PÄÄTÖS
Nro 79/05/2
Dnro ISY-2003-Y-155 Annettu julkipanon jälkeen
2.9.2005
HAKIJA Vapo Oy
PL 22
40101 JYVÄSKYLÄ
ASIA Ruukinsalon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Nilsiä
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Hakemus koskee Ruukinsalon 44,5 ha:n suuruisella alueella (Rahkasuon lohkot 1 ja 2) aloitettavan turvetuotannon ympäristölupaa.
Hakemuksessa on pyydetty myös vesilain 10 luvun 6 §:n mukaista oikeutta johtaa tuo- tantoalueen kuivatusvedet lasku-uomassa alapuoliseen vesistöön.
Ruukinsalo sijaitsee Nilsiän kaupungin Siikajärven kylässä kaupungin pohjoisosassa kantatien nro 75 pohjoispuolella lähellä Nilsiän ja Rautavaaran rajaa.
Ruukinsalon kuivatusvedet on tarkoitus johtaa kahden laskuojan kautta Ahmapuroon, jo- ta pitkin vedet laskevat Keyritynjokeen ja siitä edelleen Puntinjokea Ala-Siikajärveen.
ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN
Hakemus on saapunut ympäristölupavirastoon 7.8.2003. Sitä on täydennetty 15.12.2003 ja 16.2.2004. Lausunnoista ja muistutuksista antamansa selityksen liitteenä 20.8.2004 hakija on toimittanut aluetta koskevat kasvillisuus- ja linnustoselvitykset.
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotanto ja sii- hen liittyvä ojitus edellyttävät ympäristölupaa, jos tuotantoalue on yli 10 ha.
Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohdan 5 c) no- jalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa.
TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE
Hakijalla on vuokrattuna Ruukinsalon alueella 159 ha maata, josta tuotantokelpoista suo- ta on 150 ha.
Koillis-Savon 21.12.1995 vahvistetussa seutukaavassa suunnitellun tuotantoalueen itäi- nen lohko 2 on merkitty turvetuotantoaluevaraukseen EO1 43.701 Vilponsuo-Latosuo- Rahkasuo.
YMPÄRISTÖOLOSUHTEET
Ruukinsalon sijainti ja sen ympäristö
Ruukinsalon ympäristö on metsä- ja suomaata, joka on maa- ja metsätalouskäytössä. Pää- osa suosta on luonnontilaista. Suon lähiympäristössä ei ole asutusta. Lähin pelto on suon länsipuolella noin 350 metrin päässä tuotantoalueen reunasta.
Ruukinsalon välittömässä läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita eikä arvokkaita pien- vesiä, joihin hankkeella voisi olla vaikutuksia. Lähin pohjavesialue, Valkeisenlammin- kangas, on noin 2 km:n etäisyydellä Ruukinsalosta.
Tuotantoalueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai suojelualueva- rauksia eikä suojeluohjelmissa mukana olevia kohteita.
Hakija on teettänyt Rahkasuon ojittamattoman alueen luontoselvityksen (kasvillisuus, kasvisto ja maisema). Kasvillisuusselvityksen maastotyöt tehtiin 19.11.2003.
Tämän lisäksi hakija teetti kesällä 2004 luontoselvitysten (kasvillisuus- ja linnustokartoi- tus). Sen tulokset ovat seuraavat:
Kasvillisuuskartoitus tehtiin maastokäynnillä 21.6.2004.
Suomen suoaluejaossa Rahkasuo sijaitsee Pohjanmaan - Kainuun aapasuoalueen ja Sisä- Suomen rahka- ja viettokeitaiden rajalla. Rahkasuon luonnontilainen neva on pohjois- ja eteläosissaan pääosin välipintaista lyhytkortista nevaa ja saranevaa. Avosuon länsiosassa on pitkänomainen rimpinen juotti, joka on tyypiltään osin oligotrofista rimpinevaa ja osin oligotrofista ruopparimpinevaa. Avosuon reunoilla nevakasvillisuus vaihettuu vähitellen rahka- ja tupasvillarämeiksi. Ojitusten läheisyydessä reunarämeet ovat kuivuneet. Myös tutkimusalueen länsiosan rämekasvillisuus on muuttunut ojituksien seurauksena, mikä näkyy myös verraten runsaskasvuisena mäntypuustona. Alueella ei esiinny luonnonsuoje- lu- ja metsälain mukaisia luontotyyppejä. Alueella ei tiedetä esiintyvän uhanalaisia kasvi- lajeja.
Linnustokartoituksella selvitettiin Rahkasuon muutonaikaisen ja pesivän linnuston laji- koostumus ja parimäärät. Kartoitus tehtiin pistelaskentana kevätmuuttoaikana 20.5.2004 ja ns. koealamenetelmällä pesimäkaudella 9.6.2004.
Muutonaikaisessa laskennassa Rahkasuolla havaittiin kaikkiaan 14 lintulajia kokonaispa- rimäärän ollessa 25. Varsinaisista suolinnuista alueella esiintyivät pikkukuovi, liro ja niit- tykirvinen. Lisäksi alueen soille tyypillinen laji on kapustarinta.
Suojelullisen aseman suhteen merkittävimpiä havaintoja olivat EU:n lintudirektiivin liit- teessä I mainitut laulujoutsen, teeri, kapustarinta ja liro, jotka kuuluvat myös Suomen kansainvälisiin erityisvastuulajeihin.
Rahkasuon muuttolinnusto on selvityksen mukaan sekä lajistonsa että tiheytensä puolesta varsin tyypillistä pienehkölle rämeikköiselle nevasuolle.
Pesimäaikaisessa kartoituslaskennassa havaittiin yhteensä 19 lintulajia ja 37 lintuparia.
Varsinaisia suolintuja olivat pikkukuovi, valkoviklo, niittykirvinen ja keltavästäräkki.
Suojelullisesti merkittävimpiä Rahkasuon pesimälajeja olivat lintudirektiivin liitteessä I mainitut laulujoutsen, teeri, valkoviklo ja kapustarinta, jotka kuuluvat myös Suomen eri- tyisvastuulajeihin.
Linnustoselvityksen mukaan Rahkasuota ja sen lähiympäristöä voidaan pitää linnustol- taan tavanomaisena suona. Alueelta ei tavattu luonnonsuojelulain mukaisia uhanalaisia tai erityisesti suojeltavia lintulajeja.
Kuivatusvesien purkureitti ja vesistön tila
Ruukinsalo sijaitsee Nilsiän reitin (4.6) Keyritynjoen valuma-alueen (4.67) Keyrityn ala- osan osavaluma-alueella (4.671). Tuotantoalueen pinta-ala on noin 1,2 % Keyrityn ala- osan ja noin 0,3 % Keyritynjoen vesistöalueen pinta-alasta.
Ruukinsalon kuivatusvedet johdetaan reittiä laskuojat – Ahmapuro – Keyritynjoki - Pun- tinjoki - Ala-Siikajärvi – Pisanvirta – Vuotjärvi. Ruukinsalon laskuojan 1 pituus Ahma- puroon on noin 1,4 km ja laskuojan 2 noin 1,2 km. Ahmapuroa Keyritynjokeen on noin 5,5 km. Keyritynjokea Puntinjokeen on noin 3 km. Puntinjoki ja Ala-Siikajärvi kuuluvat Ala-Siikajärven vesistöalueeseen (4.622), joka on osa Vuotjärven vesistöaluetta (4.62).
Nilsiän reitin järvien ravinnepitoisuudet ja humusarvot ovat latvavesiä lukuun ottamatta alhaiset. Suurimmat järvet Vuotjärvi, Melavesi ja Juurusvesi ovat kirkasvetisiä ja hyvä- laatuisia. Keyritynjoen typpipitoisuus vaihtelee 400…500 µg/l välillä ja fosforipitoisuus on tasolla 25 µg/l. Vuotjärven yläpuolisten vesistöalueiden vedenlaatu on tyydyttävä.
Kalasto ja kalastus
Keyritynjoella ja Puntinjoella on tehty kalataloudellisia kunnostuksia vuosina 1999 ja 2000 ja alueella on runsaasti koski- ja jokikalastuspaikkoja. Joet ovat Pohjois-Savon par-
haita viehekalastusjokia. Joessa esiintyy luontaisesti taimenta. Taimenkantaa hoidetaan kotiutusistutuksin. Lisäksi jokiin istutetaan kirjolohta.
Alueen kuntoonpano ja tuotantotoiminta
Ruukinsalon tuotantoalueella on tarkoitus tuottaa jyrsinturvetta ja ympäristöturvetta.
Tuotannon arvioidaan kestävän alueella noin 30 vuotta.
