Pieni kirjeen pätkä · DIGI

Hl:o 46. 1875

Wiides kmositerta.

Kesti-Suomi.

Iywäslylästii,

Lauwantllina Marraskuun 13 p:nii.

lakausaita:

3auwantaina kello1päimällä Weilin'in ja Go'ös'iu kirjakaupassa.

Ilmoituksia

niastaun otetaan

samassa

^{paikassa 10pennistä pie}

neltä riunltä.

Tilaushinta:

Ikfttytset numerot

—

₁₀

_,

Kolo muodolta 3 m.

—

_p

Kolmeneljänneks ₂

„

₂₅

„

Puolelta

¹

„

50

dcn

nseat

maltakunnat muuttimat päärahansa

kullaksi.

^Tämä

kohta ^kuitenki,

^niinkuin

sa-

nottu on, _taas toi

satunnaisen, maan

^luulta-

masti

ohitse

^{menemän armon}

alenemisen ho-

pealle.

Mutta Suomen

Pankin

johtokuuta on

ai-

man

toisin ^asian

käsittänyt.

Johtokunta

^ar-

melee,

_{että Suomen}

rahan

aleneminen hopean

ohessa tuottaisi asioitsija-liikkecllc häiriötä,

^ja

tahtoisi sen ^muoksi

lakkauttaa yksityisten^myut- täys oikeuden, joka _perustuu Suonien markan täydelle

metalli-armolle, moidakseen

^niinmuo-

doin myntätyn

markkansa

^pitää

siiuä armossa,

kun

sen ^itse

hyödylliseksi näkee. Seuraus tästä ou

selmä. ^Meidän

hopea-markkamme

muuttuisi

johonki määrin mynttimcrtiksi,

mi-

ten

seteli

ja pieni-rahaki ja 1865 muoden

rahamuutoksen

^perustus

tulisi armeluttamalla

tamalla järkähytetyksi.

Tämä

^tuuma

siis

^on

sanoo

^{U. S.} mitä maarallisimpia eikä ^tuota muuta

kuin häiriötä asioitsia- liikkeesen

^ja

^kaik-

kiin

raha-anoihin.

Säätyjen pankki-maltuumiehet, joiden on

malmominen

^Suomen

Pankin

tointa, ciwät

kuitenkaan

ole tätä johtokunnan tekemää

eh-

dotusta hymäksyneet,

ehk'eimät sitä

^{niin jyr-}

kästi ole

mastnstaneetkaan,

kuin

asian

^tär-

keys

sen ^olisi

^{maatinut. Sitä}

^mastoiu

^omat

Pankki-waltuumichet

^puoleltaan

ehdotelleet,

että atestien lunastaminen

siirrettäisiin

^nu-

den

Naltiokonttoriu toimeksi,

koska Myntti- laitos

ei muutoinkaan

ole Suomen ^pankin alainen.

Tämäkin

tuuma ei räytä ryhtiä^pi- tämän. Sillä koettaako Säätyjen pankki yhä pitää

markkarahansa liikanaisessa ^hinnassa,

niin

saattaahan Valtiokonttori

rumeta tuot- tamaan

itsellensä

hopea-metallia myntättä-

mäksi, saadakseen

myntättyjä markka-rahoja

halmcmmalla ^hinnalla

kuin niittä

Pankki

^ne

antaa, ja

Pankki olisi

niinmuodoiu

kuitenki miimcin

^{pakotettu alentamaan}

markka-rahansa siihen ^armoon,

^kuin

sillä

^{metallin puolesta}

oikeastaan on.

Wilja.

set

roska-ilmat ja synkät, pimeät illat? Lai- mat kulkimat mielä tämän miikon

kuluessa

Iymäsjärmen puoleksi mapailla

aalloilla

^kul-

jettaen _tamarata

Lahdesta

Iymäskylään ja Iywäskylästä

Lahteen. Lahtis"

^{laima jo}

kuitcnki nauttinee

rauhassa

talmi-lepoansa.

Porthanin

muisto-juhlaa micttimät

semina-

rin oppilaat

Manhan

^taman mukaan miime

Tiistai iltana seminarin

juhla-salissa. Siellä

esiteltiiu

^{pieni näytelmä,}

^laulua, soitantoa sekä lausuntoa. Huouc

oli ääriään myöten täynnä mäkeä.

Kesti

Suomen"

tulemaisuus

näyttää mal- keuemau.

Uusi

Suometar" jo

kertoi sen ^ensi

muoden alusta

ilmaantuman

Morgonbladin

kokoisena

^{ja tmmetun}

suomalaisen

kirjailijan

K.

I.Gnmmerus'eu

toimittamana,

ja

Keski-

Suomi ei moi muuta kun myöntää tuonuu-

tisen todeksi.

Jopa on Miikkoja muutamia

siitä,

kun manhempansa

kuiskasimat

^{tuon tär-}

keän

sanoman

Kcski-Suomen

konnaan,

mutta baastoimat

häntä samalla siitä

kenellekään mielä

mirkkamasta.

la, miten hymä lapsi

ainaki,

oli Keski-Snomi manhcmpainsa käs- kylle

kuuliaiueu, ehkä

^kylläkin

kutkutti kielen

päätä ja mielellään

olisi

^tuosta

uutisestaan

kuiskuttanut

^ystämiensä

kormun. Waan mikä

oli nyt

kuuliaisuutensa

^palkka?

^Ei

^{muu kun}

että

koko

maailma jo tietää

uutisen

^ja

^Keski-

Suomelle ci

ollutkaan suotu sitä ^iloa

^että

olisi ensimäisenä saannt siitä ^{kertoa. Niin}

se

^käy

tässä makiassa maailmassa!

