T
ieteelliset kirjastot, erikoiskirjas- tot ja tietopalvelut saivat vuoden alussa Signumista postia. Sähkö- postitiedustelussa pyydettiin vastaa- maan kahteen laajaan kysymykseen:(1) Miten näette kirjastotoiminnan kehittyvän 2020-luvulla (trendit)? (2) Miten tämä kehitysnäkymä tulee vai- kuttamaan oman kirjastonne toimin- taan käytännössä (toimet)?
Vastaajat tarttuivat ilahduttavasti haasteeseen, ja noin kolmannes ky- selyn saaneista – kaikkiaan 32 – vas- tasi tiedusteluun. Vastaajien joukossa on seitsemän yliopistokirjastoa, kuusi ammattikorkeakoulukirjastoa ja 19 eri- koiskirjastoa ja tietopalvelua.
Koska vastauksista kertyi pienen romaanin verran aineistoa, käsitte- len vastaukset kahdessa osassa. Tässä
Yhteistyöllä ja emo-organisaatiota kuunnellen kohti avautuvaa tiedettä – Tieteelliset kirjastot 2020-luvulla (osa 1)
Tieteelliset kirjastot ponnistavat uuteen vuosikymmeneen 2010-luvun kokemuksin. Signumin tiedusteluun vastanneet kirjastot odottavat, että päättyneellä vuosikymmenellä alkaneet kehityskulut vain vahvistuvat ja syvenevät. Kirjastot kiinnittyvät yhä tiiviimmin kehysorganisaationsa toimintaan. Tieteen avoimuus ja teknologioiden kehitys ovat läpileik- kaavia teemoja, jotka ulottuvat toimintaympäristön vaatimuksista pal- veluihin. Yhteiskunnallinen kehitys nousee esiin painokkaasti erikoiskir- jastojen vastauksissa. Tämä on kaksiosaisen artikkelisarjan avausosa, jossa tarkastellaan 2020-luvun trendejä kirjastonäkökulmasta.
Juuso Ala-Kyyny
avausosassa pureudutaan ensimmäi- seen kysymykseen – niihin näkymiin, muutosvoimiin ja trendeihin, jotka kirjastotoimintaan vaikuttavat.
Mutkia hieman oikoakseni käsitte- len yliopistokirjastojen [Y] ja amk-kir- jastojen [A]vastaukset pääosin omana joukkonaan, erikoiskirjastojen ja tie- topalvelujen [E] vastaukset omanaan.
Kehysorganisaatioiden vaikutus kasvaa
K
irjastojen toimintaympäristö on muutoksessa. Tästä ei ole epä- selvyyttä, kun käy läpi eri or- ganisaatioiden vastauksia. Muutokset liittyvät ennen muuta kehysorganisaa- tioihin, talouteen, teknologiaan ja yh- teiskunnalliseen kehitykseen.Korkeakoulukirjastojen vastaajat arvioivat, että kehysorganisaatioiden tavoitteet, tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun liittyen, vaikuttavat en- tistä väkevämmin kirjastojen toimin- taan 2020-luvulla.
”Toimintaympäristö muuttuu, muun- tuu ja laajenee yhä nopeammin. Kir- jastojen toiminta on yhä syvemmässä vuorovaikutussuhteessa kehysorgani- saatioidensa, sidosryhmiensä ja ym- päröivän yhteiskunnan prosesseihin.”
[Y]
Vastauksissa tuodaan myös esiin, miten korkeakoulumaailman trendit, kuten avoimen tieteen kehitys ja talousnä- kymien heikentyminen, ovat jatkoa jo aiemmin alkaneelle kehitykselle.
”Kirjastotoimintaan vaikuttaa ulko- puolelta tulevat paineet, kehitys ei ole yhtäkkistä vaan pitkällä ajanjak- solla tapahtunutta ja tapahtuvaa.
