Katsauksia
Jorma Vuoriniemi 60-vuotias
Viime maaliskuun 29:ntena taytti 60 vuot- ta Helsingin kauppakorkeakoulun suo- men kielen ja tyyliopin apulaisprofessori Jorma Kustavi Vuoriniemi. Han on syn- tynyt Forssassa ja tullut ylioppilaaksi Tampereen lyseosta 1942.
Jorma Vuoriniemen uranvalinta nayt- taa pohjautuneen erityisesti isan esiku- vaan. Leh tori J. G. Vuoriniemi naet oli aidinkielen opettaja, aikoinaan tunnettu etenkin suullisen esitystaidon harrastaja- na. Aiti puolestaan oli voimistelunopetta-
ja, joten oli varsin luonnollista, etta poika ylioppilastutkinnon suoritettuaan tahtasi aluksi opettajan uralle. Useimpien ikato- veriensa tavoin han tosin joutui ennen opintojen aloittamista palvelemaan aikan- sa kenttaarmeijan riveissa.
Vuoriniemi valmistui 1948 Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi ja toimi sen jalkeen muutaman vuoden Po- rin tyttolyseossa aidinkielen opettajana.
Ennen pitkaa ha.net kuitenkin tempaistiin ykysuomen sanakirjan toimituksen pal- velukseen. Sanakirjatyossa Vuoriniemi ahersi vuosina 1952- 58 ja huolehti an- siokkaasti etenkin poikkeuksellisen vaati- vasta korjausluvusta.
Nykysuomen sanakirjan valmistumisen lahestyessa Vuoriniemi - kuten eraat muutkin - irtautui toimituksesta ja siir- tyi lyhyen oppikouluvaiheen jalkeen 1959 Yhteiskunnallisen korkeakoulun suomen kielen lehtorin virkaan. Korkeakoulu to1m1 tuolloin viela Helsingissa mutta muutti jo seuraavana vuonna Vuorinie- men vanhaan koti- ja koulukaupunkiin Tampereelle. Korkeakoulun muuton joh- dosta Vuoriniemi luopui suomen kielen opetuksesta Helsingin yliopiston oikeus- tieteen opiskelijoille, joita han oli ohjan- nut vuodesta 1956 alkaen.
Kun Yhteiskunnallinen korkeakoulu I 966 yleni Tampereen yliopistoksi, Jorma Vuoriniemesta tuli sen ensimmamen suomen kielen lehtori. Opetustoimensa ohella Vuoriniemi sai hoitaakseen myos erinaisia lisatehtavia. Han toimi mm. yh- teiskunnallisen opetusjaoston esimiehena 1969- 71 ja yliopiston hallituksen jasene-
201
Katsauksia
na 1972-74. Paavo Siron elakkeelle siir
tymisen jalkeen Vuoriniemi hoiti jonkin aikaa suomen kielen professorin virkaa.
Arkisen aherruksensa lomassa Vuori
niemi kaikessa hiljaisuudessa jatkoi opin
toja ja pohjusteli vaitoskirjatyotaan. Ta
vallista kypsemmassa iassa han 1969 suo
ritti Helsingin yliopistossa filosofian li
sensiaatin tutkinnon ja sitten puolusti menestyksekkaasti vaitoskirjaansa »Ollin kieli nykysuomen kuvastimena: semanttis
interpretatiivi tutkimus» (1973 ).
Uuden Suomen legendaarinen paki
noitsija Olli oli persoonallisena sanataitu
rina kauan kiinnostanut, jopa kiihottanut Jorma Vuorinienta. Ollin kielta ei ollut helppo alistaa tasmalliseen tieteelliseen analyysiin. Aikansa sitkeasti yritettyaan Vuoriniemi kuitenkin onnistui laajan lu
keneisuutensa varassa kehittelemaan aseet, joilla han sai Ollista pita van otteen.
Omintakeisen Ollin kielesta syntyi omin
takeinen vaitoskirja. Se ei ole tosin joka
miehen luettavaa, mutta asiantuntijat ovat arvioineet sen korkeatasoiseksi tie
teelliseksi saavutukseksi. Pitkan uuras
tuksen tulos palkittiin opinnaytteena korkeimmalla arvosanalla.
Hiukan myohemmin valmistui vaitos
kirjan aiheeseen liittyva suppeampi teas
»Verbien monitulkintaisuus Ollin kielessa ja nykysuomessa» (1974). Muutamassa vuodessa oli maisteri-lehtori Vuorinie
mesta kehkeytynyt vakavasti otettava tutkija, joka saattoi tavoitella alansa ylimpia virkoja. Vuonna 1977 Vuoriniemi nimitettiin nykyiseen tehtavaansa Helsin
gin kauppakorkeakouluun. Varsinaisen professorin virkaankin hanet on kahdesti todettu patevaksi. Helsingin yliopiston suomen kielen ja viestinnan dosentiksi hanet nimitettiin tana vuonna.
Jorma Vuoriniemen sarka suomen kie
len tutkimuksen vainiolla ei ole jarin le
vea, mutta han on pyrkinytkin ennen kaikkea kyntamaan syvalta. Hanen jul
kaisuluettelonsa saattaisi tosin olla tuntu
vastikin pitempi, ellei hanen osakseen oli
si tullut uhrautua hyvin pitkaaikaiseen huolenpitoon lahiomaisesta. Tavallista syvallisempaa paneutumista tehtavaan on
202
havaittavissa myos niissa erityisesti uuden
aikaisen semantiikan ja tekstilingvistiikan tuntemusta osoittavissa artikkeleissa, joi
ta Vuoriniemi - entinen sanakirjamies ja uuras kielentarkistaja - on laatinut kie
lenviljelyyn liittyvista kysymyksista. Mai
nittakoon tassa esimerkkeina kirjoitukset
»Teonnimet viestinnassa» (1975), »Kon
nektorit tekstin strukturoijina» ( 1976),
»Sanojen ymparistoa suojelemaan!»
( 1978) ja » Valitako miiiirilliiii, miiiiriitii vai miiiiritellii?» (1983), jotka kaikki ovat ilmestyneet tassa aikakauslehdessa.
Jorma Vuoriniemi tunnetaan innok
kaaksi matkailun harrastajaksi, jonka liikkuma-alat ovat olleet laveat. Virittaja esittaa hanelle post festum parhaat on
nentoivotuksensa maaliskuisen merkki
paivan johdosta ja toivottaa antoisia ret
kia niin kaukomaihin kuin tieteen maail
maankin.
PAAVO PuLKKI E N N
