U SK O P A A N A N E N
Te korjasitte varpaani, kun olin pieni poika
R ikhard ja Aim i Sotam aa olivat tässä äskettäin pohjoi
sessa päin ratsiassa. Kun poliisi tutk i ajok orttia, nimi Sotam aa nosti kunnioitettavat m uistot hänen m ieleensä: "Te korjasit
te varpaani, kun olin pieni poi
k a” , sanoi poliisi. T uokiosta m uodostui läm m inhenkinen.
Kysäisin R ikeltä, m iten pal
jon hänellä on täm än kaltaisia potilastuttavuuksia? Pienen pohdinnan jälkeen hän ilmoitti lukuja alaspäin pyöristellen:
— 30 vuotta kirurgisia to i
m enpiteitä parhaim m illaan, noin tu hat o p eratio ta vuodes
sa. Potilaita on siten ollut kaksi kertaa L aukaan asukasm äärä.
Sain luvan käyttää keskuste
lussa R ikke-nim itystä. T o te
sin, että R ikke-nim een liittyy sam anlainen kunnioitus ja sa
laperäisyys kuin R ikhardiin
kin.
— Sota-ajan lääkäritoim et olivat om a lukunsa. H aavoit
tu neita oli paljon. N iitä tuli rintam alta jatkuvasti. Y htä toi
m enp idettä kohden ei ollut paljon aikaa.
M itä täm ä äärimm äisissä olosuhteissa toim im inen h ä
nelle opetti?
— A inakin opin sen m ikä on oleellista. M uutam alla perus
tutkim uksella ja sorm enpää- tuntum alla oli tultava toim een.
R iken yli-inhimillinen sit
keys ja ahkeruus tiedetään.
R intam aoloissa hän m yöntää tehneensä töitä parisen viik
koa m elkein yhteen putkeen.
— H än huo m auttaa k u iten kin: O n m uistettava, että ki
rurgisen toim enpiteen jälkeen tulee m uita vaativia hoitotoi
m enpiteitä mm. nestetasapai
non saavuttam isessa.
M istä hän on saanut täm än ihm eteltävän halun ja k estä
vyyden pyrkiä täydellisyyttä tavoittelevaksi m aaseutupitä- jän lääkäriksi. Ilmeisesti Rikke on täm än asian selittänyt m uil
lekin, sillä vastaus tulee hel
posti:
— Olen aina pyrkinyt työs
kentelem ään itsenäisesti, myös vastuu on ollut itsellä.
M uistan läm m öllä myös niitä hoitotyöryhm iä, joita L aukaan kunnansairaalassa oli. Opin täydellisesti luottam aan ryh
män jäseniin. L uottam us syn
tyi työn osaam isen m yötä.
Kun vaikeasti loukkaantu neen potilaan näkee hoitotoi
m enpiteen jälkeen ku n to u tu neena tulevan vastaan kadulla tai m etsästysreissulla, siinä on kiitosta kerrakseen.
H än kertoi m uutam ista ni
m ettöm istä esim erkkitapauk
sista, ja tulin asiasta vak u u ttu neeksi.
R ikke m yöntää arvostavan
sa saam aansa Suom alaisen L ääkäriseuran K ondrad Reijo- vaaran palkintoa (45 000). E ri
tyisesti m ieltä läm m ittää se, e t
tä palkinto tuli virkaveljiltä yk
simielisesti. Hän m yöntää tul
leensa kirurgiksi ohi virallisen koulutuslinjan enem m än käy
tännön kautta.
Sotam aat ovat asuneet L au
kaassa m elkolailla tasan 50 v uotta. Tänne he m uuttivat Salmista. Tänne heidät m ää
rättiin lääkintöhallituksen ta holta, koska he olivat m en että
neet kotinsa Salmissa. A lunpi
täen oli tarkoitus olla täällä vain viitisen vuotta. L ääkärin työhön uppoutum inen oli kui
tenkin niin haasteellinen ja m onipuolinen, että suunnitel
m at lisäopiskelustakin un o h tuivat.