Rahoituksen väheneminen ja sitä kautta esimerkiksi henkilöstöresurssi- en pieneminen ovat jatkuneet aina- kin ammattikorkeakoulukirjastoissa jo useamman vuoden eikä tähän ole näkyvissä muutosta. Tämä on selvästi ristiriidassa odotusten kanssa, koska opetuksen muuttuessa verkko-ope- tukseksi myös aineistot siirtyvät verk- koon. Verkko-aineistot ovat varsin kalliita ja joudutaan entistä enem- män tasapainottelemaan budjetissa pysymiseksi.” [A]
Erikoiskirjastoissa ja tietopalveluissa kehysorganisaation merkitys 2020-lu- vulla näyttäytyy vähintään yhtä voi- makkaasti toimintaa määrittävänä tekijänä. Sulautuminen entistä kiin- teämmin osaksi kehysorganisaation toi- mintoja nähdään elinehtona. Samalla se häivyttää kirjaston rajoja.
”Erikoiskirjastotoiminnan alasajo. Ai- ka voimakas ilmaus, mutta meillä ja muualla tutkimuslaitoksissa trendi on ollut toiminnan supistaminen, ei laa- jentaminen tai edes tason pitäminen samassa.” [E]
”Meidän on liikuttava vahvemmin emo-organisaatioiden strategisen ta- son toiminnan tukemiseen. Ihmisten koulutustason noustessa tiedonhan- kinnan taidot ja pääsy tietokan- toihin ovat osa asiantuntijoiden ja 6
SIGNUM 2/2020
tutkijoiden osaamista. Mikä on siis se ydinarvo, jota me tuomme tä- hän prosessiin? Tutkimuslaitosten kirjasto- ja tietopalveluissa on otet- tava vahvasti suunta tutkimuslaitok- sen ydintoiminnan tukemiseen, kuten avoimen tieteen edistämiseen ja tut- kijoiden konkreettiseen auttamiseen tutkimusjulkaisujen, -aineistojen ja -menetelmien avaamisessa. Muka- naolo myös tutkimushakemusten kir- joittamisessa, tutkimushankkeissa ja tieteellisen toiminnan raportoinnissa ovat tärkeitä. Tiedonsiirron varmista- minen tutkimustietovaranto-portaaliin on yksi käytännöllinen esimerkki tutki- mukselle annettavalle tuelle.” [E]
Teknologiat muokkaavat palveluita
T
oimintaympäristön muutokses- sa teknologian kiihtyvällä kehi- tyksellä on keskeinen rooli: se heijastuu niin kirjastojen palveluihin, osaamiseen kuin rooliin osana kehysor- ganisaatiota. Digitaalisen tai post-digi- taalisen aikakauden kirjastopalveluilta vaaditaan tutkimuksen muuttuvien muotojen (e-science) ymmärrystä. Tek- nologiaan liittyy myös epävarmuutta.”Uuden teknologian (kuten robotiik- ka, koneoppiminen, konenäkö, lisätty todellisuus ja virtuaalitodellisuus, loh- koketjuteknologia ym.) käyttöönotto vaikuttaa eri tavoin kirjastojen ja tie- topalvelujen tilaratkaisuihin, aineis- toihin, välineisiin, toimintatapoihin, osaamisvaatimuksiin, asiakastarpei- siin ja palveluihin. Tekoäly integroituu kirjastojen toimintaan huomaamat- tomaksi ja itsestään selväksi elemen- tiksi.” [E]
”Uusien innovaatioiden, ohjelmien ja laitteiden yleistymistä on vaikea en- nakoida. Ja aina meillä on näissä tek- nologia-asioissa kitkana rahoitus sekä
okm:n poukkoilevat linjaukset mitkä asiat kulloinkin nähdään tärkeäk- si. Mielestäni näin pienessä maassa
okm:n tulisi linjata, että tiedekirjasto- jen infra (mm. perusjärjestelmät) on sama kaikilla, jotta tietojen ja työs- kentelyn yhteensopivuus mahdollis- tuisi. Infran tulisi pysyä kehityksessä mukana ja okm:n tulisi se rahoittaa mukisematta.” [Y]
Teknologioista erityisesti tekoälyyn viitataan useissa vastauksissa – niin korkeakoulukirjastoissa kuin erikois- kirjastoissakin. Tekoälyn arvioidaan vapauttavan rutiineista, kehittävän asiakaslähtöisiä palvelumuotoja ja muuttavan palvelutarjontaa.
Tekoälyn ohella toisena 2010-luvul- ta 20-luvulle ponnistavana, kirjastoa muokkaavana teknologiana nähdään lohkoketjuteknologia, jolla tarkoite- taan hajautetusti tuotettuja ja ylläpi- dettyjä tietokantoja.
