KOTIHOIDON HOITOHENKILÖSTÖN KOKEMUKSIA ETÄKÄYNNEISTÄ
Sirkka Sipponen Pro gradu -tutkielma Hoitotiede
Hoitotyön johtaminen Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Hoitotieteen laitos
Lokakuu 2020
TIIVISTELMÄ ABSTRACT
1 JOHDANTO ... 1
2 KOTIHOIDON HOITOHENKILÖSTÖN TOTEUTTAMAT ETÄKÄYNNIT ... 4
2.1 Kotihoito Suomessa ... 4
2.2 Kirjallisuushaun toteutus ... 5
2.3 Etäkäynneillä toteutetut hoitotyön interventiot ... 9
2.4 Etäkäynneillä toteutettujen hoitotyön interventioiden vaikutukset ... 9
2.5 Yhteenveto tutkimuksen teoreettisista lähtökohdista ... 10
3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET ... 11
4 AINEISTO JA MENETELMÄT ... 12
4.1 Aineiston keruu... 12
4.2 Aineiston analysointi sisällönanalyysilla ... 14
5 TULOKSET ... 17
5.1 Osallistujien taustatiedot... 17
5.2 Etäkäyntien toteuttaminen ... 18
5.3 Etäkäynneillä toteutettavat hoitotyön interventiot ... 19
5.4 Etäkäynneillä toteutettujen hoitotyön interventioiden vaikutuksia ... 23
5.5 Hoitohenkilöstön tunnistamia etähoidon kehittämiskohteita ... 27
5.6 Yhteenveto tuloksista ... 29
6 POHDINTA ... 31
6.1 Tutkimustulosten tarkastelua ... 31
6.2 Tutkimuksen luotettavuus... 34
6.3 Tutkimuksen eettisyys ... 35
6.4 Johtopäätökset ja jatkotutkimushaasteet ... 36
LÄHTEET... 38
LIITTEET
Liite 1. Katsaukseen valitut tutkimusartikkelit.
Liite 2. Saatekirje.
Liite 3. Tutkimustiedote.
Liite 4. Tieteellisen tutkimuksen tietosuojaseloste.
Liite 5. Suostumuslomake.
Liite 6. Haastattelurunko.
Hoitotieteen laitos Hoitotiede
Hoitotyön johtaminen
Sipponen, Sirkka Kotihoidon hoitohenkilöstön kokemuksia etäkäyn- neistä.
Pro gradu -tutkielma, 43 sivua, 6 liitettä (16 sivua)
Ohjaajat: Dosentti, TtT Tarja Välimäki
Dosentti, TtT Marja Härkänen Lokakuu 2020
Erilaisten etähoidon ratkaisujen käyttö kasvaa maailmanlaajuisesti parantaen sosiaali- ja ter- veyspalvelujen saatavuutta. Kotihoidossa on otettu käyttöön myös etähoidon palveluja. Tämän tutkielman tarkoituksena oli kuvata, millaisia hoitotyön interventioita toteutetaan kotihoidon etäkäynneillä. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata kotihoidon hoitohenkilöstön näkemyksiä etä- käynneillä toteutettavista hoitotyön interventioista ja kuinka kotihoidon etäkäyntejä voidaan kehittää. Tutkielman tavoitteena oli tuottaa tietoa kotihoidon etäkäynneillä toteutettavista hoi- totyön interventioiden vaikutuksista kotihoidon kehittämiseen, johtamiseen ja koulutukseen.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena kahdessa sosiaali- ja terveydenhuollon organi- saatiossa. Aineisto koostui kahdeksasta (n=8) kotihoidon etähoidossa työskentelevän hoitajan yksilöhaastattelusta toukokuulta 2020. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisäl- lönanalyysillä.
Kotihoidon etäkäynneillä toteutetut hoitotyön interventiot olivat asiakkaan ohjaamiseen, voin- nin ja oireiden seurantaan ja arviointiin sekä moniammatillisen hoidon koordinointiin liittyviä interventioita. Erityisesti ruokailun ja lääkehoidon ohjaaminen sekä asiakkaan voinnin seuranta sopivat tutkimuksen tulosten mukaan etäkäyntien toteuttamiseen. Tulosten mukaan etäkäynnit vaikuttivat asiakkaan turvallisuuden tunnetta lisäävästi. Etäkäynneillä toteutetut hoitotyön in- terventiot tukivat asiakkaan toimintakykyä ja sosiaalista kanssakäymistä. Etähoidolla pystyttiin kohdentamaan kotihoidon hoitotyön resurssia enemmän tukea tarvitsevien asiakkaiden hoita- miseen. Etäkäynnit lisäsivät kauempana asuvien asiakkaiden kotihoidon palvelujen saatavuutta.
Kehittämiskohteiksi tunnistettiin hoitotyön erityisosaamisen ja etälaitteiden suunnitelmalli- sempi hyödyntäminen, kotihoidon ja etähoidon välinen yhteistyö ja etälaitteiden hyödyntämi- nen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Etähoito mahdollistaa hoitotyön tekemisen fyysisestä rajoitteesta ja paikasta riippumatta. Etä- hoidon toteuttamisessa voidaan myös hyödyntää automaatiota, jolla voidaan parantaa etähoidon taloudellisuutta ja tehokkuutta, vähentää etähoidon työn yksipuolisuutta ja kohdentaa parem- min etähoidon resurssia. Kotihoidon etähoidon ratkaisujen käyttöönotto kasvaa kansallisesti ja etähoidon sekä etähoidossa käytettävien laitteiden ja ohjelmistojen sekä niiden käyttöliittymien kehittämistä on jatkettava asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.
Asiasanat: etähoito, kotihoito, kotisairaanhoito, hoitohenkilöstö, hoitotyön interventio
Department of Nursing Science Nursing Science
Nursing Leadership and Management
Sipponen, Sirkka: Experiences of telecare among home care employees.
Master’s Thesis, 43 pages, 6 appendices (16 pages)
Supervisors: Docent Tarja Välimäki, PhD
Docent Marja Härkänen, PhD October 2020
The use of various telecare solutions is growing globally, improving access to social and health services. Home care services have also introduced telecare services. The purpose of this study was to describe what kinds of nursing interventions are carried out as remote home care visits.
In addition, the purpose was to describe the views of home care nurses on remote nursing in- terventions and explore how remote home care visits can be developed. The aim of the study was to produce information about the effects of nursing interventions carried out as remote care visits on the development, management and education of home care.
The study was conducted as a qualitative study in two social and health care organizations. The data consisted of eight (n=8) individual interviews of nurses working in the remote home care services conducted in May 2020. The research material was analyzed using data-driven content analysis.
The nursing interventions implemented as remote home care visits included interventions re- lated to client counseling, monitoring and assessment of the client’s well-being and symptoms, and coordination of multi-professional care. According to the results of the study, remote visits are particularly well-suited for providing guidance on eating and medication, and monitoring the client's well-being. According to the results, remote visits increased the client’s sense of security. Nursing interventions carried out during the remote visits supported the client’s func- tioning and social interactions. Telecare enabled allocating the home care nursing resources to caring for clients with a higher need for support. Remote visits increased the availability of home care services for clients living further away. The identified development targets included a more systematic utilization of special nursing expertise and remote devices, co-operation be- tween home care and remote care, and the utilization of remote devices in co-operation with various agents.
Telecare allows providing nursing independently of physical limitations and location. The im- plementation of telecare can also make use of automation to improve the economic factors and efficiency of telecare, reduce the one-sidedness of telecare work, and help better allocate tel- ecare resources. Telecare solutions are introduced increasingly at the national level, and the development of telecare, and the related devices, software and user interfaces must be continued based on client needs.
Keywords: telecare, home care, home nursing, nursing staff, nursing intervention
1 JOHDANTO
Väestön ikääntymisen myötä tarvitaan uusia ratkaisuja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen (STM 2016). Väestön ikärakenteen muutoksesta seuraa, että yhteiskunnassa on mukauduttava yhä laajemmin entistä iäkkäämmän väestön tarpeisiin. Ikääntyneen omaa toimijuutta mahdol- listamaan ja tukemaan tarvitaan monialaisia, palvelutarpeen arviointiin perustuvia yksilöllisesti sovitettuja palveluita. (STM 2017.) Kehittämällä ikääntyneiden sosiaalipalveluita on mahdol- lista pienentää terveyspalvelujen käyttöä ja menoja (Kehusmaa 2014).
Digitalisaation hyödyntäminen toimii yhtenä ratkaisuna ikääntyneiden hyvinvoinnin ja tervey- den edistämisessä (Barriga ym. 2016, Bjørkquist ym. 2019, STM 2016, Wade ym. 2010). Ge- roteknologiset ja digitaaliset ratkaisut sekä robotisaatio uudistavat perinteisiä hoitohenkilöstön tehtäviä luoden samalla ikääntyneille useampia mahdollisuuksia itsenäiseen ja turvalliseen ko- tona asumiseen. Erilaiset asumisen, yhteiskuntasuunnittelun ja palvelujen ratkaisut mahdollis- tavat ikääntyneiden kotona asumista nykyistä pidempään. (STM 2017.) Kotona asuminen edel- lyttää erityisesti kuntoutuksen lisäämistä (STM 2012). Kuntoutus voi olla toimintakykyä pa- rantavaa, ylläpitävää tai heikkenemistä hidastavaa tavoitellen toimintakyvyn ja elämänlaadun säilymistä (Pitkälä 2010).
Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa lisätään kotiin vietäviä palveluja jatkamalla etäpalvelui- den kehittämistä tavoitteena palveluiden saavutettavuuden parantaminen (Valtioneuvosto 2019). Teknologian hyödyntäminen on yksi viidestä teema-alueesta Sosiaali- ja terveysminis- teriön laatusuosituksessa hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017- 2019 (STM 2017). Uuden teknologian käytön lähtökohtana tulee olla ikääntyneen itsemäärää- misoikeuden ja omatoimisuuden tukeminen ja lisääminen, henkilöstön työn kehittäminen ja vahvistaminen sekä palvelujen parantaminen. Erilaiset teknologiasovellukset voivat turvalli- sesti pidentää ikääntyneiden kotona asumisen aikaa ja mahdollistaa myös uudenlaisia yhtey- denpitomahdollisuuksia ikääntyneen ja hänen lähipiirinsä sekä muiden palveluja tarjoavien toi- mijoiden kanssa. (STM 2017.) Uuden teknologian käyttöön ottamisessa on pidettävä huoli riit- tävästä tuesta, ohjauksesta ja neuvonnasta sekä ikääntyneille ja heidän omaisilleen, että hoito- henkilöstölle (Penny ym. 2018, STM 2017).
Etähoidon erilaisten ratkaisujen käyttö kasvaa terveydenhuollossa maailmanlaajuisesti, paran- taen palvelujen saatavuutta ja muuttamalla palvelujen organisointia (Flodgren ym. 2015). Eri- laisia teknologisia ratkaisuja on kotihoidossa jo käytössä Suomessa. Etäkäynneillä, jotka teh- dään älylaitteen avulla kaksisuuntaisena kuva- ja äänivälitteisenä puheluna (Guise & Wiig 2017, Husebø & Storm 2014, Lindberg ym. 2013) voidaan toteuttaa hoitohenkilöstön toimesta monia erilaisia hoitotyön interventioita, esimerkiksi potilaan voinnin tarkkailua ja fysiologisia mittauksia (Dansky ym. 2003, Demiris ym. 2001), haavojen arviointia (Dansky ym. 2003), omaishoitajien tukemista (Karlsen ym. 2019), turvallisuuden tunteen lisäämistä (Karlsen ym.
2019), psykososiaalista ja emotionaalista tukea (Demiris 2001, Lindberg ym. 2013), tukea sai- raalasta kotiutuessa (Lindberg ym. 2013), pitkäaikaissairauden hoidon ohjausta ja seurantaa (Dansky ym. 2003, Dar ym. 2009), toteuttaa palliatiivista hoitoa (Collier ym. 2016, Hoek ym.
2017), tukea potilasta sairauden omahoidossa ja lääkehoidossa (Dansky ym. 2003) sekä sitout- taa potilasta omahoitoon (Johnston ym. 2000).
Ikääntyneen ohjauksen tukena on suositeltavaa hyödyntää teknologiaa, sillä teknologiapainot- teiset ohjausinterventiot ovat vaikuttavia. Tällöin teknologian avulla on mahdollista edistää ikääntyneen hoitoon sitoutumista ja parantaa hoidon tuloksia. (Kurikkala ym. 2015.) Karlsenin ym. (2019) mukaan etäkäyntien avulla on ikääntyneillä voitu siirtää asumispalveluihin siirty- misen tarvetta. Etäteknologiaa voidaan käyttää myös asiantuntijoiden väliseen konsultaatioon (Vuononvirta 2011).
Etäkäynnit eivät yleensä voi korvata täysin perinteisiä kotikäyntejä potilaiden arviointi- ja hoi- tomenetelmien rajoittuneisuuden takia, mutta etäkäynneillä voidaan täydentää perinteistä koti- hoitoa (Demiris ym. 2001, Lindberg ym. 2013). Perinteisten kotikäyntien ja etäkäyntien yhdis- täminen ei vaaranna kotihoidon laatua (Demiris ym. 2001). Etäkäyntien sopivuus on määritet- tävä yksilöllisesti; asiakkaan voinnin, hoidon tarpeen ja muiden kliinisten tekijöiden perusteella (Demiris ym. 2001, Karlsen ym. 2019).
Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten karsiminen samalla kun hoidettavien määrä kasvaa vaatii palvelujen tuottavuuden parantamista tai palvelujen vähentämistä (TEM 2015). Tällöin on mietittävä uusia, etäteknologiaa hyödyntäviä palveluratkaisuja myös kotihoitoon (Husebø &
Storm 2014). Etähoidon tulee olla soveltuva niin potilaiden, työntekijöiden, prosessien kuin organisaation näkökulmasta (Vuononvirta 2011). Hoitotyön interventioiden käyttökelpoisuu-
den todentamisessa tarvitaan interventioiden toteuttajien eli hoitohenkilöstön havaintojen, ko- kemusten ja mielipiteiden huomiointia (Sidani ym. 2016, Voutilainen & Härkänen 2017). Ko- tihoidon hoitohenkilöstön kokemuksia etäkäynneistä ei ole tieteellisesti tutkittu Suomessa ja kansainvälisestikin tutkimusta on tehty vielä rajallisesti (Husebø & Storm 2014, Karlsen ym.
2019, Kim ym. 2019).
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia hoitotyön interventioita toteutetaan ko- tihoidon etäkäynneillä. Lisäksi tarkoituksena on kuvata kotihoidon hoitohenkilöstön näkemyk- siä etäkäynneillä toteutettavien hoitotyön interventioiden vaikutuksista sekä kuinka kotihoidon etäkäyntejä voidaan kehittää. Tavoitteena on tuottaa tietoa kotihoidon etäkäynneillä toteutetta- vista hoitotyön interventioiden vaikutuksista kotihoidon kehittämiseen, johtamiseen ja koulu- tukseen.
2 KOTIHOIDON HOITOHENKILÖSTÖN TOTEUTTAMAT ETÄKÄYNNIT
Kotihoidon etäkäynneillä tarkoitetaan kuva- ja äänivälitteisellä älylaitteella reaaliaikaisesti to- teutettuja kotikäyntejä asiakkaan kotiin (Husebø & Storm 2014, Lindberg ym. 2013). Älylait- teena voi toimia esimerkiksi tietokone tai älypuhelin, johon on asennettu etäkäynnin toteutta- miseen sopiva ohjelmisto (Forsberg ym. 2014). Etähoito voidaan järjestää asiakkaalle siten, että kuva- ja ääniyhteydellä tehty etäkäynti on osa palvelua tai palvelu tuotetaan kokonaan video- välitteisesti (Rantee 2018).
Hoitohenkilöstöllä tarkoitetaan sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon (lähihoitaja) tai muun vastaavan tutkinnon suorittaneita hoitajia sekä opistoasteen tai ammattikorkeakoulutuksen suo- rittaneita sairaanhoitajia tai terveydenhoitajia. Terveydenhuollossa interventiolla tarkoitetaan toimenpidettä tai tapahtumaa, jolla tavoitellaan yksilön tai ryhmän terveydentilaan tai toimimi- seen vaikuttamista (Duodecim 2020). Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kotihoidon etäkäyntejä ja etäkäynneillä toteutettuja hoitotyön interventioita hoitohenkilöstön näkökulmasta.
2.1 Kotihoito Suomessa
Kuntien on järjestettävä ikääntyneille laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka ovat ikään- tyneen tarpeisiin nähden oikea-aikaisia ja riittäviä, ja jotka tukevat hänen hyvinvointia, ter- veyttä, toimintakykyä ja itsenäistä toimimista sekä osallisuutta. Erityisesti on huomioitava kun- toutumista edistäviä ja kotiin annettavia palveluja muun palveluntarpeen ennalta ehkäise- miseksi. Ikääntyneen arvokasta elämää tukevassa pitkäaikaisessa hoidossa ja huolenpidossa en- sisijaisia ovat kotiin annettavat palvelut ja muut sosiaali- ja terveydenhuollon avopalvelut.
(Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalve- luista 980/2012.)
Kotihoidon käsitteen käyttäminen alkoi Suomessa 1990-luvulla kotihoidon integrointikehityk- sen myötä (Paljärvi 2012). Kotihoidolla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaisen kotipalvelun ja terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaisen kotisairaanhoidon tehtävien muo- dostamaa kokonaisuutta. Kotipalvelu sisältää asumiseen, hoitoon ja hoivaan, toimintakyvyn yl- läpitämiseen ja asioimiseen sekä muihin arkipäiväisten tehtävien ja toimintojen suorittamiseen tai niissä avustamiseen liittyviä toimia. Kotipalveluun kuuluvia tukipalveluja ovat ateria-, vaa-
tehuolto- ja siivouspalvelut sekä sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut (Sosiaalihuolto- laki 1301/2014.) Kotisairaanhoito on hoito- ja palvelusuunnitelman mukaista tai tilapäistä mo- niammatillisesti toteutettua terveyden ja sairaanhoidon palvelua potilaan asuinpaikassa, kotona tai siihen verrattavassa paikassa (Terveydenhuoltolaki 1326/2010). Kotihoitoon kuuluvat hen- kilökohtaisessa hygieniassa, ravitsemuksessa, liikkumisessa ja päivittäisessä kodinhoidossa avustaminen, kodinhoidollinen apu, terveyden edistäminen, ohjaus ja neuvonta, terveyden- ja sairaanhoito sekä gerontologinen sosiaalityö ja erilaiset tukipalvelut (Tepponen 2009).
Säännöllisen kotihoidon asiakkailla tarkoitetaan henkilöitä, joille on toteutunut laskentakuu- kauden aikana kotihoidon käyntejä voimassa olevan hoito- ja palvelusuunnitelman perusteella tai ovat muutoin saaneet kotihoidon käyntejä säännöllisesti ainakin kerran viikossa. Säännölli- sen kotihoidon asiakkaita oli Suomessa 73 563 marraskuussa vuonna 2018. Asiakasmäärä vä- heni 0,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Asiakkaista 77 prosenttia (56 357) oli 75 vuotta täyttä- neitä, joka oli 11,0 prosenttia koko maan 75 vuotta täyttäneistä. (THL 2019.)
