Jyväskylän seudun ympäristöterveyden valvontasuunnitelma vuosille 2020–2024
Päivitys vuodelle 2022
Kuva Valtteri Kangas
S ISÄLLYS
1 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TAVOITTEET JA VALVONTASUUNNITELMA... 3
2 YMPÄRISTÖTERVEYDEN VALVONTAYKSIKKÖ ... 5
2.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA MUUTOKSET TOIMINNASSA ... 5
2.2 SÄHKÖISET TOIMINTAYMPÄRISTÖT JA ETÄTOIMISTOT ... 6
2.3 YKSIKÖN RESURSSIT JA NIIDEN JAKAUTUMINEN VUONNA 2022 ... 7
2.2.1 RISKINARVIOINTI JA VALVONNAN TEHOKAS KOHDENTAMINEN ... 7
2.2.2 TARKASTUSTEN SISÄLTÖ ... 8
2.4 KOULUTUS ... 8
2.5 TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄT ... 10
2.6 VIESTINTÄ ... 10
2.7 VALVONNAN KUSTANNUKSET JA MAKSULLISUUS ... 11
2.8 ERITYIS- JA HÄIRIÖTILANTEISIIN VARAUTUMINEN ... 12
2.9 NÄYTTEENOTTO JA LABORATORIOT ... 12
3 VALVONNAN TOIMIALAT ... 13
3.1 ELINTARVIKEVALVONTA ... 13
3.2 TERVEYDENSUOJELU ... 14
3.3 TUPAKKAVALVONTA ... 16
3.4 ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO ... 17
4 KUNNAN VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI ... 17
5 LIITTEET ... 18
1 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TAVOITTEET JA VALVONTASUUNNITELMA
Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on yksilöön, väestöön, eläimiin ja elinympäris- töön kohdistuva terveyden edistäminen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy. Toi- minnallamme on tärkeä kansanterveydellinen merkitys. Voimme puhua yhdestä yh- teisestä terveydestä (One Health). Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisten, eläinten ja ym- päristön terveydet ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Kun vaikutamme johonkin osa-alueeseen, tällä on vaikutuksia kaikkiin muihin.
Tehtävämme vaativat sekä terveysvaikutusten syntymekanismien ymmärtämistä että niihin vaikuttavien tekijöiden monipuolista asiantuntemusta. Meillä ympäristötervey- denhuollossa työskentelevät yhdessä elintarvikevalvonnan ja -turvallisuuden, tervey- densuojelun sekä eläinlääkintähuollon ammattilaiset.
Terveydenhuollon kuormitusta ja sairauksien aiheuttamia poissaoloja työstä vähen- nämme huomattavasti, kun ehkäisemme epidemioita ja pystymme rajaamaan ja kat- kaisemaan ne tehokkaasti. Myös monien kroonisten sairauksien (esim. tupakoinnista, radonista ja sisäilmaongelmista aiheutuvia) esiintymiseen voimme vaikuttaa työmme avulla. Tavoitteenamme ovat terveet eläimet, jotka ovat turvallisen elintarvikeketjun edellytys. Eläintautiepidemia voi puhjetessaan aiheuttaa myös mittavia kansantalou- dellisia seurauksia. Epidemialla voi olla kauaskantoiset ja rajoittavat vaikutukset esi- merkiksi eläinperäisten tuotteiden ja eläinten vientiin vielä vuosia epidemian jälkeen.
Kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllisesti ympäristöterveydenhuoltoa koskeva suunnitelma siten, että valvonta on laadukasta ja terveyshaittoja ehkäisevää. Tämä suunnitelma koostuu terveydensuojelu-, elintarvike- ja tupakkalain mukaisista suun- nitelmista sekä eläinlääkintähuollon suunnitelmasta, joka on erillisenä liitteenä (liite 1).
Kunnan suunnitelmassa otetaan huomioon valtakunnallinen keskusvirastojen yhtei- nen valvontasuunnitelma sekä toimialakohtaiset suunnitelmat:
Valtakunnallinen yhteinen valvontasuunnitelma ohjelmakaudelle 2020-2024 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2021–2024 Osa 1: Virallinen valvonta Suomessa ja sen strategiset tavoitteet
Osa 2: Toimenpiteet päämäärien saavuttamiseksi – valvonnan painopisteet Osa 3: Elintarviketurvallisuus, rehut ja luonnonmukainen tuotanto
Osa 4: Eläinten terveys ja hyvinvointi Osa 5: Kasvintuotanto
Valtakunnallinen terveydensuojelun valvontaohjelma vuosille 2020–2024, päivitys vuosille 2021-2024
Valtakunnallinen tupakkalain valvontaohjelma vuosille 2020–2024 Eläinlääkintähuollon valtakunnallinen ohjelma (EHO) 2015–2022
Yhteisen valvontasuunnitelman ohjelmakauden 2020–2024 teemana ovat yhdenmu- kainen valvonta ja yhteistyö. Jyväskylän seudun ympäristöterveyden suunnitelmassa teemat on huomioitu koko toimintamme osalta. Yhteistyön osalta edistämme erityi- sesti Keski-Suomen ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden välistä yhteistoi- mintaa. Painotamme tässä yhteistyössä valvontaeläinlääkäreiden välistä ja varautu- miseen liittyvää yhteistyötä sekä teemme ohjelmakaudella mahdollisuuksien mu- kaan yhteisiä valvontaprojekteja. Yhdenmukaisen valvonnan saavuttamiseksi panos- tamme edelleen myös laatutyöhön. Uusien työntekijöiden laadukas perehdytys on osa tätä ajattelua.
