Tämä haastattelututkimus vahvistaa aiempaa tutkimustietoa siitä, että kotihoidon etäkäynneillä toteutettavat hoitotyön interventiot ovat menetelmiltään ohjaavia, asiakkaan vointia ja oireita seuraavia ja arvioivia sekä moniammatillista tukea koordinoivia. Useissa haastatteluissa toistui etähoidon asiakasta aktivoiva ja osallistava näkökulma. Etäkäyntejä toteuttavien hoitajien on tarkasteltava jatkuvasti asiakkaiden soveltuvuutta etähoitoon (Guise & Wiig 2017), esimerkiksi muistisairauden etenemisen tai hoidon realistisen toteuttamisen kannalta, sillä etenevä muisti-sairaus vaikuttaa toimintakykyyn ja palvelutarpeen kasvuun (Erkinjuntti ym. 2015).
Tutkimustulokset kotihoidon etäkäynneillä toteutettavien hoitotyön interventioiden vaikutuk-sien osalta ovat pääosin samansuuntaisia aikaisempien tutkimusten kanssa (Karlsen ym. 2018, Levine ym. 2018, Lu ym. 2014, Solli & Hvalvik 2019, Wang ym. 2018). Etäkäyntien tunnis-tettiin lisäävän asiakkaan turvallisuuden tunnetta, lisäävän kotihoidon palvelujen saatavuutta ja tukevan asiakkaan hyvinvointia. Etäkäynneillä kotihoidon asiakkaita pystyttiin aktivoimaan eri tavoin ja heidän sosiaalista kanssakäymistä lisättiin myös erilaisten ryhmätoimintojen avulla, jolloin hoitohenkilöstö koki asiakkaiden yksinäisyyden vähenevän. Aikaisemmissa tutkimuk-sissa on myös tunnistettu etäkäyntien lisäävän asiakkaiden sosiaalista kanssakäymistä ja vähen-tävän yksinäisyyttä (Husebø & Storm 2014, Karlsen ym. 2018). Yhdessä asiakkaan omahoidon ohjauksen ja tuen kanssa nämä tekijät voivat siirtää huomattavaa kotihoidon apujen lisäystä ja myöhemmin laitoshoidon tarvetta (Husebø & Storm 2014).
Tutkimuksessa haastatelluista hoitajista kukaan ei ollut saanut koulutusta etähoitoon. Aikai-semmasta hoitotyön kokemuksesta nähtiin hyötyä etähoidon työhön. Etähoidossa hoitohenki-löstön osaaminen korostuu, sillä etäkäynneillä asiakkaan kohtaamisen taito ja vuorovaikutus-osaaminen ovat avainasemassa. Etähoidon asiakkaan voinnin ja hoidon tarpeen arviointi ovat haasteellisempia, koska asiakasta ei pysty fyysisesti tapaamaan. Tällöin etähoitoon kohdennet-tua koulutusta tarvitaan, jotta voidaan parantaa etähoidon toteuttamisen edellyttämää osaamista ja taitoja sekä varmistaa etähoidon laatu ja turvallisuus. (Guise & Wiig 2017.)
Tässä tutkimuksessa etäkäyntejä toteuttava hoitohenkilöstö odotti etähoidon johtajilta enem-män tietoa asiakaspalautteista ja asiakaskyselyiden tuloksista. Hoitotyön johtajan toivotaan an-tavan hoitohenkilöstölle palautetta, sillä jatkuva oppiminen ja hoitotyön ammattilaisena kehit-tyminen edistää potilasturvallisuutta ja lisää työtyytyväisyyttä (Eneh ym. 2012, Kvist ym.
2013). Asiakaspalautteen käsittelyn avulla saadaan parannettua hoidon laatua yhteistyössä asi-akkaiden kanssa (Wilson & Kenkre 2009).
Etähoito tunnistettiin haastatteluissa myös uutena ja erilaisena vaihtoehtona hoitotyön toteutta-miselle, joka mahdollistaa esimerkiksi osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntämisen fyysisestä rajoitteesta huolimatta. Väestön ikääntyminen lisää palvelutarpeita samalla, kun palveluja tuot-tavaa henkilöstöä eläköityy (TEM 2015). Sosiaali- ja terveydenhuollosta eläköityy Suomessa lähes 142 000 henkilöä vuoteen 2030 mennessä. Alan fyysinen kuormittavuus on usein esteenä hoitotyössä jatkamiselle, jolloin pohdittavaksi tulevat työtehtävien ja työaikojen joustamisen mahdollisuudet. (Ojanperä 2014.) Haastatteluihin pohjautuen, etähoito voisi olla yksi mahdol-lisuus jatkaa hoitotyössä ikääntyneiden parissa kotihoidon toimintaympäristössä.
Nykyisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän ylläpitäminen ei ole taloudellisesti kestävällä pohjalla, joten hyvän vanhuuden turvaaminen tulevaisuudessakin vaatii myös palvelurakentei-den muuttamista. Palvelujen rakennemuutosten onnistumiseksi on toteutettava niin palvelujen sisällöllistä uudistamista kuin ikääntyneiden parissa toimivien ammattilaisten osaamisen kehit-tämistä. (STM 2017.) Muutokset vaikuttavat myös hoitotyön johtamiseen, jonka tavoitteena on parantaa sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuutta ja saatavuutta edistäen samalla hoito-henkilöstön työhyvinvointia muuttuvissa toimintaympäristöissä (Markkanen & Tuomisoja
2014, STM 2009). Kotihoidon etähoidon käyttöönotto sisältyy kansalliseen palvelujen sisällöl-liseen uudistamiseen. Etäkäyntejä toteuttavan hoitohenkilöstön näkemyksen mukaan etäkäyn-nit säästävät kotihoidon resursseja niille asiakkaille, jotka tarvitsevat hoitajan fyysistä läsnäoloa ja apua. Haastatellut hoitohenkilöstön jäsenet kokivat, että etähoidon avulla kauempana asuville kotihoidon asiakkaille saatiin lisättyä kotihoidon palvelua ja etäkäynneillä myös säästettiin kul-kemiseen käytettävää aikaa.
Vanhuspoliittisesti tavoitteena on ikääntyneiden kotona asumisen mahdollisuuksien lisääminen (Bjørkquist ym. 2019, STM 2017). Tämä vaatii terveen ja toimintakykyisen vanhenemisen tu-kemista, kuntoutuksen monimuotoistumista ja lisäämistä sekä henkilöstön työn määrään vai-kuttavan teknologian hyödyntämistä (STM 2017). Ikääntyneiden toimintakykyyn ja osallisuu-teen vaikuttavat etäkäynneillä toteutettavat yksilö- ja ryhmäkuntoutusmenetelmät tukeutuvat laatusuosituksen kotiin tuotavien kuntoutuspalvelujen monimuotoistumisesta. Kotihoidon etä-hoidon avulla voidaan myös kehittää kotietä-hoidon sisältöä. (STM 2017.)
Haastateltu hoitohenkilöstö esitti kehittämiskohteeksi kotihoidon ja etähoidon yhteistyön ke-hittämisen. On todettu, että tekniikka ei ratkaise yhteistyöhön liittyviä haasteita. Yhteistyön toteutuminen vaatii yhteistä strategiaa ja tiedonkulkua myös etähoidossa, jossa korostuu usei-den toimijoiusei-den välinen yhteistyö. Tämä vaatii etähoidon johtamiselta jatkuvaa seurantaa ja kehittämistä (Bjørkquist ym. 2019). Karlsen ym. (2019) esittivät myös yhteistyön parantamista etähoidon ja kotihoidon välillä.
Erilaisia etähoidon menetelmiä on terveydenhuollossa käytössä jo laajasti ja erilaiset etäpalve-lut kasvattavat suosiotaan jatkuvasti (Reponen ym. 2018). Kaikki tutkimukseen osallistuneet hoitohenkilöstön jäsenet näkivät kotihoidon etäkäyntien yleistyvän tulevaisuudessa koko Suo-messa. Etäpalvelujen laajeneminen asettaa haasteen myös hoitotyön koulutukselle. Olisiko hoi-totyön koulutukseen niin toisen asteen koulutuksessa kuin ammattikorkeakouluissa sisällytet-tävä etäpalveluissa toimimista? Etähoitotyöstä olisi mahdollista myös saada oma urapolkuvaih-toehto hoitotyön ammattilaisille.
Tämän tutkimuksen tulosten mukaan etähoidon toteuttamisessa nähtiin mahdollisuuksia hyö-dyntää automaatiota etäkäyntien toteuttamisessa etähoitajien työn tehostamiseksi ja yksipuoli-sen työn vähentämiseksi. Yksipuolinen työ on tunnistettu työn sisältöön liittyväksi
psykososi-aaliseksi kuormitustekijäksi (Työturvallisuuskeskus 2019). Automaation hyödyntäminen hoi-tohenkilöstön työssä mahdollistaa hoitotyön sisällön muuttumista, jolloin se voi edistää työhy-vinvointia, hoidollisia tuloksia sekä hoitotyön taloudellisuutta ja tehokkuutta (Kangasniemi &
Andersson 2016). Kotihoidon etäkäynneissä on vielä paljon kehitettävää eikä läheskään kaikkia ratkaisuja ole vielä käytössä. Kuten on todettu, perustutkimusta kotihoidon etäkäynneistä tarvi-taan edelleen (Karlsen ym. 2019).