23
S
ignumin edellisessä numerossa (2/2020) tieteelliset kirjastot ja tietopalvelut kuvasivat, miten maailma niiden ympärillä muuttuu 2020-luvulla. Juttusarjan toisessa osassa kysytään, miten tämä kehitysnäkymä vaikuttaa kirjaston toimintaan käy- tännössä – eli millaisin toimenpitein 2020-luku otetaan vastaan.Vastaukset perustuvat kevättalvel- la tehtyyn kyselyyn, johon tuli 32 vas- tausta – seitsemän yliopistokirjastoista [Y], kuusi ammattikorkeakoulukirjas- toista [A] sekä 19 erikoiskirjastoista ja tietopalveluista [E].
Yhteistyötä ja verkostoitumista
Jo 2020-luvun trendejä kartoitettaes- sa tuotiin esiin kehysorganisaatioiden merkitys ja yhteistyön tarve. Korkea-
Tieteelliset kirjastot ja tietopalvelut suuntautuvat uuteen vuo- sikymmeneen muutosta johtamalla, verkostoitumalla, palveluita kehittämällä ja henkilöstön osaamista vahvistamalla. Näin voisi tiivistää kirjastokyselyn toisen osan, jossa tiedusteltiin toimenpi- teitä. Avausosasta tutut teemat, kuten teknologia ja avoin tiede, väijyvät tämänkin osan vastausten taustalla, mutta mukana on myös uusia avauksia esimerkiksi asiakkaiden osallisuuden vah- vistamiseen liittyen.
koulukirjastoissa näitä aiotaan to- teuttaa kansallisen ja kansainvälisen verkostoitumisen kautta samalla, kun kirjastot liimautuvat yhä tiukemmin emo-organisaation strategiaan.
”Jo nyt on nähtävissä yhteistyön ja vuorovaikutteisen toiminnan kasvu kirjaston ja muiden yliopiston toimi- joiden kesken. Kirjasto on yhä van- kemmin yliopiston perustehtävien ytimessä.” [Y]
”Yhteistyö ja verkostoituminen lisään- tyy. Jossain vaiheessa suomalainen (korkea)kouluverkko saneerataan ra- justi ikäluokkien pienenemisen vuoksi eli fuusiot jatkuvat.” [Y]
Aikeet ovat samansuuntaisia erikoiskir- jastoissa ja tietopalveluissa. Fuusioiden ja integraatioiden ohella yhteistyössä tulee esiin myös yhteistyö kirjastoalan ulkopuolisten sidosryhmien kanssa.
”UTELIAISUUS JA OPPIMISKYKY ON
AMMATTIKUNTAMME TÄRKEIN OMINAISUUS” – TIETEELLISET KIRJASTOT 2020-LUVULLA (OSA 2)
Juuso Ala-Kyyny
24
SIGNUM 3/2020
”Verkostoituminen, vaikuttavuus ja asiantuntijuuden kehittäminen on tär- keää sekä emo-organisaation sisällä että oman ammattikunnan verkos- toissa. Ulkoisissa verkostoissa toi- miessa saa ikään kuin tiivisteenä ne tulkinnat ja osaamiset, joita tarvit- semme tulevaisuuden toimintaken- tässä. Uteliaisuus ja oppimiskyky on ammattikuntamme tärkein ominai- suus 2020-luvun näkymissä.” [E]
Muutoksen johtamista
Kun puhutaan toimenpiteistä, puhu- taan myös johtamisesta. Vastauksissa korostetaan erityisesti muutosjohta- mista ja toimintaympäristön jatkuvaa tarkastelua.
”Itse johtajana näen että ainoa py- syvä asia on toimialamme muu- tos, mutta nykyisin tuntuu, että yhä useampi kirjastossamme näkee asian samoin. Kaikkia se ei tietenkään ai- na miellytä, mutta muutoksen kanssa oppii elämään. Tärkeää on myös se, että näemme yhteistyömme ja yhdes- sä tekemisen vahvuutena.” [Y]
Johtaminen liitetään korkeakoulu- kirjastoissa erityisesti henkilöstön toimenkuviin ja resurssien uudelleen- suuntaamiseen – niukkuuden ja tekno- logisen muutoksen kontekstissa.