Ympäristöterveydenhuollon laatua voidaan parantaa myös seuraamalla tavoitteiden toteutumista oikeanlaisilla mittareilla. Menneisyyttä kuvaavien mittareiden rinnalle laadimme ja kehitämme ohjelmakaudella myös tulevaisuuteen luotaavia monipuoli- sia mittareita.
Vuonna 2022 talousarvioon sidotut mittarimme ovat:
• Suunnitelmallisten tarkastusten lukumäärä, tavoite 100 % suunnitellusta
• Kunnaneläinlääkäreiden terveydenhuoltokäyntien lukumäärä, tavoite 170 kap- paletta
• Kunnaneläinlääkäreiden pieneläinpotilaskäyntien lukumäärä, tavoite 4300 kap- paletta.
Talousarvioon sidottujen mittareiden lisäksi seuraamme ohjelmakaudella ainakin asiakastyytyväisyyttä ja työtyytyväisyyttämme kyselyjen avulla. Viestinnän osalta mit- taamme nettisivujemme kävijämäärää. Jyväskylän kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupunkistrategian vuosille 2017–2021. Strategian mukaan Jyväskylä on rohkeasti aikaansa edellä. Visiona on olla kasvava ja kansainvälisesti arvostettu koulutuksen ja osaamisen kaupunki. Arvot ovat vastuullisuus, luottamus, luovuus ja avoimuus. Jy- väskylän seudun ympäristöterveys toimii näiden arvojen mukaisesti ja pyrkii ennak- koluulottomasti ottamaan käyttöön uusia toimintamuotoja ja -tapoja, jotta olisimme strategian mukaisesti rohkeasti aikaansa edellä oleva ympäristöterveydenhuollon yk- sikkö.
Strategian neljä kärkeä ovat:
1. Osallistuvat ja hyvinvoivat asukkaat 2. Raikas ja kasvava elinvoima
3. Resurssien viisas käyttö 4. Liikuntapääkaupunki
Nämä neljä kärkeä ohjaavat myös osaltaan toimintaamme ja olemme niihin sitoutu- neet.
Jyväskylän kaupungin strategiaa ollaan parhaillaan päivittämässä. Tavoiteaikataulun mukaan kaupunkistrategian päivitys hyväksytään kaupunginvaltuustossa vuoden 2021 loppuun mennessä.
Jyväskylän seudun ympäristöterveyden omat erityiset painopistealueet suunnitelma- kaudella ovat riskinarviointi ja sen kehittäminen, viestintä, sidosryhmäyhteistyö sekä varautumisasiat. Näihin asioihin kohdennamme myös resursseja siten, että niiden kehittäminen on mahdollista.
Vuonna 2022 edistämme toiminnassamme myös valtioneuvoston Terveet tilat 2028- tavoitetta tervehdyttää julkiset rakennukset ja tehostaa sisäilmasta oireilevien ja sai- rastuneiden hoitoa ja kuntoutusta. Pyrimme edistämään toiminta-alueellaan myös kiinteistönhuoltoon kehitettävää Terveet tilat -toimintamallia, jonka tavoitteena on vakiinnuttaa kiinteistönhoitoon toimintatapa, jossa rakennusten kunto, sopivuus käyttötarkoitukseensa ja käyttäjien kokemukset tarkistetaan ja arvioidaan säännölli- sesti. Valtioneuvoston Terveet tilat 2028 tavoitteet ovat myös Jyväskylän kaupungin- valtuuston hyväksymän kaupunkistrategian mukaisia edistäen erityisesti asukkaiden hyvinvointia.
Ympäristöterveydenhuollon valvonta on laaja käsite, joka on tarkastusten ja näyt- teenottojen lisäksi paljon muutakin. Pyrkimyksemme on kehittää näitä valvonnan kaikkia osa-alueita ja lisätä alueen toimijoiden ja asukkaiden tietämystä ympäristö- terveydestä ja toimintamme laaja-alaisista vaikutuksista.
2 YMPÄRISTÖTERVEYDEN VALVONTAYKSIKKÖ
2.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA MUUTOKSET TOIMINNASSA
Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen (= Jyväs- kylän seudun ympäristöterveys) ovat kuuluneet vuoden 2021 alusta alkaen
Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen ja Äänekoski. Alue on maantieteellisesti ja toiminnallisesti monimuotoinen ja sisältää sekä tiiviisti rakennettua kaupunkialuetta että maaseutua. Asukkaita alu- eella on noin 200 000.
Ympäristöterveydenhuolto sijoittuu Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalvelujen toimialueeseen Rakentaminen ja ympäristö-palvelualueelle. Toiminnan järjestämi- sestä vastaa Jyväskylän kaupungin ympäristöterveyslautakunta, jossa on edustajat yhteistoiminta-alueen kunnista.
Teemme tiivistä yhteistyötä jokaisen yhteistoiminta-alueemme kunnan kanssa. Yh- teistyötahoja kunnissa ovat mm. terveydenhuolto, rakennusvalvonta, ympäristönsuo- jelu, kuntien tilapalvelut/tekniset toimet, pelastustoimi sekä vesilaitokset. Varautumi- sen osalta yhteistyön tekeminen laaja-alaisesti on erityisen tärkeää. Yhteistyön suju- vuus hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa v.2023 on tärkeää varmistaa jo etu- käteen.
Aluehallintovirasto, ELY-keskus, Ruokavirasto ja Valvira ovat keskeisimmät viran- omaisyhteistyötahomme. Lisäksi erityisesti eläinsuojelun osa-alueella poliisi on tär- keä yhteistyötaho.
Yhteistyötä teemme myös paikallisesti Keski-Suomen muiden ympäristöterveyden- huollon valvontayksikköjen kesken.