Varkaita

kuuluu yhä

liikkuman Korpilah

den puolella. Niinpä

olimat toissa sunnun-

tainaki

^{menneet erään torpan}

aittaan,

josta meimät maattcct ynnä

kuudetta sataa

^mark-

kaa

rahaa. Tietääksemme

^ci

niistäkään pa-

hantekiöistä ^mielä

ole mitään tietoja

saatu.

kaupungissamme on tcrmcyden tila ol- lut tätä nykyä jokscenki hywä.

Muita

eri-

näisiä

tauteja ei ole

liikkuuut,

paitsi yskää ja riutatantia,

sekä lvähin

^{hclpompata tuume-}

tautia.

Sen ^pituinen

Muualta.

— Maanmittaus-laitos.

Senmukaan kuin

maanmittauksen

ylihallituksenkertomus maan-

mittauksesta

^{ja mittain}

makuus-mirastosta

nmonua 1874 osottaa, on »51 maanmittaria, apulaiset ja oppilaat

siihen

luettuina, ollut

— Pieni ^kirjeen pätlä. Talmi

^lähestyy pitkillä

askeleilla. Lunta

^on

sadellut

^{aika aioin}

koko

lailla, ehkä se

^taas

^sillä

^{mätin on}

^sula-

nut

näkymättömiin. Tätä

^nykyä

kumminkin

^on meillä auttamainen

reki-keli. Lunta

^ja

reki-ke-

liä

omatkin

^toimouect

sekä maalaiset

^että

^kau-

punkilaiset ynnä

matkustamaiset

ja ylipäätään

kaikki ihmiset, sillä

ketäpä miellyttäisi syksyi-

IMiistyliistii.

Päimän

^tärkeä

kysymys

on: Suomen

Pan-

kin johtokunnan tekemä

ehdotns,

ettäyksityis- ten

oikeus, saada

metallista hopeata myntti-

laitoksessa

myntätyksi,

lakkautettaisiin. ^Tästä asiasta ^luetaan Undessa Suomettaressa

^{t. k.}

5 päimältä _pontcma kirjoitus, jossa

selmästi

näytetään, miten kaikin puolin

määrällinen

ja

häiriötä

^nostama tämä pankin johtokunnan tuuma on.

Asetus ^Marraskuun

⁸

^p.

1865 pelasti

inaammc

ala-armoisesta ^rahasta, säätämällä

täysi-anvoiseu metalli-rahan ainoaksi

^lailli-

sesti

kelpaamaksi

rahaksi Suomessa.

^Siitä

lähtien

^on

liikkeessä

mastaanotettu paperi- ja

ala-arwoista metallirahaa

^hymin

^tietäen,

että Suomen pankki milloin

tahansa

^lunas-

taa

sen

täysi-anvoisclla

metallilla,

nimittäin yhden ja

kahden

markan kappaleilla. Mutta nyt hopean armo wiime

muosina

^{on ulko-}

mailla

alentunut,

pää-asiallisesti syystä, että

useat ^Europan

maltakunnat owat muuttaneet pää-rahansa

kullaksi,

jonka

tähden niissä maissa

ei hopeata enää

suuremmassa ^määrässä

^tar-

wita.

Meidän

hopea-rahamme

sentähden

^on

ulkomaan kultarahan ^rinnalla hallventunut.

luonnollista siis ^olisi,

^{että Suomen}

Pankki

pitäisi

kurssinsa sen ^mukaisena,

kuin kullan ja hopean

keskinäinen arwo ulkomailla

kul-

loinkin maatii, s.

^o.

annostelisi

^Suomen

ho-

pea-rahan entistä

alhaisemmaksi ulkomaalai-

sen

^kullan

^suhteen,

^ja

maatisi senlaisista

^lvck-

seleistään,

jotka kuulumat

ulkomaalaiselle

^lul- lalle enemmän,

hintaa

^Suomeuhopea-rahassa.

Toisin sanoen

^Suomen

_Pankki

Pysyisi kiin- teästi

siinä

peri-aatteessa, johon

i 865 wuo-

den

raha

^{muutos perustuu,} ja pitäisi markka-

rahansa siinä armossa,

kuin

sillä itse

^metal-

lissa ^{on, maikka} kohta se ^ulkomaiden

^kullan

suhteen

^on

^mahan halmempi-armoiseksi

tullut.

Kun

Suomen

Pankki

^{on marustanut}

itsensä

joksenki

suurella kultamarastolla

^(pankin

hal- lussa

^{on noin 15}

—

_{16 milj. markkaa}

_kulta-

metallia,

ja

noin

12 milj.

hopea-metallia), niin

on

se

tehnyt, minkä on lvoinut

mahin-

gon

estämiseksi. ^Tämä

^pula

^ei toiseksi ^moi

kauan

kestää, sillä

^tunnettu

^on,

^{että nyky-}

aikaan saadaan ^kultaa

^paljon

suuremmassa

määrässä

kuin hopeata, että

kullan armo siitä

syystä

suuresti ^alentui

ja että juuri

sentäh-

— Sahatoimen ^{yhdistys. Muutamat} sa-

hain

^omistajat ja puutamarau astoitsijat (Olof Vijk & kumpp..

James Dickson

^<k

kmp.,

P. Vikström

^j:r., Astrup <k kmp., Stora

Kopparsbcrgs

bolag y. m.)

