• Ei tuloksia

Suomen Meripelastusseura ry

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Suomen Meripelastusseura ry"

Copied!
20
0
0

Kokoteksti

(1)

alushankintastrategia

Saara Hänninen

2.4.2003

(2)

2

Suomen Meripelastusseura ry

Suomen Meripelastusseura ry suunnittelee, koordinoi ja

johtaa vapaaehtoista meripelastustyötä.

Seuran jäseninä on 60

paikallista yhdistystä, joilla on käytössään 130

pelastusalusta.

Jenny Vihuri

(3)

3

Anne

Eesti Vetelpäästeühing

Paul

Vetelpäästeühing oli aktiivinen vielä

1990-luvun alussa, mutta nyt toiminta

on lähes pysähtynyt taloudellisten

resurssien puutteessa.

(4)

4

Hankkeen taustaa

• Veneilyn ja kauppamerenkulun lisääntyminen

• Meriliikenteen turvallisuus

• Alusresurssien kehittäminen

• Avomerikäyttöisten alusten lisääminen

(5)

5

Hankkeen sisältö

• Toimintaympäristöanalyysi

• Meripelastuksen resurssit Suomenlahdella

• Alusten hankintaan vaikuttavat taloudelliset tekijät

• Aluskalustolle asetettavat vaatimukset

• Alushankintastrategia

(6)

6

Kauppamerenkulun kehittymisennuste

(7)

7

Matkustajavirrat Suomenlahdella v.2001

(8)

8

Veneliikenteen kehittymisennuste

(9)

9

Meripelastustapahtumat Suomenlahdella 1997-2001

Pelastussuoritteiden kohteet

(10)

10

Suomen Meripelastusseuran suorittamien pelastustehtävien luonne v. 2002

tekninen vika pohjakosketus tai karilleajo

muu

uppoaminen mies yli laidan tuntematon

tulipalo tai räjähdys

ht ä

(11)

11

Pelastusasemien sijainnit Suomenlahdella

(12)

12

Veneiden peittoalueet nykytilanteessa

Kaikki veneet, maksiminopeus

(13)

13

Veneiden peittoalueet nykytilanteessa

Kaikki veneet, merkitsevä aallonkorkeus yli 2 m

(14)

14

Kaluston vaihtoehtoiset kehittämissuunnat

1.

Selvästi suurin osa tehtävistä hoidetaan nopeilla (n. 30 s), avomerikelpoisilla 10- 12 m veneillä, jotka sijoitetaan kaikille asemille. Ne korvaisivat vähitellen nykyiset nopeat pelastusveneet (mm. Rankki-luokka, Mikrolog, Nihti) sekä osan pelastusristeilijöistä. Hitaammat (16-20 solmua) mutta suuremmat (15-18 m) pelastusristeilijät apuveneineen sijoitetaan vain Helsingin edustalle.

2. Pitkin rannikkoa sijoitetaan pelastusristeilijät ja suurehko apuvene.

Pelastusristeilijöiden sijainnit olisivat samat kuin nykyisin, mutta niillä ja apuveneillä hoidettaisiin kaikki aseman tehtävät. Muilla asemilla tehtävät hoidetaan nopeilla avomerikelpoisilla 10-12 m veneillä.

3. Pitkin rannikkoa sijoitetaan pelastusristeilijät apuveneineen nykytilannetta

vastaavalla tavalla, mutta suurin osa tehtävistä hoidetaan pienemmillä veneillä.

Asemilla, joilla on myös risteilijä, tämä pienempi vene ei olisi avomerikelpoinen, vaan 8-10 m yksinkertainen pelastusvene. Muilla asemilla olisi nopea

avomerikelpoinen 10-12 m vene.

(15)

15

Vaihtoehto 1

Yhden tunnin peittoalue (maksiminopeus)

(16)

16

Vaihtoehto 1

Vaihtoehto 1

2000 2010 2020 2030 2040

Hamina, Pv Tervasaari Hamina, Pv Hailikari (Rankki-luokka) Kotka, Pv Rankki Kotka, Pr Wilhelm Wahlf orss Loviisa, Pv Degerby Porvoo, Av Hulda Porvoo, Pr Ossi Barck Helsinki, Pv Nihti Helsinki, Pv Antti Huima H:ki MPA1, Pr Jenny Wihuri Espoo, Pv Mikrolog Espoo, Pr Haka (Rajakari-luokka) Porkkala, Pv uusi Porkkala, Pr McElliot (Arun 52) Inkoo, Pv Fagerö (Rankki-luokka) Tammisaari, Pv Ajax III (Targa 31) Hanko, Pv Betty (Atlantic 21 RIB) Hanko, Pr Russarö (Arun 52)

nykyinen ok

nykyinen käy, mutta ei strategian muk.

