen edellyttää kuitenkin, että kielen ope- tusta kaipaavia opiskelijoita on oppilaitoksessa riittävä määrä. Näin ei useimmilla aine- laitoksilla ole. Siksi Språkalliansenin kurssitarjonta (www.shh.fi/sprakallians) on terve- tullut lisä ruotsinkielisten opiskelijoiden kielenopetukseen.

Sähköpostit:ulla.malinen@kolumbus.fi peijariikka@hotmail.com

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

suomen kielen professori Jyväskylän yliopisto Aila Mielikäinen suomen kielen professori Jyväskylän yliopisto Pirkko Muikku-Werner suomen kielen professori Joensuun yliopisto

606 606 Symposiumi järjestettiin Helsingin yli- opiston suomen kielen ja kotimaisen kirjal- lisuuden laitoksen ja suomalais-ugrilaisen laitoksen, Helsingin kauppakorkeakoulun

606 606 Symposiumi järjestettiin Helsingin yli- opiston suomen kielen ja kotimaisen kirjal- lisuuden laitoksen ja suomalais-ugrilaisen laitoksen, Helsingin kauppakorkeakoulun

Mitä sitten on suomi toisena kielenä -tutkimus? Mitä kaikkea sen piiriin voisi - ja tulee kuulua? Suomen monikielisyys voi olla suomen kielen tutkimuksen kohteena ainakin

uonna 1989 Helsingin yliopiston v suomen kielen laitoksen sarjassajul- kaistiin Auli Hakulisen toimittama Suoma- laisen keskustelun keinoja 1. Tuo kirja toi julkisuuteen suomen

uonna 1989 Helsingin yliopiston V suomen kielen laitoksen sarjassajul- kaistiin Auli Hakulisen toimittama Suoma- laisen keskustelun keinoja l.. Tuo kirja toi julkisuuteen suomen

Tästä esimerkkinä on suomen kielen varsin oma- peräinen ja monimutkainen omistussuhde- järjestelmän viittausverkosto, jota sekä kir- jakielen ohjailijat että yksittäiset

1920-ja 1930-luvulla Lindénilläja Metsiköllä oli kyllä naiskollegoja: tuona aikana Helsingin yliopiston suomen kielen lai- toksella tehdyistä (suomen kielen