Tuotantoalueen kunnostaminen aloitetaan tiestön rakentamisella ja alueen puuston pois- tolla. Tämän jälkeen tehdään laskeutusaltaat. Seuraavaksi rakennetaan muut vesiensuoje- lurakenteet sekä kaivetaan kokoojaojat. Tämän jälkeen alue sarkaojitetaan 20 metrin vä- lein ja sarat syväjyrsitään. Syväjyrsin jyrsii suon pintakerroksen, kannot, pienet puut ja risut pintaturpeen joukkoon. Jyrsinnän jälkeen tehdään päisteputkitukset, asennetaan päisteputkipidättimet ja kaivetaan sarkaojien lietesyvennykset. Lopuksi muotoillaan sarat tuotantokuntoon, perataan sarkaojat ja rakennetaan aumapaikat. Kuntoonpanotyöt pyri- tään tekemään mahdollisimman vähäsateisina ajankohtina ja hyödyntämään talven routa- kerrosta suon vetisimpien osien kunnostamisessa.
Ruukinsalolla tullaan käyttämään tuotantomenetelmänä joko mekaanista kokoojavaunu- menetelmää tai imuvaunumenetelmää. Tuotantopäiviä on kesän aikana touko- syyskuus- sa keskimäärin 30 – 50. Tuotantomäärä on vuosittain noin 22 000 m3 jyrsinpoltto- ja ym- päristöturvetta, kun tuotantoala on 44,5 ha.
Uusimmassa Vapo Oy:n kehittämässä imuvaunussa puhaltimesta tuleva poistoilma puh- distetaan, joten imuvaunut soveltuvat käytettäväksi sellaisissakin tuotantopaikoissa, jois- sa turvepölyä ei saa levitä vähäisiäkään määriä ympäristöön.
Kuivatusvesien käsittelymenetelmät
Sarkaojien alapäihin kaivetaan lietesyvennykset. Niistä vesi johdetaan rumpuna toimivan päisteputken tai poikittaisputkituksen ja siihen asennetun päisteputkipidättimen kautta kokoojaojaan. Pidättimet pidentävät veden viipymää niin, että kiintoaine ehtii laskeutua lietesyvennysten pohjalle.
Lisäksi kummallekin lohkolle rakennetaan laskeutusallas ja virtamansäätöpato. Laskeu- tusaltaiden tilavuudet ovat 465 m3 ja 1 096 m3. Altaiden mitoitus vastaa ympäristöhallin- non ohjeita. Altaiden viereen rakennetaan läjitysalueet, joihin altaista poistettu liete kerä- tään. Selityksessään ja viimeksi 15.8.2005 saapuneessa lisäselvityksessä hakija on täy- dentänyt hakemustaan lohkon 2 osalta pintavalutuskentällä, jonne kuivatusvedet johde- taan sulan kauden aikana laskeutus- ja pumppualtaiden kautta. Muuna aikana kuivatus- vedet johdetaan virtaamansäätöpadolla varustetun laskeutusaltaan kautta ohitusojaa pit- kin laskuojaan.
Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet johdetaan tuotantoalueen ulkopuolelta laskuojiin.
Liikennejärjestelyt
Turpeen kuljetusreitti Ruukinsalolta on metsäautotietä Nurmeksen – Kuopion tielle ja edelleen Kuopioon. Vuotuinen kuljetusmäärä on arviolta noin 185 rekkakuormaa kulje- tusten ajoittuessa pääasiassa loka-huhtikuulle.
Tuotannossa käytettävät aineet ja niiden varastointi
Tuotanto- ja kuntoonpanolaitteiden vetokoneissa käytetään polttoaineena diesel- ja polt- toöljyä noin 20 000 litraa vuodessa. Voiteluöljyjä käytetään noin 130 litraa vuodessa ja vaseliinia noin 30 kg vuodessa.
Tuotantoalueen urakoitsijat säilyttävät polttoaineet irrallisissa siirrettävissä säiliöissä niil- le työmaan varikkoalueella osoitetussa paikassa. Paikka valitaan niin, että polttoainetta ei vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Tuotantoalueella säilytet- tävän polttoaineen määrä ei ylitä 15 000 litraa, joten kauppa- ja teollisuusministeriön an- tamat palavien nesteiden säilyttämistä koskevat määräykset eivät edellytä polttoainesäili- öiden säilyttämistä suojakaukalossa.
PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA
Hakija on pitänyt esittämiään vesiensuojelurakenteita parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisina rakenteina. Lisäksi hakija on viitannut Oulun yliopistossa professori Björn
Klöven ohjaamana tammikuussa 2005 valmistuneeseen Hannu Marttilan opinnäytetyöhön
"Virtaaman säätö ja kiintoaineen kulkeutuminen turvetuotantoalueen uomissa". Tutki- muksen mukaan virtaaman säädöllä todetut puhdistusprosentit ovat samaa suuruusluok- kaa kuin hyvin toimivalla pintavalutuskentällä roudattomalla kaudella saavutettavat re- duktiot. Koska virtaamansäätöpadot toimivat ympärivuotisesti, ne leikkaavat samalla te- hokkuudella virtaamahuippuja kaikkina vuodenaikoina. Virtaaman säätöä voidaan haki- jan mukaan pitää jopa pintavalutuskentän tasoisena ympärivuotisena vesiensuojeluratkai- suna.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN SEKÄ VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
Vesistöt
Ruukinsalolta tulevan bruttokuormituksen arvioinnissa hakemuksessa on käytetty kiinto- ainekuormituksena 80 kg/ha/v, fosforikuormituksena 0,55 kg/ha/v ja typpikuormituksena 16 kg/ha/v.
Vesistöön johdettava bruttokuormitus, jolloin puhdistusjärjestelmien vaikutus on otettu huomioon, on hakijan mukaan Ruukinsalon 44,5 ha:n tuotantoalalta vuodessa 3,6 tonnia kiintoainetta, 24 kg fosforia ja 712 kg typpeä.
Keyritynjokeen johdetaan Ruukinsalon lisäksi Rissasensuon ja Akkosuon turvetuotanto- alueiden kuivatusvedet 110 ha:n alueelta.
Ruukinsalon alapuolisista vesistöistä Keyritynjoki on ensimmäinen, jossa voidaan har- joittaa pienimuotoista kalastusta. Ruukinsalon turvetuotanto ei hakijan mukaan aiheuta Keyritynjoessa sellaista veden laadun muutosta, joka haittaisi kalastoa tai kalastusta.
Kuivatusvesien johtamisesta ei hakijan mukaan aiheudu sellaisia haitallisia vaikutuksia alapuolisten vesistöjen kalataloudelle, jotka aiheuttaisivat hakijalle korvausvelvollisuutta.
Ruukinsalon kuivatusvesien johtamisesta ei aiheudu alapuoliseen vesistöön rajautuvien rantakiinteistöjen vesistösidonnaiselle käytölle sellaisia haitallisia vaikutuksia, jotka ai- heuttaisivat hakijalle korvausvelvollisuutta. Laskuojaan rajoittuville maa- ja metsätalous-
kiinteistöille ei aiheudu myöskään vettymishaittoja, koska hakija pitää laskuojan sen hy- vän toiminnan edellyttämässä kunnossa.
Pohjavesialueet, pienvedet ja kaivot
Ruukinsalon läheisyydessä ei ole pohjavesialueita eikä arvokkaita pienvesiä, joihin hank- keella voisi olla vaikutusta.
Ruukinsalon läheisyydessä ei ole asutusta eikä talousvesikaivoja.
Pöly
Ympäristöön leviävän pölyn määrään voidaan vaikuttaa menetelmävalinnan ja auma- alueiden sijoittamisen avulla sekä huomioimalla tuulen voimakkuus ja suunta tuotannon, aumauksen ja lastauksen aikana. Pölyhaittaa vähennetään myös urakoitsijoille annettavi- en työohjeiden avulla. Todellisen haitan esiintymistä voidaan tarvittaessa selvittää mit- tauksin.
Lähin pelto sijaitsee noin 350 metriä suosta länteen. Asutusta ei ole suon lähiympäristös- sä. Ruukinsalon välittömässä läheisyydessä ei sijaitse sellaisia vesistöjä, joihin turvetuo- tannon pölyämisellä olisi vaikutusta.
Liikenteen aiheuttama pöly voi aiheuttaa satunnaisesti haittaa. Rekkojen ulkopuolelle lastauksen yhteydessä jäänyt turve karisee yleensä lähes kokonaan pois jo ennen yleiselle tielle tuloa. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi.
Tuotantotoiminnassa otetaan huomioon tuulen suunta ja nopeus erityisesti aumauksen ja lastauksen aikana. Näin voidaan pölyhaitat minimoida. Tuulipussien avulla tuotantoalu- eilla tarkkaillaan tuulen suuntaa.
Melu
Turvetuotannon meluhaitta on yleensä paikallinen ja sen esiintymiseen kiinnitetään eri- tyistä huomiota asutuksen läheisyydessä. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin edetessään maan pintaa pitkin. Tuotan- toalueiden ympärille pyritään mahdollisuuksien mukaan jättämään esimerkiksi kasvilli- suuden muodostamia suojavyöhykkeitä.
Jyrsinturpeen tuotannossa käytettävien työmenetelmien aiheuttama keskiäänitaso ei yleensä ylitä 55 dB:ä tuotantokentän ulkopuolella. Turvekuljetuksista voi aiheutua ajoit- tain lisääntynyttä liikennemelua.