”Olen pohtinut paljon kirjaston roolia aineistonvälittäjänä tulevaisuudessa.
Miten esimerkiksi lohkoketjuteknolo- giat ja ajatusmallit tekijältä suoraan kuluttajalle mahdollisesti vaikutta- vat kirjaston rooliin. Alf Rehn sanoi jo jokunen vuosi sitten esityksessään, että digitalisaatio ei ollut mikään uh- ka kirjastoille, mutta lohkoketjutekno- logiat tulevat haastamaan kirjaston roolin välittäjänä.” [A]
7
Yhteiskunnallinen kehitys tuo tehtäviä
E
rikoiskirjastojen vastauksissa sil- miinpistävä piirre on voimakas yhteiskunnallisen ulottuvuuden korostaminen, ikkunoiden avaami- nen ympäröivään maailmaan: digitaa- liseen eriarvoistumiseen, lukutaidon kehitykseen, ympäristökysymyksiin, yhteiskunnalliseen tasa-arvoisuuteen, demokratiakehitykseen ja globalisaa- tioon.”Jo nyt on nähtävissä, että kirjas- toalaa uhkaa digitaalinen eriar- voistuminen. Uusiin teknologioihin ketterästi tarttuvat kirjastot voivat kasvattaa kiinnostavuuttaan ja te- hostaa toimintaansa. Toisaalla van- hoihin toimintatapoihin jämähtäneet kirjastot kuihtuvat, kun niiden resurs- sit eivät riitä edes peruspalveluun.
Vaatii koko kirjastokentältä suurta henkistä ponnistusta nähdä automa- tisaatio ja robotisaatio todellisena tai jopa ainoana mahdollisuutena, eikä vain jonkun huippuresursoidun Oodin hauskana kuriositeettina.” [E]
”Vaikka suomalaisten luku-, nume- ro- ja ongelmanratkaisutaidot ovat edelleen maailman kärkeä, ne ovat tutkimusten mukaan heikentymässä.
Heikoilla luku- ja digitaidoilla ei pär- jää arjessa, ja osallisuuden mahdolli- suudet vähenevät. Osa ihmisistä jää kokonaan digikuilun taa. Kirjastoilla on selkeä tehtävä lukemisen ja oppi- misen edistäjänä.” [E]
”Kirjastojen tulisi olla eturintamassa valvomassa yhtäältä demokraattisen yhteiskunnan ja toisaalta tieteen au- tonomisuuden toimintaedellytyksiä, joille liiketoimintalähtöinen teknolo- gioiden kehitys on aito uhka. Tämä uhka on sitä merkittävämpi mitä enemmän teknologiaratkaisuissa hyö- dynnetään oppivia ja päätteleviä algoritmeja. Kirjastoammattilaisten- kin tulee muistaa, että jokaisen kau- pallisen it-firman ensisijainen tavoite on tuottaa voittoa osakkeenomista- jilleen, ei tuottaa parhaita tieteen palveluja tai demokratiaa ylläpitäviä rakenteita.” [E]
Jatkuvan tai elinikäisen oppimisen tee- ma ei nouse 2020-luvun visioinnissa kovin painokkaasti esiin, muttei jää myöskään huomiotta.
”Jatkuvan oppimisen tavoite se- kä kansainvälisyyden vahvistuminen tuovat kirjastojen asiakaskuntaan uudenlaisia toimijoita, mikä omalta osaltaan haastaa kirjastojen palvelu- toimintaa.” [Y]
Kirjastojen tulisi olla eturin- tamassa valvomassa yhtäältä demokraattisen yhteiskunnan ja toisaalta tieteen autonomi-
suuden toimintaedellytyksiä, joille liiketoimintalähtöinen
teknologioiden kehitys on aito uhka.
8
SIGNUM 2/2020
Yhteiskunnallisia trendejä ovat myös yksilöllistyminen ja kansainvälisty- minen, joiden odotetaan vahvistuvan edelleen 2020-luvulla.