Ruotsissa

omat hiljakkoin julkaisseet

kehotuksen

^otta-

maan osaa saha-

^{ja puutamaran mienti-}

yhdistykseen. Sen päätoimenatulee olemaan:

kokoaminen

^ja

tilastollisien

^{tietojen antami-}

nen kaadetuista pölkyistä,

uittamisesta,

_tama- ran

malluistamiscsta,

järcstämisestä, ulos- miennistä ja tamara-marastoista erityisissä

ulosmienti-paikoissa; kertomuksien

^kokoaminen

ja ulosautaminen

ulkomaalaisista

^puutamara-

markkinoista; senlaisien

^toimien

aikaansaami- nen,

jotka tarkottamat suojelusta

ruotsalai- sille

puutamarain lähettäjille

kohtuuttomien

palkinnon

maatimuksieu suhteen

ulkomaalais-

ten puolelta; kokea

sahan

^{omistajieu puolelta}

toimeen

Panua

^{yhteistä myötä}maikuttamai-

suulta,

milloin tarmes niin

maatii,

jottapuu^

tamara-liikc

kokonaisuudessaan siitä

^hyötyisi,

y. m.

Kertomus ^Katri sisaresta.

(Jatkoa ₄₃ numeroon.)

Nyt

alkoi

maikeat

aiat

^minulle.

Päimä

päimältä näin aina

selmemmin, miten

Alois petti meljeänsä ryöstämällä

häneltä

^ainoan

maallisen

aarteensa, pienen Katrin sydämen.

Katri

istui joka päimä

hänen edessään ^py- hänä ^Mariana,

^ja

^Alois,

karttaen minun

läsnäoloani, malitsi tähän istumiseen

^juuri

ne ^tunnit,

^jolloin

taloudelliset

toimeni pakoit- tiwat

minua

^jäämään

kotia. Välistä

^kuiten-

kin

jätin kaikki askareeni ja

seurasin sisar-

tani. Silloin aina

Aloiscn katsanto

^pimen-

tyi ja

hän silmäili ^minua mihaisesti. ^Tätä

^en

ollut huomaaminanikaan,

otin

maan ^käsityöni esille

^ja

^istauin lähelle sisartani. ^Vaikka

olikin silmäni

kimitetyt työhöni,näin kui- tenkin

Aloisen

polttamilla silmäyksillä

katse-

leman

sisartani,

joka punastuen loi

silmänsä maahan.

Vaan mitä Ulrich

toimi tällä

aialla? Hän

istui miereiscssä huoneessa

^ja

^malmisteli

uutterasti

Kristus-kumaansa. Hän

^oli

^us-

kollinen, luottama

ja

itsensä

^{kieltämä. Aja-}

tus, että meljensä ja

morsiamensa häntä

^noin

kauheasti

pettäisimät, ei

lainkaan

juolahtanut

hänen mieleensä.

Kerran

istui

Katri kuulvalolla ikkunan luona.

Hän

^näytti

^{niin kalmealta}

^ja

surulliselta,

että sydämeni oli pakahtua säälimäisyydestä.

Minä syleilin häntä

^ja

^kysyin

^lempeästi:

Mitä ^{mietit mun}

^pikku

sisareni?"

työssä, nimittäin Uudnnnaan

läänissä ^9, Turun

^ja

Porin läänissä

^19,

Hämeenlinnan

läänissä

^{17, Viipurin}

läänissä

^30,

^Mikkelin

läänissä

^{9, Kuopion}

läänissä

^13,

Vaasan läänissä

^{21 ja Oulun}

läänissä

^{34, jotka,}

paitsi muita

töitä,

omat mitanneet ^8,371tyn»

nyrin-alaa peltomaata, 19,456^ tynnyrin- alaa niittumaata, 113,883^4 tynnyrin alaa

metsämaata sekä

^{1,059^} tynnyrin-alaa jär- wiä ja

mesiä

eli yhteensä 142,770^ tynny-

rin-alaa;

laskeneet ja

selittäneet

^{280,621^2}

tynnyrin-alaa ^2,049

osuuteen;

merkinneet 36,389,470 jalkaa rajoja ja

asettaneet

^28,697

raja-pyykkiä, joista töistä määrätty palkkio on

noussut

^{284,232 m. 30 ft.}

Vuoden

kuluessa

ou isojako, niitä

mah- mistamalla

^{ja pyykkejä}

asettamalla tahi

^man-

hempien, lopettamattomien tilan-jakojen täy-

dentämisellä,sekä

uudistalojen

lohkomisia

^pää-

tetty 81 jakokunnassa, joissa on yhteensä 748 tilaa

tahi uudistaloa, 293^/i4

^manttaa-

lia ja 235,963 tynnyrin-alaa ^maata, jota paitsi

lohkomisia

^{on toimitettu}

229^20

^tilalla

520

osatkaa» ^osuuteen,

^ollen

niissä 54^/35

manttaalia ja

128.393

tynnyrin-alaamaata,

sekä

^{729 muuta toimitusta tehty.}

Tähän

^{muotceu on siirretty 656 isojako-}

työtä,1526

tilanlohkomista ^sekä

^{981 muuta}

U. S.)

(H. D.)

— _Teollista.

_Kanttori

Uudessa ^Kaarle-

byssä

hra Nessler

^onperustanut

miilatehtaan sekä manhain

miilain korjaamista että

uusteu

malmistamista Marten

— Metsiiwartia-tonltt ^tulee

piakkoin pe-

rnstettcnvaksi.

