• Ei tuloksia

Setälän 150-vuotisjuhlaseminaari 3. maaliskuuta 2014 näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Setälän 150-vuotisjuhlaseminaari 3. maaliskuuta 2014 näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

240 virittäjä 2/2014

E. N. Setälän 150-vuotisjuhlaseminaari pidettiin 3. maaliskuuta 2014 Helsingin yliopis- ton pienessä juhlasalissa. Seminaarin järjestivät Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos sekä Koti- kielen Seura ja Suomalais-Ugrilainen Seura. Julkaisemme tässä Virittäjässä kaikki juhla seminaarissa pidetyt esitelmät sekä lisäksi Toni Suutarin kirjoituksen, jossa hän esittelee E. N. Setälää arkistojen aarteiden valossa.

Setälän 150-vuotisjuhlaseminaari 3. maaliskuuta 2014

E. N. Setälän 150-vuotisseminaaria varten kokoamani audiovisuaalinen esitys ”E. N.

Setälä kentällä ja kateederilla” havainnol- listaa muutamin välähdyksin sitä, miten Setälä näkyy ja kuuluu arkistoissa erityi- sesti opettajana ja tieteellisen työn tekijä- nä.1

Kotimaisten kielten keskuksen Suo- men kielen nauhoitearkiston kokoelmissa on kuultavissa Setälän puhetta, hänen

1. E. N. Setälä kentällä ja kateederilla -filmi on vapaasti katseltavissa ja yleisölle näytettävissä ver- kosta suoratoistona (http://scripta.kotus.fi/kotuk- sen_filmit/Setala_kentalla_ja_kateederilla.wmv).

E. N. Setälä kentällä ja kateederilla

euroa). Tieteellisten Seurain Valtuuskun- nan myöntämä julkaisuavustus oli 18 000 euroa. Näiden lisäksi tilikaudelle 2013 kohdistui Koneen Säätiön 2011 myöntä- mää tukea OJS-siirtymään 223,80 euroa.

Yhteensä Virittäjän tulot olivat 41 287,43 euroa. Menoja kertyi 43 856,66 euroa.

Suurimmat kulut aiheutuivat painatuk- sesta ja postituksesta (15 071,13 euroa) sekä palkoista ja palkkioista (sosiaali kuluineen 24 472,09 euroa). Virittäjän tulos vuodelta 2013 on siis 2 569,23 euroa alijäämäinen.

Seuran tuotot koostuivat pääosin jä- senmaksuista, jotka olivat 2 760 euroa.

Seuran kulut olivat 2 525,09 euroa, ja ne koostuivat pääosin jäsenkokousten jär- jestämisestä ja kirjanpidosta. Kotikielen Seuran ja Virittäjän vuoden 2013 yhteinen tilinpäätös osoittaa tuottoja 53 022,37 eu- roa ja kuluja 54 853,27 euroa, joten alijää- mäksi muodostuu 1 830,90 euroa.

Helsingissä 27. helmikuuta 2014

Riitta Juvonen Kotikielen Seuran sihteeri etunimi.sukunimi@helsinki.fi

kielenoppaidensa kertomuksia sekä suku- laisten, oppilaiden ja kollegoiden muiste- luksia.

Suomeen tullut saksalainen retkikunta tallensi vuonna 1923 levylle E. N. Setälän jossakin aiemmassa tilaisuudessa ylioppi- laille pitämän puheen.2 Setälän mahtipon- tista retoriikkaa kuvittavat kreikkalainen mytologia ja isänmaan puolesta uhrautu-

2. E. N. Setälän puheen sisältävä 4.10.1923 äänitetty levy kuuluu Suomen kielen nauhoite- arkiston kokoelmiin, mutta puhe on kuunnelta- vissa myös Yleisradion Elävässä arkistossa (http://

yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/e_n_setala__kieli- tieteilija_ja_valtiomies_54726.html).

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Itämerensuomalaisten ja suomalais- ugrilaisten kielten tutkimus on 2000-luvun Suomessa lähtökohdiltaan huomattavan erilaista kuin 150 vuotta sitten, jolloin näi- den

Selvästi harvempia ovat yksittäisten itämerensuomalaisten kielten yhtäläisyydet muiden suomalais-ugrilaisten kielten kanssa ja näin ilmenevät erot itä- merensuomalaisten

Lisäksi Helsingin yliopiston suo- men kielen laitos ja Kotikielen Seura ovat järjestäneet 14.–15.. maaliskuuta 2001 suo- men kielen juhlapäivät 150-vuotisen suo- men

1920-ja 1930-luvulla Lindénilläja Metsiköllä oli kyllä naiskollegoja: tuona aikana Helsingin yliopiston suomen kielen lai- toksella tehdyistä (suomen kielen

Hänen tärkeimmät opetustehtävänsä ovat olleet toimiminen Lundin yliopiston suo- men kielen lehtorina 1948-55 ja Helsingin yliopiston suomen kielen professorina 1959-81..

Hel- singin kongressin järjestäjäyhteisöt olivat Helsingin yliopisto (suomen kielen laitos ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuu- den laitos) ja Kotimaisten kielten

Suomen Akatemian jäsen, Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielen- tutkimuksen emeritusprofessori Erkki Itkonen täyttää 26.. huhtikuuta 75

Kun otamme kaiken tämän huomioon, ei saata olla puhetta siitä, että suomalais-ugrilaisten kielten kaasuspäätteet olisivat syntyneet samalla tavalla kuin unkarin