2.2 Kirjallisuushaun toteutus
Kirjallisuuskatsauksen avulla haettiin tietoa, millaisia hoitotyön interventioita kotihoidon etä- käynneillä toteutetaan ja mitä vaikutuksia niistä on. Tutkimuskysymysten kannalta sopiviksi tietokannoiksi valittiin Cinahl, Scopus, PubMed ja Medic. Käytetyt hakusanat on kuvattu tau- lukossa 1. Hakujen vuosirajauksena oli 2010–2020 ja artikkeleiden kielirajauksena englannin- kieli. Medic –tietokannassa ei käytetty kielirajausta. Tietokantahaut tehtiin vuonna 2018 ja päi- vitettiin elokuussa 2020.
Valintojen jokainen vaihe perustui sisäänotto- ja poissulkukriteereihin. Sisäänottokriteereinä olivat: 1) tutkimuksen osana tai sen kohteena oli kotihoito, 2) tutkimuksen kohdistuminen hoi- tohenkilöstön toteuttamiin etäkäynteihin, 3) julkaisu oli tieteellinen alkuperäistutkimus tai siitä tehty artikkeli, 4) julkaisuvuosi oli 2010–2020, 5) julkaisukielenä oli suomi tai englanti sekä 6) alkuperäistutkimus tai artikkeli oli saatavilla Itä-Suomen yliopiston kirjaston tietokannoista.
Poissulkukriteereitä olivat, ettei tutkimus vastannut tutkimuskysymykseen; esimerkiksi etähoi- toon ei sisältynyt videovälitteistä viestintää, etähoitoa oli toteuttanut pääasiassa muu kuin kou- lutettu hoitohenkilöstö tai tutkimusympäristönä oli hoitokoti.
Taulukko 1. Tiedonhaku tietokannoista.
Tieto- kanta
Hakusanat Rajaukset Haku-
tulos
Katsaukseen valitut Cinahl "home care" OR “home care ser-
vice*” AND nurse* OR staff*
AND “quality of care” OR “qual- ity” AND "telemedicine" OR "re- mote*" OR "virtual*" OR "video*"
year 2010- 2020, peer re- viewed, English lan- guage
84 2
Scopus
PubMed
Medic
"home care" OR “home care ser- vice*” AND nurse* OR staff*
AND “quality of care” OR “qual- ity” AND "telemedicine" OR "re- mote*" OR "virtual*" OR "video*"
"home care" OR “home care ser- vice*” AND nurse* OR staff*
AND “quality of care” OR “qual- ity” AND "telemedicine" OR "re- mote*" OR "virtual*" OR "video*"
”home care*” OR ”kotihoi*” AND
"quality*" OR "laatu*" AND "tele- medicine" OR "virtual*" OR
"video*" OR "etä*"
year 2010- 2020, English lan- guage
year 2010- 2020, English lan- guage
year 2010- 2020
132
87
17
4
3
0
Kirjallisuuskatsaukseen valitut tutkimukset valittiin vaiheittain (kuvio 1). Ensimmäisessä vai- heessa haku toteutettiin valittuihin tietokantoihin hakusanoilla ja hakulöydöksenä löytyi yh- teensä 320 tutkimusartikkelia. Toisessa vaiheessa tutkimusten tiivistelmät valittiin tarkasteluun otsikoiden perusteella (n=164). Kolmannessa vaiheessa tiivistelmien perusteella valittiin koko- tekstit lähempään tarkasteluun (n=44) sekä tehtiin manuaalihaku. Manuaalihaussa käytiin läpi tietokantahaussa löydettyjen alkuperäistutkimuksien lähdeluettelot. Manuaalihaussa ei löytynyt yhtään sopivaa tutkimusartikkelia. Viimeisessä vaiheessa kokotekstit luettiin ja luetuista artik- keleista valittiin sisäänotto- ja poissulkukriteereiden perusteella artikkelit laadunarviointiin.
Tutkimusten laatua arvioitiin käyttäen Joanna Brigss Instituutin (JBI) arviointikriteeristöjä, joi- den tarkoituksena oli arvioida määrällisten ja laadullisten tutkimusten metodologista laatua ja tunnistaa tutkimusten tuloksiin vaikuttavien harhojen riskiä (JBI 2020). Tässä tutkimuksessa tutkimusartikkeleiden laadunarvioinnissa käytettiin Hoitotyön tutkimussäätiön (2018) suomen- tamia Joanna Briggs Instituutin kriittisen arvioinnin tarkistuslistoja kokeellisille ja kuvaileville tutkimuksille.
Laadunarviointi suoritettiin jokaisen laadunarviointivaiheeseen (n=10) päätyneen tutkimuksen kohdalla. Kvantitatiivisille (n=4) ja kvalitatiivisille (n=6) käytettiin omia arviointikriteerejä tut- kimusasetelmien mukaisesti. Jokainen tutkimus pisteytettiin ja tutkimukseen hyväksyttiin ar- tikkelit, jotka saivat yli puolet kokonaispistemäärän pisteistä. Yksi tutkimuksista hylättiin laa- dunarvioinnin jälkeen. Lopullinen aineisto muodostui yhdeksästä tutkimuksesta, joista kvanti- tatiivisia oli neljä (Gellis ym. 2014, Levine ym. 2018, Paré ym. 2013, Wang ym. 2018) ja kva- litatiivisia viisi (Funderskov ym. 2019, Kolltveit ym. 2016, Lu ym. 2014, Minatodani ym. 2013, Solli & Hvalvik 2019). Valittujen tutkimusten laadunarviointipisteet vaihtelivat kvantitatiivi- sissa tutkimuksissa 7-11 pisteen välillä ja kvalitatiivisissa tutkimuksissa 6-9 pisteen välillä (liite 1).
Kuvio 1. Kirjallisuushaun eteneminen.
Laadunarvioinnin jälkeen kirjallisuuskatsaukseen valikoitui aiheen kannalta relevantit tutki- musartikkelit (n=9). Tutkimukset oli tehty Yhdysvalloissa (n=3), Kiinassa (n=2), Norjassa (n=2), Tanskassa (n=1), Kanadassa (n=1). Valitut tutkimusartikkelit oli julkaistu lehdissä BMC Health Services Research (n=2), European Research in Telemedicine (n=1), Journal of the American Geriatrics Society (n=1), Journal of Clinical Nursing (n=3), Journal of General In- ternal Medicine (n=1) ja Telemedicine and e-Health (n=1). Liitteessä 1 on esitetty valitut tutki- musartikkelit taulukoituna.
Kirjallisuuskatsaukseen valittuihin tutkimusartikkeleihin tutustuttiin yksitellen. Sollin & Hval- vikin (2019) tutkimuksessa oli pienin aineisto; tutkimukseen osallistui neljä sairaanhoitajaa ja kaksi avustavaa hoitajaa. Isoin aineisto puolestaan oli Wangin ym. (2018) tutkimuksessa, jossa oli tutkittu 389 lonkan tekonivelleikattua potilasta. Kuudessa tutkimuksessa kohderyhmänä oli etähoidon asiakkaat (Gellis ym. 2014, Levine ym. 2018, Lu ym. 2014, Minatodani ym. 2013, Paré ym. 2013, Wang ym. 2018). Kolmessa tutkimuksessa kohderyhmänä oli etähoitoa toteut- tava hoitohenkilöstö (Funderskov ym. 2019, Kolltveit ym. 2016, Solli & Hvalvik 2019), joista kahdessa tutkimukseen oli osallistunut myös fysioterapian, jalkaterapian tai lääketieteen asian- tuntijoita (Funderskov ym. 2019, Kolltveit ym. 2016).
2.3 Etäkäynneillä toteutetut hoitotyön interventiot
Tutkimuksissa etäkäynneillä toteutettuja hoitotyön interventioita olivat pitkäaikaissairauksiin liittyvät elämäntapainterventiot ja hoito-ohjeet (Gellis ym. 2014, Lu ym. 2014, Minatodani ym.
2013, Paré ym. 2013), sairaalatasoisen hoidon ja kuntouksen järjestäminen kotona sairaalahoi- don sijaan (Levine ym. 2018), palliatiivinen hoito (Funderskov ym. 2019), omaishoitajien tu- keminen (Solli & Hvalvik 2019), tekonivelleikkauksen jälkeisen hoidon ja kuntoutuksen jär- jestäminen kotona (Wang ym. 2018) sekä diabeettisten jalkahaavojen hoito (Kolltveit ym.
2016).
2.4 Etäkäynneillä toteutettujen hoitotyön interventioiden vaikutukset
Etäkäynneillä toteutettujen hoitotyön interventioiden vaikutukset olivat tutkimuksissa saman- suuntaisia. Etäkäynnit lisäsivät hoitoon sitoutumista (Gellis ym. 2014, Lu ym. 2014, Minato- dani ym. 2013, Wang ym. 2018) ja tukivat omaishoitajien jaksamista (Solli & Hvalvik 2019).
Etäkäynneillä toteutetut interventiot vähensivät päivystyskäyntejä (Gellis ym. 2014, Levine ym. 2018, Paré ym. 2013), sairaalahoitopäiviä (Paré ym. 2013) sekä sairaalan käyttöastetta (Le- vine ym. 2018).
Tutkimuksien mukaan etäkäynnit edistivät asiakkaan fyysistä toimintakykyä (Levine ym. 2018, Wang ym. 2018), turvallisuuden tunnetta (Lu ym. 2014, Solli & Hvalvik 2019) sekä luottamusta hoitoa kohtaan (Kolltveit ym. 2016, Minatodani ym. 2013). Etäkäynnit lisäsivät asiakkaan päi- vittäistä aktiivisuutta (Levine ym. 2018, Wang ym. 2018) ja paransivat elämänlaatua (Solli &
Hvalvik 2019, Wang ym. 2018). Asiakkaat nukkuivat enemmän kotona kuin sairaalassa (Le- vine ym. 2018). Asiakkaat kokivat etäkäynnit pääsääntöisesti positiivisina (Gellis ym. 2014, Lu ym. 2014, Minatodani ym. 2013, Paré ym. 2013).