Mbl. kertoo ^että

sen

^kustan-

tamiseksi ^kuuluu

määrätyn 10,000

markkaa muodessa. — _Kalan

saalis

^{kuulun tänä} syksynä ol- leen jotenli

rnnsas

Rautalammin ja

Viita-

saaren mesistä. ^Kerrotaan

jo paikoinmuikkuja myödyn

2:lla

^Mikalla

leimiskä.

^(Tp.)

Lunta on

satanut Moskomassa

^{jo miime}

kuun ⁷ p:nä

niin

^paksulta, ettei ole moitn kulkea

hemoisrautateillä

^{moneen päimään.}

— _Mostowan

suuri tauppapankti

^{on pantu}

kiini miime kuun 11^p:nä.

Eräs ulkomaalai-

nen

tohtori

Strausberg on rautatiepuuhissaan

joutunut

hämiööu

^{ja tuottanut pankille 7}

miljonan ruplan mahingon.

Paukin

^hoitajat

Laudan

ja Poljanski onpantu

kiini.

Straus- berg

itse

on karannut

Moskomasta, maan

^on

saatu ^kiini Pietarissa.

ikli k

— Wauajaweden höyryalus-yhtiön

höyry- laimat ja ^muut

alukset

myytiin luumantaina

lokatunn

³⁰

p.

huutokaupalla Lempoisissa, ja

kämi asiat seuraamalla

lamalla. Wanaja"

noun

^8,300

^markkaan, E!ias Lönrot"

^17,300 m. ja

Roine"

^15,440m.

^siis

^yhteensä

^41,540

markkaan.

Kapteini A.

Grahn sai

nämät Ilm.)

— _Omenapuita talonpojille. Virolahden

pitäjään talonpojat omat joitakuita aikoja

sitte

istuttaneet

itsellensä

^muutaman

^sadan

omenapuita. Nyt nykyään omat

Räisälän

ja

Kaukolan

pitäjäläiset

tilanneet

^Viipurin läänin mcianmiljelysseuran kautta

itsellensä

200 kappaletta^myösmainittuja hedelmäpuita.

Sitä ^paitse on mielä eräs tilanomistaja Sip- polassa pyytänyt

saada

^{50 kappaletta}

samal- laisia —

^puita.

_Karannut

Niin kertoo W.

kirstu. Merimies T. Gustaf Josefsson kotoisin

^Pernajasta

erosi

^muuan

miikko takaperin

Uuraassa

eräästä amerika-

laisesta

leimasta, jonka palmeluksessa

hän

miime ^jaksohon oli ollut 4 muotta. Uurasta lähestyessä, kätki

losefson tamarakirstunsa iltasella

^erään

läheisen saaren

^{rantaan, jossa}

se

^mielä

^seuraaman

väimän aamulla^oli,

maan

illalla, kun

hän

aikoi

sitä

poiskantaa,

olikin

kirstu jo karannut tietämättömille ^poluille.

Tästä malittaessaan sanoi Josefsson ^kirstunsa sisällön

olleen noin 600 m. armosta.

(Ilm.)

— Paawilaismls ^ja waltiowoima Saksan

maalla. Munassa saksalaisessa sauomalel^

dessä

^luetaan

siitä seuraalvHMMsi ^Preussin

hallituksen

kiimaimmista mastustajista,

Pa- derbornin

^{piispa, jonka}

hallitus

^on

_Paunut

Miraltansa, syystä kun ei

hän

^ole

tahtonut

noudattaa lakia, on ulosanlanut romalais-

katolisen

katekismon, joka on

Marsin

^opetta.

lvaiuen, koska

siinä

on mU)täwänä,

mihin

^ro-

malaiuen kirkko pyrkii ja kuinka oikeutettu

Preussiu hallituksen

^menettely

romalaisen

^kir-

kon

suhteen

^{ylimalkaan on, jos}

kohta se

muutamissa

mähäpätöisissä

kohdissa

^menee

liika pitkälleki.

Mainitussa katekismossa lue-

taan muun

ohessa:

¹⁾

s^atolisia

^{ei moida}

welwottaa panemaan lapsiansa uskontunnus- tusta mailla olemiin maltion

kouluiu,

ei lii- oin ole oikeutta pakottaa

heitä maksamaan

ulostekoja

semmoisille

^{kouluille. 2) piispoilla}

on ^täysi oikeus toimeen

Panua

juhla-kulkuja, pyhiinmaelluksia ^ja

kirkollisten

juhtain miel- tämistä, ja

sitä

oikeutta ei

la'iusäädäntö

enemmini kuin poliisi»

asetuskaan saa ^niähin-

täkään rajottaa. ³⁾

Hallitus

^ei

saa

^polkea

eikä ^rajottaa

kirkollisia

yhdistyksiä, niinkuin työmiesten yhdistyksiä, St.Norromeo-yhdis- tytsiä y. m.

s. 4) Valtiolla

^{ei ole}

mähintä-

kääu Maltaa lakien kautta ^supistua kirkon oikeutta

itselleusä ^omaisuutta

hankkimaan, lvaltio ei

saa ^tehdä

^kirkon

^{omaisuutta meron-}

alaiseksi

ja pitää jättämän

sen _hoitamisen

sekä

käyttämisen yksinomaisesti hengellisien '.virastoin

haltuun.

⁵⁾

Kirkkoraadin

jäsenet omat piispan malittamat

taikka, missä seu-

seurakunta

^ne

^malitsee,

^on maali jätettämä piispan

mahmistettamaksi.

