Huittinen - aito Kulttuurikaupunki · DIGI

Huittinen aito l(ulttuurikaupunki

H an n u Aa /tone n : Nem u kaari I\ina Pasanen ja Heikki Tolonen: )'ön kukka

tuurikaupunki . 9200 asukkaan maalars kaup ungin kulttuuri- vuoden keskeisimpien tapah- tumien rcfenatti on hämmäs- tyttävän

pitkä _l^

^tasoltaan

erinomainen. I(ulttu vrttap^- usten sari^st^ mikä tahansa iso kaupunki olisi ylpeä.

Flienon hienoksi huittis-

lais ten kulttuu rrtapahtumien runsauden tekee kuitenkin ni- menom aanlaatu, korkea laa-

tr,

iollaiseen ^yleensä yltavat vain suuret kaupungit.

Huitti slais en kulttuu ntar- jonnan taso

on

^noteerattu

Soile Isokosh ju Gabriel Suo- vanen konsertoivat Huittisis- sa. Outi Heiskanen, Hannu Väisänen, Pekka JyIhå,J"k-

ka Vkberg, ICmmo ^Ojanie-

mi, I(uutti

Lavonen, Elsa

*r t'-

r

Ytti

pitivät Huittisissa kuva- tardenäyttelyi t ään. _J ukka Pe r-

ko

Hurmio-orkestereineen konsertoi Huittisissa.

Op.-

tusministeriö järjesti suoma- laisten kulttuurilaitos ten ra- hoituksesta 1.3 maakunnan se- mrn^aris ar ^j an pilo ttis emi n^a-

rin

Huittisissa. Tiina

\feck-

strömin Zarah L. -monologi- näytelmä kokosi Fluittisissa kolme salillista katsojia. Huit- tisiin valmistui arkkitehtuuril- t^an kiinno s tava kiti astotalo, jonka on suunnitellut ranska- lai s en arkkitehtuuriakatemian

jäsenekseen kutsum a Marja- Riitta Norri.

Huittisiin on syntynyt yk- sityinen moni alatnen kulttuu- rike s ku s, \X/anha P appla, ^j o ka isäntänsä Markku Pirin luo-

muksena on

^rva;n uniikki tai- deteos.

Huittinen

käynnisti Jukka Perko -saksofonikilpai-

luiden jatkumon, joka koko- si nuorten jazzmuusikkoj en koko kärkik aarttn.

Täsoltaan erinomainen Huittisista on sukeutunut ly- hyessä ajassa todellinen kult-

,-C

i.* I t' ,,n

Heli _$hcinen: Matkalla

46

Huitlisten _Joulu

Inga 5:iPilainen: Tuhon ontat Kintnto Olaniemi: Toinen hirvi

mu kav alla tav alfa muu allaki n.

Musiikkitapahtumiin ^ja tarde-

näyttelyihin kokoontuu vä- keä laalalta alueelta. Vieras- kirjat osoittavat, että taidegal- lerioissa Huittisissa kävij öita on kautta maan, vakituisiakin vrer^rt^ lähes sadan kilomet-

rin

säteeltä

l^

iopu ^pääkau- punkiseudulta. I{onserttien kävijöistä suurin osa on vie- falta.

Hyvä

vetovoimatekiiä

I(ulttuurista on muodostu- nut Huittisille uusi hywä veto- voimatekijä. Hryä sillä tavalla, että kulttuu n vetää puoleensa monia sellaisia ihmisiä, jotka aiemmin ovat kiitäne et valta- teitä kaupungin ohi.

I(ultru uflta;p

^htumi ^{s s a} mo - net viera t ovat todenneet yl- lätryneensä myönteisesti poi- kettuaan kaupunkiin sisään.

Tieto kulttuuritoiminnas ta Huittisissa on kiirinyt ^kauak- si _1a herättänyt kiinnostusta.

Helsingin yliopiston Seinäjo- en tutkimuskeskuksen tutki- ia valttsi Huittisten tapahtu- mat yhdeksi erityiskohteek- seen selvittäessään E U-rahoi- tuksen vaikutuksia Suomes- sa. I(atugalleria Huittinen on myös yhden lisensi aattttutki- muksen kohteena.

I(ulttuuripalveluj a Huitti-

siin

luodaan kuitenkin en- nenkaikkea kaupungin omil- le asukkaille. Ja tlahduttavalla tavalfa kiinnostus j^ t^p^htu- miin mukaan lähteminen on kasvanut. I(iinnostuksen kas- vu on laadun säilymisen edel- lytys.

Hyvin merkiryks elli s tä kult- tuuritoiminnan kehittymis el- le on ollut huittislaisten yri- tysten innostuminen asiasta.

Se on näkynyt ilahduttavasti taloudellisena tukena, jota ilman huittislainen kulttuu- rrtarjonta

olisi

olennaisesti

va

tlmattomampaa. I(orkea

taso on kiinnostanut yriryksiä maakunnallisella ja _{lopa val-} takunnallisella tas olla.

Kurttuuri yksi

kehittäjr åkill3*?nxnfi: ^{ffi?:lå LT,,Tt'on}

^kävttäiiä

I(aupunki on io pitkään

ollut

.ss" orrri, asukkaita. Huitti-

kiinnostunut kulttuurin

kehit-

sissa on lädtkårtpuIaa,

ammat-

Hannu Aaltonen

rymisestä _ia tukenut sitä

mo-

tikorkeakoulu _ia sen

rinnalla

Huittisten 5'eudun Taidelhdisryk

nin

tavoin. Huittisten

kes-

^toimiva osaamiskeskus

tarvit-

^sert

keisten virka- f a

luottamus-

sisivat huippuosaaiia

tohtori-

puheenlohtaja henkilöitten asennoituminen tasolta,yrityksissä erityisosaa-

kulttuuriin on

poikkeukselli-

_iien tarve kasvaa.

senmyönteistä,iopaniin,että

Palveluiden taso ratkaisee

vastaavastä ei

kulttuuriväeltä

sen,

mihin

taitaiat

sijoittu-

PS. Huittisten Joulun ²⁰⁰¹ juurikaan muualta

kuule.

^vat. JaåhalJeia on jo _ioka

toi-

pååtoimittaja

Reino

Aikiä

Kaupunki

kuuluu

valin-

^sessa kirkonkylässä.

Kulttuu-

_Plysi katsausta taideyhdistyk- neen kulttuurin yhdeksi

ke-

^rilla profiloituu korkealle,

soi-

^sen l{atugalleria-toiminnasta.

hitysstrategiansa

erityiskoh-

leisokosket

iakaitamatnlat

^Sen siivittämänä kaupunkiin teeksi. Se on hywä

asia.

^{laulavat vain}

laatupaikoissa.

on iäänyt pysl'västi noin 50

Kulttuuripalveluja

tarvi-

I{orkeatasoisia

palveluia

nykytaideteosta. I(uvissa niis- taan tietysti kaupungin

nykyi-

Huittisissa riittää

tulevinakin

^{tä osa.}

r !@'frffi

ffi

tlt''* \- -.'UF

Llarkkrr O1a/a: Hirt'i

Huittisten

Joulu

⁴⁷

$

I A n n e li .\' ip i lci i n e n : I\ ^e | ^{ä t, r't o d e n a i ka a, ke t,ä t}

\

\

S

_\

\'

.\

-T..{r

:_

\

Osnto I'a/torren: .\' eiska