2.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA MUUTOKSET TOIMINNASSA
Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen (= Jyväs-kylän seudun ympäristöterveys) ovat kuuluneet vuoden 2021 alusta alkaen
Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen ja Äänekoski. Alue on maantieteellisesti ja toiminnallisesti monimuotoinen ja sisältää sekä tiiviisti rakennettua kaupunkialuetta että maaseutua. Asukkaita alu-eella on noin 200 000.
Ympäristöterveydenhuolto sijoittuu Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalvelujen toimialueeseen Rakentaminen ja ympäristö-palvelualueelle. Toiminnan järjestämi-sestä vastaa Jyväskylän kaupungin ympäristöterveyslautakunta, jossa on edustajat yhteistoiminta-alueen kunnista.
Teemme tiivistä yhteistyötä jokaisen yhteistoiminta-alueemme kunnan kanssa. Yh-teistyötahoja kunnissa ovat mm. terveydenhuolto, rakennusvalvonta, ympäristönsuo-jelu, kuntien tilapalvelut/tekniset toimet, pelastustoimi sekä vesilaitokset. Varautumi-sen osalta yhteistyön tekeminen laaja-alaisesti on erityiVarautumi-sen tärkeää. Yhteistyön suju-vuus hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa v.2023 on tärkeää varmistaa jo etu-käteen.
Aluehallintovirasto, ELY-keskus, Ruokavirasto ja Valvira ovat keskeisimmät viran-omaisyhteistyötahomme. Lisäksi erityisesti eläinsuojelun osa-alueella poliisi on tär-keä yhteistyötaho.
Yhteistyötä teemme myös paikallisesti Keski-Suomen muiden ympäristöterveyden-huollon valvontayksikköjen kesken.
Toimintaympäristöömme kuuluvat koko alueellamme sijaitsevat valvonta-kohteet, asiakkaiden tilat sekä kaikki muutkin paikat, joissa työtämme teemme. Toi-mistomme sijaitsee Jyväskylässä Hannikaisenkadulla (Rakentajantalo) ja eläinlääkä-reiden toimipisteet ovat Hankasalmella, Joutsassa, Muuramessa, Palokassa ja Petä-jävedellä.
Tartuntatautilakia on uudistettu koronaepidemian taltuttamiseksi. Tämä muutos on tuonut ympäristöterveydelle lisää tehtäviä. Varaudumme siihen, että myös vuonna 2022 teemme tartuntatautilain mukaisia tarkastuksia. Pääasiassa tartuntatautilain mukaiset tarkastukset tehdään muun säännöllisen valvonnan yhteydessä, lisäksi oh-jausta ja neuvontaa annetaan asukkailta tulleiden ilmiantojen perusteella.
2.2 SÄHKÖISET TOIMINTAYMPÄRISTÖT JA ETÄTOIMISTOT
Toimintaympäristönämme ovat myös erilaiset sähköiset ympäristöt kuten kaupun-gin intra, keskusvirastojen extranetit sekä Microsoft O365, joka toimii jokapäiväi-senä työn tekemisen paikkana. O365-ympäristössä toimimme myös asiakkaiden kanssa.
O365-ympäristön ja muiden sähköisten välineiden rooli on koronaepidemian ai-kana kasvanut yksikössämme ja niiden käyttö on vakiintunut osaksi normaalia työar-kea. Praktikkokunnaneläinlääkäreitä lukuun ottamatta hoidamme suuren osan työs-tämme kotitoimistoista tai muista etätyöpaikoista käsin.
2.3 YKSIKÖN RESURSSIT JA NIIDEN JAKAUTUMINEN VUONNA 2022
Yksikön käytettävissä olevat resurssit ja niiden jakautuminen vuonna 2022 on esi-tetty taulukossa 1. Virkojen lukumäärä ei täysin vastaa henkilötyövuosia johtuen mm. virkavapauksista ja sijaisten rekrytointihaasteista erityisesti eläinlääkinnässä.
Kunnaneläinlääkäriresurssin osalta Äänekosken praktiikkatyön osalta on solmittu sopimus Laukaan kunnan kanssa Äänekosken kaupungin eläinlääkäripalvelujen virka-aikaisten tehtävien antamisesta virkavastuulla Laukaan kunnalle. Uusi valvon-taeläinlääkärin virka on perustettu ja täytetty yhteistoiminta-alueelle vuonna 2021.
Asiaa on kuvattu tarkemmin eläinlääkintähuollon suunnitelmassa (liite 1).