Toimintaympäristöömme kuuluvat koko valvonta-alueellamme sijaitsevat valvonta- kohteet, asiakkaiden tilat sekä kaikki muutkin paikat, joissa työtämme teemme. Toi- mistomme sijaitsee Jyväskylässä Hannikaisenkadulla (Rakentajantalo) ja eläinlääkä- reiden toimipisteet ovat Hankasalmella, Joutsassa, Muuramessa, Palokassa ja Petä- jävedellä.
Tartuntatautilakia on uudistettu koronaepidemian taltuttamiseksi. Tämä muutos on tuonut ympäristöterveydelle lisää tehtäviä. Varaudumme siihen, että myös vuonna 2022 teemme tartuntatautilain mukaisia tarkastuksia. Pääasiassa tartuntatautilain mukaiset tarkastukset tehdään muun säännöllisen valvonnan yhteydessä, lisäksi oh- jausta ja neuvontaa annetaan asukkailta tulleiden ilmiantojen perusteella.
2.2 SÄHKÖISET TOIMINTAYMPÄRISTÖT JA ETÄTOIMISTOT
Toimintaympäristönämme ovat myös erilaiset sähköiset ympäristöt kuten kaupun- gin intra, keskusvirastojen extranetit sekä Microsoft O365, joka toimii jokapäiväi- senä työn tekemisen paikkana. O365-ympäristössä toimimme myös asiakkaiden kanssa.
O365-ympäristön ja muiden sähköisten välineiden rooli on koronaepidemian ai- kana kasvanut yksikössämme ja niiden käyttö on vakiintunut osaksi normaalia työar- kea. Praktikkokunnaneläinlääkäreitä lukuun ottamatta hoidamme suuren osan työs- tämme kotitoimistoista tai muista etätyöpaikoista käsin.
2.3 YKSIKÖN RESURSSIT JA NIIDEN JAKAUTUMINEN VUONNA 2022
Yksikön käytettävissä olevat resurssit ja niiden jakautuminen vuonna 2022 on esi- tetty taulukossa 1. Virkojen lukumäärä ei täysin vastaa henkilötyövuosia johtuen mm. virkavapauksista ja sijaisten rekrytointihaasteista erityisesti eläinlääkinnässä.
Kunnaneläinlääkäriresurssin osalta Äänekosken praktiikkatyön osalta on solmittu sopimus Laukaan kunnan kanssa Äänekosken kaupungin eläinlääkäripalvelujen virka-aikaisten tehtävien antamisesta virkavastuulla Laukaan kunnalle. Uusi valvon- taeläinlääkärin virka on perustettu ja täytetty yhteistoiminta-alueelle vuonna 2021.
Asiaa on kuvattu tarkemmin eläinlääkintähuollon suunnitelmassa (liite 1).
Taulukko 1. Yksikön resurssit
Kokoaikaisten virko- jen/toimien lkm
Arvioidut käytettävissä olevat henkilö- työvuodet
Ympäristöterveyspäällikkö 1,0 1,0
Hygieenikkoeläinlääkäri 1,0 1,0
Valvontaeläinlääkäri 2,0 2,0
Kunnaneläinlääkäri (prak- tikko)
7,0 6,5
Johtava ympäristöterveys- tarkastaja
2,0 1,8
Ympäristöterveystarkas- taja
15,43 15,43
Yhteensä 28,43 27,73
2.2.1 RISKINARVIOINTI JA VALVONNAN TEHOKAS KOHDENTAMINEN
Valvontakohteiden riskinarvioinnissa käytämme perusteena Ruokaviraston ja Valviran ohjeita. Lähtökohtaisesti käytämme valtakunnallisten ohjeiden tarkastustiheyksiä suunnitelmallisten tarkastusten osalta. Kohdekohtaisen riskinarvioinnin perusteella
laskemme tarkastustiheyttä kohteissa, joissa on tarkastuksen yhteydessä todettu asioiden olevan kunnossa ja toiminnan riskien hallinta on hoidettu hyvin. Mikäli toi- minnassa on puutteita, tarkastustiheyttä on mahdollista myös nostaa. Yksikköön on laadittu sisäinen ohje elintarvikevalvonnan tarkastustiheyden nostamisesta ja laske- misesta täydentämään Ruokaviraston ohjetta.
Valvontakohteiden lukumäärä toimintaluokittain ja suunnitellut tarkastusmäärät on lueteltu liitteessä 2. Toimintaluokkien alla on lueteltu ne toimintatyypit, jotka on kir- jattu tiedonhallintajärjestelmään. Eri toimintatyyppien tarkastustiheydet eroavat kes- kenään myös saman toimintaluokan sisällä.
Valvontakauden yksi painopistealueemme on riskinarvioinnin kehittäminen. Tämä tar- koittaa yhdenmukaista ja selkeää ohjeistusta ja toteutusta koko valvontakentäs- sämme.
2.2.2 TARKASTUSTEN SISÄLTÖ
Tarkastusten sisältö määritellään tarkemmin Ruokaviraston ja Valviran laatimissa toi- mialakohtaisissa suunnitelmissa sekä ohjeissa, joita noudatamme soveltuvin osin.
Tarvittaessa laadimme omia ohjeita täydentämään keskusvirastojen ohjeistusta. Tar- kastukseen kuuluvat tarkastukseen valmistautuminen, keskimääräinen matka-aika, tarkastus ja tarkastuskertomuksen kirjoittaminen sekä valvontakohderekisterin yllä- pito.
2.4 KOULUTUS
Laadimme koulutussuunnitelman vuosittain, jolloin valitsemme sopivat painopiste- alueet yksikön kouluttautumistarpeille. Asiakas on aina toimintamme keskiössä ja si- ten myös osaamisen kehittämisessä pyrimme asiakkaan palvelun parantamiseen.
