235
Jukka Tuomiston ja Petri Salon toimittamassa teoksessa ”Edis- tävä ja viihdyttävä aikuiskasva- tus” tarkastellaan perusteellises- ti professori Aulis Alasen toimin- taa suomalaisen aikuiskasvatuk- sen parissa niin alan käytännön ja teorian kehittäjänä, tutkijana kuin yliopisto-opettajanakin.
Suomessa ei ole toista henkilöä, joka olisi tutkinut sivistysjärjes- töjen toimintaa yhtä pitkään ja yhtä syvällisesti kuin Alanen.
Hän pohti ja kehitti alan keskei- siä ongelmia yhä uudestaan eri- laisista näkökulmista ja ajankoh- dista tarkasteltuna (mukaan lu- ettuna kansainvälisyys). Teok- sen eräänä tavoitteena onkin an- taa näkemyksiä jokaiselle aikuis- kouluttajalle siihen, miten Alasen ajatukset soveltuvat nykyisen aikuiskasvatustodellisuuden analysoinnin välineiksi. Tähän viitekehykseen tartun itsekin ja tarkoituksenani on tuoda esiin, miten Alasen monet opit ovat edelleen ajankohtaisia ja käyttö- kelpoisia nykyisten aikuisohja- us- ja neuvontatyön käsitysten mukaan.
Sivistystyön mahdollisuu- det ja velvoitteet
Alanen tutki koko aikuiskasva- tustieteen olemusta, joskin hä- nen intressinsä keskittyivät eri- tyisesti vapaan sivistystyön toi- mintaan, sen praktisen teorian kehittämiseen. Alanen piti itses- täänselvänä, että ihminen kyke- nee oppimaan uutta ja kehitty-
riidassa keskenään. Alasta kos- kevasta teoksesta löytyy hyvää pohdittavaa siihen, olisiko kan- sanomaisen opetuksen tarve nykyisin siinä, että opetusjärjes- telyissä kohdistettaisiin enem- män huomiota syrjäytyneisiin ja syrjäytymisuhan alla oleviin ihmisiin. Tällöin opitun tunnus- tamisen lisäksi tunnustettaisiin myös jokaisen ihmisen oma ih- misarvo.
Aito välittäminen
Alasen mielestä vapaan sivistys- työn perustehtävä on ihmisen kokonaispersoonallisuuden tasapuolinen kehittäminen. Ko- k o n a i s p e r s o o n a l l i s u u d e l l a Alanen käsitti yksilön kehittymi- sen tiedollisesti, taidollisesti, eettisesti ja esteettisesti sekä kansalaisena että ammattiroolin- sa toteuttajana. Alanen piti luovuttamattoman tärkeänä sitä, että vapaan sivistystyön koulu- tukseen hakeutuvilla täytyy olla
”aito ja vaivannäköön valmis pyrkimys”. Aikuisopiskelu ei saanut olla vain tiettyjen erityis- tietojen ja -taitojen kapea-alais- ta hankkimista. Esteettisyyttä eri ammattialoilla on pohdittu hyvin samansuuntaisesti teoksessa Ammattiin kutsu (OPM artikke- lijulkaisu 2006: 18). Esteettisyys työssä ylittää rutiinin, välinpitä- mättömyyden ja mitäänsanomat- tomuuden rajan ja tuottaa sekä tekijälleen että teon kohteelle kokemuksen välittämisestä.
Alanen pohti vapaan sivis- tystyön opintoihin osallistuvi- en kahtalaisia tavoitteita. Opis- kelijoilla oli sekä opinnollisia että viihdyttäviä yhdessäoloon Jukka Tuomisto & Petri Salo (toim.) (2006 ). Edistävä ja viihdyttävä
aikuiskasvatus. Tampere University Press.
mään vielä aikuisiällä. Tästä syystä Alanen asetti suuria vaa- teita ja odotuksia vapaalle sivis- tystyölle. Hän kannatti korostu- neesti järjestynyttä, arvoille pe- rustuvaa, opinnollista, tietoista ja tavoitteista aikuiskoulutusta.
Hänen mukaansa mikä tahansa virikkeellinen toiminta ei kasvat- tanut tai jalostanut ihmistä. Ala- nen ei ollut informaalisen oppi- misen puolestapuhuja. Laulu- kuoroja, liikuntakerhoja ja käsi- työpiirejä tarvittiin, mutta niihin oli sisällytettävä riittävästi esi- merkiksi kirjallisuuteen perustu- vaa tietopuolista opiskelua.
Alanen korosti ihmisläheistä, itseisarvoista aikuiskasvatusta, jonka perusta on opiskelijan omissa valinnanmahdollisuuk- sissa. Tarve tämänsuuntaiseen vahvistamiseen korostuu nykyaikana, koska työelämän henkilökohtaiset vaatimukset ja talouden kilpailukyvyn edistämi- seen liittyvät paineet korostavat hyödylliseksi nähdyn formaalin opiskelun merkitystä suhteessa non-formaaliin ja informaaliin oppimiseen. Nykyisin kohdistuu kuitenkin suuri vaatimus formaalin koulutuksen ulkopuolella tapahtuvan opitun tunnistamiseen ja tunnustami- seen (esimerkiksi Aiemmin han- kitun osaamisen tunnistaminen korkeakouluissa/OPM työryh- mämuistioita ja selvityksiä 2007:4). Ongelmana onkin, että opitun muodollinen hyväksyn- tä ja itsearvoinen oppiminen eivät vielä kohtaa tai ovat risti-
3/2007 u AIKUISKASVATUS u NÄKÖKULMIA KIRJALLISUUTEEN u
Aikuiskouluttajan tehtävä on herättää
oppijassa harrastus henkiseen kasvuun
236
liittyviä tavoitteita. Alaselle opinnollisuus meni aina viihty- vyyden edelle. Opinnollisuudel- la Alanen tarkoitti tiedollisen aktiivisuuden virittymistä ja opintovalmiuksia. Opinnollisia tavoitteita edustivat mm. ammat- tipätevyyden lisääminen, hyödylliset vapaa-ajan taidot sekä yleissivistyksen parantami- nen.