Palliatiivisen hoidon etäkonsultaatiot asiakkaan kotoa paransivat kotihoidon sairaanhoitajan ja palliatiivisen sairaanhoitajan yhteistyötä (Funderskov ym. 2019). Haavanhoidon laatu ja hoi- toon liittyvä viestintä eri terveydenhuollon toimijoiden välillä parani hoitajien etäkonsultaa- tiomahdollisuuden johdosta (Kolltveit ym. 2016). Motivaatio omahoitoa ja terveyskäyttäyty- mistä kohtaan lisääntyi (Gellis ym. 2014, Minatodani ym. 2013, Wang ym. 2018). Sairaanhoi- tajan asiantuntijuus nähtiin merkittäväksi interventioiden toteutumiseksi etähoidossa (Solli &
Hvalvik 2019, Wang ym. 2018).
2.5 Yhteenveto tutkimuksen teoreettisista lähtökohdista
Asiantuntijoiden videoyhteyskontaktit ja sähköinen asiointi yleistyvät koko ajan sosiaali- ja ter- veydenhuollossa ja luovat samalla uusia mahdollisuuksia asiakaslähtöisten palvelujen tuotta- miseen ajasta ja paikasta riippumatta (Rantee 2018). Etähoito on uusi palvelu kotihoidon perin- teiseen toimintaympäristöön.
Tutkimustietoa kotihoidon etäkäynneistä on niukasti saatavilla, eikä kansallisesti aiheesta ole tehty hoitotieteellistä tutkimusta. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että etäkäynnit pa- ransivat potilaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta (Funderskov ym. 2019, Gellis ym.
2014, Lu ym. 2014, Solli & Hvalvik 2019). Kotihoidon etäkäynnit vähensivät kustannuksia vähentäen sairaalahoitopäivien määrää (Levine ym. 2018, Paré ym. 2013). Etäkäyntejä on kui- tenkin tutkittu kansainvälisesti vielä vähän ja perustutkimusta tarvitaan edelleen (Gellis ym.
2014, Lu ym. 2014, Paré ym. 2013, Solli & Hvalvik 2019).
3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia hoitotyön interventioita toteutetaan kotihoi- don etäkäynneillä. Lisäksi tarkoituksena on kuvata hoitohenkilöstön näkemyksiä etäkäynneillä toteutettavien hoitotyön interventioiden vaikutuksista ja kuinka kotihoidon etäkäyntejä voidaan kehittää. Tavoitteena on tuottaa tietoa kotihoidon etäkäynneillä toteutettavista hoitotyön inter- ventioiden vaikutuksista kotihoidon hoitotyön kehittämiseen, johtamiseen ja koulutukseen.
Tutkimuskysymykset ovat:
1. Millaisia hoitotyön interventioita toteutetaan kotihoidon etäkäynneillä?
2. Millaisia vaikutuksia kotihoidon etäkäynneillä toteutetuista hoitotyön interventioista on hoi- tohenkilöstön näkökulmasta?
3. Miten etäkäyntejä toteuttava hoitohenkilöstö kehittäisi etäkotihoitoa?
4 AINEISTO JA MENETELMÄT
Tähän tutkimukseen valittiin laadullinen lähestymistapa, sillä tarkoituksena oli kuvata keskeistä ilmiötä, etäkäynneillä toteutettuja hoitotyön interventioita ja niiden vaikutuksia, etäkäyntejä te- kevien hoitotyöntekijöiden näkökulmasta. Kotihoidon etäkäynneistä on myös vähän tutkimus- tietoa, joka vaikutti lähestymistavan valintaan. (Elo & Kyngäs 2008, Kankkunen & Vehviläi- nen-Julkunen 2013, Kylmä & Juvakka 2007.)
4.1 Aineiston keruu
Tutkimusluvat haettiin kahdesta organisaatiosta niiden käytänteiden mukaisesti joulukuussa 2019 ja tammikuussa 2020. Organisaatioiden valinta perustui mielenkiintoon saada aineistoa Suomesta maantieteellisesti hyvin erilaisilta alueilta sekä etähoidon vakiintuneesta toteuttami- sesta, sillä kummassakin organisaatiossa kotihoidon etäkäyntejä oli tehty yli kahden vuoden ajan.
Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoituina puhelinhaastatteluina kahden kotihoidon etä- käyntejä toteuttavan organisaation etäkäyntejä tekeviltä hoitajilta toukokuussa 2020. Tutkija lähetti organisaatioiden yhteyshenkilöille kirjallisesti saatekirjeet (liite 2), tutkimustiedotteet (liite 3), tutkimuksen tietosuojaselosteet (liite 4) ja suostumuslomakkeet (liite 5) sekä valmiiksi maksetut kirjekuoret, jotka yhteyshenkilöt välittivät etäkäyntejä tekeville hoitajille. Tutkimus- tiedote sisälsi tutkijan yhteystiedot, tutkimuksen tarkoituksen, aineistonkeruumenetelmän, tut- kimukseen osallistumisen vapaaehtoisuuden sekä osallistujilta kerättävien tietojen käyttötar- koituksen, käyttäjät ja käyttöajan (Kuula 2011).
Kun haastateltavat antoivat kirjallisesti suostumuksensa tutkimukseen, lähetettiin heille haas- tattelurunko (liite 6) ja kopio suostumuslomakkeesta sekä sovittiin haastatteluaika sähköpos- tilla. Haastattelulomake esitestattiin ennen varsinaisia tutkimushaastatteluita yhdellä etäkoti- hoidossa työskentelevällä hoitajalla. Esitestauksella testattiin haastattelun teemoja, aihepiirien järjestystä ja kysymysten muotoilua sekä saatiin selville haastattelun keskimääräinen pituus.
Esitestauksen jälkeen voidaan tarvittaessa muuttaa vielä haastattelurunkoa. (Hirsjärvi & Hurme 2009, 72-73.) Esitestauksen tarkoituksena oli arvioida ja mahdollisesti parantaa kysymysten
asettelua ja haastattelurungon toimivuutta (Burns & Grove 2001). Haastattelulomakkeen esi- testauksessa ei nähty tarpeelliseksi muuttaa haastattelurunkoa, joten haastattelu sisällytettiin tutkimusaineistoon.
Puhelinhaastattelu sopii melko strukturoituihin haastatteluihin, sillä puhelinhaastattelusta puut- tuu osa non-verbaalista viestintää kuten katseet ja eleet (Hirsjärvi & Hurme 2009, 64-65). Pu- helinhaastattelut purkavat tutkijan ja tutkittavan välistä valta-asemaa ja haastateltavan saama mahdollisuus sovittaa haastatteluaika omiin aikatauluihinsa sopivaksi on koettu puhelinhaas- tatteluiden vahvuudeksi, sekä lisäksi puhelimella on mahdollista tavoittaa kaukana asuvat haas- tateltavat kustannustehokkaasti. (Ikonen 2017, 270-282.) Ensisijaisesti näiden tekijöiden perus- teella haastattelumenetelmäksi tässä tutkimuksessa valittiin puhelinhaastattelu.
Puhelinhaastattelut etenivät haastattelurunkoa mukaillen ja suurin osa haastateltavista oli tutus- tunut kysymyksiin etukäteen. Haastattelun alussa kuuntelu ja tunnustelu sopivan vuorovaiku- tustyylin löytämiseksi on tärkeää. Puhelinhaastattelijan on tärkeää osoittaa kuuntelemistaan, kiinnostustaan ja ymmärrystään täytesanoilla, äänensävyillä, lisäkysymyksillä ja kannustavalla palautteella. Kuuntelua osoittavat teot, kuten kokoavat yhteenvedot, aiemmin sanottuun viittaa- minen ja tilanteeseen sopivan palautteen antaminen vaatii haastattelijalta aktiivista keskitty- mistä puheluun. (Ikonen 2017, 270-282.) Puhelinhaastattelussa kysymyksien tulee olla lyhy- empiä ja on syytä puhua hieman hitaammin kuin kasvokkain käytävässä haastattelussa (Hirs- järvi & Hurme 2009, 64-65). Puhelut toteutettiin rauhallisessa ja tietoturvallisessa ympäris- tössä, jossa keskittyminen haastatteluun onnistui hyvin. Yhden haastattelun kesto oli keskimää- rin 33 minuuttia. Lyhyin haastattelu kesti 19 minuuttia ja pisin 54 minuuttia.
Haastattelulomake (liite 6) koostui kahdeksasta taustakysymyksestä ja tutkimuskysymyksiin vastauksia hakevista kysymyksistä (kuvio 2). Haastattelut tallennettiin nauhurilla ja tähän ky- syttiin jokaiselta haastateltavalta lupa ennen haastattelun alkua. Nauhoite poistettiin nauhurista, kun haastattelu oli kirjoitettu tekstiksi ja tarkastettu useaan otteeseen. Tutkimusaineisto säily- tettiin tietokoneella salasanalla suojattuna ja suostumuslomakkeet lukollisessa paikassa.
Kuvio 2. Tutkimuskysymykset ja niihin liittyvät haastattelulomakkeen kysymykset.
4.2 Aineiston analysointi sisällönanalyysilla
Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin lähtökohtana on aineisto ja sen selkeyttäminen luotettavien johtopäätöksien tekemiseen tutkit- tavasta ilmiöstä (Tuomi & Sarajärvi 2009). Sisällönanalyysi aloitettiin haastatteluiden litteroin- nista eli puhelunauhoitteet kirjoitettiin tekstiksi Word -tiedostoon. Tutkimuskysymykset mää- rittelivät litteroinnin tarkkuustason. Litteroinnin aikana aineisto anonymisoitiin, jolloin siitä poistettiin kaikki tiedot, joiden perusteella haastateltavat on mahdollista tunnistaa, esimerkiksi
Millaisia hoitotyön interventioita toteutetaan kotihoidon etäkäynneillä?