Lähimmät asuinrakennukset ovat yli kilometrin etäisyydellä Ruukinsalosta. Suon kun- nostaminen tuotantokuntoon aiheuttaa tutkimusten mukaan meluhaittaa noin 200 - 300 metrin etäisyydelle, joten kunnostustoimista ei ole haittaa alueen asutukselle.
Ruukinsalossa jyrsinturvetta on tarkoitus tuottaa imuvaunu- ja kokoojavaunumenetelmil- lä. Imuvaunumenetelmän päävaiheet ovat jyrsintä, kääntäminen, kokoaminen ja aumaus.
Kokoamiseen ja kuljettamiseen käytetään traktorin vetämää imukokoojavaunua. Mene- telmässä turve siirretään aumaan samalla vaunulla keruun jälkeen. Kokoojavaunumene- telmässä jyrsiminen ja kääntäminen tapahtuvat samalla tavalla kuin imuvaunumenetel- mässä. Sen jälkeen työvaiheita ovat karheaminen, kokoaminen, kuljetus ja aumaus. Kar- heelta turve kootaan mekaanisen kokoojavaunun säiliöön ja siirretään sillä aumaan. Tuo- tantokauden ulkopuolella melua aiheuttaa turpeen lastaus sekä ajoneuvoliikenne. Tuo- tannon aikaiset työvaiheet eivät tutkimusten mukaan aiheuta ohjearvojen ylityksiä asuin- alueilla. Myöskään kuljetuksista aiheutuva melu ei ylitä ohjearvoja.
Toiminnasta syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen
Turvetuotantoalueelle laaditaan jätehuoltosuunnitelma, josta ilmenevät työmaan yleistie- dot, työmaalla säilytettävät polttoaineet, syntyvät jätteet ja niiden määrät sekä jätteiden työmaalta toimitus ja hyötykäyttö. Suunnitelman liitteenä on kartta polttoainevarastojen sijainnista ja jätteiden keräyspisteistä. Syntyviä jätemääriä seurataan.
Turvetuotannon yhteydessä syntyviä jätteitä ovat jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, työ- koneiden korjauksen yhteydessä syntyvä romurauta, aumanpeittoon käytettävä muovi ja sekalainen talousjäte.
Jäteöljyjä ja öljynsuodattimia varten työmaalle järjestetään keräyspiste, josta jäte toimite- taan edelleen ongelmajätelaitokselle. Romurauta myydään romuraudan välittäjälle. Au- manpeittomuovi kerätään varastointipisteeseen, josta se toimitetaan mahdollisuuksien mukaan edelleen hyötykäyttöön. Aumanpeittomuovin paalaamista, murskaamista ja läm- pövoimalaitoksille toimittamista varten on perustettu tutkimusprojekti, jossa toimittamis-
ta lämpölaitoksille tutkitaan. Tulevaisuudessa muovin hyötykäyttö tulee laajenemaan.
Talousjäte kerätään roskasäiliöön ja toimitetaan kaatopaikalle.
Ruukinsalon työmaalla arvioidaan syntyvän jätteitä vuodessa seuraavasti: jäteöljyä 130 l, öljynsuodattimia ja muuta kiinteää öljyistä jätettä 20 kg, akkuromua 7 kg, sekalaista ta- lousjätettä 1,0 m3, aumamuovia 1 100 kg ja romurautaa noin 90 kg. Ruukinsalolla ei ole korjaustiloja, vaan pääosa suuremmista korjauksista tehdään Vapo Oy:n muilla työmail- la.
Työmaalla kertyvät kannot ja muu puutavara kerätään varastopaikoille, joissa ne murska- taan ja toimitetaan voimalaitoksille poltettavaksi.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Turvetuotantotyön ajankohta, kuiva kesäkausi ja työn luonne aiheuttavat paloturvalli- suusriskin, joka on turvetuotannon suurin riski.
Tuotantoalueelle nimetään palo- ja pelastusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipa- lon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta.
Tuotantoalueella on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle.
Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetty paloturvallisuussuunnitelma. Ympä- ristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita.
Muita hätätilanteita voi syntyä ojissa ja laskeutusaltaissa olevien patojen murtumisten, poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien, öljyjen sekä polttoaineen toimitusten tai va- rastoinnin yhteydessä. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän työ- ja ympäristö- ohjeita. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovastuulain mukaisesti.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Hakija ei pidä tarpeellisena Ruukinsalon toiminnan vaikutusten pöly-, melu- ja pohja- vesitarkkailua eikä kalataloudellista tarkkailua.
Tuotantoalueella tullaan tekemään käyttötarkkailua. Käyttötarkkailun tarkoituksena on tuottaa taustatietoa muulle tarkkailulle eli selvittää, mitä on tehty, missä ja milloin. Tuo- tantoalueiden toiminnasta tullaan pitämään vuosittaista päiväkirjaa.
Käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailun osalta Ruukinsalo liitetään Pohjois-Savon turve- tuotantosoiden tarkkailuohjelmaan ja tarkkailua tehdään ohjelman periaatteiden mukai- sesti. Kyseessä olevaa yhteistarkkailuohjelmaa voidaan päivittää ja tarkistaa Pohjois- Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun tuloksia esitetään ja arvioi- daan vuosittain tehtävässä yhteistarkkailun vuosiraportissa.
Ruukinsalon altaalta 2 lähtevästä vedestä otetaan näyte kevättulvan aikana kerran viikos- sa, kesä-lokakuussa kaksi kertaa kuussa ja lisäksi rankkasadejaksojen aikana 8 kertaa vuodessa.
Vesistötarkkailunäytteitä esitetään otettavaksi tuotantoalueen kunnostusaikana neljä ker- taa vuodessa kolmesta pisteestä (Pursiais- ja Rahkasuolta tulevat ojat ja altaalta 2 lähtevä oja) tuotantoalueen alapuolelta. Ennakkotarkkailunäytteet otetaan samoilta pisteiltä en- nen kunnostuksen aloittamista vähintään yhtenä vuotena kaksi kertaa vuodessa. Tuotan- toaikana noudatetaan Pohjois-Savon turvetuotantosoiden yhteistarkkailuohjelmaa.
TUOTANTOALUEEN JÄLKIHOITO JA -KÄYTTÖ
Ruukinsalon turvetuotannon arvioidaan kestävän noin 30 vuotta. Hakijan mukaan tuo- tannosta poistuvien alueiden jälkihoitoa koskevilla ympäristölupaan liitettävillä määräyk- sillä tarkoitetaan näiden alueiden haitallisten ympäristövaikutusten lähinnä vesistövaiku- tusten estämistä ja vähentämistä toimenpitein sekä tarkkailua. Hakija toimittaa hyvissä ajoin ennen turvetuotannon loppumista alueen kuivatusvesiä koskevan jälkihoitosuunni- telman Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi.
Poistuminen tulee tapahtumaan vaiheittain siten, että pinta-alaa poistuu saran osa tai sar- ka kerrallaan eri puolilla tuotantoaluetta, eikä hakija ole tehnyt tarkkaa lohkokohtaista poistumaennustetta. Näiden alueiden vedet johdetaan ja käsitellään hakemussuunnitel- massa esitetyn mukaisesti, koska niiden erottaminen lohkon muista vesistä ei ole tarkoi- tuksenmukaista eikä aina mahdollistakaan.
Ennen alueen luovuttamista tai jälkikäyttöön siirtämistä suopohjalla tehdään siistimistöi- tä siten, että alueelle ei jää roskia, jätteitä eikä tarpeettomia kantokasoja tai koneita. Tuo- tetut turvevarat poistetaan alueelta ja auma-alueet siistitään ja tasataan siten, että niistä ei jää maisemaan haittaa.
Ruukinsalolla todennäköisin jälkikäyttömuoto on maatalous tai alueen metsitys.
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY
Turvetuotantohankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA) YVA-asetuksen 6 §:n kohdan d) mukaan, kun yhtenäiseksi katsottava tuotantopinta-ala on yli 150 ha. Ruukinsalon tuotantopinta-ala on 44,5 ha, joten se ei täytä pakolliselle YVA-menettelylle asetettua pinta-alarajaa. Hakijan käsityksen mukaan hankkeen toteut- tamiseen ei liity sellaisia erityispiirteitä, joiden johdosta olisi tarpeen pyytää ympäristö- ministeriön ratkaisua harkinnanvaraisen ympäristövaikutusten arvioinnin suorittamisen tarpeellisuudesta. Hanke ja luvan sille myöntäminen eivät hakijan mielestä edellytä ym- päristövaikutusten arvioinnin suorittamista.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Savon ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Nilsiän kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveyden- suojeluviranomaiselta, Rautavaaran kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluvi- ranomaiselta sekä Nilsiän kaupunginhallitukselta ja Rautavaaran kunnanhallitukselta.
Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa, Nilsiän kaupungis- sa, Rautavaaran kunnassa ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja mielipi- teet tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään 21.4.2004. Kuulutuksen julkaise- misesta on ilmoitettu Savon Sanomissa 22.3.2004.
Lausunnot
1. Pohjois-Savon ympäristökeskus on todennut lupahakemuksesta muun muassa seu- raavaa:
ALUEEN YMPÄRISTÖN TILA JA TOIMINNAN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Pohjavesi
Luokitellut pohjavesialueet sekä alueen talouksien käyttämät kaivot ja lähteet sijaitsevat niin kaukana turvetuotantoalueesta, ettei turvetuotannosta ympäristökeskuksen käsityk- sen mukaan aiheudu riskiä pohjaveden laadulle tai antoisuudelle.
Kasvillisuus, eläimistö ja maisema
Hakijan esittämä Ruukinsalon (Rahkasuon) luontoselvitys ei ole riittävä.
Luontoselvityksessä on todettu, että tiedot uhanalaisista kasvilajeista pyydettiin Pohjois- Savon ympäristökeskukselta, ja että Rahkasuon alueelta ei ole tiedossa havaintoja valta- kunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisista tai silmälläpidettävistä kasvilajeista. Uhanalais- rekisterin tiedot eivät kuitenkaan riitä osoittamaan, että alueella ei ole uhanalaisia lajeja.
Rekisteriin on viety ainoastaan tiedossa olevat uhanalaisten lajien esiintymät.
Kasvillisuusselvitys on tehty marraskuussa, jolloin suo oli lumen ja osittain jään peitos- sa. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan uusi kasvillisuusselvitys on tehtävä kesällä, jolloin kasvillisuustyypit ja mahdolliset harvinaiset ja uhanalaiset lajit ovat kunnolla määritettävissä.
Suunnitellulta tuotantoalueelta ei ole esitetty linnustoselvitystä. Joitain linnustotietoja on esitetty Pohjois-Savon linnustollisesti arvokkailta alueilta (koottu Pohjois-Savon lin- tutieteellisen yhdistyksen Kuikan kotisivuilta), mutta ei kuitenkaan kyseiseltä suolta.
Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan alueelta on tehtävä ajantasainen linnustoselvi- tys.
Alapuolinen vesistö
Ruukinsalo sijoittuu Keyritynjoen alaosan vesistöalueelle 4.671. Alueella ei ole aikai- sempaa turvetuotantoa. Keyritynjoen vesistöalueella 4.67 on, kuten hakemuksessakin mainitaan, Rissasensuon ja Akkosuon turvetuotantoalueet. Rissasensuo ja Akkosuo si- jaitsevat kuitenkin niin kaukana Ruukinsalosta ja niiden alueilta tulevat vedet kulkevat pitoisuuksia tasaavan järvialtaan (Keyritty) kautta, joten niiden vaikutus Keyritynjoen alaosassa ei ole enää erotettavissa muusta kuormituksesta.
Keyritynjoesta tehtyjen vedenlaatumittausten perusteella joen ravinnepitoisuudet ovat olleet hienoisessa nousussa viimeisten 30 vuoden aikana. Nykyisin joen veden ravinne- pitoisuudet ovat lievästi rehevällä/rehevällä tasolla. Vesi on hapanta (pH 5-6) ja sen happamoitumisen vastuskyky heikko (alkaliniteetti 0,03-0,07).
Turvetuotannon vaikutukset leviävät yleensä virtavesissä laajemmalle kuin järvialtaissa.
Lähialueelle on jatkossa mahdollisesti tulossa uusia tuotantoalueita (Vilponsuo) niin, et- tä Keyritynjoen ala- ja keskiosaan saattaa kohdistua n. 150 ha:n tuotantoalueen kuormi- tus. Tästä syystä Ruukinsalon kuivatusvesien käsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huo- miota.
Keyritynjoki ja Puntinjoki ovat arvokkaita kalastusvesistöjä. Keyritynjoki ja Puntinjoki ovat rauhoitettuja voimataloudelliselta rakentamiselta koskiensuojelulailla.
Vesistökuormitus ja vesiensuojelurakenteet
Ympäristöhallinnon vesistökuormitusarviojärjestelmän (VEPS) mukaisia ominaiskuor- mituslukuja (0,27 kg P/ha*a ja 10 kg N/ha*a) käyttäen tulee turvetuotannon osuus ve- sistöalueella 4.671 Ruukinsalon tuotannon alettua olemaan kokonaisfosforikuormituk- sesta 2 % ja kokonaistyppikuormituksesta 3 %. Alueen selvästi suurin kuormittaja on arviojärjestelmän mukaan maatalous ( yli 60 % kuormitusosuus).
Hakija esittää, että Ruukinsalolla kuivatusvesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat sarka- ojarakenteet (lietesyvennykset ja pidättimet), virtaamaa säätelevät rakenteet sekä kaksi laskeutusallasta. Hakijan mukaan mahdollisuudet pintavalutuksen käyttöön on tarkastel- tu ja todettu, ettei niitä ole, koska siihen sopivia ojittamattomia suoalueita ei ole ulottu- villa.
Hakijan esittämä vesienkäsittelyjärjestelmä ei ole riittävä eikä uusilta tuotantoalueilta edellytettävän parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukainen. Hakijan toteamus, ettei ojittamattomia suoalueita ole ulottuvilla, on virheellinen, koska suunnitellun tuo- tantoalueen itäinen osa (lohko 2) on lähes kokonaan ojittamatonta suota. Ympäristökes- kuksen käsityksen mukaan pintavalutuskenttä on rakennettavissa esimerkiksi lohkon 2 eteläosaan tuotantokenttää pienentämällä.
Ympäristökeskus esittää, että laskuojiin sekä eristysojiin tulee tehdä sopiviin kohtiin lie- tekuoppia ja virtaaman hidasteita kiintoaineen talteenottamiseksi.
Suunnitelmakartan perusteella ei saa selvää, onko paloaltaat tarkoitus sijoittaa eris- tysojaan vai reunaojaan. Paikoin allas on merkitty niin, että kumpikin oja näyttää kulke- van altaan kautta. Altaan tulee kuitenkin olla vain jommassakummassa ojassa, etteivät ulkopuoliset vedet sekoitu tuotantoalueen vesiin. Oikein sijoitetut paloaltaat toimivat myös edellä mainittuina lietekuoppina.
Tuotantosuunnitelman mukaan kummankin tuotantolohkon pohjoisreunaan sijoittuu auma-alue, jonka vieressä kulkee tie ja tien toisella puolella eristysoja. Ympäristökeskus muistuttaa, että turpeen aumaus ja kuljetusrekkaan lastaus tulee suorittaa niin, ettei tur- vetta pääse leviämään ojaan. Lastausalue tulee sijoittaa riittävän kauas eristysojasta.
Pölypäästöt
Ruukinsalolla on aikomus tuottaa jyrsinturvetta imu/kokoojavaunumenetelmällä. Lä- himpään asuttuun tilaan on matkaa yli kilometri, joten pölyhaitta asutukselle on epäto- dennäköinen. Turvepöly voi kuitenkin kulkeutua tuulen mukana kauas tuotantoalueesta ja laskeutua lyhyessä ajassa, jolloin turvelaskeuman hetkellinen likaava vaikutus voi ol-
la merkittävä. Tästä syystä ympäristökeskus esittää, että tuotantoalueella käytettävien imuvaunujen tulee olla varustettu pölynerottimin.
Melu ja liikenne
Suunniteltu tuotantoalue sijaitsee yli kilometrin päässä lähimmästä asutuksesta, joten tuotantoalueen melu ei aiheuttane erityistä haittaa.
Jätteet
Ongelmajätteet tulee kerätä ja varastoida niin, ettei ongelmajätteitä pääse maaperään.
Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet tulee toimittaa ensisijaisesti hyödynnettäväksi.
Polttonesteiden ja muiden kemikaalien varastointi
Alueella varastoitavien polttonesteiden, ongelmajätteiden ja muiden kemikaalien varas- tointi ja keräily on järjestettävä niin, että niiden pääsy ympäristöön estetään. Polttones- tesäiliöiden tulee olla suoja-altaallisia tai kaksivaippaisia tai muuten sellaiselle tiivis- pohjaiselle alustalle sijoitettuja, että vuodot maaperään estetään säiliövuodon tai tank- kauksen yhteydessä. Säiliöiden täyttöpistoolissa tulee olla ylitäytönestin.
Mahdolliset koneiden huoltopaikat on järjestettävä tiivispohjaiselle alustalle ja huollot on tehtävä niin, että vuodot maaperään estetään.