”Maailma pirstaloituu entisestään, yhä yksilöllisempiä ratkaisuja hae- taan joka asiassa. Suomessa ikäluo- kat pienenevät, jolloin korkeakoulujen kilpailu opiskelijoista kiihtyy. Toisaal- ta myös koulutuksen ja osaamisen painoarvo vain kasvaa jatkossa, jo- ten nykyisiä korkeakouluja ei lakkau- teta, vaan sen sijaan yhä suurempi osa ikäluokasta saa korkeakoulutuk- sen. Tällöin osa opiskelijoista tarvitsee väistämättä enemmän ja yksilölli- sempää ohjausta ja opastusta, mikä työllistää korkeakoulujen väkeä, myös kirjastoja.” [Y]
”Ammattikorkeakoulukirjastojen asia- kaskunta kansainvälistyy entisestään.
Ammattikorkeakouluihin perustetaan runsaasti uusia kansainvälisiä kou- lutusohjelmia seuraavan kymmenen vuoden aikana.” [A]
Yhteistyö ja verkostot elämänlankana
N
iukkuus voi 2020-luvulla ajaa tieteellisiä kirjastotoimijoita kilpailuun resursseista ja myös tietty kuplautumisen vaara, esimerkiksi tiedekirjastojen ja yleisten kirjastojen välillä, on olemassa. Yhteistyön tarve – ”yhteistyö elämänlankana” – saa silti vahvemman sijan 2020-luvun visioin- nissa. Yhteistyön ennakoidaan lisään- tyvän sekä organisaation sisällä ettäorganisaatioiden välillä kirjastosekto- rien yli. Sen sijaan kansainvälinen yh- teistyö jää vastauksissa, yhtä mainintaa lukuun ottamatta, vaille huomiota.
Korkeakoulukirjastoissa verkostoi- tuminen liittyy tiedemaailman trendei- hin, kuten avoimeen tieteeseen, joka edellyttää uudenlaista organisoitumista – esimerkkinä vaikkapa apc-julkaisu- maksujen seurannan tai datanhallinta- palveluiden vaatima yhteistyö.
”Uudet tehtävät ja esimerkiksi datan hallintaan liittyvät ratkaistavat kysy- mykset tuovat eri toimijat kiinteään yhteistyöhön. Avoin julkaiseminen ja digitaalisten palvelujen kasvu ja yleistyminen merkitsevät kirjastoille syvempää integroitumista tutkimus- yhteisöihin ja opetukseen. Organi- satoristen ja toiminnallisten rajojen hälvenemisestä ei sinänsä seuraa, et- tä tarve kirjaston palveluihin katoaa, mutta tiedeyhteisön tarpeiden jatku- van arvioinnin tärkeyttä ja valmiutta palvelusisältöjen uudelleen määrit- telyyn kirjastoissa tulee korostaa.
Yliopistojen talousnäkymät niukkene- vat Suomessa ja keskinäinen kilpailu tulee näkyvämmäksi, mikä heijastuu myös kirjastoihin ja niiden väliseen yhteistyöhön. Yhteistyö jatkuu, mut- ta se perustuu aitoihin, yhteisiin int- resseihin, ei rakenteisiin, ja voi olla entistä harvemman toimijan välistä.
Samalla kirjastosektoreiden rajat me- nettävät merkityksensä ja muodostuu uudenlaisia yhteenliittymiä. Kansain- välinen yhteistyö vahvistuu.” [Y]
9
”Ammattikorkeakoulukirjastojen ja yli- opistokirjastojen yhteistyö tiivistyy, ja syntyy lisää alueellisia yhteiskirjasto- ja. Ammattikorkeakoulujen yhteinen verkkokirjasto toteutuu vuoteen 2030 mennessä. Silloin kaikissa ammatti- korkeakouluissa ovat käytössä kaikille yhteiset verkkoaineistot.” [A]
Erikoiskirjastoille ja tietopalveluille yhteistyö on ollut itsestäänselvä tee- ma jo pitkään, koska moni pienempi toimija on yhdistynyt tai sulautunut osaksi muita. Tämän kehityksen odo- tetaan jatkuvan.