nykyinen lähes ok (ei itseoik.)

uusi alus

(17)

17

Vaihtoehto 2

Yhden tunnin peittoalue (maksiminopeus)

(18)

18

Vaihtoehto 2

Vaihtoehto 2

2000 2010 2020 2030 2040

Hamina, Pv Tervasaari Hamina, Pv Hailikari (Rankki-luokka) Kotka, Pv Rankki Kotka, Pr Wilhelm Wahlforss Loviisa, Pv Degerby Porvoo, Av Hulda Porvoo, Pr Ossi Barck Helsinki, Pv Nihti Helsinki, Pv Antti Huima H:ki MPA1, Pr Jenny Wihuri Espoo, Pv Mikrolog Espoo, Pr Haka (Rajakari-luokka) Porkkala, Pv uusi Porkkala, Pr McElliot (Arun 52) Inkoo, Pv Fagerö (Rankki-luokka) Tammisaari, Pv Ajax III (Targa 31) Hanko, Pv Betty (Atlantic 21 RIB) Hanko, Pr Russarö (Arun 52)

nykyinen ok

nykyinen käy, mutta ei strategian muk.

nykyinen lähes ok (ei itseoik.)

uusi alus

(19)

19

Vaihtoehto 3

Yhden tunnin peittoalue (maksiminopeus)

(20)

20

Vaihtoehto 3

Vaihtoehto 3

2000 2010 2020 2030 2040

Hamina, Pv Tervasaari Hamina, Pv Hailikari (Rankki-luokka) Kotka, Pv Rankki Kotka, Pr Wilhelm Wahlforss Loviisa, Pv Degerby Porvoo, Av Hulda Porvoo, Pr Ossi Barck Helsinki, Pv Nihti Helsinki, Pv Antti Huima H:ki MPA1, Pr Jenny Wihuri Espoo, Pv Mikrolog Espoo, Pr Haka (Rajakari-luokka) Porkkala, Pv uusi Porkkala, Pr McElliot (Arun 52) Inkoo, Pv Fagerö (Rankki-luokka) Tammisaari, Pv Ajax III (Targa 31) Hanko, Pv Betty (Atlantic 21 RIB) Hanko, Pr Russarö (Arun 52)

nykyinen ok

nykyinen käy, mutta ei strategian muk.

nykyinen lähes ok (ei itseoik.)

uusi alus

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

heissa. Nämä kaikki tekijät otettiin huomioon koko- naistuotosten ennusteita laskettaessa. KoKonaistuotosten ennusteita laskettiin Kuudessa eri lypsyKauden vaiheessa - 120, 150,

Tutkitut ominaisuudet olivat muuntokelpoisen energian saanti (metabolisable energy intake, MEI, MJ/pv), energiakorjattu maitotuotos (EKM, kg/pv), metabolinen elopaino (mBW=

Lajikkeista aikaiset, Anniina (virallisten lajikekokeiden perusteella kasvuaika 99,3 pv) ja Aino (100,1 pv), tuleentuivat vuonna 2007 Ruukissa ja Limingassa noin 103-105

KS-ryhmä sai lisäksi lypsykauden alussa lisäväkirehua kioskista ja annos oli laktaatiopäivinä 1 – 100 useammin poikineilla 6,5 kg/pv ja ensikoilla 5,5 kg/pv.. Laktaatiopäivinä

Väkirehuruokinnan voimakkuus vaikutti myös kasvutuloksiin, sillä MH4-ryhmän hiehot kasvoivat selkeästi paremmin (päiväkasvu 1065 g/pv) kuin MH2- (901 g/pv) tai OHRA2-ryhmän

merkitsevästi kontrollieläimistä, mutta BNF-indusoiduissa rotissa GST- aktiivisuuden pv/pp-suhde oli merkitsevästi pienempi kuin kontrollirotissa ja GSTYa:n pv/pp-suhde

In order to illustrate the significance of the PV power generator configuration on the mismatch energy losses under partial shading conditions, the operation of the PV power

means of PV power output curtailment or energy storage systems (ESS) [4]. However, the application of power curtailment is limited to upward PV power ramps [5]. Aggregate PV