Katsauksia
Eeva N iinivaara 80-vuotias
Helsingin yliopi ·ton tay. in palvellut \'iron kiclen lehtori, filosofian maistcri J;;el'O . \"iinil'aara, o.s. Pcdrik , taytti 80 vuotta 20.
joulukuuta 1981.
Ecva :\'iinivaara on syntynyt Kurista- nimiscssa kylassa Jogcvan lahistolla ja kavn\"l koulun a Tanossa. Ylioppilaaksi tul.tu~an han opiskeli Tanon yliopi tossa taidehistoriaa. \'iron kiclta ja filosofiaa ja suontt1 na1ssa aincissa syk yyn 1939 mcnncssa sikalaista loppututkintoa vas- taavat opinnot. V. 1928-30 han opctti viron _ja suomen kielta Vorun opetta_ja- seminaan sa. olmittuaan avioliiton khto-
ri Martti Niinivaaran kanssa han siir- tyi v. 1930 Helsinkiin. V. 1936- 49 han toimi kansakoulunopettajana ja jatkoi samalla opintojaan Helsingin yliopistossa uuden aineyhdi telman a mukaan. \'.
1947 han uoritti filosofian kandidaatin tutkinnon oppialanaan itamerensuomalai- set kielet, kan atiedc ja kirjallisuus . .Jo v.
1945 han tuli viron kielen opetta_jaksi yliopistoon ja toimi lehtorin virassa clak- keellc siinymiseensa ,·:een 1969. Viela en jalkeen han kon istorin maaraykse ta opctti \'iron ki1:jallisuutta viisi lukukautta.
Yliopiston cri kielten lehtoreita on usein ,·errattu kulttuurilahcttilaisiin,jotka omal- la toimialallaan yllapitavat yhteyk ia synnyinmaansa ja ijaintimaan a valilla.
Ee\'a :\"iinivaara on hoitanut ta.man tehtavan a vasymattbman ,·alppaasti. Han onjar:je tanyt_juhlatilaisuuksia, matineoita ja illanvicw:~ja, hankkinut niihin ohjelman _ja p1tanyt silla tavalla oman alansa opiskelijatja Viren kulttuurin ystavat ajan tasalla. amalla han on saanut oppilai iin-
a crittain lahcisen kosketuksen.
Keskcisella sijalla Eeva l\'iinivaaran tybssa on ollut ,·iron kielen opetus, ja
,·irkaan kuuluvan opetuksen lisaksi han on
koonnut kaikki ne,joilla on ollut riittavasti harra~tusta, vapaaehtoi iin ryhmiin edi - taak ·een kerhotybssa keskusteluvalmiutta.
\'iron kirjallisuus, seka tieteellinen etta kaunokir:jallinen, on Ecva iinivaaralle aina ollut hvvin laheinen. Han oli mukana jo v. 1935, jolloin Helsingissa jarjestettiin suuri \'irolainen kir:janayttely enjohdosta, eua oli kulunut nelja vuosi ataa ensimmai- sen painetun virolaisen kirjan, Wanradtin -Koellin luterilaisen katkismuksen ilmes-
355
Katsauksia
tymisesta. Avajaisista muodostui Viron silloisten johtavien kirjailijoiden arvokas katselmus. Mm. Gustav Suits, Henrik Visnapuu, Mait Metsanurk, Albert Kivikas· ja Villem Grunthal-Ritala esit- tivat omaa tuotantoaan. Sota-aikana yhteydet jaivat sattumanvaraisiksi, mut- ta jo 1950-luvulla virolainen ki,ja paasi jalleen esittaytymaan suomalaisellc ylei- solle, ja silloinkin Ecva Niinivaara oli yhteyksia solmimassa. V. 1957 virolaista ki1jallisuutta oli Helsingissa kahdessa nayttelyssa: euvosto-Virosta tuodut pai- notuotteet ja grafiikka olivat esitteilla Tieteellisten seurojen talossa, Viron ulko- puolella ilmestynyt kirjallisuus Ylioppilas- kunnan kirjastossa. Vastavuoroisesti oli , ..
1958 suomalainen ki1:janayttely Tallinnas- sa, jossa se sai suuren menestyksen.
Kirjqjen ystavana Eeva Niinivaara on aina pitanyt hyvaa huolta yliopiston virolaisen laitoksen kirjaston kehittymises- ta. Laitoksesta on kin vuosien varrella tullut veljesmaamme ki,jallisen kulttuurin suo- malainen keskus, joka myos ulkovirolai- sen kirjallisuuden osalta on miltei taydel- linen.