”Monista kirjastojen perinteisistä toi- minnoista on luovuttava ja tehtäviä on pyrittävä automatisoimaan. Omia esimerkkejämme on vaikkapa saapu- misvalvonnasta luopuminen, samalla myös painettujen lehtien tilaukset on pudotettu dramaattisesti. On jatku- vasti mietittävä, mitä entistä niukem-
milla henkilöstöresursseilla tehdään ja mitä voidaan jättää tekemättä it- se tuotetun palvelun laadun heikke- nemättä.” [A]
Erikoiskirjastopuolella näkemykset ovat samansuuntaisia; niukkojen re- surssien uudelleenohjaamisessa tekno- logia vain korostuu voimakkaammin.
”Chatbot on nähty paitsi mahdolli- sena, niin myös toivottavana ke- hityssuuntana rutiinitiedustelujen käsittelyssä. Automatisoimalla tieto- palvelua asiakas saa palvelua 24/7 ja tietoasiantuntijan työpanosta va- pautuu vaativampien tietopyyntöjen ratkaisemiseen.” [E]
”Sähköiset palvelut muuttavat työs- kentelytapoja entisestään, etätyö tu- lee mahdolliseksi entistä useammille.
Postin käsittely ja painettujen lehtien saapumisvalvonta vaativat vielä läs- näoloa, mutta tietopalveluja ja eri- laisia seurantapalveluja voi nytkin tehdä etänä.” [E]
Lobbausta ja markkinointia
R
esurssien niukentuessa kirjasto- jen on osoitettava merkityksensä emo-organisaatiolle ja asiakkail- le – eli on lobattava ja markkinoitava palveluita. Tämä pätee korkeakoulu- kirjastoihin ja erityisen painokkaasti erikoiskirjastoihin ja tietopalveluihin.”Pitää jatkaa työtä tiedekirjaston vaikuttavuuden osoittamiseksi ja uu- distua, jotta meillä on paikka kor- keakoulujen sydäminä muuttuvassa tulevaisuudessa.” [Y]
”Tutkimuslaitoksessa tarvitaan moni- osaajia. Tiedon hallinnan ja järjestä-
25 misen osaamista tarvitaan yllättävän
monessa, jos vain osaamme markki- noida osaamistamme oikein.” [E]
Digitaalisen palveluympäristön rakentamista
2020-luvun keskeiset toimenpiteet liit- tyvät tietenkin palveluiden kehittämi- seen. Korkeakouluvastauksissa tuodaan voimakkaasti esiin digitaalista palvelu- ympäristöä, jossa digitaalisuus ei ole lisäulottuvuus vaan lähtökohta.
”Uuden palvelualustan ja käyttöliit- tymän käyttöönoton myötä kirjas- tolle avautuu mahdollisuus tarkistaa toimintaprosessejaan ja osaami- sen kehittämistarpeita. Meillä on mahdollisuus integroida kehittyvä digitaalinen toimintaympäristö moni- muotoiselle käyttäjäkunnalle entis- tä helpommin hallittavaan muotoon.”
[Y]
”Myös kirjastojärjestelmiltä vaaditaan uudenlaisia ominaisuuksia: perinteiset ILS-järjestelmät joutavat historiaan ja tilalle on saatava kaikki kirjaston toiminnot hallitsevia palvelualusto- ja jotka on pystyttävä integroimaan muihin järjestelmiin. Tiedot ylläpide- tään yhdessä järjestelmässä, josta ne tuodaan rajapintojen kautta muihin järjestelmiin.” [A]
Myös erikoiskirjasto- ja tietopalve- lupuolella tuodaan esiin digitaalisia palveluita. Monissa vastauksissa ne nähdään automaation kautta ja usein myös vastauksena resursointiongel- miin.
”AI-järjestelmät saattavat lisätä automaatioastetta, mikä lievittäi- si henkilöstöpaineita. Kuten hyvin usein uusien työkalujen ja järjestel- mien kanssa käy, käyttöönotto vaatii henkilöresursseja, jolloin hyötyjen ja säästöjen konkretisoitumiseen voi olla vielä matkaa.” [E]
”Koetan rajata fyysistä kokoelmaa ja siihen liittyvää työtä, suuntau- tua enemmän siihen, missä jo mo- ni kollega on pitkän aikaa toiminut.