Suunnitelmassamme otamme huomioon myös pidemmän aikavälin tarpeet ja kau- punkistrategian tukemisen hankkimalla sellaista osaamista, jota voidaan hyödyntää strategian toteuttamisessa (kuva 1). Vuoden 2022 koulutussuunnitelman pääpaino- pistealueet ovat samat kuin vuonna 2021.
Kuva 1. Koulutussuunnitelma
Yksikkömme yhteiset tarpeet on valittu sen mukaan, missä koemme yksikössämme olevan tarvetta osaamisen kehittämiselle. Yksilöiden osaamisen tarve nousee esille vuosittaisissa esihenkilön ja työntekijän välisissä osaamiskeskusteluissa, ja pyrimme huomioimaan ne koulutussuunnittelussa mahdollisuuksien mukaan.
Koulutusten toteuman seurannan teemme SAP-järjestelmän kautta, jonne kirjaamme kaikki koulutustapahtumat. Koulutuksiin hakeutuessamme selvitämme aina etäosal- listumisen mahdollisuudet ja kaikista koulutustilaisuuksista pidämme yksikön sisäi- sen palautetilaisuuden, jossa jaamme tiedon muillekin kuin koulutukseen osallistu- neille. Koulutukseen olemme varanneet erillisen määrärahan talousarviossa.
Ruokaviraston viranomaisille tarkoitetussa Pikantti-ekstranetissä on useita valvonta- verkostojen työtiloja. Kuhunkin valvontaverkostoon on liittynyt meiltä vähintään yksi tarkastaja sen perusteella mikä on ammattiosaamisen yhteinen tai yksilön oma tarve.
Valvontaverkostossa ylläpidetään kyseiseen valvonnan erikoisosaamiseen liittyvää ajantasaista tietoa ja pidetään mm. koulutustilaisuuksia.
Ruokavirasto järjestää etäyhteydellä Kysy VATIsta koulutustilaisuuksia. Ennalta il- moitetun aiheen perusteella niihin osallistuu meiltä vähintään yksi tarkastaja. Näin ylläpidämme tietoteknistä osaamista ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmän osalta.
RTA-koulutus (rakennusterveysasiantuntija) tai vastaavat tiedot mahdollistamme kai- kille sisäilma-asioita hoitaville ympäristöterveystarkastajillemme. Valvontakaudella RTA-tutkinnon suorittaa yksi ympäristöterveystarkastajistamme. Tutkinto on valmis- tunut vuonna 2021.
Panostamme varautumiskoulutukseen ja pitkän aikavälin tavoitteenamme on, että kaikki viranhaltijamme ovat käyneet Pelastusopiston häiriötilanteisiin varautumisen peruskurssin.
Vuorovaikutuskoulutuksen osalta haastavan asiakkaan kohtaamiseen liittyvään kou- lutukseen osallistumismahdollisuus tarjotaan kaikille.
2.5 TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄT
Käytössämme on valtakunnallinen ympäristöterveydenhuollon yhteinen toiminnanoh- jaus- ja tiedonhallintajärjestelmä - VATI. Suunnitelmakaudella kirjaamme tapahtumat VATIin lukuun ottamatta eläinsuojelun ja eläintautivalvonnan tapahtumia.
Käytössämme aiemmin ollut TerveKuu-tietojärjestelmä on selailukäyttöön muuta- malle henkilölle. Valvontaeläinlääkäri ja hygieenikkoeläinlääkäri käyttävät Twebiä eläinsuojelu- ja eläintautivalvonnan osalta.
Päätökset teemme Twebiin sähköisesti VALMU-helppokäyttöliittymän avulla tai suo- raan Twebiin.
2.6 VIESTINTÄ
Ohjelmakauden 2020–2024 aikana panostamme viestinnän kehittämiseen. Viestin- tämme tukee tavoitteitamme ja Jyväskylän kaupunkistrategiaa sekä on Jyväskylän brändin mukaista. Sisäinen viestintämme varmistaa tämän tavoitteen toteutumisen.
Tällä ohjelmakaudella viestinnän yhtenä tärkeänä tavoitteenamme on terveyshaittoja ennaltaehkäisevän viestinnän lisääminen niin kuntalaisviestinnän kanavissa kuin si- dosryhmäviestinnässä. Tätä varten teemme verkostoportfolion päivityksen. Lisäksi hyödynnämme monipuolisesti viestinnän eri kanavia kuten sosiaalista mediaa. Jyväs- kylän seudun ympäristöterveydellä on oma Instagram- ja Facebook-sivu.
Toinen tärkeä tavoitteemme on viestinnän kokonaisvaltainen kehittäminen ohjelma- kauden aikana. Vuorovaikutus- ja viestintäkäytänteiden kehittäminen on yksikön esi- henkilön tehtävä, ja hänellä on tukenaan valvontayksikön viestintävastaava ja Jyväs- kylän kaupungin viestinnän asiantuntijat, Viestinnän toteuttaminen ja kehittäminen ei kuitenkaan ole vain edellä mainittujen tehtävä, vaan viestintää toteutetaan monin ta- voin päivittäin jokaisen valvontayksikkömme työntekijän toimesta. Olemme myös vies- tinnässämme pyrkineet omaksumaan jatkuvan parantamisen mallin kehittyen yksi- löinä päivä päivältä yhä paremmiksi viestijöiksi. Viestintä ja vuorovaikutustaidot on nostettu yhtenä painopistealueena esiin myös koulutussuunnitelmassamme.