TARKKAILU- JA RAPORTOINTI
Vesistönäytteistä tulee määrittää hakijan esittämien suureiden lisäksi kokonaisfosfori, sähkönjohtokyky ja rauta. Lisäksi ympäristökeskus esittää, että Ruukinsalon vesistö- tarkkailussa aloitetaan vesipolitiikan puitedirektiivin edellytysten mukaisesti biologisten ominaisuuksien seuranta tarkkailemalla purojen ja jokien pohjaeläimistöä. Pohja- eläimistöseurantaa varten näytepisteitä on oltava 3-5 kpl tuotantoalueen purkupisteen alapuolella Ahmapurossa, Keyritynjoessa ja Puntinjoessa, mielellään koskialueilla. Bio- loginen seuranta on aloitettava hyvissä ajoin ennen tuotantoa ennakkotarkkailuna. Li- säksi vertailuaineistoksi olisi hyvä olla edustava mahdollisimman luonnontilainen seu- rantapiste. Ympäristökeskus esittää, että hakija laatii esityksen biologisen seurannan jär- jestämisestä ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi 3 kk:n sisällä ympäristöluvan myön- tämisestä.
Tuotannon aikainen vesistötarkkailu tulee suorittaa hakijan esityksen mukaisesti yhteis- tarkkailuna Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman mukaisesti.
Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista tulee ilmoittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Nilsiän kunnan ympäristönsuojeluviranomai- selle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä.
Toiminnassa syntyvistä jätteistä ja ongelmajätteistä on pidettävä kirjaa jätelain 51 §:n mukaisesti.
YHTEENVETO
Kuivatusvesien käsittely Ruukinsalolla ei täytä ympäristönsuojelulain vaatimuksia eikä lupaa tuotannolle hakijan esittämässä muodossa siten tulisi myöntää. Uusilla tuotanto- alueilla paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) edellyttää kuivatusvesien käsittelyä joko pintavalutuskentällä tai kemiallisella käsittelyllä tai muulla puhdistusteholtaan vastaa- valla menetelmällä. Lasketusallaskäsittely virtaamansäädöllä tehostettunakaan ei vielä täytä BAT:n vaatimuksia. Ympäristökeskuksen mielestä esim. pintavalutus on Ruukin- salolla mahdollista järjestää.
Hakijan tulee laatia uusi BAT:n mukainen suunnitelma kuivatusvesien käsittelemiseksi.
Jos kuivatusvesien käsittely järjestetään BAT:n mukaisesti, voidaan turvetuotanto alu- eella aloittaa, kunhan tuotannossa otetaan huomioon tässä lausunnossa mainitut edelly- tykset.
Alueelta ei ole tehty ajantasaisia ja riittäviä luontoselvityksiä. Suon itäosa on ojittama- tonta avosuota. Yksityiskohtainen luontoselvitys on tarpeen luontoarvojen selvittämi- seksi.
2. Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikkö on lausunut, että Ruukinsalon turvesuon valumavedet kuormittavat Ahmapuroa ja Keyritynjokea. Keyritynjoen tilaa heikentää rehevyys, kiintoaines ja happamoituminen. Jokeen kohdistuu runsaasti erilais- ta hajakuormitusta. Hakemuksessa on esitetty ainoastaan yleisiä tietoja Pohjois-Savon kalakannoista. Sen sijaan Keyritynjoen kalatalouden tilaa ei ole kuvattu eikä hankkeen vaikutuksia kalatalouteen ole perusteltu.
Keyritynjoen kosket on entisöity uittosäännön kumoamisen yhteydessä vuosina 2000 – 2001. Entisöintiin liittyi myös kalataloudellinen kunnostus. Joessa on koskikalastuskoh- teita ja koskiin pyritään palauttamaan luontaisesti lisääntyvät taimenkannat.
Valuma-alueen kuormitus vaikuttaa Keyritynjoen kalatalouden tilaan pääasiassa kahdella tavalla:
- kiintoaine peittää kutusorakoita ja vähentää kalojen elinympäristön monimuotoisuutta - Rautavaaran alueen maaperän puskurikyky on erittäin heikko. Maanmuokkaus ja valu- mien lisääntyminen aiheuttavat ajoittaista happamuuden lisääntymistä ns. happamuus- piikkejä, mikä voi olla kalojen elinkierron kannalta kriittinen tekijä.
Keyritynjoen ja Puntinjoen kokonaiskuormitusta tulisi pystyä vähentämään mahdolli- simman paljon valuma-alueen vesiensuojelutoimenpitein. Siten kuormituksen lisääminen ei ole enää suositeltavaa. Koska kyseessä on uusi tuotantoalue, tulee vesiensuojeluun käyttää parhaita mahdollisia menetelmiä. Suunnitellun turvetuotantoalueen vieressä on
ojittamatonta suota, jossa pintavalutuskentän rakentamismahdollisuus tulisi vielä tar- kemmin selvittää.
Mikäli Ruukinsalon turvetuotantoalueelle myönnetään lupa, tulee vesienkäsittelyyn käyt- tää parhaita käytettävissä olevia menetelmiä, mahdollisuuksien mukaan pintavalutusta.
3. Nilsiän ympäristölautakunta on esittänyt, että hakijan tulisi selvittää tarkemmin toi- minta-alueelta Keyritynjokeen kulkeutuvan veden laatua ja määrää sekä päästöjen pitoi- suutta tällä hetkellä ja tehtävä suunnitelma toiminnan aloittamisen jälkeen tapahtuvasta tarkkailusta. Mittaukset olisi paras tehdä Ahmapurosta ennen Keyritynjokea ja mahdolli- sesti ylempää laskuojien 1 ja 2 liittymäkohdasta.
4. Nilsiän kaupunginhallitus on yhtynyt ympäristölautakunnan lausuntoon.
5. Rautavaaran kunnanhallitus on antanut saman sisältöisen lausunnon kuin Nilsiän ympäristölautakunta.
6. Nilsiän ja Rautavaaran vs. terveystarkastaja on ilmoittanut, ettei hakemuksesta ole huomautettavaa terveydensuojelulain ja –asetuksen perusteella.
Muistutukset
1. Kämäräisen osakaskunnan muistutus on saman sisältöineen kuin Nilsiän ympäristö- lautakunnan lausunto.
2. AA ja BB Nilsiän kaupungin Siikajärven kylässä sijaitsevan Uudispihan tilan RN:o 8:81 omistajina ovat lausuneet, että heidän peltonsa rajoittuu noin 500 metrin matkalta Ahmapuroon sen alajuoksulla. Vesi nousee keväisin ja sadesyksyisin jo ennestään pelloil- le. Kaikki ylimääräinen vesi löytyy sen jälkeen heidän pelloiltaan. Pellon hyväksikäyttö muuttuu sen jälkeen kannattamattomaksi. Haitta tulee olemaan pysyvä. AA:t ja BB:t ovat vaatineet, ettei lupaa myönnetä ennen kuin he ovat päässeet hakijan kanssa molempia tyydyttävään ratkaisuun.
3. CC, DD ja EE ovat lausuneet, että heidän Rautavaaran kunnan Siikajärven kylässä oleva tilansa RN:o 1:24 sijaitsee turvetuotantoon suunnitellun alueen rajanaapurina. Ym- pärivuotisessa käytössä olevan tilan päärakennus on noin 1,2 km:n etäisyydellä suunnitel- lusta tuotantoalueesta.
CC:t, DD:t ja EE:t ovat pyytäneet ottamaan huomioon seuraavat seikat:
1. Alueelta tulisi vapautumaan turpeen käsittelyn yhteydessä erittäin hienojakoista turve- pölyä, joka tuulen mukana tulisi kulkeutumaan heidän omistamansa alueen ja rakennusten ylle aiheuttaen ongelmia, muun muassa hengitysilman laadun huomattavaa laskua, raken- nusten sisä- ja ulkopuolista likaantumista ja pyykin ulkokuivauksen loppumista.
2. Turpeen käsittelystä aiheutuvat meluhaitat laskevat olennaisesti asumisen viihtyisyyttä.
Alueen alava sijainti saa turvetyökoneiden äänen kantautumaan voimakkaana tilalle. Tuo- tantoalueen ja tilan välinen alue on puutonta tai vähäpuustoista.
3. Turpeen nostossa vapautuu suuret määrät erilaisia suokaasuja, kuten metaania, jotka asutulle alueelle kulkeutuessaan aiheuttavat asumisviihtyisyyden laskua. Myös työkonei- den pakokaasupäästöt voivat tuulen mukana kulkeutua asuinrakennukselle asti.
CC:t, DD:t ja EE:t ovat vastustaneet Ruukinsalon Rahkasuon ottamista turvetuotantoon.
Jos poikkeuksellisen suuri yleinen etu kuitenkin vaatii alueen ottamista turvetuotantoon, on tuotannosta syntyvät haitat korvattava täysimääräisesti.
HAKIJAN SELITYS JA LISÄSELVITYS
Hakija on toimittanut 20.8.2004 selityksen annetuista lausunnoista ja muistutuksista sekä liittänyt siihen alueella kesällä 2004 tehdyt kasvillisuus- ja linnustoselvitykset.