Taulukko 1. Yksikön resurssit
Kokoaikaisten virko-jen/toimien lkm
Arvioidut käytettävissä olevat henkilö-työvuodet
Ympäristöterveyspäällikkö 1,0 1,0
Hygieenikkoeläinlääkäri 1,0 1,0
Valvontaeläinlääkäri 2,0 2,0
Kunnaneläinlääkäri
2.2.1 RISKINARVIOINTI JA VALVONNAN TEHOKAS KOHDENTAMINEN
Valvontakohteiden riskinarvioinnissa käytämme perusteena Ruokaviraston ja Valviran ohjeita. Lähtökohtaisesti käytämme valtakunnallisten ohjeiden tarkastustiheyksiä suunnitelmallisten tarkastusten osalta. Kohdekohtaisen riskinarvioinnin perusteella
laskemme tarkastustiheyttä kohteissa, joissa on tarkastuksen yhteydessä todettu asioiden olevan kunnossa ja toiminnan riskien hallinta on hoidettu hyvin. Mikäli toi-minnassa on puutteita, tarkastustiheyttä on mahdollista myös nostaa. Yksikköön on laadittu sisäinen ohje elintarvikevalvonnan tarkastustiheyden nostamisesta ja laske-misesta täydentämään Ruokaviraston ohjetta.
Valvontakohteiden lukumäärä toimintaluokittain ja suunnitellut tarkastusmäärät on lueteltu liitteessä 2. Toimintaluokkien alla on lueteltu ne toimintatyypit, jotka on kir-jattu tiedonhallintajärjestelmään. Eri toimintatyyppien tarkastustiheydet eroavat kes-kenään myös saman toimintaluokan sisällä.
Valvontakauden yksi painopistealueemme on riskinarvioinnin kehittäminen. Tämä tar-koittaa yhdenmukaista ja selkeää ohjeistusta ja toteutusta koko valvontakentäs-sämme.
2.2.2 TARKASTUSTEN SISÄLTÖ
Tarkastusten sisältö määritellään tarkemmin Ruokaviraston ja Valviran laatimissa toi-mialakohtaisissa suunnitelmissa sekä ohjeissa, joita noudatamme soveltuvin osin.
Tarvittaessa laadimme omia ohjeita täydentämään keskusvirastojen ohjeistusta. Tar-kastukseen kuuluvat tarTar-kastukseen valmistautuminen, keskimääräinen matka-aika, tarkastus ja tarkastuskertomuksen kirjoittaminen sekä valvontakohderekisterin yllä-pito.
2.4 KOULUTUS
Laadimme koulutussuunnitelman vuosittain, jolloin valitsemme sopivat painopiste-alueet yksikön kouluttautumistarpeille. Asiakas on aina toimintamme keskiössä ja si-ten myös osaamisen kehittämisessä pyrimme asiakkaan palvelun parantamiseen.
Suunnitelmassamme otamme huomioon myös pidemmän aikavälin tarpeet ja kau-punkistrategian tukemisen hankkimalla sellaista osaamista, jota voidaan hyödyntää strategian toteuttamisessa (kuva 1). Vuoden 2022 koulutussuunnitelman pääpaino-pistealueet ovat samat kuin vuonna 2021.
Kuva 1. Koulutussuunnitelma
Yksikkömme yhteiset tarpeet on valittu sen mukaan, missä koemme yksikössämme olevan tarvetta osaamisen kehittämiselle. Yksilöiden osaamisen tarve nousee esille vuosittaisissa esihenkilön ja työntekijän välisissä osaamiskeskusteluissa, ja pyrimme huomioimaan ne koulutussuunnittelussa mahdollisuuksien mukaan.
Koulutusten toteuman seurannan teemme SAP-järjestelmän kautta, jonne kirjaamme kaikki koulutustapahtumat. Koulutuksiin hakeutuessamme selvitämme aina etäosal-listumisen mahdollisuudet ja kaikista koulutustilaisuuksista pidämme yksikön sisäi-sen palautetilaisuuden, jossa jaamme tiedon muillekin kuin koulutukseen osallistu-neille. Koulutukseen olemme varanneet erillisen määrärahan talousarviossa.
Ruokaviraston viranomaisille tarkoitetussa Pikantti-ekstranetissä on useita valvonta-verkostojen työtiloja. Kuhunkin valvontaverkostoon on liittynyt meiltä vähintään yksi tarkastaja sen perusteella mikä on ammattiosaamisen yhteinen tai yksilön oma tarve.
Valvontaverkostossa ylläpidetään kyseiseen valvonnan erikoisosaamiseen liittyvää ajantasaista tietoa ja pidetään mm. koulutustilaisuuksia.
