Huittinen - muinaisesta merenrannasta jokien ja peltojen kaupungiksi · DIGI

Kuaa Merui Poso. Ta/uinen maisema Npouuorelta Kokencienjoelle.

Huittinen muinaisesta merenrannasta jokien ja peltoj en kaupungiksr

Pir k k o Va Ip a s u u o -J a at in e n I(otiseudullamme on kym- menien tuhansien vuosien geologinen historia, jonka

jåLjet ovat ylna havarttavissa mai s emas s amm e. _J ääkauden lopulla noin 8000 vuotta ^sit- ten ensimmäiset

ma

-alueet vapautuivat jåan alta

Huitti-

sissakin. Laaia rr.en lainehti

Ripovuoren

kalliosaaresta länteen ja ttäån Punkalattu- menjoki _{ia Loimif} oki toivat tänne Fluittisten tasangolle hedemällis tä lietettä kaukaa mantereelta. Vähitellen ^jåän painama maa kohosi ja meren lahdet kapenivat j^ muotou-

tuivat

kapeiksi

lahdiksi

^ja

j okiuomiksi. Voidaa

n

olettaa Hirven paän kylän asukkaiden rantautun e en I(o rke akallion

lähistölle Palojoelle

noin

6000

-

^{7000 vuotta sitten,}

kuten Huittisten Hirvenpåån löytöp atkan läheltä löydetyt asunrksen

jåIiet

kertovat.

Sitä ei tied etä, kuka Hirven-

påån pudotti rantaveteen tai maahan. Lieneekö hän ollut satunnainen kulkif

a

vaiko

paikallinen

kyläpäällikkö, Huittisten ensimmäinen hullu mies kenties?

Fluittisten tasangolle synfyl vähitellen I(okemäenj o enkin merkittävin suisto. Siitäkin paksut savi- ia hiekkasedi- mentit ovat _Jääneet muistok- si maap erään. Loimijoki yhryt

tuolloin

^{I(okem åenjokeen}

Vampulan ^ja Huittisten raja-

ma717a. Histo ria kertoo, että Fluittisten tasanko mulrttui

vähitellen

^{madal luneesta}

merenlahdesta

^kuivaksi

maaksi i^ noin ⁵⁰⁰⁰ vuotta sitten Kokem åenjoen suu oli siirtynyt jo Huittisista länteen,

I(okemäelle.

Fluittinen

oli muuttunut meren tantaseu- dusta sisämaaksi.

Jokiemme ja laajojen pelto- aukeittemme uljas historia jatkuu yhå. Joet ovat ^olleet kulkuvayhnå

ia

^ravinnon

antayna.

Luonnon

lisäksi

myös ihminen on

monin

toimin

vaikuttanut fokiim- me. E rityisen voimaperäisiä

muutoksia ovat olleet

^jo

satojen vuosien

^l^n ^erilaiset koskenperkaukset. Padot ja

jokien

voimataloudellinen käyttö ovat tasanneet kuohu-

via kosl<ra ja estäneet kalojen v^pa n nousun tänne yldvir- taan. Ihmisten asumuksista ja teollisuudesta on ^{j okivesiin} päästetty myös monenlaisia hkaavta

ja veden

kdyttö-

kelpoisuutta

huono ntavLa' arneita. Myös nykyaikainen m^atalous

ja

metsätalous ovat ¹ 9OO-tuvulla vaikutta- neet jokivesiemm e laat:uun.

Rantoi.r

rakentaminen _ia hyötyk åyttö eivät myö sk ään arna

ole

muistaneet ottaa

huomioon

jokiympäristön ainudaatuisuutta. E rååt th- misten toimien jälf et ^näkyvät

j okiemme luonteessa ikuises-

tt, erättä ongelmia voimme

ehkä vähitellen myös poistaa tat atnakin väh entää haitallisia piirteitä. Ilois enr- uutisena on

Hurtlisten Joulu

2003

39

syytä todeta, että esimerkiksi vesien tila on selkeäs tJ pffiain- tunut kaikiss a alueemme jois- sa. Vedet kelpaavat nykyisin niin ihmisten uimiseen kuin kalastonkin vaatimuksiin.