Pohjois-Savon ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija toteaa, että pintavalutus- kenttä voidaan rakentaa lohkon 2 eteläpäähän po. lohkon jäljelle jäävän 26,3 ha:n tuotan- toalan vesien puhdistamiseksi. Kentän koko on 6,4 % yläpuolisesta valuma-alueesta ja kenttä on turvepaksuudeltaan noin 2 m luonnontilaista suoaluetta. Lohkosta 2 erilliselle lohkolle 1, jonka tuotantoala on 14 ha, hakija ei voi esittää aiemmin esitettyä (laskeutusal-
las ja virtaaman säätö) tehokkaampaa kuivatusvesien puhdistamista, koska esim. pintava- lutukseen soveltuvaa käyttöön otettavissa olevaa suoaluetta ei ole hakijan hallussa eikä myöskään ympäristöstä hankittavissa ja koska kemiallinen puhdistus ei ole kustannuksil- taan alueelle toteuttamiskelpoinen ratkaisu. Hakija on valmis tulevalla lupakaudella sel- vittämään, voidaanko alueen vesiensuojelua tehostaa muutoin.
Eristysojiin ei ole tarpeen rakentaa erityisiä virtaamaa säätäviä rakenteita. Pääsääntöisesti paloaltaat sijoitetaan eristysojiin. Tuotantoalueen ja ulkopuoliset vedet eivät sekoitu kes- kenään, sillä paloaltaat rakennetaan niin, että ne ovat eristysojassa tai reunaojassa.
Jätteiden ja polttoaineiden ja muiden kemikaalien osalta riittävät tavanomaiset lupaehdot.
Toiminnasta ei pohjavesialueiden kaukaisesta sijainnista johtuen voi aiheutua riskiä poh- javeden laadulle.
Tarkkailun ja raportoinnin osalta hakija on lausunut, että vesistönäytteistä määritetään myös kokonaisfosfori, sähkönjohtokyky ja rauta. Hakijan käsityksen mukaan vesipolitii- kan puitedirektiivin mukainen biologinen tarkkailu on tarkoitettu laajempiin kokonai- suuksiin ja perustuu laajempien vesialueiden tilan seurantaan. Tällainen yksittäisten puro- jen tarkkailu ei ole tarkoituksenmukaista. Hakijan mielestä tällaiset biologiset tarkkailut tulee sopia ympäristökeskuksen kanssa käytävissä vuosittaisissa palavereissa ja kohden- taa ne alueille, joista voidaan saada puitedirektiivin tarkoittama hyöty.
Pohjois-Savon TE-keskuksen lausunnon johdosta hakija on viitannut edellä lausumaansa.
Muiden lausuntojen ja osakaskunnan muistutuksen johdosta hakija on lausunut, että kuormitus- ja vesistötarkkailu tehdään ympäristökeskuksen hyväksymän ohjelman mu- kaisesti. Ympäristökeskus päättää lopullisesti kuormitus- ja vesistötarkkailun laajuudesta ja sisällöstä.
AA:n ja BB:n muistutuksen johdosta hakija on lausunut, että hankkeella ei muuteta Ah- mapuron valuma-aluetta. Turvetuotantokentän osuus valuma-alueesta on vain 2 %. Ottaen lisäksi huomioon, että hankealue on ennestään metsäojitettua, voidaan arvioida, ettei tur- vetuotantoa varten tehtävä suon kuivatus merkittävästi lisää valumia alueelta edes tilapäi- sesti. Keväällä avoimelta turvetuotantoalueelta lumet sulavat metsäalueita aikaisemmin,
joten tällä pääosin metsäisellä valuma-alueella hankkeella on mieluummin tasaava kuin kärjistävä vaikutus lumen sulamisajan virtaamiin. Sulan maan aikana tuotantoalueen ve- det pumpataan pintavalutukseen, mikä tasaa tehokkaasti alueelta lähtevää virtaamaa.
CC:n, DD:n ja EE:n tilan talouskeskukseen on tuotantokentän reunasta matkaa noin 1 300 m. Välillä oleva alue on metsämaata ja etäisyys on niin suuri, että turvetuotannosta ei voi aiheutua valittajien kertomaa haittaa asumiselle pölyn, melun tai kaasujen muodossa.
Turpeen nostossa ei vapaudu metaania tai muita suokaasuja.
YMPÄRISTÖKESKUKSEN LAUSUNTO HAKIJAN SELITYKSEN JOHDOSTA
Pohjois-Savon ympäristökeskukselle varattiin mahdollisuus lausunnon antamiseen haki- jan selityksestä. Ympäristökeskus on lausunut seuraavaa:
Rahkasuo tulisi jättää turvetuotannon ulkopuolelle. Rahkasuon itäosa on säilynyt luon- nontilaisena avosuona. Alueelta tehdyn kasvillisuusselvityksen mukaan suon rakenne on reunaosien ojituksesta huolimatta säilynyt hyvänä. Avosuon länsiosat ovat laajalti rimpis- ten suotyyppien hallitsemia. Avosuolla on merkitystä myös linnuston, erityisesti kahlaaji- en kannalta. Suolla pesivät mm. kapustarinta (2 paria) ja pikkukuovi (3 paria). Rahkasuo on yksi lajien eteläisimmistä pesimäsoista maakunnassa.
Rahkasuon kaltaiset ojittamattomat avosuot ovat Koillis-Savossa harvinaisia ja ne tulisi jättää turvetuotannon ulkopuolelle. Turvetuotanto tulisi valtakunnallisten alueidenkäyttö- ja vesiensuojelutavoitteiden 2005 mukaisesti keskittää jo ojitetuille suoalueille. Rah- kasuon ottaminen turvetuotantokäyttöön köyhdyttäisi maakunnan suoluontoa sekä luon- nontilaisten avosoiden että ao. soilla pesivän linnuston osalta.
Koko tuotantoalueen vesienkäsittelyjärjestelmän on oltava uusilta tuotantoalueilta edel- lytettävän parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukainen eli pintavalutuskenttä tai muu vastaava tehostettu käsittelyjärjestelmä. Siten myöskään lohkon 1 kuivatusvesille ei pelkkä laskeutusallas ja virtaaman säätö ole riittävä käsittelymenetelmä. Ympäristö- keskuksen mielestä tulisi tarkastella ainakin mahdollisuus pumpata kaikki kuivatusvedet pintavalutuskentälle. Myös mahdollisuus hyödyntää alueiden keskelle eteläpuolelle jää-
vää kangassaareketta maaperäimeytykseen tulisi selvittää, jos alue on siihen tarkoituk- seen hankittavissa.
Koska turvetuotantoalueen kuntoonpanon aikainen kuormitus on erityisen merkittävää, tulisi tehostettu menetelmä olla käytössä jo kuntoonpanon aikana. Jos tehostaminen jää hakijan ehdotuksen mukaisesti lupakaudelle, on merkittävää kuormitusta ennättänyt ta- pahtua jo kunnostuksen aikana.
Alueella varastoitavien polttonesteiden, ongelmajätteiden ja muiden kemikaalien varas- tointi ja keräily on järjestettävä niin, että niiden pääsy ympäristöön estetään. Eri tuotan- toalueilla suoritetuissa tarkastuksissa on todettu valitettavan usein polttoaineiden ja jä- teöljyn vuotoja maahan erityisesti polttonestesäiliöiden ja jäteöljyn keräysastioiden lä- heisyydessä. Polttonestesäiliöiden tulee olla suoja-altaallisia tai kaksivaippaisia tai muu- ten sellaiselle tiivispohjaiselle alustalle sijoitettuja, että vuodot maaperään estetään säi- liövuodon tai tankkauksen yhteydessä. Säiliöiden täyttöpistoolissa tulee olla yli- täytönestin.
Mahdolliset koneiden huoltopaikat on järjestettävä tiivispohjaiselle alustalle ja huollot on tehtävä niin, että vuodot maaperään estetään.
Turvetuotannon biologisten vaikutusten selville saamiseksi vesistössä tulee tarkkailun kohdentua nimenomaan pieniin, lähellä toimintaa sijaitseviin vesistöihin. Ruukinsalo on uusi tuotantoalue, jolloin biologisen tarkkailun aloittaminen sen alapuolella antaisi ar- vokasta tietoa uuden toiminnan vaikutuksista alapuoliseen vesistöön. Siksi ympäristö- keskus esittää edelleen pohjaeläimistötarkkailun aloittamista Ruukinsalon turvetuotan- toalueen vaikutusten selvittämiseksi.
HAKIJAN SELITYS YMPÄRISTÖKESKUKSEN LAUSUNNON JOHDOSTA JA LISÄSELVITYS
Hakija on selityksessään muun muassa todennut, että lohkolle 1 ei ole ojitustilan vuoksi mahdollista rakentaa pintavalutuskenttää eikä lohkon vesiä voida vaikeiden maasto- olosuhteiden vuoksi teknistaloudellisesti järkevästi ohjata lohkolle 2 rakennettavalle pin- tavalutuskentälle. Samasta syystä ei ole mahdollista pumpata vesiä kaakkoispuolella ole- valle hakijalle kuulumattomalle kangasmaa-alueelle maaperäimeytykseen. Tuotantopinta- alaltaan vähäisenä pidettävän 14 ha:n suuruisen lohkon vesien käsittely perustason ve-
siensuojelurakenteilla tehostettuna virtaamansäädöllä on parhaan käyttökelpoisen teknii- kan mukaista ottaen vielä huomioon, ettei kemiallinen puhdistus ole mahdollista. Hakija on ilmoittanut, että polttoaineiden ja muiden kemikaalien varastoinnin osalta hakija toimii ympäristökeskuksen lausunnossa edellytetyllä tavalla.