Fyysisestä kokoelmasta ei meidän toimialallamme voida täysin luopua, sillä se on samalla ainoa laatuaan tällä kokoonpanolla ja korvaavia ko- koelmia ei juuri ole.” [E]
Palveluiden kehittämistä
D
igitaalisen palveluympäristön rin- nalla myös yksittäisten kirjasto- palveluiden, kuten tiedonhankinnan opetuksen tai metriikkapalveluiden, kehittäminen saa huomiota 2020-lu- vun toimenpiteissä. Vastauksissa koros- tuu asiakkaiden yksilöllisyys: yhtäältä nousee esiin asiakkaiden omatoimisuu- den tukeminen, toisaalta henkilökoh- taisen ohjauksen lisääminen.”Henkilökohtaisen ohjauksen määrä kasvaa osalla opiskelijoista, kun suu- ri osa toimii itsenäisesti ja ilman mi- tään kirjastojen palveluja.” [A]
”Ristiinopiskelun sekä verkkokurssien ja kokonaisten verkkotutkintojen yleis- tyminen vaikuttaa palvelujen koko- naisuuteen. Palveluja kohdennetaan tulevaisuudessa joustavasti asiakkai- den tarpeiden mukaan.” [A]
26
SIGNUM 3/2020
”Kuluva vuosikymmen vienee kehitys- tä asiakkaiden ohjaamiseen entistä itsenäisemmiksi. Asiakkaat (nykyään 90-prosenttisesti omat tutkijat) ovat jo nyt aika osaavia johtuen tietenkin siitä, että tilaamamme järjestelmät ja e-lehtipalvelut ovat helppokäyttöi- siä ja artikkelit avautuvat jopa Goo- glen avulla.” [E]
Erityisen kiinnostava yksityiskohta eri- koiskirjastojen vastauksissa on mo- ninaiset asiakkaiden osallistamiseen liittyvät palveluvisiot. Tämä tuli esiin myös yhdessä amk-vastauksessa.
”Osallistaminen on vahvistuva ilmiö niin asiakaspalvelussa, oppimisessa kuin organisaatioiden kehittämises- sä. Kirjaston ja tietopalvelun roolit monipuolistuvat, kun tiedon ja infor- maation hankinnan, säilyttämisen ja jakamisen rinnalle tulee tiedon jalos- taminen yhdessä asiakkaiden ja yh- teistyökumppanien kanssa.” [E]
”Yksi kirjastojen toistaiseksi vähän hyödynnetty voimavara on niiden asiakasrajapinnassa. Tämä raja- pinta voi tarjota mahdollisuuksia uusiin kumppanuuksiin ja yhteis- työmuotoihin, tai jopa uusiin tulon- hankintatapoihin. Ihmislähtöiseen palveluosaamiseen panostaminen ja ihmislähtöisten palvelujen kehittämi- nen on ilman muuta hyvä strategia kirjastoille niin kauan, kun kirjastot ovat olemassa ihmisiä varten. Osuus- kuntamallit ja vertais- tai jakamis- perustaiset toimintatavat voivat osoittautua hyviksi keinoiksi saada kirjastojen rajalliset resurssit riittä- mään.” [E]
Uutta osaamista
P
alveluiden ohella 2020-lukuun varaudutaan kirjastolaisten osaamista kehittämällä. Yleisen tilanneseurannan ohella korkeakoulu- vastaajat nostavat esiin myös konkreet- tisia kehittämiskohteita: tieteenteon ja tieteenalan tuntemus, vuorovaiku- tus- ja viestintätaidot, uusi teknologia, avoin tiede, metriikka ja kansainvä- lisyys.”Henkilöstöä pitää motivoida enti- sestään tutustumaan uuteen tekno- logiaan mahdollisuuksien mukaan, nimenomaan jo kirjastoissa jossain päin maailmaa käytettäviin, ja poh- timaan, miten meillä voitaisiin niitä soveltaa.” [Y]
”Henkilöstön koulutukseen ja hyvin- vointiin pitää kiinnittää entistä enem- män huomioita. Pitkässä juoksussa muutokset vaikuttavat myös henkilös- tön rakenteeseen: millaisella koulu- tuksella tulevia rekrytointeja tehdään.