^{6) Valtio ei}

saa

määrätä papistoa meroa

maksamaan

^taikka

laskea

sen niskoille muita

ulostekoja piispan

siihen

myöntnmystänsä_antamatta. Eikä lii- oin moida piispan myönnytyksettä pappia maatia mastaamaan

kuninkaallisissa-

^oikeus-

kunnissa

edes yleisissä

rikos-asioissakaan. ⁷⁾ Pannaan

julistamisen

uhalla

^piispain

man-

gilseminen taikka Mirastaan erottaminen on kielletty.

8) Valtiolla

ei ole oikeutta määrätä, että

tatolilailaisten

ruumiit pitää

haudalta-

man yhteisiin

hautausmaihin,

_{maan pitää}

niille

^joko

eroitettaman

^erityiset palstat yh-

teisissä kirkkotarhoissa

^{taikka annettaman täysi}

lvapaus käyttää mitä ^paikka

tahansa". Ne

eimät ole

uusia ^tuumia,

^waan

useat

^omat

samoja, joita Jens

Erlandsen

^ja

^Jens

^Orand

aikoinansa

^pyrkimät

saada

^{toimeen pannuiksi}

ja joiden tarkotus peräin

saamuttamista

^mar-

ten

saattoilvat

Tanskan maltakuunan ^perika- don partaalle, _mutta syytä on kumminkin kiittää

Paderbornin

^piispaa

siitä

hymästä, että

hän

uudestaan

saattaa huomioon

^mainittuja

seikkoja

sekä

muistuttaa, ett'ei paami-kunta kuuna ^päiminä aio ^luopua

mclatimuksistansa.

Nissen,

J. Samtal

öfver

^{Luthers Lilla} Barna

undervisning

ⁱhemmet och en- skild uppyggelse. Pris 6: 75 p.

Welander, l'.

Anvisning tili Bibelns Ivan- neliöni mcd

Karta

öfver Palestina för

1: 30.

Folkskollärare och Folkskolor. 1: 50.

Tallin, J,

_{0. Dödens}

Engel. Religiöst

Poem. 40 p.

Wder,

F. U.

En

Christens Wandel.

1:30.

lackay, M. A.

^{Näd och}

Sanning.

Tolf betraktelser. 1: 90 p.

Sankey,

I. D.

Sänger

tili Lammets Lof.

II h. 1: 30.

ora

II li.

lare 111 häftet

Kubikinnehäll

af rundt

llumMa,

C. R. Messbok kaiten

VII,

VIII

och IX. 2: ²⁵ p.

Smedman, K. Den

fullständiga Kontoristen.

2:dra upplaganl:sta

afdelningen.

2: 25.

Stoof, P. 0. Handbok för

Trävaruhand-

virke. Rris 1: 50.

Sjögren, 0. Historisk

Läsebok

för skolan och Hemmet h. I. 3: 75.

Nauinann,

C. Svenska Stats

författningens

historiska

utveckling.

^3: 75 p.

Pallin,

J. R. Lärobok iMedeltidens his- toria. ^2: 65 p.

Bibliothek för

resebeskrifningar.

IV. Is- mailia. 3 & 4 häft. 3m.

Stanley, H. M.

Coomassie

^von

Magdala."

Skildring

af tvä

Brittiska

Fälttäg i

Ashanteelandet

och

Abysinien

iAfrika IV häftet. 3 m.

Spielhagen,

F. Grätfulla Karakterer. I.

2: 25 p.

Geijer,

F. 6. Samlade Skrifter kätten 19

serien

IV

delen.

Arbeteta

^ära. Ormus och

kiiman.

Isidoros.

Svangrottan.

Det

gär

an. Mälaren m. fl. 4. 50 p.

och 20.

a

3: 75 p. per häfte.

Nyaste Sainiin^' af Svenska

Anekdoter.

11.

2: 25 p.

Garrett, _E.

Redan

man slaeit ^312- i Ro.

4: lo p.

Almqvist, C. J. L.

Det gär

An. En tafla vr Lifvet. 1: 15 ^o.

Tornrosens

Bok. 2:dra

Herrat

Sahapölkkyin omistajat, jotka miime

kesänaikana

^omatuittomäylällä, Äänekoskesta, Saarijärmcstä ynnä muista

mesistöistäHaa-

pakosken yläpuolella kulcttaneet

pölkkyjä, pyy-

detään

sisällä oleman kuun aikana

^ilmoitta»

maan

niiden määrästä,

ynnä paikat inistä uittomäylään omat yhtyneet.

Muutoin

^jae-

taan yhteiset

kustannukset Koskimiehiltä ^medet-

tyin kirjain

mukaan,

ja yhteiset lautat tulee

siis

^{yhden tai}

toisen ^tiliin

suljetuksi. Jyväs- kylässä

Marraskuun

12 p. 1875.

Herrar stockegare,^somunder

föreliden sommar,

haft

stockflottning frän

Äänekoski Saarijärvi och ifrän

öfriga vattendrag

of-

Oi Johanna, olen niin komin

onneton."

..Rakastatko

Aloista?"

losko häntä rakastan! Johanna, sinä

^et

woi ymmärtääkän,

miten häntä rakastan!"

Hän

^{painoi päänsä}

^rintaani

^{wastcn ja hy-}

myili

onnelisesti.

,Mutta

mitä

sanoo ^{Ulrich armas Katri-}

seni?

Ajattclepas miten

kauheasti

^{olet pet-}

tänyt jalomielisen

sulhosi. ^Katri, sinä saa-

tat

hänen hautaan

kelvytmielisyydelläsi."

juuri

onnettomuuteni onkin",

^pu-

hui

^Katri,

tuskallisesti tväänmllen käsiänsä,

oi sisar-kulta,

_auta

minua,

mitä tulee

miuun

tehdä?"