Ruokavirasto järjestää etäyhteydellä Kysy VATIsta koulutustilaisuuksia. Ennalta il-moitetun aiheen perusteella niihin osallistuu meiltä vähintään yksi tarkastaja. Näin ylläpidämme tietoteknistä osaamista ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmän osalta.
RTA-koulutus (rakennusterveysasiantuntija) tai vastaavat tiedot mahdollistamme kai-kille sisäilma-asioita hoitaville ympäristöterveystarkastajillemme. Valvontakaudella RTA-tutkinnon suorittaa yksi ympäristöterveystarkastajistamme. Tutkinto on valmis-tunut vuonna 2021.
Panostamme varautumiskoulutukseen ja pitkän aikavälin tavoitteenamme on, että kaikki viranhaltijamme ovat käyneet Pelastusopiston häiriötilanteisiin varautumisen peruskurssin.
Vuorovaikutuskoulutuksen osalta haastavan asiakkaan kohtaamiseen liittyvään kou-lutukseen osallistumismahdollisuus tarjotaan kaikille.
2.5 TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄT
Käytössämme on valtakunnallinen ympäristöterveydenhuollon yhteinen toiminnanoh-jaus- ja tiedonhallintajärjestelmä - VATI. Suunnitelmakaudella kirjaamme tapahtumat VATIin lukuun ottamatta eläinsuojelun ja eläintautivalvonnan tapahtumia.
Käytössämme aiemmin ollut TerveKuu-tietojärjestelmä on selailukäyttöön muuta-malle henkilölle. Valvontaeläinlääkäri ja hygieenikkoeläinlääkäri käyttävät Twebiä eläinsuojelu- ja eläintautivalvonnan osalta.
Päätökset teemme Twebiin sähköisesti VALMU-helppokäyttöliittymän avulla tai suo-raan Twebiin.
2.6 VIESTINTÄ
Ohjelmakauden 2020–2024 aikana panostamme viestinnän kehittämiseen. Viestin-tämme tukee tavoitteitamme ja Jyväskylän kaupunkistrategiaa sekä on Jyväskylän brändin mukaista. Sisäinen viestintämme varmistaa tämän tavoitteen toteutumisen.
Tällä ohjelmakaudella viestinnän yhtenä tärkeänä tavoitteenamme on terveyshaittoja ennaltaehkäisevän viestinnän lisääminen niin kuntalaisviestinnän kanavissa kuin si-dosryhmäviestinnässä. Tätä varten teemme verkostoportfolion päivityksen. Lisäksi hyödynnämme monipuolisesti viestinnän eri kanavia kuten sosiaalista mediaa. Jyväs-kylän seudun ympäristöterveydellä on oma Instagram- ja Facebook-sivu.
Toinen tärkeä tavoitteemme on viestinnän kokonaisvaltainen kehittäminen ohjelma-kauden aikana. Vuorovaikutus- ja viestintäkäytänteiden kehittäminen on yksikön esi-henkilön tehtävä, ja hänellä on tukenaan valvontayksikön viestintävastaava ja Jyväs-kylän kaupungin viestinnän asiantuntijat, Viestinnän toteuttaminen ja kehittäminen ei kuitenkaan ole vain edellä mainittujen tehtävä, vaan viestintää toteutetaan monin ta-voin päivittäin jokaisen valvontayksikkömme työntekijän toimesta. Olemme myös vies-tinnässämme pyrkineet omaksumaan jatkuvan parantamisen mallin kehittyen yksi-löinä päivä päivältä yhä paremmiksi viestijöiksi. Viestintä ja vuorovaikutustaidot on nostettu yhtenä painopistealueena esiin myös koulutussuunnitelmassamme.
Kehitettäessä sisäistä viestintäämme avainasemassa ovat avoimuus, hyvä vuorovai-kutus ja luottamus. Olemme kaikki erilaisia, mutta pyrimme löytämään ja kehittä-mään parhaita mahdollisia keinoja sisäisen viestinnän vahvistamiseksi. Jokaisella meistä on vastuu sisäisen viestinnän toimivuudesta ja noudatamme yhdessä sovittuja pelisääntöjä. Käytössämme on Office365-järjestelmä, jonka hyödyntämistä sisäisessä viestinnässä lisäämme ja parannamme.
Vuonna 2022 viestinnän mittarina hyödynnämme nettisivujen kävijämääriä. Ohjelma-kauden aikana kehitämme viestinnän mittareita ja luomme selkeämmän kuvan vies-tinnän vaikuttavuudesta kuin aiemmin. Vuosittaiset viestinnälliset toimenpiteet olemme koonneet ympäristöterveydenhuollon sisäisessä käytössä olevaan viestinnän vuosikelloon. Vuonna 2022 tulee käyttöön vuosittainen perusmaksu valvontakohteille.