•Mitä kotihoidon etäkäynti pitää sisällään?
•Kuinka kauan etäkäynnit kestävät yleensä?
•Montako etäkäyntiä teet yleensä yhden työvuoron aikana?
•Mitä hoidollisia/potilaan tilaa tarkkailevia tehtäviä teet etäkäynneillä?
•Mitä ohjausta tai neuvontaa annat etäkäynneillä?
•Oletko etäkäynnillä yhteydessä muihin kuin asiakkaaseen? Jos, niin keneen/keihin (omaiset, asiantuntijat...)?
•Mihin hoidollisiin käynteihin etäkotihoito sopii?
•Mihin hoidollisiin käynteihin etäkotihoito ei sovi?
•Pystytkö toteuttamaan etäkäyntejä haluamallasi tavalla? Jos et, miksi?
•Ovatko etäkäynnit mielestäsi asiakaslähtöisiä?
•Mitä laitteita käytät etäkäynnin toteuttamiseen?
•Millaiseksi koet teknologisten laitteiden ja yhteyksien toimivuuden (kouluarvosana 4-10)?
•Onko käytettävissäsi oleva teknologialaitteisto mielestäsi etäkäynteihin sopiva?
Millaisia vaikutuksia kotihoidon etäkäynneillä toteutetuista hoitotyön interventioista on hoitohenkilöstön näkökulmasta?
•Mitä palautetta saat asiakkailta etäkäynneistä?
•Mitä palautetta saat omaisilta etäkäynneistä?
•Mitä palautetta saat esimieheltä etäkäynneistä?
•Millaisena itse koet työn etäkotihoidossa?
•Mitä vaikutuksia etäkäynneistä on asiakkaalle mielestäsi? (hyödyt/haasteet)
•Mitä vaikutuksia etäkäynneistä on hoitajalle? (hyödyt/haasteet)
•Mitä vaikutuksia etäkäynneistä on kotihoidolle? (hyödyt/haasteet)
•Mitä vaikutuksia etäkäynneistä on organisaatiolle? (hyödyt/haasteet)
•Miten arvioitte yksikössänne etäkotihoidon laatua? (onko mittareita, kyselyitä?)
•Millaiseksi arvioisit yksikkönne etäkotihoidon laadun verrattuna perinteiseen kotihoitoon (kouluarvosana 4-10)?
Miten etäkäyntejä toteuttava hoitohenkilöstö kehittäisi etäkotihoitoa?
•Oletko saanut koulutusta etäkäyntien toteutukseen, jos niin mitä?
•Mitä osaamista etäkotihoito vaatii mielestäsi hoitajalta? Tarvittaisiinko jotain osaamista lisää?
•Miten kehittäisit etäkotihoitoa?
•Millaisena näet etäkotihoidon tulevaisuuden?
nimet, työpaikat ja paikkakunnat, jolloin siitä ei muodostunut henkilörekisteriä. (Ruusuvuori &
Nikander 2017, 427-438.)
Litteroitua materiaalia muodostui 56 sivua (A4-sivu, fontti Times New Roman ja riviväli 1,5).
Tekstiin tutustuttiin tarkasti lukemalla se useaan kertaan ja tässä vaiheessa tehtiin huomioita.
Tämän jälkeen aineistosta etsittiin sanoja, lauseita ja ajatuskokonaisuuksia, jotka kuvasivat tut- kimuksen tutkimuskysymyksiä.
Valitut alkuperäisilmaukset pelkistettiin kuvaamaan niiden ydinsisältöä ja pelkistetyistä il- mauksista etsittiin samankaltaisuuksia, joiden mukaan pelkistetyt ilmaukset eriteltiin ryhmiin.
Ryhmistä muodostettiin alaluokkia, jotka nimettiin luokan sisältöä kuvaavalla käsitteellä. Seu- raavaksi alaluokista muodostettiin yläluokaksi kokoava teoreettinen käsite, jossa erotettiin tut- kimuksen kannalta olennainen tieto. (Kyngäs ym. 2011, Tuomi & Sarajärvi 2009). Lopuksi näistä yläluokista muodostui pääluokka niiden yhteisen teeman mukaisesti. Taulukossa 2 on esimerkki aineiston analyysista.
Tulosten raportoinnissa esitettiin tärkeitä ja hyvin kuvaavia lainauksia tekstin rikastuttamiseksi sekä tutkimusaineiston ja tulosten välisen yhteyden kuvailemiseksi (Elo & Kyngäs 2008, Kylmä & Juvakka 2007). Lainaukset merkattiin aineistolähtöisin numeroin (haastattelun nu- mero H01-H08) ja kirjaimin (käsitelty teema, esim. FT= fyysisen toimintakyvyn seuranta, PT=
psyykkisen toimintakyvyn seuranta, KT= kognitiivisen toimintakyvyn seuranta, O= hoitohen- kilöstön osaaminen) jolloin mahdollistui eri haastattelujen vertailu ja haastatteluihin oli helppo palata tarvittaessa uudestaan.
Taulukko 2. Esimerkki aineiston analyysista yläluokassa toimintakyvyn seuranta ja arviointi.
Alkuperäisilmaisu Pelkistetty ilmaus Alaluokka Yläluokka
…katotaan että hän lämmittää sen ruuan ja aloittaa sen ruokailun… H03FT
...miten hän liikkuu siellä… H04FT
…kysellään aktiviteeteista ootko kävelly ul- kona ja ootko lähdössä ulos ja miten liikut ja pitkiäkö matkoja, käykö kaupassa ja tällasta, että meneekö kauppareissu kävellen…
H07FT
..miten nopeesti hän tulee siihen (etälait- teelle)… H06FT
…jos normaalisti on hiukset laitettu ja on päivävaatteet päällä ja nyt ei sitten niinkun oo mitään, niin kyllähän sen pystyy siitä ais- timaan… H01FT
ruuanlämmityksen ja ruo- kailun aloituksen havain- nointi
miten liikkuu kotona kysellään ulkoilusta ja liikkumisesta kodin ulko- puolelle
havainnoidaan etälait- teelle tuloa
havainnoidaan pukeutu- mista
fyysisen toimintakyvyn
seuranta
toimintakyvyn seuranta ja
arviointi
…miten se asiakas käyttäytyy, miten se pu- huu, minkälainen on se non-verbaalinen viestintä…H05PT
…väsyneen oloinen tai hermostunut niin semmosen kyllä siitä huomaa sitten. H06PT
…tietysti mielialaa pystyy seuraamaan, vä- syneisyyttä, virkeystasoa…H08PT
käyttäytymisen, puhumi- sen ja non-verbaalisen viestinnän havainnointi väsyneisyyden tai her- mostuneisuuden seuranta mielialan ja virkeystason seuranta
psyykkisen toimintakyvyn
seuranta
…katot että ei tää oo ihan normaalikäytöstä häneltä...H04KT
…huomaa jos asiakas on kovin se- kava…H06KT
...onhan se selkeetä (puhe) ja osaako vas- tailla kysymyksiin, onko orientoitunut yh- tään… H02KT
…muistaa tulla siihen laitteen luokse suun- nilleen sillon kun se aika on…H01KT
käyttäytymisen vertaami- nen aikaisempaan sekavuuden seuranta orientaation arviointi
muistitoimintojen seu- ranta
kognitiivisen toimintakyvyn
seuranta
5 TULOKSET
5.1 Osallistujien taustatiedot
Aineisto kerättiin toukokuussa 2020 kahden eri organisaation kotihoidon etäkäyntejä toteutta- vilta hoitohenkilöstön jäseniltä (n=8), joista lähihoitajia oli kolme (n=3) ja sairaanhoitajia viisi (n=5). Kaikki haastattelut sisällytettiin aineistoon. Organisaatiot sijaitsivat eri sairaanhoitopii- reissä. Kummassakin organisaatiossa, jossa haastattelut toteutettiin, oli toteutettu kotihoidon etäkäyntejä enemmän kuin kaksi vuotta. Tutkimukseen osallistujat olivat kaikki naisia. Haas- tateltavien keski-ikä oli 41,5 vuotta, nuorin osallistujista oli 32 vuotta ja vanhin 52 vuotta. Kai- killa osallistujilla oli työkokemusta hoitoalalta vähintään 4 vuotta ja työkokemusta kotihoidon etäkäynneistä enemmän kuin viisi kuukautta. Puolelle osallistujista sisältyi työhön myös koti- hoidon perinteisiä kotikäyntejä. Tutkimukseen osallistuneen hoitohenkilöstön taustatiedot on kuvattu taulukossa 3.
Taulukko 3. Osallistujien taustatiedot.
Taustatiedot n %
Sukupuoli nainen 8 100
Ikä
Keski-ikä Koulutus
Työkokemus hoitoalalla vuosina Työkokemus kotihoidossa vuosina
Työkokemus etähoidossa
Työ sisältää myös tavallisia kotikäyntejä
31-40 41-50 51-60
lähihoitaja sairaanhoitaja 4-10
11-20 21-30 alle 1 1-5 6-10 yli 10 5kk-11kk 1-2 vuotta yli 2 vuotta kyllä ei
4 3 1
3 5 2 4 2 3 3 1 1 4 2 2 4 4
50 37,5
12,5
37,5 62,5 25 50 25 37,5 37,5 12,5 12,5 50 25 25 50 50
41,5 vuotta
5.2 Etäkäyntien toteuttaminen
Etäkäyntien kesto vaihteli kahdesta minuutista puoleen tuntiin. Etäkäyntien määrä vaihteli hoi- tohenkilöstöllä vuoron aikana yhdestä etäkäynnistä noin 60 etäkäyntiin. Etäkäynnit tehtiin or- ganisaation toimistolla tietokoneella, mutta osalla haastateltavista oli mahdollisuus myös työs- kennellä kannettavan tietokoneen avulla kotoa. Etäkäyntiasiakkailla oli kotona tablettitietoko- neet, jotka olivat lainalaitteita etähoitoa tarjoavasta organisaatiosta. Osallistujat kokivat käytet- tävien laitteiden sopivan etäkäyntien toteuttamiseen. Teknologisten laitteiden ja yhteyksin toi- mivuus arvioitiin kohtalaiseksi. Hoitohenkilöstö havainnoi, että osa asiakkaista arasteli varsin- kin alkuun etälaitetta tai epäili hoitohenkilöstön tarkkailevan heitä sillä tarpeettomasti.