Hakija on ympäristölupaviraston pyynnöstä täydentänyt ympäristölupavirastoon 15.8.2005 saapuneessa kirjeessä lohkon 2 vesienjohtamissuunnitelmaa siten, että kuiva- tusvedet johdetaan ensin laskeutusaltaaseen ja sieltä sulan kauden aikana pumppualtaan kautta pintavalutuskentälle. Muuna aikana kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaasta ohi- tusojan kautta laskuojaan. Lohkon 1 vesienkäsittelyn tehostamismahdollisuuksista hakija on lausunut, että esimerkiksi tuotantokentän salaojitus on tehokas menetelmä virtaamien tasaamiseen ja kuivatusveden laadun parantamiseen. Menetelmä edellyttää kuitenkin tur- vekerrostuman tiivistymistä ja ohentumista siten, että putket voidaan asentaa mieluummin kivennäismaahan saakka. Salaojituksessa turvekerroksen pitää olla verrattain vähäpuista ja pohjamaan vähäkivistä. Myös kosteikkoaltaan rakentaminen tuotannosta poistuneelle alueelle voi olla mahdollinen myöhempi ratkaisu.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Nilsiän kau- pungin Siikajärven kylässä sijaitsevan Ruukinsalon (Rahkasuon) noin 40 ha:n suuruiselle, tuotantoa varten kunnostettavalla alueelle.
Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle vesilain 10 luvun 6 §:n mukaisen oikeuden käyttää Ruukinsalon tilan RN:o 8:291 alueella kulkevia laskuojia turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamiseen Ahmapuroon.
Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaista vesistön pilaantumista, josta olisi mää- rättävä vahingonkorvauksia vesialueen ja rantakiinteistöjen omistajille. Vesistötarkkailus- ta ja ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan määräykset.
Luvan saajan on noudatettava jäljempänä ilmeneviä lupamääräyksiä.
Luvan voimassaolosta ja määräysten tarkistamisesta määrätään jäljempänä.
LUPAMÄÄRÄYKSET
Vesien johtaminen ja käsittely
1. Ruukinsalon tuotantoalueen vedet johdetaan kahden laskuojan kautta Ahmapuroon ja edelleen Keyritynjokeen.
Laskuojat on pidettävä sellaisessa kunnossa, ettei vesien johtamisesta aiheudu vettymistä tai muuta vahinkoa maanomistajalle.
2. Vesiensuojelurakenteina on rakennettava ja pidettävä kunnossa turvetuotantoalueen lohkolla 1 laskeutusallas ja virtaamansäätöpato sekä lohkolla 2 laskeutusallas, pumppual- las ja pintavalutuskenttä. Vesiensuojelurakenteet ilmenevät hakijan ympäristölupaviras- toon 15.8.2005 toimittaman lisäselvityksen liitteenä 1 olevasta suunnitelmakartasta 1:5 000 (päätöksen liite 1).
Tuotantoalueen sarkaojissa on oltava lietesyvennykset ja lietteenpidättimet. Tuotantoalu- een ulkopuoliset vedet on johdettava eristysojissa tuotantoalueen ohi.
Sulan maan aikana turvetuotantoalueen lohkon 2 vedet on johdettava pintavalutuskentän kautta vesistöön. Muuna aikana vedet on johdettava virtaamansäätöpadolla varustetun laskeutusaltaan kautta.
3. Tuotantoalueen kuntoonpano turvetuotantoon on aloitettava rakentamalla vesiensuoje- lurakenteista pintavalutuskenttä ja laskeutusaltaat. Vesiensuojelurakenteiden valmistumi- sesta on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Nilsiän kaupungin ja Rau- tavaaran kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille ennen tuotantoalueen kuntoonpanotöi- den jatkamista.
4. Tuotantoalueen ja vesiensuojelurakenteiden kaivutyöt on tehtävä mahdollisimman kui- vana aikana. Oikovirtaukset pintavalutuskentällä on estettävä. Kentällä tulee välttää ko- neilla ajamista.
Ojitukset ja vesiensuojelurakenteiden toteutus on tehtävä niin, että niistä johtuvat vaiku- tukset vesistössä ja muussa ympäristössä jäävät mahdollisimman vähäisiksi.
Ojien kaivumaat on tasattava ja muotoiltava ympäristöön sopiviksi sekä huolehdittava siitä, ettei niiden taakse jää vettyviä alueita. Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhyke, jotta lastausten yhteydessä turvetta ei joudu ojiin.
Laskeutusaltaat sekä sarkaojien lietesyvennykset on pidettävä kunnossa ja tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä.
Ojastojen, virtaamansäätöpatojen, laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän kunto on tar- kastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi. Muutkin vesis- tökuormitusta vähentävät rakenteet (muun muassa sarkaoja-altaat, päisteputket, pinta- puomit) on pidettävä kunnossa.
5. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Poh- jois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuk- sia yleiseen tai yksityiseen etuun.
Päästöt ilmaan ja melu
6. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Turpeen tuotanto ja lastaus on pyrittävä ajoittamaan tuulen suunta ja voimakkuus huomioon ottaen niin, että tuotantoalueelta leviää mahdol- lisimman vähän pölyä lähimmän asunnon suuntaan. Imuvaunut on varustettava pö- lynerotysykloneilla tai muilla vastaavan tehoisilla pölynerottimilla.
Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s on turpeen tuotantotoimet keskeytettävä. Tuulen suuntaa ja nopeutta on seurattava tuulipussin tai muun vastaavan laitteen avulla.
Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häirit- sevästi.
Polttoaineet ja öljyt
7. Toiminnassa käytettävien aineiden (mm. polttoaineet, voiteluaineet, hydrauliikkaöljyt ja jäähdytinnesteet) varastointi ja käsittely on järjestettävä niin, ettei niitä pääse maahan tai ojiin ja edelleen vesistöön. Polttoainesäiliöiden purkuletkuissa tulee olla ylitäytönes- timet. Koneiden huolto- ja tankkauspaikkojen on oltava tiivispohjaisella alustalla.
Jätteet
8. Toiminnassa syntyvät jätteet lajitellaan ja varastoidaan asianmukaisesti sekä toimite- taan hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittely- paikoissa. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava lukitussa tiivispohjaises- sa varastossa. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön materiaalina vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa ja hyödyntää kyseistä jätettä tai muuten riittä- vät edellytykset jätejakeen jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen.
Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitus- aika ja -paikka.
Häiriö- ja poikkeustilanteet
9. Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista ilmoitetaan Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Nilsiän kaupungin ja Rautavaaran kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä.
Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana, sekä pidettävä yllä toimintavalmiutta erityistilanteiden varal- ta.
Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle.
Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu
10. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta vesistökuormituksesta ja päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön.
Luvan saajan on pidettävä toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä tuotanto- kausittain tiedot tuotannosta, vesiensuojelurakenteiden käytöstä ja niistä seikoista, joilla on toiminnan päästöjen kannalta merkitystä.
Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu toteutetaan Pohjois-Savon ympäristökeskuksen alu- eella sijaitsevien turvetuotantoalueiden tarkkailuohjelmassa esitettyjen periaatteiden mu- kaisesti.
Vesistövaikutusten ennakko- ja kunnostusaikainen tarkkailu on toteutettava hakemus- suunnitelman täydennyksen 16.2.2004 esityksen mukaisesti täydennettynä kokonaisfosfo- rin, sähkönjohtokyvyn ja raudan määrityksillä. Vesistötarkkailua on lisäksi täydennettävä Ahmapuron sekä Keyritynjoen ja Puntinjoen pohjaeläintarkkailulla, jota koskeva ohjelma on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuja voidaan tarkentaa ja täydentää Pohjois-Savon ym- päristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
Tarkkailutulosten raportointi
Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Savon ympäris- tökeskukselle sekä Nilsiän kaupungin ja Rautavaaran kunnan ympäristönsuojeluviran- omaisille. Vesistötarkkailun vuosiraportti on toimitettava lisäksi Pohjois-Savon TE- keskuksen kalatalousyksikölle.
Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeu- teen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa.
Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.
Ennakoimattoman vahingon korvaaminen
Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 §:n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella.
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntäminen
Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettu- jen asetusten vaatimukset. Turvetuotannosta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityis- ten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapu- ruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annettavat lupamääräykset perustuvat parhaa- seen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja käytäntöön turvetuotannossa. Parasta käyttö- kelpoista tekniikkaa arvioitaessa on otettu huomioon alapuolisen vesistön olosuhteet, tuo- tantoalueen sijainti ja koko sekä tekniset mahdollisuudet tuotantopaikan olosuhteissa.