30
Laukaan maisemat sitoivat heidät tänne
R iken harrastuksista koros
tuvat urheilu ja luontoasiat.
N uorena h arrastettu kilpaur
heilu m uuttui vähitellen sään
nölliseksi kuntoliikunnaksi.
Finlandiahiihdon m italeja on täysi tusina, tuorein m u u ta
m an vuoden takaa. K untoileva Rikke on useille laukaalaisille tu ttu , m utta luonnontutkijana ja havainnoitsijana ei h än tä eh kä niinkään tu nneta. K eskus
telussa pian huom aa, että hän on ym päristön m uutoksia seu
raillut hyvin tark kaan ja a n a
lyyttisesti. Samalla on myös nähtävissä, että Rikessä on myös aimo annos Aleksis Ki
ven Lauria, joka tutkii puita väärii.
R iken suhde luontoon on niin vahva, että L aukaan J o u lun nimissä käyn uteliaaksi, ja kysyn, m illainen hänen kasvu
ja elinpiirinsä oli lapsena?
— K asvuym päristönä olivat Sortavalan m aalaism aisem at.
Olin kuusilapsisen perh een vanhin. T ouhua oli niin paljon, että koulunkäynti meinasi jä ä dä sivuseikaksi. "K oulunkäyn
ti oli hyvin nihkeää” , kuten hän asian ilmaisi. T odistuksis
sa oli nelosiakin. Isä sanoi 6.
luokalla ollessani: ”Sinun ei tarvitse jääd ä luokallesi, jos si
nä et tahdo niin” . Vastasin isälle jo pitkään kyteneen toi
veeni: Jos hankit minulle h au
likon ja ajokoiran, rupean lu
kem aan. Siitä lähtien m eillä on ollut koiria, R ikke hymyillen toteaa.
— Y lioppilaskirjoitukset oli
vat tulossa, kun isäni kuoli.
K oulun m aineeseen vedoten op ettajat vihjasivat, että luo
puisin kirjoituksiin osallistum i
sesta sinä keväänä. Se loukkasi m inua. P äätin kirjoittaa m ui
den m ukana, kävi m iten kävi.
V astuu p erheestä isän kuol
tua oli raskas, m utta se sam alla kasvatti m inua, R ikke toteaa.
Mukana Peurungan käynnistymisessä
Laukaalaisille on tu ttu a R ik
ke Sotam aan nim en liittäm i
nen kuntoutuskeskus P eu ru n gan kuvioihin. A sia vaatisi laa
jem m an kirjoituksen ja sellai
sia varm aan on jo tehtykin.
Pyysin kuitenkin h än tä k e rto m aan om akohtaisia havaintoja ja kokem uksia Peurungan al
kuvaiheista.
— E nnen P eurungan syntyä 1960-luvun lopulla oli alustavia suunnitelm ia siitä, että L au kaan sairaalan yhteyteen saa
taisiin kuntoutum istiloja ja ui
m ahalli.
— Sam oihin aikoihin Korsu- veljesten kannatusyhdistys etsi L aukaasta ja naapurikunnista virkistäytymis- ja lom anvietto- paikkaa. P eurungan sijoitus- paikkavinkin antajana pide
tään edesm ennyttä Juho Suni- ota.
- K orsuveljesten hanke ete- ni ja vetäjiksi tulivat E rkk i R u tanen ja E ero Ervasti. Täm än jälkeen he pyysivät m inua m u
kaan ja sam alla sovimme voi
m ien yhdistäm isestä, R ikke kertoo. A lustavasti suunnitel
luista L aukaan sairaalan kun- toutustiloista luovuttiin ja p ä ä tettiin rak en taa vastaavia toi
m intoja P eurunkaan. A lusta alkaen linkkinä ku nnan suun
taan toimi O tto T iihonen.