Kehitettäessä sisäistä viestintäämme avainasemassa ovat avoimuus, hyvä vuorovai- kutus ja luottamus. Olemme kaikki erilaisia, mutta pyrimme löytämään ja kehittä- mään parhaita mahdollisia keinoja sisäisen viestinnän vahvistamiseksi. Jokaisella meistä on vastuu sisäisen viestinnän toimivuudesta ja noudatamme yhdessä sovittuja pelisääntöjä. Käytössämme on Office365-järjestelmä, jonka hyödyntämistä sisäisessä viestinnässä lisäämme ja parannamme.
Vuonna 2022 viestinnän mittarina hyödynnämme nettisivujen kävijämääriä. Ohjelma- kauden aikana kehitämme viestinnän mittareita ja luomme selkeämmän kuvan vies- tinnän vaikuttavuudesta kuin aiemmin. Vuosittaiset viestinnälliset toimenpiteet olemme koonneet ympäristöterveydenhuollon sisäisessä käytössä olevaan viestinnän vuosikelloon. Vuonna 2022 tulee käyttöön vuosittainen perusmaksu valvontakohteille.
Perusmaksusta tiedottaminen ja perusmaksuun liittyvä toimijoiden ohjeistaminen ovat tärkeitä viestinnällisiä toimenpiteitämme vuonna 2022. Näihin on varattava tar- vittava työaika.
2.7 VALVONNAN KUSTANNUKSET JA MAKSULLISUUS
Kunnan on perittävä toimijalta hyväksymänsä taksan mukainen maksu valvontasuun- nitelmaan sisältyvistä tarkastuksista, näytteenotosta ja näytteen tutkimuksesta. Jy- väskylän seudun ympäristöterveyden voimassa oleva maksutaksa löytyy ympäristö- terveydenhuollon verkkosivuilta.
Uuden elintarvikelain sekä terveydensuojelulain muutoksen myötä osalta suunnitel- mallisen valvonnan piirissä olevilta valvontakohteilta aletaan periä 150 euron vuosit- taista perusmaksua vuoden 2022 alusta alkaen. Tulossa olevan perusmaksun vuoksi ympäristöterveydenhuollon maksutaksa päivitetään alkuvuonna 2022.
Valvontatuloilla voidaan kattaa osa ympäristöterveydenhuollon yksiköiden toimin- nasta. Kaikesta toiminnasta ei ole mahdollista periä maksua, joten määrärahoja on varattava myös näihin toimintoihin. Valvontatuloilla on vuosittain katettu noin 15%
ympäristöterveyden menoista. Perusmaksun käyttöönoton jälkeen valvontatuloilla voidaan kattaa suurempi osa toiminnan menoistakuin aiemmin. Suuruusluokkaa ei voida vielä tarkasti arvioida, sillä perusmaksun perintään liittyvä valtakunnallinen oh- jeistus ei ole vielä valmis.
2.8 ERITYIS- JA HÄIRIÖTILANTEISIIN VARAUTUMINEN
Käytössämme on erillinen suunnitelma erityistilanteisiin varautumisesta. Varautumis- asiat kokonaisuutena on yksi painopistealueistamme. Häiriötilanteisiin varautumisen yhtenä osa-alueena on terveydensuojeluviranomaisen velvollisuus yhteensovittaa ta- lousvesitoimijoiden ja ympäristöterveydenhuollon oma häiriötilannesuunnitelma.
Myös kuntien varautumissuunnitelmien osalta on yhteensovittamisvelvoite. Valvonta- kaudella päivitämme erityistilannesuunnitelmamme sekä yhteensovitamme sen eri toimijoiden kanssa. Yhteistoiminta-alueen kuntien kesken järjestetään v.2022 tilai- suus, jonka aiheena on erityisesti ympäristöterveyden varautuminen ja suunnitelmien yhteensovittaminen.
Yhteistoiminta-alueella toimii lakisääteinen epidemiaselvitystyöryhmä, joka kokoon- tuu säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Häiriötilanne- ja erityistilanneharjoituksia järjestämme yksikön sisällä sekä yhteistyötahojen kesken (esim. vesilaitokset ja muut ympäristöterveydenhuollon yksiköt). Osallistumme myös valtakunnallisiin harjoituk- siin. Vuonna 2022 epidemiaselvitystyöryhmä järjestää oman harjoituksen, johon osal- listuu mm. Pelastustoimi ja kuntien ympäristönsuojelu.
2.9 NÄYTTEENOTTO JA LABORATORIOT
Suunnitelmalliseen valvontaan liittyvät terveydensuojeluvalvonnan näytteenotot on suunniteltu otettavaksi valvontakohdekohtaisten näytteenottosuunnitelmien mukaan.
Elintarvikevalvonnan viranomaisnäytteenotosta on laadittu erillinen suunnitelma vuo- delle 2022. Tämä suunnitelma sisältää pintahygienia listeria-näytteenottoa erityisesti laitoksista. Vuoden 2022 alusta alkaen viranhaltijan tekemää suunnitelmallista näyt- teenottoa terveydensuojelun kohteissa on huomattavasti vähennetty ja tästä näytteen- otosta huolehtivat pääsääntöisesti toimijat itse. Toimijat on opastettu näytteiden ot- tamiseen. Lainsäädäntö määrittelee esim. talous- ja uimavesistä otettavat näytemää- rät sekä näytteistä tehtävät analyysit.
Viranhaltijoiden ottamat näytteet tutkitaan Eurofins-konsernin laboratorioissa hankin- tasopimuksen mukaisesti. Lisäksi käytämme tarvittaessa muita laboratorioita kuten Ruokaviraston ja STUKin laboratorioita.