Yksikään osallistujista ei ollut saanut varsinaista koulutusta etäkäyntien toteuttamiseen. Etähoi- don laatua seurattiin osan vastaajista mukaan säännöllisesti, mutta puolet vastaajista ei tiennyt
seurataanko etähoidon laatua ja millä tavalla. Tietoa asiakaspalautteista ja asiakaskyselyiden tuloksista kaivattiin etähoitoa toteuttaville hoitajille enemmän.
Hoitohenkilöstön osaaminen korostui kaikissa haastatteluissa. Haastateltavat painottivat, että lyhyilläkin etäkäynneillä hoitajan on osattava arvioida etäyhteyden välityksellä asiakkaan voin- tia ja kotiympäristöä, tehdä hoidon tarpeen arviointia ja tarvittaessa reagoida tilanteen vaati- malla tavalla. Myös rauhallisuutta, kuuntelemisen taitoa ja tilannetajua korostettiin etäkäyntien toteuttamisessa. Aikaisempi hoitotyön kokemus nähtiin eduksi etähoidon työhön. Niin sairaan- hoidollinen kuin mielenterveystyön osaaminen koettiin tärkeiksi hoitotyön osaamisalueiksi etä- hoidossa. Etäkäynneillä tulee monenlaisia terveyteen, sairauksiin ja palveluihin liittyviä kysy- myksiä, joten tiedonhakutaidot ja palveluverkko-osaaminen katsottiin myös hyödyllisiksi työn toteuttamisen sujuvuuden kannalta.
”ihan samalla tavalla sillä hoitajalla pitää olla silmät ja sydän paikallaan, tekipä sitä käyntiä että menipä siitä ovesta sisään tai etäkäyntinä, et kyllähän sun täytyy suhtautua siihen mitä sinä teet, vaikka minäkin hölpöttelen on se kuitenkin käynti ja siihen täytyy suhtautua siten, että sulla on ajatus mukana ja havainnointi ja käyttää sitä omaa ammattitaitoa, ja jos huomaat, että siellä jotakin on niin sun täytyy miettiä, että miten sä saat kysyttyä sen kysymyksen niin, että sinä saisit siltä vastauksen asiaan johon sinä sen tarvitset… tai kun siinä pikkasen näkyy sitä ko- tia, jos siellä kiinnittää joku asia huomion, niin sun täytyy siihen reagoida.”
H01O
5.3 Etäkäynneillä toteutettavat hoitotyön interventiot
Kotihoidon etäkäynneillä toteutettavat hoitotyön interventiot etäkäyntejä toteuttavan hoitohen- kilöstön kokemuksen mukaan jakaantuivat asiakkaan ohjaamiseen, asiakkaan voinnin ja oi- reiden seurantaan ja arviointiin sekä asiakkaan moniammatillisen hoidon koordinointiin (kuvio 3).
Kuvio 3. Etäkäynneillä toteutettavat hoitotyön interventiot.
Kaikki haastateltavat hoitohenkilöstön jäsenet mainitsivat lääkehoidon sekä ravitsemuksen ja nesteensaannin ohjaamiseen liittyviä toimintoja ja asiakkaan voinnin seurantaan liittyviä hoi- totyön interventioita. Etäkäyntien toteutuksessa nähtiin myös asiakasta liikunnallisesti akti- voiva ja sosiaalista kanssakäymistä tukeva näkökulma sekä toimintakyvyn seuranta ja arviointi myös etähoidon asiakkuuteen soveltuvuuden tarkkailussa. Hoitohenkilöstön mukaan etäkäyn- neillä toteutuvaa ohjausta asiakkaille tapahtui eniten lääkehoitoon liittyvässä ohjaamisessa, ruo- kailun ohjaamisessa sekä aktiviteetin ja sosiaalisen kanssakäymisen ylläpidossa.
”…hän sitten näyttää dosetista miten hän on lääkkeet ottanu…” H08L
”…ottaa etäyhteyden aikana sen lääkkeen ja pyritään mahdollisimman tarkkaan valvoa, että hän laittaa sen suuhun ja saa myös nieltyä sen.” H03L
”…käsikauppavalmisteita joo oon ohjannu käyttämään.” H06L
”…kehoitetaan lämmittämään ruoka, muistutetaan ruokailusta tai sitten valvot- tuna mikroon ruoka ja ollaan siinä niin kauan, että ottaa mikrosta pois ja aloittaa valvottuna ruokailun.” H07R
etäkäynneillä toteutettavat hoitotyön interventiot
ohjaaminen
lääkehoidossa, ravitsemuksessa ja nesteensaannissa sekä aktiviteetin ja sosiaalisen
kanssakäymisen toteutumisessa
voinnin ja oireiden seuranta ja arviointi
toimintakyvynsekä yleistilan ja hoidon seurantaan sisältyen
moniammatillisen hoidon koordinointi
yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja moniammatillista apua
järjestäen
”…yks asiakas on muistisairas, häntä kehotetaan ensimmäisen puhelun aikana, että laita se Menumat -ruoka lämpiämään ja sitten on se toinen soitto vähän sii- hen perään, että tarkistetaan että hän on ottanut sen ruuan ja ryhtynyt syömään.”
H08R
”…fyysiseen toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyvää ohjausta käytännössä ehkä eniten ite teen noilla etäyhteyksien aikana.” H01A
”…kehotan ja kannustan siinä ulkoilemaan ja tekemään jumppaa kotona ja soit- telemaan omaisille…yritän saada heitä aktivoitumaan.” H02A
Ohjaamiseen sisältyi myös erilaisten ryhmätoimintojen ohjausta, kuten kuntoutus-, ruokailu- ja tietovisaryhmien vetämistä sekä yksilökuntoutusta.
”…ryhmäjumpat, niissä on useampi ihminen yhtä aikaa, niissä semmonen puoli tuntia jumpataan ryhmän kanssa.” H07A
”…joka päivä on tämmönen puolen tunnin ruokahetki, mihin osallistuu useampi etähoidon asiakas kerralla samaan ruokahetkeen, keskustellaan ja luetaan lehtiä ja uutisia, kerrotaan päivän kulusta ja syödään siinä yhdessä hoitaja ja asiakkaat etälaitteen välityksellä.” H07A
”…ryhmänä on ollut tietovisaryhmät.” H04A
Asiakkaan voinnin ja oireiden seurantaa ja arviointia tapahtui etäkäynneillä fyysisen, psyykki- sen ja kognitiivisen toimintakyvyn seurannassa ja arvioinnissa. Etäkäyntejä tekevä hoitohenki- löstö arvioi myös asiakkaan voinnin ja toimintakyvyn soveltuvuutta etähoidon asiakkuuteen, jotta etähoito olisi tarkoituksenmukaista ja turvallista asiakkaalle.
”…osaako vastailla kysymyksiin, onko orientoitunut yhtään…” H02T
”…niin miten asiakas ryhtyy siihen toimeen…” H06T
”…tiedustellaan ja havainnoidaan kuinka se asiakas voi ja selviytyy siellä ko- tona… miten asiakas käyttäytyy, miten se puhuu, minkälainen on non-verbaalinen viestintä… kun oppii vähän tuntemaan niitä asiakkaita, niin pystyy myös sen muu- toksen siinä voinnissa havainnoimaan.” H05T
”tietysti mielialaa pystyy seuraamaan, väsyneisyyttä, virkeystasoa.” H08T
”…ei erottanu oikeen verensokerimittaria ja insuliinikynää toisistaan, et siinä tuli jo hiki kun piti rueta insuliinia pistämään, siinä meni melki 20min, sit mä soitin kotihoitoon et asiakas ei oo etähoidon kuntoinen enää, että nää insuliinit pitäs pistää asiakkaalle kotihoidon toimesta..” H07T
Asiakkaan yleistilan ja hoidon seurantaa toteutettiin etäkäynneillä perussairauksien hoidon seurannalla, elintoimintojen seurannalla, kuten hengityksen havainnoilla ja verenpaineen seu- rannalla, ihon kunnon seurannalla, kivun seurannalla, suoliston toiminnan ja virtsaamisen seu- rannalla sekä lääkehoidon vaikutuksen seurannalla.