Huittinen on jokien

kau-

punki.

Ripovu orelta av^u-

tuu

uskomattoman hieno

ja myös

valtakun(rallisesti arvokas kulttuurimaisema.

Sen keskeinen elementti on Kokemäenjoki

ja

sitä ym- päröivd

t

Iaajat peltoaukeat.

Karhiniemen vanha harj ukylä tukee maisem aa joen toiselta

puolen ja

toisella puolen Sammun ikiaikaisen kylän

Iaajat pellot iatkuvat Vesinii- qn ^jaLauhan aukeiden kautta atna Raijalaan asti. Kirkkaalla ilmalla ovat uuden vuoden

aattona näihin kyliin sytytetyt kokkotulet olleet nähtdvissä noin kymmenen kilometrin pååhån Ripovuoren ^laelle.

Tulien loimua

katsellessa on voinut ymmänää, kuinka vihollisen tulosta

on

saatu tieto vainovalkeiden avulla.

Sammun kylän vdki on voi- nut p^et^ Räätikäsvuorelle.

Siellä linnavuoressa metsän keskellä naiset, lapset j^ ko- tieläimet ovat olleet turvassa.

Sammunjoki tai Sammaljoki kulkee Takkulan arvokk aan kananomiljöön ohi ^ja laskee Kokemäenj okeen Ve sinii tyllä.

Ripo-oja kulkee atvan Sam- mun peltoaukean keskeltä ja laskee nykyistä uimar antaa

vastapaatå

I(okemäenjo-

keen.

Loimiioki saa

alkunsa Tammelan Pyhäjärvestä ja vrrtaa sitten Forssan, Joki- oisten, Ypäjän, Alastaron ^ja

.å.J

Vampulan kautta Huittisiin.

TääJ/rä se vaeltaa laajojen vil- jelyaukeiden läpi. Huittisissa jokeen yhtfy myos Palojoki.

Aino Voipio kirioitti Satakun-

talaisten laulun Loimijoen

nnnalTa Länsi-Suomen Opis - tossa opettaiana ollessaan. Ei

siis ole s)rytä ihmetellä laulun alkua: "Kauas missä katse kantaa

yli

peltojen, missä kaanaa tatvon rantaa salo si-

ninen". Loimijoen uoma on muuttanut paikkaansa vdhän kansaopistän jälkeen. Siellä on nykyisin mitä kaunein ja kasveil taan monipuolinen- Yanhankosken lehto-alue, mistä on myos löydettävissä joen vanhat uomat ^ja niissä

olleiden myllyjen

patkat.

Huittisten

keskustan nimi Lauttakylä on saanut nimensä Loimij oen ybttåvåstä lautas- ta ja sen lähelle perustetusta kaupp apukasta.

Loimijoki

kulkee myos nykyisen keskus-

tanläpi, missä isohkot puro-

vesistö t Yahaoia ja Pukinoi a laskevat siihen.Joki ^ja purot monine siltoineen rikastutta- vat keskus tan ilmettä. Useat arvorakennukset, kuten esi- merkiksi molemmat pappilat ovat saaneet paikkansa joen tannalta.

Punkalaitumenf

oki

^laskee

Loimijokeen

Vesiniiryllä,

mutta kulkee sitä

ennen

^7Yan Fluittisten keskus tan kautta. Joen monet pienet koskiosuudet ja kiemurtele-

40

Huittisten _Joulu 2003

Tapani Su/anen. I^apset onkimassa l^oim/oen Mommolan koskella.