Viihteellisyys yksin passivoi
Viihtymistavoitteita olivat virkis- tävä vapaa-ajan vietto, yhdessä- olo ja ajatusten vaihtaminen.
Viihteellisyys merkitsi Alaselle ennen kaikkea ei-opinnollista ja ei-tavoitteista, lyhytjänteistä ja ensisijaisesti sosiaalista tyydy- tystä tuottavaa toimintaa. Siihen liittyi Alasen mukaan näennäis- opiskelun vaara eli tavoitteiden ja toimintavalmiuden vastaamat- tomuuden ongelma, jolloin muka pelkkä osallistuminen opintoihin johtaisi tavoitteiden saavuttami- seen. Alasen mukaan viihteelli- nen toiminta lisää osallistujien passivoitumista aktivoitumisen sijasta ja ajautumista yhä kauem- maksi aikuiskasvatuksen tavoit- teista. Spinozan ilon filosofian mukaisesti Alanen korostaa ih- misen tyytyväisyyden syntyä asioiden hallitsemisen tuntees- ta.
Sosiaalisuus ja kuulumi- nen ryhmään
Edellisestä huolimatta Alanen ei suinkaan väheksynyt sosiaali- suutta ja sen merkitystä opiske- lussa. Sosiaalisuudella on kes- keinen vaikutus opintokerhon yleiseen ilmapiiriin, yhteisölli- syyteen ja opinnollisuuteen.
Sosiaalisten tavoitteiden edistä- minen vapauttaa osallistujat epä-
varmuuden, voimattomuuden ja eristyneisyyden kokemuksista.
Alanen korosti, että ryhmä oli aktivoitava samanaikaisesti sekä työskentelynsä suunnitteluun yhteisesti että yksilölliseen oma- toimisuuteen. Ryhmätoimintaa oli määrätietoisesti ohjattava.
Itse hyödynnän aikuisopis- kelijoiden ohjauksessa ryhmää ja ryhmädynaamisia ilmiöitä, jolloin tehtävä- ja tunnetavoitteet muo- dostuvat yhtä tärkeiksi, ja uskon, että ihmiselle tärkeä ”johonkin ryhmään kuulumisen tunne”
edistää opinnollisten tavoittei- den saavuttamista.
Alasen mukaan aikuiskou- luttajien tehtävä on vaativa ja syvällinen, jotta opiskelija antau- tuu omaehtoisen oppimisen pe- riaatteelle. Aikuiskouluttajilla on oltava vahva teoreettinen ja kokemuksellinen osaaminen opettamastaan aiheesta (malli opiskelijalle). Heidän on osatta- va rakentaa luottamussuhde opiskelijoiden kanssa, ts. toimit- tava opiskelijalähtöisesti ottaen huomioon opiskelijoiden per- soonallisuudet. Aikuiskoulutta- jien tehtävänä on herättää opiskelijoiden ”harrastus” hen- kiseen kasvuun. Alanen korosti kuitenkin, että aikuiskouluttajien tulee olla realistisia omassa työssään ja tavoitteissaan.
Ihmiset eivät hetkessä muutu todellisiksi persoonallisuuksiksi.
Lisäksi aikuisen kehityspsykolo- giset edellytykset tuovat oman lisänsä oppimistavoitteisiin.
Tehokkuus opetus- ja op- pimisprosessiin
Alanen oli myös aikuiskasvatuk- sen laadun ja arvioinnin uran- uurtaja. Alasen laatu- ja tehok- kuusajattelu kohdistuivat ope- tus- ja oppimisprosessiin, ei niin- kään sivistystyön taloudelliseen tuottavuuteen ja tehokkuuteen.
Alanen ei halunnut, että ai- kuisopiskelija jää sivuosaan. Eri- laisiin järjestelmiin (mm. laatujär- jestelmät) Alanen suhtautui kriit- tisesti, koska ne johtavat hänen mielestään helposti organisaatio- keskeiseen ajatteluun. Alaselle laadun mittana oli opiskelijan edistyminen tietyistä lähtökoh- dista tiettyjen tavoitteiden suun- taan. Nykyiset ohjauskäsitykset (esim. Onnismaa 2007; Ohjaus- ja neuvontatyö) korostavat juu- ri ohjaajan ja ohjattavan välistä prosessia, jossa tarkastellaan yhteisesti elämänsuunnittelun riski- ja eettisiä kysymyksiä. Kes- kittymällä ohjattavan henkilö- kohtaisiin merkityksiin ja elämän- roolien rakentumiseen koroste- taan Alasellekin tärkeiden arvo- jen merkitystä oppimisessa ja elämänsuunnittelussa.
Näihin ajatuksiin innostuin teoksessa niiden toimivuuden vuoksi. Suosittelen teosta ai- kuiskasvatuksen käsikirjaksi jokaiselle aikuiskoulutuksen parissa toimivalle.
uNÄKÖKULMIA KIRJALLISUUTEEN uAIKUISKASVATUSu3/2007