”Erikoiskirjastoissa sulautuminen voi käytännössä toteutua siten, että kir- jastojen toiminta, kuten aineisto- jen hankinta ja tietopalvelu siirtyvät osaksi organisaation muuta toimin- taa. Kirjaston toiminnot nivotaan tällöin osaksi esimerkiksi tutkimus- prosessia ja aineistojen hankinta ja kokoelma muodostuvat tällöin perus- toiminnan tarpeiden mukaan.” [E]
Avoin tiede laajentaa tehtäväkenttää
T
ieteen avoimuudesta ja avoi- mesta tieteestä on puhuttu ko- ko 2000-luku, ja se kuuluu myös 2020-luvun retoriikkaan. Käynnissä oleva tieteellisen julkaisemisen murros koskettaa syvällisellä tavalla eri sekto- reiden kirjastotoimintaa, ja avoin tie- de laajentaa kirjaston toimintakenttää.Kirjasto ei kuitenkaan häärää yksin avoimen tieteen parissa, vaan myös
kustantajien tutkijapalvelut – samoin kuin tutkijat itse – vaikuttavat palve- luihin.
”Vuosikymmenen alkupuolella jatkuu vahva trendi tieteellisten kirjastojen tehtävien laajenemisessa avoimen tieteen tukemiseen. Avoimen julkai- semisen koordinointi sekä tutkijoiden tukeminen tutkimusdatan hallinnas- sa ovat alueita, joissa kirjastoam- mattilaisten osaamisesta on suuresti hyötyä emo-organisaatiolle. Uusien tutkijasukupolvien myötä avoimen tieteen taidoista saattaa kuitenkin tulla arkipäivää ja kirjastojen merki- tys voi vähentyä vuosikymmenen lop- pua kohden tultaessa.” [Y]
Yliopisto- ja ammattikorkeakoulukir- jastojen vastauksissa korostuu etenkin avoimen julkaisemisen toteuttamiseen liittyvät käytännöt, kuten rinnakkais- tallentaminen, ja julkaisemiseen tar- koitettujen rahavirtojen ohjaaminen.
”2020-luvulla edelleen vahvistuva trendi on avoimen tieteen vahvistu- minen. Tuon vahvistumisen esteeksi voi kuitenkin nousta avoimuuden hin- ta. Yliopisto- ja korkeakoulukirjastot ovat olleet aktiivisia tutkimusjulkaisu- jen rinnakkaistallentajia ja sitä myötä tutkimuksen avaajia. Rinnakkaistal- lentaminen on ollut Suomessa se no- pein ja (kustannus)tehokkain tieteen avaaja. Suomessakin kuitenkin jotkut tahot (FinElib/Kansalliskirjasto) us- kovat tiedejulkaisujen avoimuuden saavuttamiseen sopimusteitse isojen tiedekustantajien kanssa. Kuitenkaan 10
SIGNUM 2/2020
ei voida luottaa siihen, että isot tie- dekustantajat eivät siirtäisi voitonta- voitteluaan tilausmaksuista avoimen julkaisemisen maksuihin. Tieteellinen julkaiseminen elää murrosvaihetta, joka voi kääntyä periaatteessa mihin suuntaan tahansa.” [Y]
”Theseus-palvelussa on opinnäytetöi- tä tallennettuna jo vuodesta 2008 lähtien, mutta siitä on muodostu- massa entistäkin tärkeämpi am- mattikorkeakoulujen open access -julkaisemisen kanava rinnakkaistal- lennuksen myötä. Rin-
nakkaistallennus tuo uutta näkyvyyttä julkai- suillemme ja tki-toimin- nalle. Kirjastoon tämä tuo mahdollisuuksia profiilin nostoon ja toi- mintamme esiin tuomi- seen. Kääntöpuolena on luonnollisesti työllistävä vaikutus: jo pienessäkin
ammattikorkeakoulukirjastossa vaa- ditaan helposti yksi henkilötyövuosi avoimen tieteen taustatöihin (rinnak- kaistallennus, julkaisurekisteri), puhu- mattakaan toiminnan laajentuessa (avoin data, datanhallinta) tarvitta- vasta tukipalvelusta.” [A]
Viime vuosina tieteellisten kirjastojen agendalle tulleet datanhallinnan kysy- mykset ovat asialistalla myös – ja erityi- sesti – tällä vuosikymmenellä. Samoin siellä ovat avoimet oppimateriaalit.