Kanootilla päcisee kulkemaan jokien koskipaikoissakin. Kaua Henri Sauolainen.

va kulku ICvirarnn n kartanon maiden kautta vanhan mei- jerin ohi kirkon luo ^{ja sieltä}

nykyisen Ympäristöpuiston ^j a

Fluhko lan kanano np ui s to n maisemissa

ovat

täLLä het- kellä ehkä kaikkein herkintä jokimaisemaa mitä Huittisten keskus tasta löyryy. Toivotta- vasti lehtomaiset ja vanhaa puus toa kasv avat tanta-aLu- eet säilWät, eikä niitä tuhota rakennusten tai urheilualuei- den alle. Punkalaitumenjoki muodostaa yhdessä upean jokilaaksonsa _kanssa erittäin arvokka n maisema-alueen,

j oka ulottuu Punkalaitumelle

1a lJlalaan asti. Maisem atre- hanke teki suurtyön muuta- mia vuosia sitten ^saades sa n atkaan alueen rakennusten ja

hoidon rahoitusta,

niin

että

"Tatkayön Tie" on maisema- tienä nimensä veroinen. Kyli-

en yhteiset ponnistukset ovat myös jatkun eet ja esimerkiksi Suttilas sa ja Leppäkoskell a on tehty paljon ryötå niin koulun kuin sen ympäristön ja uusi- en kulkuväylien sekä siltojen toteuttamiseksi.

I(okem åenjoki _I atkuu Huitti-

sista alaspäin ohi mielenkiin- toisten, matalten saarienj oen.

Rannalta auke^ Iaala Puuri- järven ja Isosuon kansallis- puisto. Puurijärveltä ^jokeen laskee Ala-I(auvatsanjoki.

Siellä on myös rantautumis- paikka, josta käsin voi alortta' luonto

-

^tat karpaloretkensä Isosuolle. Puurijärven säi-

lyminen eritt ätn arv okkaana lintujärvenä on tarkoitus v^r- mistaa vuonn a 2004 alottetta- villa kunno s tu s toimenpiteillä

. Fluittisten ja

l(okemäen

r:ajalTa ioki ^{jakautuu kahteen} osaan, I{yttälän- ja

l(etta-

reenhaa;raan) kiertäessään

suuren

I(iettareensaaren.

I(okemaenjoen

^jatkaessa kulkuaan tullaan I(yttälään.

Siellähän oli ennen vanhaan

huittislaistenkin

kayttårnä rautatteasema. Sinne liiken- nöi sulan veden atkaanLaut- takylå-niminen laiva ja talvisin matka kuljettiin hevosilla tat autoilla.

Fluittinen on nykyisin ioki- en kaupunki. Olemme ^hy-

vin rikkaita ^{tässä suhteessa,}

koska fokia on

kaikkia n kuusi: I{okem äenjoH,

Loi-

mif oki, Punkalaitumeni oki,

Paloioki, Sammunioki

_ia Na-I(auvatsanj

oki.

Lisäksi kotiseudullamme on lukui-

sia purovesistöiä. Vaikka niitä täkäIäiseen tapaan kutsut^ ⁿ ojiksi, on niillä myös tärkeä merkitys maisemallisesti ja ih- misten viihtyvyyden kan nalta.

Olkaamme loki- ^{ja puroym-} päristöistämme ylpeitä. Pitä- käämme myös huolta tästä kans alli s omai ^s uude ^s tamme.

Me nykyis et ja myöhemmin-

kin

tääl.llä asuvat huittislaiset saamme nautna ja iloita tästä

kulttuurimai ^s ema s tamm e.

Antak a^mme

^rvoa ^pelto

j en,

jokien,

puroi.t ^ja

^metsien

ihanalle mosaiikille. Huoleh- tikaamme myös vanhojen ja sopusointuiset rakennusten säilymisestä tässä maaseutu- mais es sa ympäristös sämme.

Talvisinkin jokien ja puro-

i.r

^merkitys on puusto- ^ja pensasvyöhykkeiden kautta maisemallisesti

hyuit

tärkeä.'

I(esäisin kuntamme moni- naiset suuret ja pienet joet katpaavat uim ateita, veneili- jörta, kanootilla kulkij orta ja rannoilleen onkijoita. Hyvin hoidettuna maisem amme ja vesistöj emme muodostama varalltsuus

ei

katoa vaikka sitä kuinka kdytettäisiin.

,i

lll'

r$t ^r1

I

_Ii

it tli' ⁱ

;

to . ni ,:1h.,

L^arupaat o't,at altkeia perinnemaisentan boitajia nryöslokien rannoilla. Kuaa Tapani ^Saojanen.

.) r:

t I^'.

I 'årl-

Huitlisten _Joulu

2003 4l