3 VALVONNAN TOIMIALAT
3.1 ELINTARVIKEVALVONTA
Elintarvikevalvonnan tavoitteena ensisijaisesti on varmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus. Elintarvikevalvontaa teemme pääasiassa suunnitelmallisesti riskinarvioissa määriteltyjen tarkastustiheyksien mukaan. Yksikköön on laadittu sisäi- nen ohje tarkastustiheyden nostamisesta ja laskemisesta täydentämään Ruokaviras- ton ohjetta. Suunnitelmallisen valvonnan lisäksi noin kymmenesosa tarkastuksis- tamme on ei-suunnitelmallisia tarkastuksia, joita teemme mm. valitusten perusteella.
Elintarvikevalvontaa meillä tekevät pääsääntöisesti kahdeksan ympäristöterveystar- kastajaa ja hygieenikkoeläinlääkäri. Hygieenikkoeläinlääkäri valvoo mm. hyväksyttyjä elintarvikehuoneistoja ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden alkutuotantoa ja ympä- ristöterveystarkastajat kaikkia muita valvontakohteita. Ympäristöterveystarkastajien kesken valvontakohteita vaihdetaan kolmen vuoden välein. Hygieenikkoeläinlääkärillä on pysyvät valvontakohteet. Pääasiassa yksi valvoja tekee tarkastuksen, mutta lisäksi teemme pareittain tarkastuksia. Edellä mainituin keinoin kehitämme tarkastajien laaja-alaista osaamista ja valvonnan yhdenmukaistamista. Lisäksi toimipaikat ja yh- teistoiminta-alue tulevat tutuiksi.
Elintarvikevalvonnan tarkastuksilla käytämme valtakunnallisia Ruokaviraston laatimia Oiva-tarkastuslomakkeita ja arviointiohjeita soveltuvin osin. Tarkastuksilla tarkas- tamme pääsääntöisesti yhden tai useampia asioita siten, että pääsääntöisesti kolmen vuoden aikana kaikki Oiva-tarkastuslomakkeen kohdat tulevat tarkastettua. Vuosien 2020 ja 2021 tarkastuksia on painotettu Ruokaviraston ohjeiden mukaisesti tiettyihin kokonaisuuksiin. Tämän vuoksi kaikkia sovellettavia kohtia ei välttämättä pystytä tar- kastamaan kolmen vuoden sisällä. Tarkastukset toteutetaan toimipaikassa paikan päällä, asiakirjatarkastuksina ja etätarkastuksina tai näiden yhdistelminä. Etätarkas- tus voidaan toteuttaa Teams-yhteydellä.
Ruokamyrkytysepäilyilmoitusten selvittäminen on työtä, jonka priorisoimme suunni- telmalliseen valvontaan verrattuna. Suunnitelmakaudella olemme laatineet ympäris- töterveydenhuollon internetsivuille asiakkaiden käyttöön sähköisen lomakkeen, jolla ruokamyrkytysepäilyilmoituksen voi tehdä. Selvitystyössä kyselyiden tekemiseen on otettu vakituiseen käyttöön O365-järjestelmän Forms-sovellus. Vuoden 2022 aikana huolehditaan, että elintarvikevalvontaa tekevät henkilöt perehdytetään sen käyttöön.
Valvonnan toimenpiteiden loppuun saattaminen on valvonnan vaikuttavuutta ja edis- tää valvontakohteiden tasapuolista kohtelua. Tavoitteenamme on, että kaikki korjat- taviksi todetut kohdat (C tai D arviot) korjaantuvat seurantatarkastukseen mennessä
(A tai B arvioiksi). Korjaantuneiden asioiden osuutta (%) käytetään elintarvikevalvon- nan vaikuttavuuden mittarina.
Vuodelle 2022 ei ole vielä painopistealueita Ruokavirastosta tarkennettu, kun tätä suunnitelmaa on laadittu. Painopistealueina pidetään pääosin samat kuin vuonna 2021 oli. Elintarvikelain mukaisissa valvontakohteissa tarkastukset painotetaan kun- nossapitoon, puhtaanapitoon ja markkinointiin. Vuoden 2021 aikana mukaan uudeksi painopistealueeksi tuli lämpötilahallinta. Mikäli elintarvikkeiden “jäljitettävyys” ja “ta- kaisivedot” painopistealueet toteutuvat, lisätään näiden asioiden tarkastamista sovel- tuvin osin.
Valvonnan kattavuuden parantamiseksi vuoden 2022 aikana kiinnitetään huomioita siihen, että VATI-tietojärjestelmässä on elintarvikevalvontaan kuuluvat toimipaikat ja toiminnot. Tarkastusten yhteydessä selvitetään kyseisen toimipaikan toiminnot ja nii- den laajuus ja tiedot kirjataan järjestelmään. Erityisesti alkutuotannon kohteissa on paljon päivitystarvetta. Tämän lisäksi internetistä ja sosiaalisesta mediasta löytyvää elintarviketoimijoiden markkinointimateriaalia käytetään hyödyksi arvioitaessa, kuu- luuko toiminta valvonnan piiriin. Valvonnan kattavuutta saadaan parannettua ja koh- dennettua oikein merkitsemällä VATIin toimipaikalle, mikäli se ei olekaan ilmoitetta- vaa elintarvikealan toimintaa.
Jäähdytettyjen esivalmisteltujen tai valmistettujen elintarvikkeiden mikrobiologinen laatu –projekti on aloitettu vuonna 2021. Näytteitä otetaan tarjoilupaikoista, joihin tulee lihaa raakana, se käsitellään jollakin tavalla (ml. kuumennus) ja jäähdytetään.
Vuoden 2022 aikana projekti tehdään loppuun saakka. Mikäli valvontakaudella käyn- nistyy uusia Ruokaviraston projekteja, osallistumme niihin olemassa olevien resurs- sien puitteissa.