Merkittavaa on ollut Eeva l iinivaaran toiminta Viron ki,jallisuuden keskeisten tuotteiden saamiseksi suomen kielelle. V:n 1966 Virittajassa hanjulkaisi perusteellisen selvityksen virolais-suomalaisesta kaannos- kirjallisuudesta. Ki,:joitus on tarkea kult- tuurihistoriallinen dokumentti. Se esitte- lee paitsi kaunikirjallisuuden kaannoksia myos virosta suomennetut tieteelliset teok- set ja artikkelit, joita jo 1960-luvulle tultaes a oli sangen paljon. Kaunokirjalli- suuden suomcntamisen historia on paljon pitempi kuin tictoteostcn tai tieteellisten artikkelien suomeksi julkaiseminen. Van- hin suomeksi ilmestynyt virolainen tcos on Fr. Faehlmannin »Viron satuja» jo v:lta I 84 7. Kuitenkin vast a ta man vuosisadan puolella kaannost yo on varsinaisesti saatu kayntiin. Kuvatessaan sen etenemistaja eri vaiheita Eeva :--.liinivaara on tuonut mielenkiintoisia lisia Suomen ja Viron kulttuurikosketusten vaiheisiin. Vuosien varrella han on esittanyt suomalaisille kustantajille toivomuksiaan siita, m1ta Viron kirjallisuudesta kunakin ajankohta- na olisi vicla ollut saatava kaannetyksi.
356
Virittajan lukijoille ja alan tutkijoille Eeva iinivaara on tehnyt palveluksen laatimalla yksityiskohtaisen luettelon v:een 1960 mennessa Virittajassa julkaistuista Viroa kasittelevista kirjoituksista. Luette lo, joka sisaltyy v:n 1961 Virittajaan ja on kaikkiaan 7-sivuinen, on mita parhain todistus suomalaisten oppineiden Viron- harrastuksista.
Pitkana toimikautenaan Eeva Niinivaa- ra on joutunut opettamaan Viron kirjalli- suutta kymmenille suomen kielen ja suomen sukukielten opiskelijapolville. Li- saksi han on toiminut opettajana mm.
Jyvaskylan kesayliopistossa ja Helsingin t yovaenopistossa. Mi ten huolellisesti val- misteltuna ja systemaattisena tama on tapahtunut, kay selville SKS:n kirjastossa sailytettavasta, V. 1964 laaditusta luento- monisteesta, jossa seurataan veljesmaam- me kirjallisuuden kehitysta kansanrunon ajoista vaihe vaiheelta nykypaivaan saak- ka. Kun lukee tata esitysta ja vertaa sita myohempiin Viron kirjallisuuden tutki- muksiin, saa todeta yksityiskohtien luotet- tavuuden ja arviointien osuvuuden.
Suomen ja Viron keskinaisten kulttuuri- suhteiden kannalta on luonnollisesti ollut merkityksensa myos suomalaisten teosten virontamisella. Tata.kin tyosarkaa Eeva Niinivaara on tarkoin seurannut, tehnyt esityksia ja laatinut katsauksia ja tutkiel- m,a.
Eeva Niinivaaran kirjallisesta tyosta ilmestyi hanen syntymapaivakseen oma tcoksensa. Se sisaltaa hanen kirjoituk- siaan mm. viron kielen kehityksesta maarahvaan puhekielesta monitahoiseksi kulttuurikieleksija kansanrunon ilmaisusta modernin runouden kannattajaksi. Siina on myos runsaasti kirjoituksia virolaisesta kirjallisuudcsta, Kalevipoegista ja sen luo- jasta Friedrich Reinhold Kreutzwaldista
nykypaivan nakyvimpiin kirjailijoihin saakka. Siksi tassa riittanee mieluisa toteamus siita vuosikymmenesta toi cen jatkuneesta henkisesta vireydesta, jolla Eeva Niinivaara on suomalaisten ja viro- laisten kulttuurisiteita lujittanut. Lammin- sydamisena yliopistonopettajana, kielen ja ki1jallisuuden tuntijana ja tutkijana ja humaanina persoonallisuutena hanella on ollut herkka silma ihmiselaman hienova-
raisimmille ja herkimmillekin alucille, kutcn hanen suuresta taitccnharrastukses
taan kay ilmi. Ysta,·ien, tyoto,·erien _ja entisten oppilaiden a_jatukset kaanty,·at onnea toivotta,·ina paljon ehtineen ysta
vall isen opettajan puoleen. M yos Kot i
kielen Scura ja Virittaja yhtyvat onnitte
lijoihin.
.limo Turunen
Katsauk 1a
357
s
r '
