• Ei tuloksia

Mieluummin aditiivi kuin "additiivi" näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Mieluummin aditiivi kuin "additiivi" näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Kielemme käytäntö

Mieluummin aditiivi kuin

››additiivi››

Viron kielessä on useilla nominien taivutus- tyypeillä tunnetusti kaksi illatiivimuotoa, esim. (tuba 'huone':) toasse ~ tuppa, (jalg 'jalka':) jalasse ~ jalga. Muotovarianteilla on eroa funktiossakin: lyhyempää käytetään ilmaisemaan konkreettista paikallisuutta (››menee huoneeseen››), pitempää sse-päät- teistä taas rektioadverbiaaleissa (››mitä huo- neeseen tulee, niin...››). Niinpä niitä kuva- taan joskus kahtena eri sijamuotona. Ns. ly- hyestä illatiivimuodosta on virolaisessa kie- liopinkirjoituksessa viime aikoina alettu käyttää nimitystä aditiív.

Virittäjän numerossa 2/1983 julkaistu Mati Hintin artikkeli käytti lyhyestä illatii- vista ››suomalaistettua›› muotoa ››additiivi››.

Artikkelin Suomentaja oli varmaan ajatellut sellaisia viron ja suomen klusiilisuhteita kuin vir. akusatiiv, oposítsioon - sm. ak- kusatíívi, oppositio; tällaisissa tapauksissa- han virossa kirjoitetaan yksi klusiilin kir-

jainmerkki, koska kahdella kirjaimella mer- kittävä ns. kolmas kestoaste olisi tällaisessa

asemassa fonotaktisesti mahdoton. ››Addi- tiivin» syntymiseen saattoivat vaikuttaa myös sellaiset ennestään tutut sivistyssanat kuin additíivínen, joissa taustalla on latinan addere 'lisätäfi Lyhyestä illatiivista käytet- tävän adítiív-nimityksen keksijä ei kuiten- kaan ole tarkoittanut viitata mihinkään ››li- säämiseen›› vaan latinan verbiin ad-ire

”mennä luokse`. Suomeksi tämä sijamuo- don nimi on siis tietenkin aditiivi.

Mainitun Virittäjän artikkelin seuraavas- sa numerossa ilmestyneeseen toiseen osaan virhe olikin jo korjattu ja oikaisusta lisätty pieni jälkihuomautus. Joko artikkelin 1.

osasta tai jostakin muualta ››additiivi›› tun- tuu kuitenkin levinneen yleisempään käyt- töön: sitä ilmeisesti käyttävät ainakin jotkut viron kielen opettajat, ja kiusallisinta on, että harhaanjohtava ››additiivi›› on livahta- nut myös Mati ja Tiiu Ereltin ››Virolais- suomalaiseen kielitieteen sanastoon›› (Cast- renianumin toimitteita 42, 1992). Toivotta- vasti kömmähdys saadaan oikaistuksi esim.

kirjan mukana jaettavalla korjausliuskalla.

JOHANNA LAAKSO

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Osioiden avausartikkelit ovat myös puheenvuoroja soveltavan kulttuurintutkimuksen merkityksestä ja pyrkivät osaltaan määrittelemään osion näkökulmaa

Ensinnäkin tutkimuksessa jäi selvit- tämättä se tärkeä kysymys, miten koulutuksen laatu on yhteydessä miesten ja naisten työllisyy- teen ja työn sisältöön..

Kirjastoalan järjestöjen mukaan yhteispeliä vai- keuttaa, että tieteelliset kirjastot kuuluvat opetusmi- nisteriössä korkeakoulu- ja tiedeosastolle ja yleiset kirjastot

Lyhyesti sanottuna Varoufakisen mukaan neuvottelut kaa- tuivat siihen, että troikka ja euroryhmä halusivat pitää kiinni talouskuripolitiikasta, kun taas Krei- kan

Alanko-Kahiluoto esittää, että Blanchot pyrkii ajatuk- sellaan kirjallisuuden kielen mahdollisuudesta vastustamaan Hegelin ajatusta, jonka mu- kaan nimeäminen negaatio- na

Tämän mukaan vertailun Lasse on yhtä hidas kuin Lissu voi kääntää muotoon Lissu on yhtä hidas kuin Lasse, mutta vertausta Lasse on hidas kuin etana ei voi kääntää muotoon

Teoksen kol- mannessa osassa käsitellään ÄOL teke- mää työtä opetussuunnitelmien kehittämi- sessä (Lonka), kielenopetuksen uudistami- sessa (Lonka), kirjoittamisen

Harvinaisempien kotitietokoneiden käyttäjät yrittivät välillä saada näkemyksil- leen palstatilaa, jolloin he myös kritisoivat sitä, että MikroBitti kirjoitti niin vähän muis-