Niissä elintarvikevalvonnan kohteissa, joissa myydään tupakkatuotteita ja tupakointi- välineitä, nikotiininesteitä tai nikotiinikorvaushoitotuotteita, teemme samalla tarkas- tuskäynnillä tupakkalain ja lääkelain mukaista valvontaa.
3.2 TERVEYDENSUOJELU
Terveydensuojeluvalvontaa meillä tekevät pääsääntöisesti kymmenen ympäristöter- veystarkastajaa. Terveydensuojeluvalvonnan tehtäväkenttä jakaantuu talousveden, ui- maveden, asumisterveyden ja ilmoitusvelvollisten oleskeluhuoneistojen valvontaan.
Elinympäristömme ennalta ehkäisevää terveyden edistämistä toteutamme antamalla lausuntoja mm. ympäristölupalausuntoihin ja kaavoihin liittyen. Neuvontaa ja oh- jausta eri tahoille annamme päivittäin. Osallistumme myös kuntien ja muiden tahojen sisäilmatyöryhmätyöskentelyyn.
Osa valvontatyöstä on suunnitelmallista valvontaa ja osa suunnittelematonta ns.
akuuttia valvontaa. Akuuttia valvontaa teemme valitusten ja epäilyjen perusteella. Va- litukset tai epäilyt kohdistuvat yleensä tilojen olosuhteisiin, talous- tai uimavesien laa- tuongelmiin tai aistinvaraisiin havaintoihin sekä ympäristöhygieniaan. Suunnitelman ulkopuolisia tarkastuksia ovat myös esim. sosiaalihuoltolain mukaiset kohteet, joihin annamme tilojen soveltuvuuden osalta lausuntoja, mutta kohteet eivät kuulu varsinai- sesti terveydensuojeluvalvonnan suunnitelmallisen valvonnan pariin.
Tehtäväkentän laajuudesta sekä ympäristöterveystarkastajien tehtäväkuvien erilai- suudesta johtuen karkeasti voidaan arvioida että suunnittelemattoman valvontatyön ajallinen osuus (sisältäen myös yleisen neuvonnan ja ohjauksen, ns. akuutin valvon- nan) työyksikössä on noin 50 %, suunnitelmallisten valvonnan osuuden ollessa noin 30 %. Annettujen lausuntojen osuus noin 10 %. Työaikaa varataan myös koulutuksiin, palavereihin ja jne. Valvontakauden aikana tavoitteena on edelleen yhtenäistää Vati- järjestelmään käyttämistä, jota valvontatyön jakaantumisesta eri sektoreihin saatai- siin parempi kuva.
Terveydensuojelun valvontakohteet tarkastamme Valviran riskiluokituksen ja kohde- kohtaisen riskiluokituksen mukaisesti. Olosuhteiden valvontaan, terveyshaittojen en- naltaehkäisemiseen ja selvittämiseen sovellamme annettuja Valviran ohjeita. Tarkas- tuksia pyrimme tekemään mahdollisimman paljon yhteistyössä muiden tahojen kanssa.
Ohjelmakauden valtakunnallisina painopistealueina on toiminnanharjoittajan omaval- vonnan tukeminen sekä elinympäristöterveyden edistäminen ja yhteistyö. Valvonta- kohteiden suunnitelmallisilla tarkastuksilla korostetaan omavalvonnan tärkeyttä ja opastetaan toiminnanharjoittajia riskien tunnistamisessa.
Elinympäristöterveyden edistämistä ja yhteistyötä teemme viranomaisyhteistyötä pa- rantamalla. Varaudumme häiriötilanteiden selvittämisiin mm. omilla harjoituksilla sekä osallistumalla kuntien valmiusharjoituksiin. Ympäristöterveydenhuollon häiriöti- lannesuunnitelma yhteensovitetaan talousvesitoimijoiden ja kuntien varautumissuun- nitelmiin.
Ohjelmakauden aikana terveydensuojelun valvontakohteiden tarkastuksessa kiinni- tämme huomiota oleskelutilojen radonpitoisuuden selvittämisvelvollisuuteen. Toi- minta-alueestamme mm. Jyväskylä kuuluu niihin alueisiin, jossa säteilylain (859/2018) 155 §:n mukaan työantajan on selvitettävä työtilojen radonpitoisuudet.
Suunnitelmallisten viranomaisnäytteiden ottamisen siirtäminen toimijoille aiheuttaa vuoden 2022 aikana enemmän ohjaus ja neuvontatarvetta näytteenottoon liittyen sekä näytteenottosuunnitelmien päivitystarpeen vesilaitosten sekä uima-allas valvon- takohteiden osalta. Tarvittaessa toimijoille järjestetään näytteenottokoulutusta.
Vuoden 2022 aikana talousvesivalvonnan osalta tavoitteena on aloittaa WSP-työs- kentely vesiosuuskuntien kanssa. Vuoden 2022 aikana kiinnitetään huomiota siihen, että VATI-tietojärjestelmässä on terveydensuojeluvalvontaan kuuluvat toimipaikat ja toiminnot. Yhtenäistämme myös valvontatapojamme sekä laadimme toiminta- ja me- nettelytapaohjeita.
Vuoden 2022 aikana osallistumme myös edelleen aktiivisesti elinympäristömme edis- tämiseen ja yhteistyöhän mm. osallistumalla Jyväskylän kaupungin kaavoituksen jär- jestämään ns. silli-ryhmään, antamalla lausuntoja yhteistoiminta-alueemme valmis- teilla olevista kaavoista, rakennuslupahankkeista sekä ympäristöluvista. Hyvin mata- lalla kynnyksellä olemme yhteistyössä eri kuntien viranomaistahojen kanssa.