Tähän

ei ollut helppo wastata.

Ainakin

oli

ensi tehtämämme

^ilmoittaa

Ulrichille

^to-

tuus.

En

wielä koskan ollut niin raskaalla mielellä ^astunut

Ulrichin ^luo,

^kun

seuraa-

mana ^päiwänä.

Alois

ei ollut

kotona,

^ja

Ulrich

istui yksinään työhuoneessaan.

Hywää huomenta Ulrich!"

,Ms pikku

sisareni! Termetultuasi Jo- hanna. ^Miten

woit tänään?"

Ulrich,

minulla on maikea

asia sinulle

^il-

moitcttamana."

Hän

hymyeli, luullen warmaanki

olemani rahan

^pulassa.

Noin surullisella katsannolla,"

puhui

hän,

puristaen lempeästi

käsiäni

ja wetäcn minua rinnalleen istumaan.

No

^{puhu nyt, pikku}

Johanna."

Ulrich, sinä

^et woi aamistaakaan millä

kauhealla

taivalla rakkahimpasi owat

sinua

pettäneet."

En

todellakaan. Kuka minua

olisi

^pettä-

nyt?"

Hän

^hymyeli

^wieläkin,

^{eikä näyttä-}

nyt aavistamankaan tuota

surullista

^totuutta.

Waan

minä onnetoin olin ^pakoitettu

hänen

jaloon sydämeensä pistämään

kaksiteräisellä

miekalla.

Etkö Ulrich

^lainkaan

woisi

epäillä wel- jcäsi ja

morsiantasi?"

Mitä ^Johanna,

^mitä

sillä tahdot sanoa?

Jumalan tähden

^puhu!"

Hän

oli maaleampi kun liina ja

silmänsä

tuijottiwat synkcästi.

Olisiko sinusta mahdotointa,

että

he

^moi-

simat toisiansa

rakastaa?"

Elä

kysele, puhu mitä tiedät."

Ulrich

^{ole kuin}

^mies,

^{cläkä antan}

surusi

maltaan!

Puhu

minulle edes jotakin!"

Ia minä

terroin, —

kerroin tarkoin

kaikki,

mitä

tunsin

^ja

tiensi. Hiljaisena, sanaakaan

puhumatta kuuuteli

hän

kertomustani. Toista kättään puristi

hän

^{sydäntänsämasten}

^; siellä raimosi sanomatoin ^tnska, sen

^kyllä

^tiesin.

Kertomukseni

oli jo aikoja loppunut,mutta

Ulrich

^painoi

^waan kasnionsa

^wasten

^käsiään

eikä näyttänyt

muistaman

läsnäoloani.

En

cuään moinut

häntä

^noin

^{katsella, waan} sa-

noin

mihdoin:

lohanna,

jätä minut yksin",

oli

ainoa

mastautsensa.

Ia

minä

läksin hänen

^tyköään

surullisella

mielellä.

Kotona odotti

minua

Katri lemottomuu-

della. Ei

hän

kuitenkaan rohjennut kysyä

mitään, waan silmäili ^tarkasti

^muotoani.

Seuraamana ^päiwänä

tuli

^Alois

luotsem-

me ja

kertoi Ulrichin lähteneen kotoansa

^jo

edellisenä

päiniänä ja masten tapaansa

koko

yön

mupyneen

poissa.

Eikä häntä

^{ole mie-}

läkään

kuulunut" lisäsi hän kewytmielisellä

naurulla.

Ia

^päimät

kuluimat, wiikot wieriwät,

mutta

Ulrichia

ei kuulunut. Oliko

hän wael-

tanut

muille kaukaisille maille, wai oliko hän

epätoimossa ja

surussa

lopettanut päimänsä?

Sitä

emme ^tietäneet,

^mutta

salainen

^toimo

omr)

vanom

Haapakoski, behagade

inom denna mänads utgäng, lemna

uppgift a partien,

äfvensomortenstockenkömmittilinämnda flottningstid, i motsattfall fördelas ge-

mensamma kostnader efter de af

Forss^

uppsyningsmännen förda

böcker. Jyvä^J

k

yltiön

¹²

^November

^1875.

ornroos.

huutokaupalla, joka pidetään maa-

"><V

nantainu 13P.ensitulemassa Joulukuussa ^klo

12 päimällä Jämsän^pitäjässä Kähön^{kylässä Manu-}

lan talossa, myydään

'-/?

^{mainitunManulan tilasta,}

joka on puolen Kurran taloa, ^ehdoilla, joista huuto-

kauppa paikalla sclmempiätietoja annetaan. Jämsässä

Marraskuun 10 p. 1875. G. A. Rothman.

oli tuitcuti sydämessäni, että

hänet

^wielä

kerran

saisimme

^jälleen.

Jouluna

wicttiwät Alois ja

sisareni ^häi-

tänsä,

jonka jälkeen

he matknstimat Benedi-

giin.

Katrini

^kirjoitti

cnsimältä usein ^mi-

nulle ja kirjeensä olimat aina täynnä onnea ja lempeyttä.

Mutta mähitellen harmenimat

nämä kirjeet ja wiimein

lakkastmat

^{ne tykkc-}

nään tulemasta.

Jo

oli

kaksi

^{wuotta kulunut}

sisareni hää-

päimästä.

Ulrichin ^asunto seisoi

^{autiona ja}

hän itse

teillä tietymättömillä.

Katri sisa-

resta en liioin tiennyt mitään. Siitä oli jo pnolitoista wuotta, kuin

hänestä

olin mitään

tietoa

saanut.

^(latk.)