Kirjastoalan opinnot eivät ole enää se keskeinen osaamisalue, vaan joku ihan muu.” [A]
Erikoiskirjastojen vastauksissa konk- reettisina kehittämiskohteina maini- taan tiedon validointi, tietotekninen osaaminen, datanhallinta, palvelumuo- toilu, vuorovaikutus- ja viestintätaidot sekä tekijänoikeus- ja tietosuojakysy- mykset.
”Tietoteknisten välineiden käyttöosaa- misen ohella tarvitaan yhä enemmän syvempää tietoteknistä osaamista, jopa koodaustaitoja ja vähintään- kin ymmärrystä uusien teknologioi-
27 den toimintalogiikoista. Metatiedot,
tietojen yhdistely ja datalukutaidon edistäminen voisivat olla jatkossa tietoasiantuntijan keskeisiä tehtäviä;
miksei myös asiantuntijuus datan vi- sualisoinnissa, dataetiikassa ja datan hallinnassa.” [E]
”Henkilökuntaa ei enää voi karsia vaan päinvastoin nyt on ruvettava etsimään uutta väkeä, jonka taitova- likoimaan kuuluvat palvelumuotoilu ja vuorovaikutus- ja viestintätaidot.
Omaan organisaatioon liittyvän tie- don seurannan merkitys voi kasvaa.”
[E]
Tieteen avoimuuden tukemista
A
voin tiede muodostaa oman eri- tyisalueensa palveluiden ja osaa- misen kehittämisessä. 2020-luvulla on odotettavissa erityisesti yhteistyön sy- venemistä organisaation muiden toi- mijoiden kanssa.”Avoimen tieteen edistäminen vaatii jatkuvaa, tiivistä yhteistyötä yliopis- ton eri toimijoiden välillä ja vuoro- puhelua eri osapuolten kanssa sekä erilaisia ohjeita ja apuvälineitä tutki- joille avoimen tieteen toteuttamises- sa.” [Y]
”Avoin tki ja oppiminen ovat oman organisaatiomme strategiassa ja vi- siossa keskeisellä sijalla. Olemme tehneet työtä kehittääksemme asian- tuntijan roolia omassa organisaatios- samme avoimen toimintakulttuurin osalta. Samalla olemme luoneet pe- rustaa tehdä hyvää yhteistyötä talon muiden toimijoiden kanssa.” [A]
Erikoiskirjastopuolella avoin tiede kos- kee erityisesti tutkimustoimintaan kyt-
keytyviä tietopalveluja. Vastauksissa tulevat esiin tutut datanhallinnan ja avoimen julkaisemisen palveluiden ja julkaisumaksujen hallinnan tarpeel- lisuus.
”Uskon, että erityisesti avoimen tie- teen kysymykset vaativat työpa- nostamme yhä enemmän tällä vuosikymmenellä. Julkaisemisen osal- ta ollaan jo hyvässä vauhdissa, mutta muilta osin tekemistä riittää ja uusia kysymyksiä nousee jatkuvasti esiin.
Tutkimuslaitokset eivät tässä asias- sa useinkaan mene aivan kehityksen kärjessä, mutta seuraavat kyllä mie- lenkiinnolla ja hyödyntävät itselleen tärkeitä asioita. Yhä enemmän tul- laan varmasti tekemään yhteistyötä myös tutkimusprojektien rahoitustuen ja muun projektituen kanssa. Tutki- musrahoittajien vaatimukset julkai- sujen ja datan avaamisesta vaativat tietopalvelun osaamista.” [E]
”Uusia ja vahvistettavia tekemisen alueita meillä ovat mm. tutkimus- datan avoimuuden tukeminen ja avoimen julkaisemisen tuen edel- leen vahvistaminen. Näillä kentillä on myös jatkuvasti uutta seurattavaa ja kommentoitavaa, joten muutoksis- ta ja tiedeyhteisön sekä rahoittajien odotuksista ajan tasalla pysyminen on yksi huomioitava haaste. Meidän on myös oivallettava, mitä ulkopuo- lelta tulevat vaatimukset tarkoittavat meidän organisaatiossamme ja pys- tyttävä viestimään tarvittavista uu- distuksista.” [E]
Tietoa kirjoittajasta:
Juuso Ala-Kyyny Helsingin yliopiston kirjasto
juuso.ala-kyyny@helsinki.fi