Perusmaksusta tiedottaminen ja perusmaksuun liittyvä toimijoiden ohjeistaminen ovat tärkeitä viestinnällisiä toimenpiteitämme vuonna 2022. Näihin on varattava tar-vittava työaika.
2.7 VALVONNAN KUSTANNUKSET JA MAKSULLISUUS
Kunnan on perittävä toimijalta hyväksymänsä taksan mukainen maksu valvontasuun-nitelmaan sisältyvistä tarkastuksista, näytteenotosta ja näytteen tutkimuksesta. Jy-väskylän seudun ympäristöterveyden voimassa oleva maksutaksa löytyy ympäristö-terveydenhuollon verkkosivuilta.
Uuden elintarvikelain sekä terveydensuojelulain muutoksen myötä osalta suunnitel-mallisen valvonnan piirissä olevilta valvontakohteilta aletaan periä 150 euron vuosit-taista perusmaksua vuoden 2022 alusta alkaen. Tulossa olevan perusmaksun vuoksi ympäristöterveydenhuollon maksutaksa päivitetään alkuvuonna 2022.
Valvontatuloilla voidaan kattaa osa ympäristöterveydenhuollon yksiköiden toimin-nasta. Kaikesta toiminnasta ei ole mahdollista periä maksua, joten määrärahoja on varattava myös näihin toimintoihin. Valvontatuloilla on vuosittain katettu noin 15%
ympäristöterveyden menoista. Perusmaksun käyttöönoton jälkeen valvontatuloilla voidaan kattaa suurempi osa toiminnan menoistakuin aiemmin. Suuruusluokkaa ei voida vielä tarkasti arvioida, sillä perusmaksun perintään liittyvä valtakunnallinen oh-jeistus ei ole vielä valmis.
2.8 ERITYIS- JA HÄIRIÖTILANTEISIIN VARAUTUMINEN
Käytössämme on erillinen suunnitelma erityistilanteisiin varautumisesta. Varautumis-asiat kokonaisuutena on yksi painopistealueistamme. Häiriötilanteisiin varautumisen yhtenä osa-alueena on terveydensuojeluviranomaisen velvollisuus yhteensovittaa ta-lousvesitoimijoiden ja ympäristöterveydenhuollon oma häiriötilannesuunnitelma.
Myös kuntien varautumissuunnitelmien osalta on yhteensovittamisvelvoite. Valvonta-kaudella päivitämme erityistilannesuunnitelmamme sekä yhteensovitamme sen eri toimijoiden kanssa. Yhteistoiminta-alueen kuntien kesken järjestetään v.2022 tilai-suus, jonka aiheena on erityisesti ympäristöterveyden varautuminen ja suunnitelmien yhteensovittaminen.
Yhteistoiminta-alueella toimii lakisääteinen epidemiaselvitystyöryhmä, joka kokoon-tuu säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Häiriötilanne- ja erityistilanneharjoituksia järjestämme yksikön sisällä sekä yhteistyötahojen kesken (esim. vesilaitokset ja muut ympäristöterveydenhuollon yksiköt). Osallistumme myös valtakunnallisiin harjoituk-siin. Vuonna 2022 epidemiaselvitystyöryhmä järjestää oman harjoituksen, johon osal-listuu mm. Pelastustoimi ja kuntien ympäristönsuojelu.
2.9 NÄYTTEENOTTO JA LABORATORIOT
Suunnitelmalliseen valvontaan liittyvät terveydensuojeluvalvonnan näytteenotot on suunniteltu otettavaksi valvontakohdekohtaisten näytteenottosuunnitelmien mukaan.
Elintarvikevalvonnan viranomaisnäytteenotosta on laadittu erillinen suunnitelma vuo-delle 2022. Tämä suunnitelma sisältää pintahygienia listeria-näytteenottoa erityisesti laitoksista. Vuoden 2022 alusta alkaen viranhaltijan tekemää suunnitelmallista näyt-teenottoa terveydensuojelun kohteissa on huomattavasti vähennetty ja tästä näytteen-otosta huolehtivat pääsääntöisesti toimijat itse. Toimijat on opastettu näytteiden ot-tamiseen. Lainsäädäntö määrittelee esim. talous- ja uimavesistä otettavat näytemää-rät sekä näytteistä tehtävät analyysit.
Viranhaltijoiden ottamat näytteet tutkitaan Eurofins-konsernin laboratorioissa hankin-tasopimuksen mukaisesti. Lisäksi käytämme tarvittaessa muita laboratorioita kuten Ruokaviraston ja STUKin laboratorioita.