”ihan kysellään siinä näitä elintoimintoja, että onko käyny pesulla ja vessassa, toimiiko vatsa, onko virtsaamisessa mitään tai että onko normaalia vai onko mi- tään poikkeavaa…” H08Y
”…huomaat jos ihmisen hengitys on raskaampaa tai on tosi väsyneen näköi- nen…” H01Y
”…kyselen heiltä yleensä, onko voinnissa muutoksia, onko huimausta tai turvo- tuksia jaloissa…” H02Y
”…diabeetikoiden kanssa aika paljon keskustellaan niistä sokereista ja minkälai- nen ruokavalio tukis sitä diabeteksen hyvää hoitotasapainoa..” H06Y
”seurataan tietenkin sitä lääkitystä, lääkityksen vaikutusta, seurataan tämmöstä yleishabitusta asiakkaassa, seurataan verenpainetta, pyydetään että asiakas mit- taa verenpaineen tai verensokerin, jolloin saadaan vähän konkreettisesti tietää siitä potilaan voinnista.” H03Y
”…ollu aivoinfarkteja, että seurataan neurologista statusta ja tällasta, et ihan tällasta kokonaistilaa sitten perussairauksien pohjalta seurataan…” H07Y
Asiakkaan moniammatillisen hoidon koordinointiin sisältyvää avun järjestelmistä toteutettiin ohjauksella eri asiantuntijoille tai asiakkaan ohjauksella päivystykseen. Yhteistyötä eri toimi- joiden kanssa tehtiin tarvittaessa kotikäynnin järjestämisellä voinnin tarkistamiseksi tai yhtey- denotolla asiakkaan omaiseen tai läheiseen. Tarvittaessa tilanteen ja hoidon tarpeen niin vaa- tiessa etäkäynnin yhteydessä pyydettiin ensihoito asiakkaan kotiin arvioimaan potilaan tila, esi- merkiksi kaatumisen tai akuutin sairastumisen johdosta.
”…et millon pitää esim. hakeutua päivystykseen…” H03J
”…sanoo, että on hirvee rintakipu niin sitten soitetaan tarvittaessa asiakkaan puolesta hätäkeskukseen…” H03J
”…sosiaalitoimistoon taloudellisista syistä on ohjattukin kyllä.” H04J
”puhe oli semmosta hyvin puuromaista, tuli semmonen epäilys, että olisko sokerit alhaalla vai johtuuko pelkästään runsaasta alkoholin käytöstä ja sitten asiakas ei pystynyt oikeen ottamaan verensokeria eikä oikeen saanu kunnon vastausta siinä, niin tämmösessä tilanteessa soitetaan ihan hätäkeskukseen ja kerrotaan, mikä on tilanne…” H07J
5.4 Etäkäynneillä toteutettujen hoitotyön interventioiden vaikutuksia
Etäkäynneillä toteutetut hoitotyön interventioiden vaikutuksia tunnistetiin asiakkaalle, etä- käyntejä toteuttaville hoitotyöntekijöille ja etäkäyntejä toteuttavalle organisaatiolle (kuvio 4).
Kuvio 4. Etäkäynneillä toteutettujen hoitotyön interventioiden vaikutuksia.
Suurin osa etähoidon asiakkaista suhtautui hoitohenkilöstön mukaan pääsääntöisesti positiivi- sesti etäkäynteihin, asiakkaiden turvallisuuden tunteen ja sosiaalisen kanssakäymisen koettiin lisääntyvän ja yksinäisyyden vähenevän. Asiakkaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemi- nen ja terveyden edistäminen nähtiin kotona asumista tukevana ja elämänlaatua parantavana tekijänä. Hyvinvoinnin tukemiseen kuvattiin ravitsemuksen ja lääkehoidon säännöllinen toteu- tuminen, fyysisen toimintakyvyn ja aktiivisuuden ylläpitäminen, mielenvirkistys sekä sairau- den omahoidossa tukeminen.
”yksinäisyys vähenee, saa jutella jonkun kanssa, ja tulee turvallisuuden tunnetta, että joku välittää, että ei oo ihan yksin, jos vaikka kotihoitokaan ei käy kun kerran kahessa viikossa viemässä lääkepussit, saa seuraa..” H07VT
”…hänelle tulee ensinnäkin turvallisempi olo, ei ihan yksinäistä…” H04VT
”uusia asiakkaita oon ottanu vastaan ja lähteny kertoo tästä meidän palvelusta, nii heiltä on monelta tullu se kysymys aina, että mitä sitten jos te ette saa mua kiinni, niin siihen vastataan aina, että jos hän ei ole siinä etälaitteella niin sit soitetaan puhelimella tai jos sulle on sattunut jotain, niin tullaan käymään, niin
etäkäynneillä toteutettujen hoitotyön interventioiden
vaikutuksia
vaikutukset asiakkaille
* lisää turvallisuuden tunnetta
* parantaa kotihoidon palvelujen saatavuutta
* tukee hyvinvointia
* saa moniammatillista apua
vaikutukset etäkäyntejä tekeville
hoitajille
* tarjoaa erilaisia vaihtoehtoja hoitajan
työhön
* kehittää hoitajan osaamista
vaikutukset etäkäyntejä toteuttaville organisaatioille
* säästää kustannuksia
* kohdentaa kotihoidon resursseja
kyllä se (vastaus) on se ”aijaa, hyvä juttu”, että ne on tietoisia siitä, että joku tulee kattomaan…” H03VT
”mun mielestä ainakin ne virkistää niiden mieltä, et kyllähän se aina varsinkin sellasilla ketkä ei hirveesti näe omaisia tai muita niin ees jonkinlainen kontakti tulee viikkoon.” H02VH
Kuntoutus-, ruokailu- ja tietovisaryhmien ohjaamisella hoitohenkilöstö vaikutti kotihoidon asi- akkaiden aktiivisuuteen sekä fyysiseen, sosiaaliseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn. Havain- not voinnin muutoksista tai esimerkiksi ryhmään osallistumattomuudesta raportoitiin kotihoi- dolle. Etäkäynneillä toteutetut lääkehoidon ohjaukset ja keskustelut pitkäaikaissairauden hoi- dosta tukivat asiakkaan omahoitoa. Etäkäynnit tukivat mm. diabeteksen omahoidossa, sillä asiakas itse mittasi verensokeria ja pisti insuliinia etäkäynnin aikana hoitajan läsnä ollessa. Etä- käynneillä toteutettiin myös psyykkisiä voimavaroja tukevia keskusteluja.
Etäkäynneillä kontaktoitiin tarpeen mukaan eri toimijoita, esimerkiksi omaisia, kotihoitoa tai eri asiantuntijoita moniammatillisen avun saamiseksi. Haastateltavat kuvasivat etäkäynteihin sisältyvän vahvasti asiakkaan palvelutarpeen ja hoidon tarpeen arviointia, ja jotta asiakas sai oikeat palvelut oikeaan aikaan, toteutettiin tätä arviointia jatkuvasti. Esimerkiksi keskustelua asiakkaan voinnista käytiin kotihoidon kanssa, annettiin ohjausta terveyspalveluihin tai sosiaa- litoimeen, annettiin kotihoito-ohjeita esimerkiksi ihottumaan tai oltiin yhteydessä turvapalve- luun asiakkaan voinnin tarkistamiseksi tai tarvittaessa suoraan hätäkeskukseen avun saa- miseksi.
”…kyllähän siinä pystyy sillä tavalla havainnoimaan sitä vointia, että jos siinä jotain hälyttävää on niin sitten voi varmistaa sen vaikka omaisilta, että onko oi- keasti asiat niin kun näyttää…” H08VH
Etäkäyntejä tekevät hoitohenkilöstön jäsenet kokivat, että asiakkaiden omaiset olivat tyytyväi- sempiä, kun hoitohenkilöstö näki asiakkaan videokuvan välityksellä kuin puhelimitse asiakkaa- seen otetulla yhteydellä. Osa haastatelluista hoitajista teki samojen asiakkaiden luokse perin- teisiä kotihoidon käyntejä ja he kokivat asiakkaan tuntemisen eduksi etälaitteen välityksellä tehtävään asiakkaan voinnin, yleistilan ja toimintakyvyn arviointiin. Asiakkaiden tunteminen
myös syvensi hoitosuhdetta ja hoitaja pystyi ohjaamaan keskusteluja asiakkaalle tärkeisiin hen- kilökohtaisiin asioihin.
Etäkäyntejä toteuttava hoitohenkilöstö kuvasi etähoidon tuovan erilaisia vaihtoehtoja hoitajan työhön. Etähoito mahdollisti etätyön tekemisen ja erityisosaamisen hyödyntämisen sekä hoito- työn tekemisen ja hoitotyössä pysymisen fyysisestä rajoitteesta huolimatta. Etähoito tarjosi hoi- tajalle myös kehittymismahdollisuuksia, haastoi ja kehitti hoitajan osaamista ja lisäsi palvelu- verkon tuntemusta.
”kotihoidossa töissä, niin se ei tarkoita sitä, että sinä oot peräkylän kiertäjä vaan mahdollisuuksia on ja sulle annetaan mahdollisuus kehittyä ja tehdä...” H01VO
”oon terveydellisistä syistä joutunu jäämään osastotyöstä pois…mut sit löyty tää etähoito, ja mä oon erittäin tyytyväinen siitä et mä pystyn kuitenkin käyttää sitä mun omaa koulutusta ja ammattitaitoa ja työkokemusta, mitä on kuitenkin yli 20 vuodelta kertyny, nii kuitenkin tehä hoitotyötä, vaikka onkin näin erilaista työtä, ku mihin on alun perin tottunu... mä oon ainakin tyytyväinen…” H05VO
”siinä pitää kuitenkin sitä asiakasta osata arvioida sen juttelun perusteella nii oppii ehkä, eri tavalla kysellä eri kysymyksiä aina voinnista ja muotoilemaan aina kysymyksiä sen mukaan mitä haluais saaha tietoon, kyllähän se aina haastaa hoi- tajaa kun pitää uudella tavalla kun et voi nähdä asiakasta ja tunnustella hänen vointiaan siellä paikan päällä vaan pitää etänä tehä, niin kyllähän se aina lisää haastetta ja mielenkiintoa työhön.” H02VO
Etähoito paransi hoitohenkilöstön näkökulmasta kotihoidon palvelujen saatavuutta kauempana asuville kotihoidon asiakkaille ja tällöin kauempana asuvia asiakkaita pystyttiin etäkäyntien avulla tapaamaan useammin. Etäkäynneillä toteutetut interventiot olivat hoitohenkilöstön mie- lestä kustannuksia säästäviä ja kaikki haastateltavat mainitsivat, että etähoidon avulla voidaan kohdentaa kotihoidon resurssit niihin käynteihin, joihin tarvitaan hoitajan fyysinen läsnäolo.