Muistolista.

torstaina tämän kuun 18 Päimä ^{kello 10 e.}

p. p. myydään talollisen Juho ^{Rajalan luona}

Keljon kylässä,hemosia, lehmiä,lampaita, sikoja, wuo- hia, ^rukiita, kauroja, ohria, heiuiä, olkia, ruumenia, peruja ^ja kaikenlaista irtainta omaisuutta, ^joka täten

halullisille ^ostajille, tiedoksi ^{annetaan, ja} maksu ^tapah-

tuu paikalla. Iymäskylässä12p.Marraskuuta^1875).

Alexander ^Gejtcl.

Iymilstylän ^tirlosja saarnaa

25) Sunu.^{Kolmn. p:stii:}

W.t. pastori Schöneman.

Nlmmatml fclitytsen pitää tänäin klo 5 j. p p W.t. pastori Schöneman.

Vihitty.

Torvpari Juho^Inhonp.

Hanhilahti

^{Wcsangasta ja}

piika Anna Lmvisa ^Lind kaupungista. Renki Juho Ahonen Syrjällistä ja pilka Ida Maria ^Kööskau- pungista. Torpparin poika Herman Heinänen ^Kui-

kasta ^ja torpparin tytär Karolina Topiau tytärKor- pela Mesangasta. Qmvelian oppinut Aron3/iarttincn

ja piika Anna Maria luhontytär Jokela Oramasaa-

ren Aisaahosta.

Kuollut.

Iyniäskyliin pitäjässä: Loisen ^lapsiJohanPitkänen

Sikamäestä 9 l.Talonisäntä ^Karle Topianpoika ll- mala Orawasaarcsta ³⁵ w.^11. k. 24 p.manhana.

Suomen Manast. 30 p:uii.

Disk.

turssi.

M. ^p. M. ft.

Pietari 7p7^

. .

^{346: 50 343: 50 I00:ta.}

Londoo 90p.

...

^{26: — 25.' !)0} _vu«:sta.

Parisi

^90p.

...

^103:

^—

^{102: 50 x}

Hampuri 90p.

.. .

^{197 50 137:}

^{— j}

Amsterdam^90p.

..

^{216:— 314:}

^{- >}

Tukholma ^3p.k.

.

^145:

—

_144>.

50

l

Kuulutuksia.

Hallitus.

kutsutaan

^Jyväskylän

Höyrysahan

8^

Osakeyhtiön

klinnioitettamal osakkaat

ylimääräiseen yhtiökoukseeu,jokamaanantaina 22 p:nä

enfi

marraskuuta kello 7 j-pp. pide- tään yhtiön

huoneissa tässä

kaupungissa, kes- kustelemaan ^ja päättämään yhtiön

sahan

^toi-

sen

^sarjan

^osakkeiden ehdotetusta muutoksesta

prioritceti-osakkeiksi kuin myös mero-jauhomyl- lyn

rakentamisesta

faijan yhteyteen. Iymäs- kylässä 18

p. Lokakuuta

1875.

Matamana.

Weilin ^{ja Göös'in} kirjakaupassa:

lian ok för Skollärare Katekes.

En Praktisk

Uusia ^kirjoja:

halutaan Palvelukseen

Pakosten sahalla.

414

Yksi

^Ruotsin kieltä taitama pallvclus tyttö ^saapl paikalla palmelus paikan tuin ilmoittaa itsensä Haa>

paketti on ^{otettukorjuusen}laimasillulta, ^jonka

omistaja

saa

^periä H. Humberg'ilta.

lZ(!>oka on puotiini jättänyt kirjan Handlingar for-

Fjerde Almänna ^(Vkolmötet iFinland, tulkoon hakemaan

sen

^{pois tämän} ilmotuksen maksamalla.

Wilh. Wessman.

Wilh. ^Wessman, garjiimc kuun lopulla otin Haapakosken lonasta

korjuuseu erään

araonaifeu kartuusi laatikon^

jossa merkit ^{omat epäselmät.} Ken semmosta ^{kaipaa^}

tulkoon ^perimän

oinaufa^l8

^l2/1175

Iywiisll,lässii,

Hnlm ja Oö!js'inkirjapainossa, 1875.

Hywiä

₍₄₀₀

sammalia

_{I.H.Laaksonen.}

^ostaa

Qrtttf

^itrt

korotettuun hintaan

^ja

madetaan

1111111111

^hyniiin

niittuheiniin. ^Lantatuor-

maata tuodaan leilviskä

heiniä.

Naihosta ^tai

^myynnistä

pyydetään ilmoit

taa

alletirioittaneelle

^ett

^Matti Honkoselle

I^H^^^^^^^^^Hltf).

AiMässä. Törnroos.

424

srjäpämössa.

torstaina t. k. 11 ^pmä pors

juoksi yksi punafen-haalca jahti-koirau

l^-I_V

penikka,kuulema

nimensä

^Prinssi,muS-

kuonolla ^ja

malkoiset

käpälätn ne- nät. Ken ^tämän

olisi

tallettanut taikka

siitä

^jotam

tietäisi,

tekisi

^{hywin ja}

Umottasi

alletirjottajalle ^tätä- K. G.Liimataisella.

Spanian

. ^.

¹

^„

Pres;-syltiä

....

¹

^„

Makkaroja

....

¹

^„

samoin

kuoreita

^{nykyään tulleita}

lihamakkaroita

^{usiata la-}

A

jia.

Kieliä ^{1m. 60} P. A.

Metmurstia.

. ^{. .}

^l

^„

⁵⁰

^{„ „}

Läskimakkaraa

. .