Turvetuotantoalueen vesien tarkoituksenmukaiseen johtamiseen on tarpeen käyttää toi- sen maalla sijaitsevia laskuojia. Vesien johtamisesta ei aiheudu kohtuutonta haittaa. Oi- keus tuotantoalueen vesien johtamiseen voidaan myöntää vesilain 10 luvun 6 §:n nojalla.
Laskuojien kunnossapidosta on määrätty lupamääräyksessä 1.
Turvetuotanto Ruukinsalolla ei ole ristiriidassa Koillis-Savon seutukaavan kanssa. Koil- lis-Savon seutukaavassa Rahkasuon luonnontilainen alue, lohko 2, on osoitettu turvetuo- tantoon. Lohkon 1 alueelle, joka on jo ojitettu, ei ole osoitettu aluevarausta.
Lupamääräysten perustelut
Ruukinsalon lohkolle 2 esitetyt vesiensuojeluratkaisut eli laskeutusallas, pumppausallas ja sulan maan aikana käytössä oleva pintavalutuskenttä vastaavat parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusta. Pintavalutuskentän pinta-ala on 6,4 % yläpuolisesta valuma- alueesta.
Pintavalutus ei sen sijaan ole toteutettavissa kohtuullisin kustannuksin lohkolla 1. Alue on suhteellisen pieni (14 ha). Mitoitukseltaan riittävä laskeutusallas ja virtaamansäätöpato ovat riittäviä vesiensuojelurakenteita, kun otetaan huomioon myös alapuolisen vesistön ti- la ja sen muu käyttö sekä kuivatusvesien vaikutus alapuolisen vesistön tilaan.
Pölypäästöjen vähentämisestä annetaan määräys tuotantokaluston varustamisesta pölyn- erotussykloneilla tai muilla vastaavantehoisilla menetelmillä. Koska tuotantoalueen lä- himmät melusta häiriintyvät kohteet sijaitsevat yli kilometrin päässä, riittävät melun ra- joittamiseksi yleisluonteiset määräykset.
Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 §:n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jäte- huollon järjestämisestä. Jätehuollon edistämisen ja jätteiden vähentämisen kannalta on tärkeää, että jätteen haltija on selvillä hallinnassa olevan jätteen määrästä, lajista, laadus- ta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista.
Häiriö- ja poikkeustilanteiden ja niiden syiden seuranta on tärkeää haittojen arvioimiseksi ja niiden ennaltaehkäisemiseksi.
Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta kuormituksesta ja sen vaiku- tuksesta ympäristöön. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten tehtävää selvitystä varten. Tuotantoalueen alapuolisissa purovesissä on syytä seurata turvetuotan- non vaikutuksia myös pohjaeläimistöön, jonka tila ja mahdolliset lajistomuutokset ilmen- tävät veden laatua ja siinä tapahtuvia muutoksia. Pohjaeläintarkkailu täydentää vesistö- tarkkailua.
Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskeva määräys perustuu ympäristönsuojelu- lain 72 §:ään.
VASTAUS LAUSUNTOIHIN JAYKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN
Pohjois-Savon ympäristökeskus
Lausunnossa esitetyt kannanotot vesiensuojelun järjestämisestä ja parhaasta käyttökelpoi- sesta tekniikasta sekä pölypäästöjen rajaamisesta ja tarkkailun järjestämisestä otetaan huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.
Melun rajoittamisesta annetaan yleismääräys. Lähin asuttu kiinteistö sijaitsee noin 1300 metrin päässä tuotantoalueesta. Tarkempien melurajojen asettaminen ei siten ole tarpeen.
Mitä tulee vaatimukseen, että Rahkasuon itäosa luonnontilaisena tulisi jättää turvetuotan- non ulkopuolelle, niin ympäristölupavirasto korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjarat- kaisuun (KHO:2005:27, antopäivä 12.5.2005) viitaten toteaa, että ympäristölupa-asiaa ratkaistaessa on ympäristönsuojelulain 41 §:n 3 momentin mukaan noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa tai sen nojalla säädetään. Saadun selvityksen mukaan luonnonsuoje- lusäännöksistä ei aiheudu estettä tai rajoituksia haetulle ympäristöluvalle. Tällaisessa ti- lanteessa voidaan luonto ja sen monimuotoisuus ottaa ympäristölupa-asiassa huomioon vain, jos luontoarvot ovat asianomaisesta toiminnasta johtuvan pilaantumisen tai sen vaa- ran kohteena. Hakemuksessa tarkoitettu turvetuotanto merkitsee toiminta-alueen fyysistä muuttamista tavalla, joka voi vaikuttaa alueen luonnonarvoihin, maisemaan tai riistakan- toihin. Tällaiset vaikutukset eivät kuitenkaan ole seurausta ympäristönsuojelulaissa tar- koitetusta päästöstä aiheutuvasta ympäristön pilaantumisesta, eivätkä ne siten ole seuraus- ta ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta. Sanottuja vaikutuksia ei näin ollen, kun muutakaan perustetta ei ole ilmennyt, voida ottaa huomioon ympäristölu- van edellytyksiä ratkaistaessa tai sen lupamääräyksiä asetettaessa.
Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikkö
Lausunnossa esitetyt kannanotot vesiensuojelun järjestämisestä ja parhaasta käyttökelpoi- sesta tekniikasta otetaan huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.
Nilsiän ympäristölautakunta ja kaupunginhallitus, Rautavaaran kunnanhallitus sekä Kämäräisen osa- kaskunta
Vaatimukset vesistötarkkailun järjestämisestä on otettu huomioon siten, että luvan saaja velvoitetaan suorittamaan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua lupamääräyksistä ilmene- vällä tavalla.
AA:n ja BB:n muistutus
Muistutuksessa mainittuja vettymishaittoja ei ennalta arvioiden ole odotettavissa, kun otetaan huomioon tuotantoalueen vähäinen valuma-alueosuus Ahmapuron alajuoksulla.
CC:n, DD:n ja EE:n muistutus
Tilan talouskeskus sijaitsee noin 1 300 metrin päässä tuotantokentän reunasta. Etäisyys sekä pölystä ja melusta annetut lupamääräykset huomioon ottaen CC:lle, DD:lle ja EE:lle ei aiheudu turvetuotannon melusta tai pölystä taikka muutoinkaan kohtuutonta haittaa.
LUVAN VOIMASSAOLO JA TARKISTAMINEN
Lupa on voimassa toistaiseksi.
Luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua turvetuotantoa vuo- den 2011 jälkeen, tehtävä 30.6.2010 mennessä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Hakemukseen on liitettävä lohkon 1 vesiensuojelun te- hostamisen eri vaihtoehtojen kattava tarkastelu ja muutkin ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa edellytetyt tiedot ja selvitykset.
ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poik- keavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Luvan voimassaolon ja tarkistamisen osalta sovelletaan muutoinkin ympä- ristönsuojelulain 9 luvun säännöksiä.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki 28 §, 39 §, 41 §, 42 § 1 mom., 43 § 1 ja 3 mom., 44 §, 45 § 1 mom., 46 §, 52 §, 55 §, 56 §, 62 §, 72 §, 90 § ja 100 §
Ympäristönsuojeluasetus 5 §, 19 §, 30 § ja 37 §
Vesilaki 10 luku 6 §
Jätelaki 4 §, 6 §, 12 §, 15 §, 51 § ja 52 §
KÄSITTELYMAKSU
Päätöksestä peritään käsittelymaksu 1700 euroa (turvetuotantoalue 30 - 300 hehtaaria).
Ympäristönsuojelulain 105 § (86/2000).
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001).
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Ympäristönsuojelulain 54 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 §:n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Pohjois-Savon ympäristökeskukselle, Pohjois-Savon TE- keskukselle, Nilsiän kaupungin ja Rautavaaran kunnan ympäristönsuojelu- ja terveyden- suojeluviranomaisille, Nilsiän kaupunginhallitukselle, Rautavaaran kunnanhallitukselle ja Suomen ympäristökeskukselle. Päätöksen antamisesta kuulutetaan Nilsiän kaupungis-
sa ja Rautavaaran kunnassa ja kuuluttamisesta ilmoitetaan Pitäjäläinen -nimisessä leh- dessä.
Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto.
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasias- ta.
Valitusaika päättyy maanantaina 3.10.2005.
Muutosta tähän päätökseen saa hakea
1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea,
2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,
3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,
4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja
5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusosoitus liitteenä.
Määräaika ja valitusmenettely
Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen anta- mispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauan- tai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraa- vana arkipäivänä.
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 3.10.2005 ennen virka-ajan päättymistä.
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio
Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio
Puhelin: (017) 243 511 Telekopio: (017) 243 665
Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi
Virka-aika: klo 8.00 - 16.15
Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla.
Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Valituskirjelmän sisältö
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyt- tää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henki- lö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähkö- postiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.
Valituskirjelmään on liitettävä
- ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
- valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asia- miehen toimivallasta.
Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 80 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista pe- rittävistä maksuista annetussa laissa.