”…etäyhteys on yksi keinoista joilla saadaan yksi ns. käynti sinne lisää, että pys- tytään useammin tapaamaan etäyhteyden kautta kuin pystyttäisiin ihan fyysi- sesti..” H01VK
”…meidän asiakkaat kun on toiminnallisesti kohtalaisen hyväkuntoisia, niin se että jos heidän luona kävis kotihoito niin se ois resurssien hukkaamista…ne pys- tyy ottaa lääkkeet sillei, että me valvotaan ja näin, kun sinne menis fyysisesti hoi- taja niin onhan se paljon tämmöstä resurssin hukkaan heittämistä.” H03VR
”…kotihoito pystyy keskittymään niihin asiakkaisiin, jotka tarttee sitä huomiota jostain syystä sitten enemmän..” H06VR
”…kyllähän sitä tietysti ainakin ajallisesti säästyy aikaa ja kilometrejä, että jää enempi aikaa taas muihin asioihin ja käynteihin…” H08VS
”me voidaan tehdä käynti, mihin ei välttämättä tarvita sitä fyysistä läsnäoloa, niin se säästää sen hoitajan ajan sinne missä se tarttee sitä enemmän… siinä säästyy aikaa ja resursseja.” H05VS
5.5 Hoitohenkilöstön tunnistamia etähoidon kehittämiskohteita
Hoitohenkilöstö kuvasi haastatteluissa useita erilaisia kehittämiskohteita etähoidon kehittämi- seen liittyen (kuvio 5). Kehittämiskohteiksi nähtiin etähoidon sisältöön ja toteuttamiseen liit- tyviä kehittämiskohteita.
Kuvio 5. Hoitohenkilöstön tunnistamia etähoidon kehittämiskohteita.
etähoidon sisällön kehittäminen
asiakaslähtöisestihyödyntäen hoitotyön erityisosaamista
etähoidon toteuttamisen kehittäminen etälaitetta käyttämällä eri toimijoiden kanssa, automatisoinnilla jaetähoidon työn mahdollisuuksien hyödyntämisellä
Kaikki haastateltavat hoitohenkilöstön jäsenet näkivät kotihoidon etähoidon ja etäkäyntien li- sääntyvän tulevaisuudessa valtakunnallisesti. Hoitohenkilöstö koki tärkeäksi, että etähoidon li- sääntyessä ja yleistyessä, arvioidaan tulevaisuudessakin asiakkaan soveltumista etähoidon asi- akkaaksi säännöllisesti ja asiakkailta kysytään toiveita, mitä he odottavat ja toivovat etähoi- dolta, jotta hoito olisi mahdollisimman asiakaslähtöistä. Hoitotyön erityisosaamisen hyödyntä- minen, kuten mielenterveysosaaminen ja haavanhoito-osaaminen, huomioitiin haastatteluissa tulevaisuuden kehityskohteeksi, sillä esimerkiksi etälaitteen välityksellä voitaisiin konsultoida haavahoitajaa.
”kyl se (kotihoidon etähoito) on tulevaisuuden hoitoalan juttu, ihmettelen jos ei oo…” H03KE
”tää (kotihoidon etähoito) näyttää kyllä siltä, että tää on tulevaisuuden hoito- muoto ja tää voi kehittyä vaikka millä tavalla...” H04KE
Tunnistettiin, että tulevaisuudessa kasvavan kotihoidon asiakasmäärän hoitamiseen tarvitaan etähoidon ja kotihoidon tiivistä yhteistyötä asiakkaan turvallisen hoidon ja hoidon laadun ta- kaamiseksi. Toivottiin, että etälaitetta voitaisiin käyttää myös läheisten ja omaisten toimesta yhteydenpitoon, sillä etälaitteen käyttöliittymä nähtiin helppokäyttöiseksi ikääntyneille asiak- kaille. Liikuteltavat hoitajien laitteet, esimerkiksi tabletit tai älypuhelimet, joiden käyttö ei olisi sidoksissa paikkaan, tekisivät vaihtelua etäkäynteihin ja etäkäynneillä voisi esimerkiksi näyttää erilaisia paikkoja, joihin asiakas ei ole ehkä päässyt tai pääse enää käymään.
Lääkkeenoton muistutuksiin esitettiin virtuaalista hoitajaa, joka soittaisi useille asiakkaille sa- maan aikaan lääkkeenoton muistutuksen ja mikäli asiakas ei kuittaisi lääkkeen ottoa, ottaisi etähoitaja yhteyden asiakkaaseen. Tällöin etähoidon järjestämistä voitaisiin hieman automati- soida, eikä se olisi sidoksissa henkilöön. Etäkäyntien toteuttaminen vaatii myös rauhallista ym- päristöä, hälinä ja melu koettiin haastatellun hoitohenkilöstön näkökulmasta etähoidon työtä hankaloittaviksi tekijöiksi.
Hoitohenkilöstö koki, että he olivat aallon harjalla kotihoidon kehityksessä työskennellessään etähoidossa. Etähoidon työ mahdollisti tehdä hoitotyötä fyysisestä rajoitteesta huolimatta, joka koettiin positiivisena mahdollisuutena hoitajan työuralla. Koettiin, että etähoitotyötä tulisi
markkinoida hoitohenkilöstölle enemmän, jotta tietoisuutta tällaisesta hoitotyön työmahdolli- suudesta saataisiin lisättyä ja täten monipuolistettua vaihtoehtoja työuralle ja parannettua myös työn houkuttelevuutta sekä henkilöstön saatavuutta.
”tää (kotihoidon etähoito) on siitä hyvä et, vaikka sulla ois joku fyysinen rajoite itellä ja sä haluut kuitenkin käyttää sitä hoitotyön osaamista niin tässä se onnis- tuu, tässä työssä saa käyttää osaamistaan ja vahvuuksiaan, toisten ihmisten aut- tamiseksi ja hyväksi, että ite olen niin tyytyväinen siihen, että saan tehä tätä työtä…” H05KE
5.6 Yhteenveto tuloksista
Kotihoidon etäkäynneillä toteutetut hoitotyön interventiot muodostuivat asiakkaan ohjaami- seen, voinnin ja oireiden seurantaan ja arviointiin sekä moniammatillisen hoidon koordinointiin liittyviin interventioihin. Erityisesti interventioista ruokailun ja lääkehoidon ohjaaminen sekä asiakkaan voinnin seuranta sopivat hoitohenkilöstöstä etäkäyntien toteuttamiseen. Etäkäyntejä toteuttavan hoitohenkilöstön tuli olla hyvin selvillä palveluverkosta, sillä usein asiakkaan hoi- toon liittyi yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.
Haastatellut hoitohenkilöstön jäsenet kokivat, että etäkäynneillä toteutetut hoitotyön interven- tiot aktivoivat ja virkistivät etähoidon asiakkaita. Sosiaalista kanssakäymistä tuettiin myös eri- laisten ryhmätoimintojen avulla. Kaikki haastatellut mainitsivat etäkäyntien vaikuttavan asiak- kaan turvallisuuden tunnetta lisäävästi. Etäkäynnit nähtiin kotihoitoa tukevana palveluna, jolla pystytään kohdentamaan kotihoidon hoitotyön resurssia enemmän tukea tarvitsevien kotihoi- don asiakkaiden hoitamiseen. Etäkäynnit lisäsivät kauempana asuvien asiakkaiden kotihoidon palvelujen saatavuutta ja mahdollistivat täten asiakkaille useamman kotihoidon käynnin etä- käynnin muodossa.
Jokainen haastateltava näki kotihoidon etähoidon kasvavan ja yleistyvän koko Suomessa. Yh- teistyö eri toimijoiden välillä ja eri asiantuntijoiden hyödyntäminen asiakkaan hyväksi koettiin myös kotihoidon etäkäyntien kehityskohteena, kuten haavahoitajan etäkonsultointimahdolli- suus asiakkaan kotoa ja etähoitajien erityisosaamisen hyödyntäminen suunnitelmallisemmin.
Tärkeäksi ominaisuudeksi tulevaisuudessa hoitohenkilöstö näki etälaitteeseen integroitavaa yh- teydenpitomahdollisuutta omaisille, jolloin samaa helppokäyttöistä käyttöliittymää voisi hyö- dyntää myös etähoidon asiakkaan ja hänen omaistensa väliseen yhteydenpitoon.
Kotihoidon ja etähoidon välisen yhteistyön kehittämisen täytyy olla jatkuvaa, jotta esimerkiksi kotihoidon asiakkaan palvelut ovat oikea-aikaisia ja riittäviä sekä etähoidon sopivuutta asiak- kaalle seurataan jatkuvasti. Liikuteltavat etälaitteet etähoitosovelluksella, esimerkiksi älypuhe- limet tai tabletit, mahdollistaisivat asiakkaiden näkevän välillä jotain muutakin kuin taustalla olevan toimiston seinän, mutta myös etähoitajien paikasta riippumattoman työskentelyn. Näitä liikuteltavia laitteita voisi olla mukana kotihoidon perinteisillä käynneillä, joita voitaisiin hyö- dyntää esimerkiksi haavahoitajan, psykiatrisen sairaanhoitajan tai lääkärin konsultaatioon.
Hoitohenkilöstön mukaan etähoitoa olisi myös automatisoitavissa, jolloin etähoitajien resurssia saataisiin kohdennettua tarkemmin ja työhön tulisi enemmän vaihtelua. Hoitohenkilöstön ko- kemuksen mukaan etähoitoa hoitoalan työpaikkana ei juurikaan mainosteta, vaikka esimerkiksi etähoito mahdollistaa tehdä hoitotyötä fyysisestä rajoitteesta sekä paikasta riippumatta.