Asumisterveyden osalta jatkamme asumisterveyteen liittyvien puhelujen keskittä- mistä yhteen puhelimeen tiettynä aikana (ma ja ke klo 9-10:30). Puhelinneuvonnalla pyrimme neuvomaan asiakkaita siten, että osa valituksen kohteena olevista asioista saataisiin ratkaistua suoraan joko isännöitsijän avulla tai ulkopuolista asiantuntijaa käyttäen. Asunnontarkastukset otetaan vireille kirjallisesti sähköisellä lomakkeella.
Tavoitteena on, että asia pyritään ottamaan käsittelyyn viimeistään neljän viikon ku- luessa siitä, kun lomake on saapunut ympäristöterveyteen.
Ohjelmakauden aikana osallistumme mahdollisuuksien mukaan valtakunnallisiin val- vontaprojekteihin.
3.3 TUPAKKAVALVONTA
Tupakkalain suunnitelmallisen valvonnan kohteina ovat tupakkatuotteiden ja nikotii- ninesteiden vähittäis- ja tukkumyyntipaikat sekä tupakointitilalliset ravintolat ja ravit- semusliikkeet. Valvonnan tavoitteena on vähentää tupakka- ja nikotiinituotteiden käyt- töä. Tupakkalain painopistealueet valvontakaudella ovat omavalvonnan tukeminen, yhteistyö ehkäisevän päihdetyön kanssa sekä laittoman kaupan ehkäisy ja viranomais- ten välinen yhteistyö.
Suunnitelmallista valvontaa teemme pääsääntöisesti Valviran riskinarvion mukaan.
Vähittäismyyntilupahakemusten käsittely on myös tupakkalain tarkoittamaa valvon- taa. Tupakan myynnin valvonnan teemme pääasiassa ennalta ilmoittamatta. Tarkas- tuksilla käytämme valtakunnallisia Valviran laatimia tupakan myynnin tarkastuslo- maketta ja –ohjeita. Tupakan myynnin valvontaa teemme elintarvikevalvontakoh- teissa samoilla tarkastuskäynneillä kuin elintarvikelain mukainen tarkastus tehdään.
Lääkelain perusteella tehtävä nikotiinivalmisteiden myynnin valvonnan teemme sa- moilla tarkastuskäynneillä kuin elintarvikevalvonta ja tupakkalain mukainen val- vonta.
Suunnitelmallisen valvonnan lisäksi tarvittaessa teemme tarkastuksia valitusten tai epäilyilmoitusten perusteella. Asunto-osakeyhtiöiden tupakointikieltohakemusten kä- sittelyt ovat myös osa tupakkalain tehtäväkenttää. Vuonna 2022 tupakointikieltora- joitusten valvonnan osalta päivitämme Vati-järjestelmämme ravintoloiden tupakka- koppitilojen osalta. Varaudumme tarvittaessa opastamaan tupakkalainsäädännön tupakointikieltomuutoksista koskien taloyhtiöitä, leikkipuistojen sekä uimarantojen ylläpitäjiä.
Terveydensuojelulain mukaisten tarkastuksien yhteydessä kiinnitämme huomioita tu- pakkalain noudattamiseen erityisesti kohteissa, joissa on alle 18-vuotiaita käyttäjiä.
Jos tarkastuksella havaitsemme puutteita tupakkalain noudattamisessa, teemme kohteeseen tupakkalain mukaisen tarkastuksen.
Ehkäisevä päihdetyö kattaa alkoholi- huumausaine- ja rahapelihaittojen sekä tupak- katuotteiden käytön vähentämisen. Tupakkalain tavoitteena on tupakka- ja nikotii- nituotteiden käytön loppuminen vuoteen 2030 mennessä. Tupakkalakia valvovien vi- ranomaisten tulisi tehdä yhteistyötä ehkäisevässä päihdetyössä toimivien tahojen kanssa. Jyväskylässä on käynnistynyt Savuton Jyväskylä työryhmä vuonna 2018, jossa olemme osallisena. Osallistumista EPT (ehkäisevä päihdetyö) -työryhmään sel- vitämme.
3.4 ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO
Eläinlääkintähuollon suunnitelma on erillisenä liitteenä (liite 1).
4 KUNNAN VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMI- SEN ARVIOINTI
Teemme valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnin vuosittain maaliskuun lop- puun mennessä. Arviointi käsitellään ympäristöterveyslautakunnassa. Arvioinnin tar- koitus on kehittää toimintaamme entisestään ja varmistaa suunnitelmamme toteutu- minen. Sen lopputulosta hyödynnämme uusien valvontasuunnitelmien laadinnassa.
Arviointi on meille yksi tärkeä työkalu toiminnan jatkuvassa parantamisessa.
Arviointi kattaa pääpiirteissään ainakin seuraavat asiat:
• Kaikkien toimialojen valvonnan kattavuus
• Painopistealueiden toteutuminen
• Tarkastuksilla esiin tulleiden epäkohtien määrä ja laatu sekä toimenpiteet epä- kohtien korjaamiseksi
• Mittareiden toteutuminen
• Valvontahankkeet
• Valvonnasta saadut tulot ja niiden kohdentuminen
• Voimavarat ja yhteistoiminta-alueen toimivuus
• Toiminnan kehittämistarpeet
• Arviointi- ja ohjauskäynnit
• Toiminnan parantamiseksi tehtävät toimet
Arvioinnin raportointi tapahtuu VYHA-järjestelmän kautta.
5 LIITTEET
Liite 1: Eläinlääkintähuollon suunnitelma
Liite 2: Valvontakohteiden lukumäärä ja suunniteltu tarkastusmäärä
