P
olmo/Ce-r/l&fa
Yritettiin sitä ennenkin
K orhosten yritystoim inta Tarvaalan- koskella o n m ielenkiintoinen esimerk
ki yritystoiminnasta entisaikoina. Ville K orh on en ryhtyi yrittäjäksi rakenta
m alla T a rvaalan k osken v e sim y lly n v u on n a 1882. M ylly rakennettiin k o konaan veden päälle ja vapaana k u o
huvaa koskea käytettiin voim anlähtee
nä. M y lly n yh teyteen rakennettiin m yös käsisyötteinen pyörresaha, jossa veivin avulla syötettiin p u u terään.
Puut kuljetettiin sahaan vettä m yöten, m ikä oli siihen aikaan käyttökelpoi
nen tapa sillä vedessä oli h elp oin ta liik u tella pu ita. Evert K o r h o n e n (s. 2 9 .1 1 .1 8 9 4 , k. 3 .5 .1 9 5 1 ) o li jo nuoresta pojasta m ukana isänsä apu
laisena. Sähkögeneraattori hankittiin valaistusta varten jo vu on n a 1909.
Asiakaspiiri oli laaja ja alueena se jatkui Kuusvedeltä Puttolaan ja Lep- pävedelle. Jauhatus aloitettiin jo aamu- viideltä ja syksyn ensim m äinen vilja jauhettiin elokuun
20
. päivän seuduilla. M yllyn asiakkaat saapuivat k u or
m ineen ja kukin vuorollaan sai viljan jauhettua. Lyyti-emäntä kestitsi ja piti hyvää huolta isännistä ja rengeistä, jo t
ka aamuvarhaisesta joutuivat vartoa- m aan v u oroa a n . Kyllähän se usein m ain ittu m y lly p u llo m y ös näytteli
om aa osaansa, m utta mitään isom paa vahinkoa ei päässyt tapahtumaan. Jau
hatus oli saatavien suhteen turvallista, palkkio otettiin niin sanottuna m yl- lytullina, eli osa tuotteista kuului m yl
lärille. M y ö s kan san h u olto työllisti mylläriä. M yllykortteja vastaan jauhet
tiin viljaa ja viranom aiset valvoivat säännöksien noudattamista.
Sah au stoim inn an rinnalla Evert K orh on en kehitti m yös m yllytoim in - taa. Vesivoim a ei riittänyt samanaikai
sesti m olem m ille, täytyi kehittää rän
nit joitten kautta vesi ohjattiin luuk
kujen avulla v u oroin m yllyn ja saha
uksen kanssa. M yllyyn hän asensi en
simmäisen k u orim on , jo llo in voitiin laatua parantaa huomattavasti. Sähköä riitti vain valaistukseen, mikä ilmenee katsastuspöytäkirj oista vuodelta 1915, jo llo in oli 4 6 valopistettä. Sahurina tuli kuuluisaksi M atti Karjalainen ja m yös A lp i V iinikainen oli usein apu
na veivillä puita syöttämässä. Eivät olleet vähäiset ne puum äärät, jotka K orhosen sahalla sahattiin, sillä sahat
tua lautaa tarvittiin m yös kotitarpeeksi ja rakennustoim intaan. A jan m yötä niin m ylly- kuin sahaustoim intakin h ilje n i. T ulivat k osk en p erk aajat ja Kuusveden sekä Lievestuorejärven ve
denpinta laskettiin lähelle m etrin. Ve
den päälle rakennettu yritys ei anta
nut enää viimeiselle myllärille m ahdol
lisuutta elantoon ja toim inta lopetet
tiin. Tarvaalankoskelle ei jäänyt kuin vuolas virta entisen kuohuvan kosken tilalle. M yös kotitarvem yllyt yleistyi
vät ja laatuvaatimukset kasvoivat niin, että tänä päivänä m yllyt ovat harvas
sa.
Evert K orhonen oli m on itoim in en yrittäjä. H ä n hankki n o in v u on n a
1915 höyrylaivan, jok a sai nimekseen Tarvaala ja sillä kuljetettiin kirkkovä
keä Tarvaalasta kirkolle. M y ös huvia
jelua harrastettiin. M aantieliikentees
sä Evert oli mukana 1927 hankkim al
la ensim m äisen oikean lin ja-au ton , jota sanottiin O m nipussiautoksi. T äs
tä vaiheesta ei haastateltava tiennyt mitään, ennen kuin tutustui Laukaan historian kolm anteen osaan.
Evert Korhosella riitti aikaa m yös yhteiskunnallisiin harrastuksiin, jo is
ta su u rim m a n h u o m io n k iinnittää hänen aktiivisuutensa suojeluskunnas
sa, jossa hän toim i useaan otteeseen aluepäällikkönä vuosina 1 9 1 8 -1 9 3 2 . K irkkoku oro oli häntä lähellä ja m yös urheilu ja kalastus veivät osan tämän tehokkaan yrittäjän ajasta.
18