R ikke m uistaa, kun Erkki R utanen pyysi h äntä kaverik
seen rahankeruum atkalle ja sanoi: "T oivottavasti voit uh
rata runsaasti aikaasi” . E rkki tiesi, m itä oli edessä.
- H anke oli alkuun vasta
tuulessa. Lääkintöhallitus ja sosiaalim inisteriö vastustivat sitä. Se ei sopinut m inkään puolueen siipien alle. E ri puo
lueilla oli nim ittäin vireillä sa
m antapaisia hankkeita. Voisin nim etä useita ko rkeita virka
m iehiä ja pari m inisteriä, jo tk a vastustivat h an ketta. Kyllä ku
m arsim m e m onessa virastossa.
E rkki R u tan en oli erinom ai
nen asian esittäjä, hän väsytti kuulijat.
- A lkuvaiheessa rahoitus nojasi paljolti PSP:n ja Pohjo
lan lainoihin. K untoutuslaitos oli taloudellisesti hyvin tu k a lassa tilassa 1970-luvulla. Olin yksityishenkilönäkin tak a a m assa vekseleitä mm. työ n te
kijöiden palkansaannin tu r
Peurungan kupolin runkorakenne syksy 1973
31
vaamiseksi. H än m yöntää, että eräissä tilanteissa oli huoli om an kodin säilymisestä.
K ansaneläkelaitoksen m u
kaantulo oli v älttäm ätöntä.
M onenlaisia m ielipiteitä syntyi K elan m ukaan tulosta. Esille tuli m andaattiajattelua ja poli
tikointia. Tasavallan presi
dentti U rh o K ekkonen vaikut
ti siihen, että Kela tuli lopulta rahoittajaksi.
Olkaa savuttomia ja liikkukaa
Juttutuokiossa on lainehti
nut m onenlaisia asioita. Kysyn R ikeltä, olisiko hänellä jotain toiveita kunnan ja valtiovallan suuntaan?
— Päällim m äisinä nousevat m ieleen liikunta ja kevyen lii
kenteen reittim äisen väylästön tarve. M aantiellä ilm avirta ison auton jälkeen tem paisee m ukaansa tai vie ojaan. K er
ran V ehniällä ilm avirran vai
kutuksesta suistuin ojaan. V a
hinkoa täydensi se, että paikal
le tuli lähitalon koira jok a vielä puri jalkaan. K im paannuin aluksi koiralle, m utta eihän haaverin todellinen aiheuttaja ollut koira. Ihm ettelen, m iten lapset ylipäätään pysyvät tiel
lä.
— T ierahat m enevät liiaksi pelkkien autoväylien tekoon.
Olen puhunut tästä jop a Jouko Loikkaselle. Toinen käsittä
m ätön asia on kunnan k a tu m aksulaki niissä tilanteissa kun katua ei rak en neta, valais
ta eikä hoideta m utta rah aste
taan. A rkaluontoinen asia on myös kunnan ja seurakunnan yhteistyön toim im attom uus kaava-asioissa. On käsittäm ä
tö n tä kun kaavan to teu ttam i
sesta kuten teiden rak en tam i
sesta ei kum pikaan taho h u o
lehdi.
H iihtolatuja Laukaassa on hyvin, niistä kiitos kunnalle.
— Nuorille R ikke haluaa p u hua tupakan vaaroista. H aitat tulevat esille m yöhem m in. Itse olen sen kokenut. Liikkukaa fyysisesti, älkää m enkö m o o t
torien tarjoam aan ansaan.
R alliautoilu, niin taitavia kuin niiden kuljettajat ovatkin, an
taa nuorille vääriä ja epärealis
tisia malleja.
Urho Kekkonen ja Rikhard Sotamaa
Miksi U K K viihtyi Laukaassa?
H än sai olla täällä julkisuu
delta rauhassa. H än tä miellytti väestön ystävällisyys ja L au kaan kauniit m aisem at. H änen
pitkäaikainen, luotettava ka verinsa R ikhard Sotam aa löy
tyi täältä.
32