”Haasteina tutkimukselle ovat da- ta-aineistojen hallinta, löydettävyys ja käytettävyys tulevaisuudessa. Kir- jastoilla on keskeinen asiantuntijaroo-
li tällä alueella.” [Y]
”Iso juttu on avoimet oppimisympäris- töt ja avoimet oppimateriaalit sekä avoin julkaiseminen. Tämän tematii- kan ympärille syntyy uusia tehtävän- kuvia ja meillä kirjastoissa pitää olla ihan uudenlaista osaamista.” [A]
Tutkimusorganisaatioihin kuuluvissa erikoiskirjastoissa avoin tiede on myös keskeinen teema. Siinä missä moni yliopistokirjasto on jo melko pitkällä avoimen tieteen palveluiden tarjoami-
sessa, erikoiskirjastoissa lähtökohdat vaihtelevat.
”Ehkä suurin muutos ja murros tullee olemaan muutos kohti avointa julkaisemista tieteellis- ten julkaisujen – var- sinkin vertaisarvioitujen artikkelien, mutta osin myös monografioiden ja kirjojen – kohdalla. Vaikka paineita, esimerkiksi merkittävien tutkimuksen rahoittajien suunnalta, hyvinkin nopeaan muu- tokseen on, jää nähtäväksi, kuinka kattavasti tai nopeasti muutos viime kädessä tapahtuu.” [E]
”Päättäjien lobbaaminen on yksi tär- keimmistä kirjastojen tehtävistä jo nyt, mutta etenkin tulevaisuudessa.
Taistelu avoimen tieteen edistämi- seksi siirtyy julkaisuista dataan ja toi- mintatapoihin, esimerkiksi tekoälyn hyödyntämisen läpinäkyvyyteen.” [E]
Tieteellinen julkai- seminen elää mur- rosvaihetta, joka voi kääntyä periaattees-
sa mihin suuntaan tahansa.
11
Avoimuus muuttaa myös kokoelmatyötä
K
irjaston perinteinen ydintoi- minta, kokoelmatyö ja aineisto- hankinta, on sekin 2020-luvulla kytköksissä avoimeen julkaisemiseen.Tähän liittyy tietoaineistojen lisään- tyvä avoimuus ja monimuotoisuus se- kä hankinnan uudet muodot. Koska avoin julkaiseminen on digitaalista jul- kaisemista, Varastokirjaston merkitys ei-digitaalisen aineiston saatavuuden takaajana korostuu tulevaisuudessa.
”Tieteellisen julkaisemisen murros haastaa kirjastoja muokkaamaan toimintojaan ja prosessejaan. Tilaus- pohjaisten aineistohankintojen toi- mintaympäristön siirtyminen avointen julkaisujen hallintaan vaatii uuden- laista ajattelutapaa ja asennetta palvelutuotannossa.” [Y]
”Kansalliset konsortiot menettävät merkitystään esimerkiksi aineistojen hankinnassa (ml. Big Deal -paketit), jossa erilaiset yksilön tarpeesta läh- tevät on demand -mallit yleistyvät (pda, dda, eba). Kirjastot eivät hallin-
noi tai kehitä kokoelmia, vaan tar- joavat väyliä yhä moninaisemmissa muodoissa tarjolla olevaan tietoon.
Aineistotyyppien ja -formaattien kirjo kasvaa. Kirjastolla voi olla tässä mo- ninaisuudessa kokoava ja koordinoi- va tehtävä (vrt. ikiaikainen tehtävä tiedon järjestäjänä ja systematisoija- na).” [Y]
”Kirjastojen hankinta on jo pitkään painottunut sähköisiin aineistoihin, enimmäkseen kuitenkin lisensioitui- hin kirjoihin ja lehtiin. Vahva siirtymä avoimuuteen on mahdollista vain uu- distamalla kirjastojen hankintaa tuke- maan tieteellisen kustannustoiminnan uusia rahoitusmalleja. Osallistumalla avoimen julkaisemisen kustannuksiin kirjastot voivat monipuolistaa julkai- sutoiminnan kenttää ja tukea niitä kustantajia, joiden sisältö tuotetaan alusta alkaen tiedeyhteisön ehdoil- la. Kirjastojen osaamisesta olisi myös hyötyä julkaisijoille, joten yhteistyötä kannattaisi vahvistaa ja monipuolis- taa.” [Y]
Kaksiosaisen juttusarjan toinen osa il- mestyy syksyllä.
Juuso Ala-Kyyny Helsingin yliopiston kirjasto
juuso.ala-kyyny@helsinki.fi 12
SIGNUM 2/2020