¹

^„

⁵⁰

^{„ „}

40

„

20

„

„ „

90

K. G.Liimatainen.

Karamellia ^tuosissa,

usiampia lajia sikaria ^ja paphrossia.

Pietarilaisia

^{leimoksia useita lajiaM}

Punssia,

Portmiiniä ^ja

Konjakkia putclciefa

M

Rukkasia,

I^^^^^H

Piippuja, Tulitikkuja,

SÖMifunoita y.

m^^^^^^^^^^D

illasta leninli-tantaita,

HD^^Mustaa ^Nipsiä

s^V ^niityt

loh. ^Kammonen.

/^ nmmi-lalossia, _naisten ja miesten,

M)i!asten ^kenkiä, lvaatteisia ^{ja nahkasta,}

Lasten ^{saappaita myöpi}

loh. ^Kammonen.

S »'

» G

Saksan ^Omenoita useampaa laija myöpi

loh. ^Kammonen.

G^etroleumia, ^hywiilsi puhdistettua,

M^ astioittaiu ^ja wiihittäin,

Stearin-lyntteliä, Viipurin myöpi

loh. ^Kammoneu.

s. >^

-« »^

S*

%

3^

«2

?

gj

Konjakkia,

^Hommia,Portviiniä,^Punastauseampaa^{ja Valkoista,}lajia, Muscat Lynel,

Picardon, Malaga,

Roussilon, Fransviiniä,

Burgunderia,

Hywiä Saksan ^omenoita,

Nuoria tviitunoita ^{ja rusinoita,} Kupu-kaalia, kurttuja,

Sipulia.Retikoita, moröttcriä.

Punajuuria, plparuutia, Kauan munia,

Herneitä ^{ja maltaita,}

Pcrunajauhoja,

Monenlaisia riisiryyniä, Manna-,hirsi-, _tattari- ^ja Ohraryyuiä.

Pöytä-ja tarkeeta ^suolaa,

Wehuä-

^ja ruisjauhoja

Litve ^kaloja Mustia

nahka

^takkia.

Hylviiii

„

Kirsimarja miiniä,Jamaika ^rommia,

tesä-woita

^Nlyy

loh.

^Sparfmiu.

(404)

Suomen Hypoteekkiyhtiön

5"/o:n

welkakirjoja _tarjoaa kaupaksi

Pohjoismaiden Osakepankin Iywäskylän

Asioimisto.

(412)

summissa

^ja

wähittäin

^myypt

A^liilll

I.H. Laaksonen.

Cf

¹

%T"' A\

M R

^Ml)

Osate-Mtiö

Erinäisiä ilmoitutsia.

Palo-

ja Hengen-nmluutuö

Champagne Punssia, Calorio d:o

Vattu d:

Likööriä,

Anisetterose,

Anisetteblanche, Marasqvin,

Curacao,

Creme de Moka, Citron.

Oreme de Cacao vanille, Creme de cluis,

Creme de vanille, Creme de ananas myöpihelppoihin hintoihin

Joh. Kammonen.

Samarov, G.

Europeiska

Minor och Kon- traminor. I

—

_{II. Pris 6 m.}

Vaenerherg, <

M. Kirkkolaki. Hinta 2:

50 p.

Borg, A. G.

Piplianhistoria

eli Pyhän raamatun kertomukset Sunnuntaikou- luille. Hinta 75 p.

Johnsson,

J. V. Kodin arvo Kristillisessä

yhdyskunnassa.

60 p.

Permar

tili Coomassie och

Magdala

i kloth mcd

förgyllningar.

Pris 3 ^m.

6.0

tili

Brehm,

Djurens

Lif.

Ibandet Pris 3: 15.

Liwekaloja _myyvl

Felix F. Fredlander.

Heiniä,

peruja ja hymiä

suomen

^sipulia

tahi

lyökkiä myypi

Fredr. ^Dunajeff.

423

(240)

Göteborgeissa,

perustettu

toukokuun

^{18 p.}

1866, KV Ntil-

jonan

kruunun

pohjamarastolla, ottaa mastaan

makuutuksia

allekirjoittaneen kautta

huokeisiin

O. F. Helminen.

Lohikosken ^{myllyssä maksaa}

^{1 m. ruis-}

tynnyriltä

sekä

80 p. muilta

karkeammilta

jauhoilta eli 1kappa

luonnossa

15:sta päi- luästä t. k. 12 p.

Marrask. 1875.

(427)

Hi. Akerhielm.

ST

CD:

3'

OBS.! Alla slags

kärarbeten, lockchig*

nonger och ^jflätor förfärdigar

underteck- nad, boende

hos postiljon Kalenius. Min vistelse härstädes diii' endast en kort tid.

(430) M. ^Spoof,

Löydetty.

Naislväen ^{tröijy. Omistaja periköön}

sen

418 lehtori Hellgren'!» luota

Nykyjään tullut:

Franstan hansitoita herroille ^{ja rouwille}

Karwalattia,

Rouwaswäen turtin kauluksia,

Krimin mustia ^nahkoja, Willa-suttia,

Gummi-lalossia,

Pumpulilantoja A. I. Girsen'illä.

Bonbonsia, Viikunoita y. m.

A. I. Girsenillä.

Tasku- ja Seinäkelloja, Kyökkilamppuja,

Saksan ^{ja Weniijän} Harmonia ^(wirssel)

Ryyppy- ja juomalasia aiwan helppo

hintaisia.

Lasten Leittitalu-laatikoita ^(Serwis) Joululahjaksi fopiwia

(446)

A. I. Girsen^illä.